Lumenen jokakesäiset tutut, aurinkoiset ihonsävynheleyttäjät ovat täällä taas.
Sun Radiance -heleyttäjiä on kaksi; helmiäisenhohtoinen sävy 10 Honey Glow sekä matta ja tummempi sävy 20 Natural Tan.
Nämähän toimivat joko meikinpohjustajina, yksinään tai meikkivoiteeseen sekoitettuna.
Kuvassa taaempana Lumenen perusvalikoimaan kuuluva Beauty Base Crystal Radiance Primer, joka on käytännössä samaa kamaa kuin Sun Radiance Honey Glow. Honey Glow'n hehku vain on kullanhohtoinen, Crystalin pinkki-persikkainen. Erona myös hinta; Crystal Radiance myydään pienemmässä pakkauksessa ja on kalliimpaa.
.
Crystal Radiance vs. Sun Radiance. Honey Glow on Crystalia vielä paljon helmiäisempi, ja jättää ainakin allekirjoittaneen ihon todella hohtavaksi. Tuote sopii yksinään käytettäväksi parhaiten kuivemmalle, pienihuokoiselle ihotyypille. Seka-rasvaisella tai muuten vain suurihuokoisella iholla se vain korostaa ihohuokosia, itse en voisi kuvitellakaan käyttäväni tätä yksinään.
Jääkö talvikauden meikkivoiteesi kesällä liian vaaleaksi? Sun Radiance Perfect Tan -sävy sopii loistavasti meikkivoiteen päivittämiseen kesäksi - sekoita vain tarvittava määrä Perfect Tania meikkivoiteeseesi kunnes saat kesäihollesi sopivan sävyn.
Olen käyttänyt Honey Glow -sävyä meikkipohjan alla. Ylemmässä kuvassa Honey Glow paljaalla iholla ja alemmassa kuvassa meikkipohja (Honey Glow + mineraalimeikkipohja) illalla.
Kun aamulla pyörittelen mineraalimeikkipohjan Honey Glow'n (tai Crystal Radiancen) päälle, sammuttaa mineraalipuuteri ihon hohdon eikä primerin jättämästä jäljestä ole tietoakaan. Nestemäisen meikkivoiteen kanssa tulos on varmasti toisenlainen.
Päivän aikana, meikkipohjan hieman kuluessa, alkaa primerin hohto kuitenkin säteillä kevyesti meikkipohjan läpi. Ja tulos on lopulta tosi kaunis. Iltakuvassa ihon hehku tulee hyvin näkyviin. Ja meikkipohja on todella siisti vielä 10 tunnin jälkeen.
Ihanteellisimmin nämä voidemaiset ihon sävyn heleyttäjät toimivat mielestäni meikkivoiteeseen sekoitettuna, tai miksei vaikkapa kosteusvoiteeseenkin mikäli ei käytä kesäisin lainkaan meikkivoidetta. Honey Glow toimii kauniisti myös highlighterina kevyesti kulmaluulle tai poskipäille sipaistuna.
Jutun tuotteet on saatu Lumenelta. Vastaavia kullan/pronssinhohtoisia heleyttäjiä löytyy myös muilta merkiltä, esimerkiksi Clarinsilta, Smashboxilta, Benefitiltä ja Yves Rocherilta. Dr. Hauschkallakin oli oma heleyttäjänsä parin vuoden takaisessa Summer Impressions -kokoelmassa, ehkäpä tätä tuubia voi vielä löytää luontaistuotekaupoista.
Eräällä talvisella vierailulla vanhaan kotikaupunkiini Maarianhaminaan silmiini osui liike, jollaista ei vielä ollut kaupungissa siellä asuessani.
Norragatanille on viime joulukuussa ilmestynyt Ahvenanmaan ensimmäinen täysin luonnonmukainen kampaamo ja kauneushoitola - Lustans.
Kurkkasin sisään liikkeeseen joka lumosi minut heti tunnelmallisella sisustuksellaan. Päätin, että tästä täytyy kirjoittaa juttu blogiin, ihana paikka! Vappuna palasin kameran, kynän ja paperilehtiön kanssa.
Lustansin omistaja/perustajalle Nina Axell Hartvikille luonnonmukaisuus on intohimo ja elämäntapa. Hän haluaa tarjota hoitolassaan enemmän kuin ”pelkkiä” kauneushoitoja – Lustansin ideologiaan kuuluu kokonaisvaltainen mielen ja kehon hyvinvointi. Salongista saa hiustenleikkauksen ja kasvohoidon lisäksi myös apua stressinhallintaan, ravintoneuvontaa ja ohjausta terveellisiin elämäntapoihin.
Astuessa sisään Lustansiin huomio kiinnittyy heti ihastuttaviin antiikkisiin huonekaluihin. Nina kertoo hänen ja miehensä Thomasin kiinnostuksesta vanhoihin tavaroihin. Jokaisella Lustansin huonekalulla on oma tarinansa ja nimensä.
Aidot italialaiset parturituolit vuodelta 1952 Nina ja Thomas hankkivat Ranskasta. Niiden edellinen omistaja, italialainen parturi, oli käyttänyt niitä aina viime vuoteen saakka kunnes vihdoin hankki uudet, modernit tuolit. Lustansin salongissa tuolit tunnetaan nimillä Viktor ja Hugo.
20-30-lukua henkivä Edit-sohva on pelastettu ahvenanmaalaiselta kaatopaikalta ja kattokruunut ovat Marokosta. Peilillinen lipasto puolestaan on peräisin Tukholman Italian suurlähetystöstä.
Nina on ammatiltaan alun perin maanviljelijä, joten kiinnostus luontoa ja maan antimia kohtaan on ollut mukana kaikissa elämänvaiheissa. Ennen kauneudenhoitoyrityksen perustamista Nina käytti kotona eteerisiä öljyjä ja valmisti viljelemistään yrteistä teetä, yrttisuolaa ja salvoja joita hän myi markkinoilla.
Kipinä Lustansin syntyyn lähti Ninan ystävästä, joka oli pitkään kärsinyt vaikeasta ihottumasta. Apteekissa työskentelevä ystävä ei ollut saanut apua ihottumaansa lääkevoiteillakaan, ja pyysi Ninaa valmistamaan hänelle yrttisalvaa. Salva auttoi, ja voiteen tehosta vaikuttunut ystävä kysyi eikö Nina ollut miettinyt uraa luonnonkosmetiikan parissa. Sillä hetkellä palaset loksahtivat kohdalleen, ja Nina päätti lähteä opiskelemaan luonnonmukaista ihonhoitoa Ruotsiin.
Ekokosmetologin koulutuksen lisäksi Nina on opiskellut psykologiaa ja on seuraavaksi kouluttautumassa yrtti, -aroma ja puhepedagogiksi.
Katselen Lustansin kattavaa listaa kampaamo- ja ihonhoitopalveluista ja kysyn, eikö luonnonmukaisuus aseta jotain rajoitteita salongin tarjoamille käsittelyille. Nina kertoo, että vain permanenttia ei voi tehdä, kaikki muut käsittelyt onnistuvat luonnon raaka-aineilla. Hiukset pystyy siis myös vaalentamaan luonnonmukaisesti. Tätä en tiennytkään entuudestaan..!
Siinä missä tavallisessa kampaamossa hyllyillä seisoo rivissä erilaisia hapetteita ja synteettisiä väriaineita, näyttää Lustansin hiustenhoitohylly enemmänkin keittiön maustekaapilta. Hiusten värjäykseen käytetään perinteisen hennan lisäksi mm. punaviiniä, kahvia ja viinietikkaa.
Luonnonmukainen hiustenvärjäys kestää ”tavallista” värjäystä kauemmin, n. 3 tuntia. Asiakas voi halutessaan käydä vaikka välillä kotona väriaineen vaikuttaessa hiuksissa, tällöin hän ei maksa vaikutusajasta vaan ainoastaan värikäsittelystä. Moni asiakas käyttää ajan kuitenkin hyödyksi salongissa valitsemalla vaikutusajalle esimerkiksi hierontaa tai kasvohoitoja. Kaikkiin värjäyksiin kuuluu joka tapauksessa intialainen päähieronta.
Lustans myy valmiita ihonhoito- ja meikkituotteita sekä ravintolisiä monilta eri merkeiltä, mutta Nina valmistaa voiteita myös tilauksesta.
Salongin nurkassa on pieni kosmetiikkakeittiö, jossa haastattelun aikana on valmistumassa viiksivahaa kanta-asiakkaalle. Seuraan kiehtoutuneena kuinka Nina hämmentää seostaan kattilassa. Nina kertoo ajatuksistaan luksuksesta kosmetiikassa.
”En maksaisi kultareunuksisesta ja painavan lasisesta merkkipurkista. Minulle on luksusta pystyä itse valmistamaan omalle iholleni sopiva luonnollinen hoitotuote”.
Ihmettelen, eikö asiakkaan tarpeisiin varta vasten salongissa räätälöity voide sitten maksa paljon, ja Nina yllättää minut esittelemällä miellyttävän tuntuisen, aiemmin päivällä valmistamansa kosteusemulsion joka kustantaa 18,90€ / 50 ml. No jopas…! Kalleimpia tuotteita ovat seerumit, joiden hinta menee yli 40 euron. Mutta tällöinkin myyntikoko on 50 ml, ei 30 niin kuin perinteisten kaupan seerumeiden.
Olen vaikuttunut. Aika mahtavaa. Lustansin asiakkaalle voidaan konsultaation jälkeen valmistaa juuri hänen ihotyypilleen sopiva hoitotuote vaikka odottaessa, ja hinnat sopivat taatusti joka kukkarolle.
Nina korostaa, että Lustansissa ei myydä tuotteita asiakkaille myymisen vuoksi. ”Yhtä hyvin kuin myydä voiteen, voin antaa asiakkaalle myös reseptin. Asiakkaan ihon tarpeista riippuen voin kertoa hänelle, että sinä et tarvitse mitään voiteistamme, riittää kun kosteutat ihoasi kotona oliiviöljyllä.”
Nina kertoo, että heille tärkeintä on opettaa ja jakaa tietoa asiakkaille. ”Sisäinen hyvinvointi peilautuu ulkoiseen ihoon. Meidän metodimme mukaan ihoa hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja siihen vaikuttaa kaikki elintavoista ruokailutottumuksiin.”
”Kun asiakas saapuu meille ensimmäisen kerran emme kysy, ’Mitä kasvorasvaa olet aiemmin käyttänyt?’ vaan lähdemme kartoittamaan, miten asiakas voi; miten hän syö ja nukkuu ja kärsiikö hän stressistä.” Ensimmäisessä konsultaatiossa asiakkaalta mitataan myös pH-arvo.
Voisin kuunnella Ninaa vaikka kuinka pitkään, hänen asenteensa ja ajatuksensa kauneudenhoidosta kuulostavat todella mielenkiintoisilta ja inspiroivilta. Alan miettiä, onkohan nykyisessä kotikaupungissani vastaavaa hoitolaa….
Tällä kertaa minulla ei ollut aikaa kokeilla mitään Lustansin hoidoista, mutta ennen seuraavaa asiakasta ehdin istahtaa hetkeksi saamaan demonstraation intialaisesta päähieronnasta. Kesällä aion ehdottomasti varata ajan Ninan hemmoteltavaksi!
Lustansin myymälästä löytyy merkkejä kuten Maria Åkerberg, Sante, Lavera, Rosenserien, Faith In Nature ja c/o Gerd. Nina on erityisen mieltynyt pohjoismaalaiseen luonnonkosmetiikkaan. Elintarvikepuolelta löytyy teetä, ravintolisiä, mehuja, mausteita ja öljyjä.
Lustans: Norragatan 1 A, Maarianhamina.
Onko lukijoilla kokemuksia ekologisista kampaamoista tai kauneushoitoloista?
Mintun värinen kynsilakka kesäkynsillä ei koskaan ole väärin.
Pieni mintunväristen lakkojeni joukko kasvoi juuri yhdellä kun sain Ekovistalta Benecosin uuden "Expressive Mint" -sävyn.
Perhepotretti: Essie Mint Candy Apple, Eyeko Vintage Polish Jade Green, Benecos Expressive Mint ja Snowcrystal # 434.
Kaikilla on oma, persoonallinen vivahteensa. Snowcrystal on vihrein ja voimakkain, Benecos jännästi harmaaseen taittava, Eyeko klassinen "true-minttu" (vaikka nimenä onkin 'jade'..!) ja Essie vaalein, muiden rinnalla melkein baby-sininen.
On ne niin nättejä..! Sävyt siis, ei kynnet. ;) Vaikea sanoa mikä on suosikki.
Löytyykö teidänkin kynsiltänne kesällä minttua?
(Oranssi-innostukseni kynsillä osoittaa vihdoin tätä kesää kohti mentäessä laantumisen merkkejä.....)
Avasin blogissa maaliskuussa ulkonäkökyselyn, jossa halusin kartoittaa miten Karkkipäivän lukijat suhtautuvat ulkonäköönsä, kosmetiikan vaikutuksiin sekä ikääntymisen tuomiin muutoksiin ulkonäössä. Kyselyyn tuli yhteensä 1574 vastausta. Vapaan sanan vastauksia tuli useita satoja. Materiaali on todella kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa, ja tuntui vaikealta tehdä sille täysin "oikeutta" postauksen muodossa. Kuvituksessa sitaatteja kyselyyn vastanneilta.
Vapaita kommentteja olivat jättäneet eniten ne, jotka kokevat jonkinlaista tyytymättömyyttä ulkonäköönsä. Moni oli maininnut kommentissa myös ikänsä, ja vastauksia tuli ikähaarukalla 14-50+. Oletan Karkkipäivän aikaisempien ikäjakaumakyselyiden pohjalta, että suurin osa vastaajista on 20-30-vuotiaita.
Vastausten pohjalta voidaan selvästi nähdä ulkonäköhuolien Top 3.
1. Roikkuvat silmäluomet.
2. Ylipaino.
3. Huono iho.
Neljänneksi eniten murhetta aiheuttavat luomet, ihottumat ja erilaiset arvet ympäri kehoa. Näitä oli kuitenkin huomattavasti kolmea yllämainittua vähemmän.
Roikkuvat silmäluomet koettiin esteettisesti niin häiritsevinä, että huomattavan moni kauneusleikkauksiin kielteisesti suhtautuva kirjoitti harkitsevansa kuitenkin silmäluomien leikkausta viimeistään vanhempana. Tietenkin leikkaus voi monille olla myös terveydellinen kysymys, jos luomet alkavat jopa vaikuttaa näkökenttään.
Itselleni silmäluomivaivojen yleisyys tuli jonkinlaisena yllätyksenä. Paino ja huono iho sitä vastoin olivat odotetumpia huolia. Moni huonosta ihosta kärsivä kirjoitti olevansa valmis tekemään mitä tahansa saadakseen kauniin ihon. Jotkut kertoivat finnien aiheuttavan niin pahaa mieltä että se saa heidät jatkuvasti itkemään. Akneiho ei suinkaan ole ainoastaan teini-ikäisten huolena, vaan näppyjään surevat myös monet 2- 3-kymppiset.
Painoonsa tyytymättömät poikkesivat iho-ongelmaisista selkeästi siinä, että useat kirjoittivat olevansa kuitenkin muuten tyytyväisiä itseensä ja pitävänsä kasvojaan sievinä. Moni olikin kirjoittanut huomion, että kasvojen epäesteettisyys on suurempi haitta kuin vartalon, koska kasvot ovat jatkuvasti näkyvillä. Osa toi esiin senkin, että extrakilot ovat useimmiten itseaiheutettuja ja niille voi myös tehdä jotain, kun taas kasvojen muodolle ei mitään voi.
Palataan vapaan sanan vastauksiin lisää tuonnempana ja katsotaan kyselyn varsinaiset kysymykset.
1. Miten koet ulkonäkösi yleisesti?
Odotetusti suurin osa vastasi pitävänsä itseään aivan tavallisen näköisenä. Suomessa on tunnetusti vaikea sanoa ääneen olevansa kaunis, ja sekin näkyy tuloksissa. 5% eli 76 henkilöä oli vastannut olevansa ruma - positiivista että tämä luku jäi näin pieneksi.
42% Olen ihan tavallisen näköinen, en kaunis enkä ruma
24% Olen kaunis
23% Olen persoonallisen näköinen
6% Mikään yllä olevista ei vastaa kokemustani
5% Olen ruma
2. Vaikuttaako kosmetiikka mielestäsi ulkonäköösi?
Tämäkin on aikalailla selvä juttu. Kyllä asia on niin, että me jotka meikkaamme, koemme näyttävämme meikattuina paremmilta. Olkoon se sitten vaikka vain vähän pirteämmiltä. 13% on jopa sitä mieltä, että vasta kosmetiikan avulla he näyttävät itseltään. Vain 29 vastaajaa oli sitä mieltä, ettei kosmetiikalla ole juuri tai lainkaan vaikutusta heidän ulkonäköönsä.
57% Kyllä, näytän paremmalta meikattuna
29% Kyllä, mutta vain kohtalaisesti. Näytän vähän freesimmältä.
13% Kyllä. Tarvitsen kosmetiikkaa näyttääkseni itseltäni. Väärän näköinen ilman meikkiä.
2% Ei juurikaan.
0% Ei lainkaan
3. Toivoisitko olevasi toisen näköinen?
47% Olen pääsääntöisesti tyytyväinen mutta jotain pientä voisin muuttaa.
30% Joskus.
15% Kyllä.
8% En
4. Miten suhtaudut ikääntymiseen ja sen ulkoisiin vaikutuksiin?
Niin ”rasti ruutuun” -vastauksissa kuin vapaissa kommenteissakin kävi ilmi, että moni nuori (+/- 20-vuotias) on jo jonkun verran huolissaan ikääntymisen merkeistä, ja haluaa ryhtyä toimiin niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ehkäpä tähän vaikuttaa myös se, että vastaajat ovat kauneusblogin lukijoita. Jonkun muun aiheisen blogin lukijat olisivat saattaneet tuottaa erilaisen vastausprofiilin.
Karkkipäivän lukijoissa on myös todella paljon alle täysi-ikäisiä, ja he muodostanevat tuon 29 prosenttia joiden ei vielä kuulukaan miettiä tällaisia. (Ainakin itse olen oikeasti sitä mieltä, ettei 15-16-vuotiaan tarvitse vielä alkaa holvaamaan silmänympärysvoiteita ja antioksidanttiseerumeita.)
22% ottaa tuoreiden ryppyjensä kanssa lunkisti, kun taas 12% on selvästi huolissaan tai ahdistunut vanhenemisen tuomista muutoksista.
36% Olen nuori mutta koen tärkeäksi ennaltaehkäistä ikääntymisen merkkejä niin varhain kuin mahdollista.
29% Olen vielä niin nuori että en ajattele sellaisia.
22% Ikääntyminen alkaa jo näkyä ihollani mutta en ole huolissani. Se on vain luonnollista.
10% Pelkään ikääntymistä enkä halua näyttää vanhalta. Jokainen uusi ryppy huolestuttaa.
2% Ikääntynyt peilikuvani ei enää näytä minulta. Haluaisin kääntää viisareita taaksepäin.
1% Nuorekas ilme tärkeä mutta kuluvat vuodet eivät huolestuta – sitä varten on kauneuskirurgia.
5. Oletko harkinnut kosmeettista kirurgiaa?
Vaikka kauneuskirurgisista toimenpiteistä on hyvää vauhtia tulossa yhtä yleisiä ja ”arkisia” kuin hiustenpidennyksistä ja akryylikynsistä (ja niistä kirjoitellaan jo blogeissakin), ei valtaosa (65%) kyselyyn vastanneista ole edes harkinnut sellaista. 168 kappaletta (11%) ilmoitti harkinneensa, ja 23% vastasi voivansa miettiä asiaa sitten kun ikä alkaa näkyä. Vain 9 vastaajaa on jo käynyt kauneuskirurgisessa operaatiossa.
Vapaiden kommenttien perusteella täyteaineet (esim. Botox ja restylane) ovat hyväksytympiä kuin varsinaiset kauneusleikkaukset.
6. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Tämä kysymys meni jonkun verran päällekkäin kysymysten 1 ja 3 kanssa, ja vahvistaa niiden tulosta. Vaikka monet meistä valittavat tuon tuostakin vaikka mistä epäkohdasta, olemme onneksi kuitenkin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä itseemme. Tietystikin tuon 19 prosenttia, joka vastasi kielteisesti, toivoisi vielä madaltuvan. 183 vastaajaa kokee ulkonäkönsä olevan heille jopa ongelma.
65% Pääsääntöisesti kyllä, voisin muuttaa jotain pientä.
16% Kyllä.
12% En, ja se on ongelma.
7% En, mutta en välitä.
Vaikka vapaissa vastauksissa oli välillä pitkiäkin listoja omista epäkohdista ja seikkaperäisiä kuvauksia siitä, kuinka jatkuvasti vertaamme itseämme muihin, oli moni kuitenkin tajunnut sen, että omat epäkohdat näkee useimmiten vain ja ainoastaan itse. Muut niitä tuskin huomaavat. Jos vaikka koet omistavasi maailman suurimmat korvat, ei sitä kannata alkaa ääneen surkuttelemaan sillä ystäväsi eivät todennäköisesti ole edes huomanneet koko asiaa. Valituksella vain vedät huomion juuri siihen kohtaan, jonka haluaisit kätkeä.
Itse en esimerkiksi koskaan reagoi sen kummemmin näppyiseen ihoon. Se on minulle iho siinä missä kalpea, kellertävä, partainen tai tummanruskeakin iho. Tietysti akneihoinen voi todeta, että hyvähän sinun on sanoa kun et ole koskaan aknesta kärsinyt. Se on tietenkin totta. En epäile hetkeäkään, etteikö näppyinen ja tulehtunut iho tunnu todella kurjalta ja varmasti haluaisin itsekin finneistä eroon jos olisin siinä tilanteessa. Mutta sanon vain, että minusta näpyt eivät tee kenestäkään rumaa.
Eräs kyselyyn vastannut kirjoitti rumuus/kauneus-käsityksestä mielestäni hyvin. Rumaksi eivät tee esteettiset seikat kuten suuri nenä tai kaksoisleuka, vaan rumuus kumpuaa persoonasta ja rumasta käytöksestä. Itse allekirjoitan tämän 100-prosenttisesti. Kuinka kaunis on lopulta symmetriset missikasvot ja treenatun vartalon omaava henkilö, joka on ilkeä ja koppava?
Samalla ymmärrän, että ihminen, joka on koko elämänsä nähnyt itsensä epäviehättävänä eikä ole koskaan kuullut kenenkään sanovan itseään kauniiksi, ei koe tällaisia huomioita millään lailla lohduttavina. Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea niin, mutta tiedän myös, että on turhaa yrittää uskotella että me kaikki olisimme yhtä kauniita. Emmehän me ole. Sisäinen ja ulkoinen kauneus eivät koskaan tule olemaan samalla viivalla, vaikka kuinka kuulostaa viisaalta sanoa niin.
Mutta suorastaan rumaksi ei kenenkään tarvitsisi itseään kokea. Eikä joutua kokemaan sellaisia ulkonäköpaineita, että se vaikuttaa heikentävästi koko elämänlaatuun.
Kokemus rumuudesta liittyy suoraan kulttuuriimme ja vallitsevaan kauneuskäsitykseen, jota tietysti voimakkaimmin välittää media. Kun sosiaalisesti opimme meitä ympäröivien kuvien kautta, mikä on yleisesti on kaunista, tuntuu muu "rumalta".
Ruman määritelmä sivistyssanakirjan mukaan:
"ulkoisilta ominaisuuksiltaan epämiellyttävä, vastenmielinen, pahannäköinen, epäesteettinen".
Ja kuka tai mikä määrää, mikä on "vastenmielistä"? Eivät "töpselinenä" tai pömppövatsa ole universaalisesti epämiellyttävä asia. Ne ovat rumia, jos henkilö kokee että Jessica Alban ja Gwyneth Paltrow'n näköiset ihmiset ovat jonkinlainen normi. Eivät ne oikeasti ole, mutta miten välttää tähän kasvamista kun sosiaalinen ympäristö kertoo meille jatkuvasti miten olla hoikempi, kiiltävähiuksisempi ja pitkäripsisempi ja kannustaa ihailemaan täydellisiksi stailattuja julkkiksia?
Sehän on luonnollisestikin totta, että kauniilla ihmisillä on usein helpompaa. Teija Kynkäänniemen pro gradu -tutkielmassa "Kauniiksi leikattu ruumis" (2006) puhutaan kauniiden ihmisten sädekehäilmiöstä; kauniita pidetään lahjakkaina, ystävällisinä, mielenkiintoisina, yhteistyökykyisinä ja seksuaalisina. Kauniit lapset menestyvät koulussa keskimääräistä paremmin ja kauniit aikuiset tienaavat ja etenevät urallaan paremmin kuin vähemmän kauniina pidetyt. Tässä valossa on enemmän kuin ymmärrettävää, että moni meistä suree niitä piirteitään, jotka vievät meidät kauemmas jessicaalboista.
Tätä aihetta voisi pohtia loputtomiin, (ja siteeraisin mielelläni vielä vaikka kuinka monia lukijakommentteja), mutta tämä ei ole gradu vaan blogikirjoitus, ja aiheen käsittely jää ikävä kyllä tässä formaatissa lopulta vain pintaraapaisuksi.
Joten lopetan sen näin. Vaikka kyselyyn vastanneista n. 20% kokee tyytymättömyyttä ulkonäköönsä ja 15% toivoisi olevansa kokonaan toisen näköisiä, niin olen silti ilahtunut siitä, että niinkin suuri määrä kuin 80% meistä on loppujen lopuksi tyytyväisiä ulkoiseen olemukseemme. Kauneusblogien lukijoiden saattaisi olettaa olevan kriittisempiä itseään kohtaan. On hyvä, ettei niin ole. Etenkin kun lukijoista suuri osa on nuoria, joiden yleisesti ajatellaan olevan epävarmempia ulkonäöstään kuin "vanhojen ja vakiintuneiden".
Kiitos kyselyyn osallistuneille, ja hienoa jos joku jaksoi lukea tänne saakka!
(Ja tähän piti tulla kuva ahvenanmaalaisesta vappukokosta, jollaisen äärellä olin eilen vappuaattoa juhlimassa, mutta kamerasta loppui akku enkä näin ollen saanutkaan kuvia koneelle.)
Face-off -postauksessa avatun ulkonäkökyselyn tuloksia on kyselty, ja onhan tässä tosiaan yli kuukausi vierähtänyt. Vapaan sanan vastauksia kyselyyn tuli yhteensä melkein 60 (!) A4-sivua, joten materiaalia riittää.
Olen istunut koko iltapäivän auringossa lukemassa ajatuksianne ulkonäöstä, ikääntymisestä ja kauneusihanteista ylipäänsä. Sanonpahan nyt teille tämän; jos teistä lukijoina tuntuu, että blogit ja bloggaajat antavat teille paljon, niin toimii se toisinkin päin. Olen välillä melkein pyyhkinyt kyyneleitä liikutuksesta tai nauranut ääneen juttujenne oivalluksille tai muuten vain nyökytellyt samanmielisyydestä.
Kyselyn purkujuttu tulee ulos tämän viikon aikana.
(Itseäni muuten huvitti kovasti että vanhensin kasvojani auringossa samalla kun luin vastauksianne.... ^_^ En vain malttanut olla sisällä kun ulkona paistoi aurinko siniseltä taivaalta...... :D Oli muuten kesän ensimmäiset aurinkokylvyt.)
Ecotoolsilta on ilmestynyt uusi limited edition -kabukisetti. Sain setin kokeiluun maahantuojalta. Setissä on neljä erilaista kabukisivellintä; peitevärille (conceal), aurinkopuuterille (bronzer), varjostuksiin (contour) ja mineraalipuuterille (buff).
Sivellinten harjaosa on synteettistä taklonia ja varret kierrätysalumiinia.
Vaikka yhden siveltimen nimi on 'contour', mitä ilmaisua yleensä käytetään kasvojen varjostuksesta, lukee pakkaustekstissä että sivellin on tarkoitettu poskipunalle. Jokainen toki voi itse päättää mihin tarkoitukseen siveltimet kokonsa ja muotonsa puolesta omilla kasvoilla sopivat.
Itse käytän viistoon leikattua bronzer-sivellintä poskipunan levitykseen kun taas kapeahko ja tulppaanin muotoinen contour-sivellin sopii loistavasti varjostuksiin. Tasapäiseksi leikattu buff-sivellin sopii mineraalimeikkipohjan levitykseen sekä ehkäpä vieläkin paremmin poskipunan & aurinkopuuterin häivytykseen. Buff-sivellin ei ole erityisen tiheä, eli sillä ei saa kovin peittävää meikkipohjaa. Häivytykseen sen kevyt rakenne on onnen omiaan.
Bronzer-sivellin in action. Sen koko ja viisto muoto ovat lähes yksi yhteen Everyday Mineralsin vakkariposkipunasiveltimeni kanssa, karva vain on siloisempaa. Taklon-kuitu on iholla todella pehmeän ja sileän tuntuinen.
Nyt kun juuri edellisessä postauksessa hehkutin rakkauttani Diorin poskipunasiveltimeen, niin entäpä sitten tämä Ecotools vs. Dior? Ecotools on todella pehmeä ja miellyttävän tuntuinen, ja tiheämpi kuin Dior. Dior tuntuu iholla vieläkin kevyemmältä, kuin höyhenen kosketukselta. Sanoisin myös, että aitokarvainen sivellin (Dior) nappaa pigmenttiä synteettistä paremmin sekä luovuttaa pigmenttiä iholle tasaisemmin kuin synteettinen.
Ecotoolsin sivellin ei siis ihan päihitä Dioria, mutta tuntuu about 100 kertaa paremmalta kuin monet muut edulliset kasvosiveltimet.
Poskiluun varjostusta contour-siveltimellä. Kapea ja tulppaanimainen muoto tekee tästä siveltimestä mielestäni erinomaisen tarkkoihin varjostuksiin.
Suippopäiselle ja todella tiheälle conceal-siveltimelle en löytänyt käyttöä. Se on mielestäni liian suuri peiteaineen levitykseen, ainakin minun tarpeisiini (silmänaluset ja huulten ympäristö).
Limited edition -kabukisettiä saa Helsingin Stockmannilta ja Biodellysta. Setti kustantaa 21,50€.
Poskipuna- ja varjostussiveltimestä tykkään kovasti ja ne siirtyvät näppärän kokonsa ansiosta matkameikkipussukkani vakiovarusteiksi. Siellä asuukin jo Ecotoolsin lempparikabukini. LE-setin Buff-kabuki ei voita ominaisuuksiltaan tätä tiheämpää ja pyöreään muotoon leikattua versiota.
P.S. Vieläkin on Synttäriarvontajutun kommenttien julkaisu kesken... Jos siis mahdollisesti ihmettelet miksei juuri sinun osallistumiskommenttiasi näy, niin se johtuu siitä että olen laivalla ja tää nettiyhteys on niiiiiiin hidas.... (WordPress antaa julkaista vain 20 kommenttia kerrallaan.) Loput kommentit ilmestyvät esiin tän päivän aikana, nyt mä nousen maihin! :)
Meillä oli töissä hiljattain mahdollisuus ostaa mitä tahansa puoleen hintaan palkintona hyvin tehdystä työstä. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja ostin koko kosmetiikkamyyjän urani ajan himoitsemani siveltimen..... Diorin poskipunasiveltimen!
Olen haaveillut tästä siveltimestä siitä saakka kun aloitin työt nykyisessä työpaikassani. Käytän poikkeuksetta vain ja ainoastaan tätä sivellintä asiakasmeikkauksissa, se on niin ihanan pehmeä ja annostelee poskipunan aina luotettavan tasaisesti. Siveltimen kosketus iholla on osa meikkauselämystä.
Jos vaihtoehtoina on karhea ja jäykkäharjaksinen "pensseli" tai sitten unelmanpehmeä ja höyhenkevyt sivellin, ei tarvitse miettiä kummallako haluan asiakkaan meikata. Valitettavasti monet edulliset kasvosiveltimet ovat karkeita. Jopa monet kalliimmatkin. Esimerkiksi MACin poskipunasivellin häviää Diorille 10-0.
Diorin ihanuuden hinta vain on suolainen, kuten arvata saattaa. 47 euroa on minulle liikaa siveltimestä. Olen aiemmin miettinyt monesti käyttäväni 20% alennuskupongin siveltimeen, mutta hinta on vielä senkin jälkeen tuntunut liian korkealta. Laihialainen, laihialainen......
Mutta nyt Dior-sivellin on minun!!
On se vain niin i-h-a-n-a. Niin pehmeä iholla että se pitää vain kokea! (Tuleeko nyt jo vähän ällöimelää suitsutusta? ^_^) Aivan täydellisen kokoinenkin. Tämä on vain kertakaikkisesti parhaita siveltimiä joihin olen koskaan saanut kunnian tutustua.
Sivellin on aitokarvainen, mutta en tiedä mitä karvaa se on. En löydä tietoa edes Diorin nettisivuilta. Karvan laatu vaikuttaa olennaisesti siihen, miten sivellin toimii. Toiset siveltimet jättävät sävyn iholle yhtenä länttinä eivätkä häivytä kunnolla, ja toisiin taas ei pigmentti meinaa edes kunnolla tarttua. Laatusiveltimet taas annostelevat tuotteen hienovaraisesti ja tasaisesti. Siveltimissä on eroja.
Työkaveritkin naureskelee kun olen hymy korvissa kuvaillut kuinka aamuinen meikkaussessio on nyt muuttunut asteen ylellisemmäksi uuden siveltimeni ansiosta. Pöhkö-Sanni! ^_^
Onko teillä vastaavaa "suhdetta" mihinkään meikkaustarvikkeeseen? Onko joku sivellin ylitse muiden? Mikä on ollut paras meikkivälinehankintanne?
Puhdistusemulsio. En pidä tuoksusta. Litkumainen, ohut koostumus. Ei jätä kuitenkaan iholle rasvaista tunnetta mikä on aina plussaa emulsiomaisissa putsareissa.
Kasvovedet. Pakattu suihkepulloon. Eivät jätä iholle jälkituntua, mikä on hyvä ja itselleni tärkeintä kasvovedessä. Tuoksut eivät ehkä ole kovin onnistuneet, muuten ihan kivat kasvovedet. Aamukasvovedessä piparmintun tuoksu, mutta tuoksussa on silti myös jotain tunkkaista. Kummassakin kasvovedessä on myös alkoholia.
Käytän näitä tällä hetkellä vartaloöljyjen emulgoimiseen (vinkki jonka mainitsin Born To Bio -postauksessa). Suihkepullomuoto tekee kasvovedestä erityisen sopivan tähän tarkoitukseen; kaadan kämmenelle muutaman öljypisaran, suihkautan kasvovettä päälle ja pyörittelen sekaisin. Tavallisesta "kaatopullosta" on vaikeampi annostella vettä ilman että helposti hulahtaa liikaa. Tai, suihkuttelen kasvovettä vartalolle ja levitän kostealle pinnalle öljyn.
Silmänympärysvoide. Suosikkituotteeni testituotteista! Miellyttävä geelivoidemainen koostumus, tuntuu kevyeltä ja imeytyy välittömästi. Myös tuoksu on sy-voiteessa mielestäni parempi kuin muissa kasvotuotteissa. Tämä on juuri sellainen sy-voide, jota koostumuksensa ja ominaisuuksiensa puolesta myisin myös nuorelle iholle.
Huulirasva. Miellyttävän tuntuinen mutta ei riitä huulilleni. Uskoisin, että useimmat muut ihmiset pitäisivät tästä, mutta omat huuleni ovat niin nirsot, että niille on tunnetusti kelvannut vain Blistexin valkoinen purkki vuodesta 1993 :).
Vartaloöljy. Näissä vartalonhoitotuotteissa aamu/iltakonsepti tuntuu erityisen hassulta... :) Mutta mikäpäs siinä, ihan persoonallinen idea kuten tuli aiemminkin todettua. "Nightime Body Oil" on pakattu kätevään suihkepulloon, ja öljy onkin koostumukseltaan todella ohutta. Tuoksu mieto ja miellyttävä, levittyy ja imeytyy nopeasti.
Vartaloemulsio. Voimakkaasti piparmintun tuoksuinen Wake Up Body Lotion on silmänympärysvoiteen ohella suosikkituotteeni Culture Bio -porukasta. Se onkin ainoa tuote joukosta, jonka olen jo käyttänyt loppuunkin. :) Voiteessa on erittäin miellyttävä koostumus ja se on todella syväkosteuttavaa. Iholle ei jää rasvaista kalvoa, mutta voiteen "tuntu" tuntuu iholla vielä illallakin ja seuraavana päivänä. Ihon pinta pysyy kosteutetun, pehmeän ja sileän tuntuisena aina seuraavaan suihkuun saakka.
Jos vielä bongaatte tätä tuotetta oman YR-liikkeenne alekopassa, niin poimikaa ihmeessä talteen! Jos vain tykkäätte piparmintun tuoksusta. ;)
Yves Rocherin ekosertifioituun valikoimaan kuuluu vielä kolme suihkugeeliä Jardins Du Monde -sarjassa. Suihkugeelejä on kolmella eri pehmentävällä vaikuttavalla aineella; karitevoi, malvauute ja arganöljy.
Tuoksut ovat miedot ja neutraalit ja vaahto ihanan pehmeää. Eivät kuivata ihoa.
* * * *
Kokonaisuudessaan pidän mahtavana sitä, että Yves Rocherilla on tarjota asiakkailleen myös oikeaa luonnonkosmetiikkaa. Perusasiakkaita Culture Bio -linja tosin saattaa hämmentää, sillä monet tavalliset kuluttajat eivät edelleenkään tunne eroa 'kasvipohjaisen kosmetiikan' ja 'luonnonkosmetiikan' välillä, ja luulevat Yves Rocherin kaikkien tuotteiden olevan luonnonkosmetiikkaa. Samoin kuin monet ajattelevat The Body Shopin olevan luonnonkosmetiikkaa.
Termit eivät varmasti todellakaan kerro asiaan vihkiytymättömälle peruskuluttajalle mitään. Näin ollen Culture Bion ja Jardins Du Monde -kolmikon pääasiallisena kohderyhmänä on se ekotietoinen kuluttajaryhmä, joka nimenomaan haluaa käyttää "oikeaa", ekosertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Toivotaan, että Rocher tulevaisuudessa nostaa tämän tuotelinjan selkeästi erottuvaksi omaksi kategoriakseen myös nettikaupassaan, että kohderyhmä osaa sen löytää.
Käyttökokemuksia Yves Rocherin luonnonkosmetiikkasarjasta.
Annoin muutaman tuotteen testiin myös Kosmetiikkapaneelin Annalle (pintakuiva, epäpuhtauksiin taipuvainen sekaiho), Tanjalle (t-alueelta rasvoittuva, helposti tukkiutuva sekaiho) ja Sannalle (pintakuiva iho).
Päivävoide. Ohut, litkumainen koostumus, valuu ulos tuubista vaikkei puristaisi. Kosteuttaa ja imeytyy hyvin, mutta koostumus ja tuoksu heikentävät käyttöelämystä. Pidän kyllä piparmintusta, mutta tämän voiteen tuoksu on jotenkin… no, en haluaisi sanoa ‘halpa’, mutta sanon nyt kuitenkin. Ihan ok voide, ei herätä mitään erityisiä fiiliksiä.
Yövoide. Nahkea koostumus. Voide levittyy jotenkin todella nihkeästi, etenkin kun olen tottunut käyttämään yövoiteena Sanctumin Moisture Replenishiä joka on hurjan liukasta ja riittoisaa. Voiteen koostumus ja tuoksu eivät ole mitenkään “ylellisiä”. Imeytyy hyvin mutta jättää aavistuksen nahkean pinnan.
Annan kokemus: Päivävoide jätti vähän “pintaa” iholle. Tuntui kosteuttavammalta kuin yövoide mutta ei vienyt pois kaikkea pintakuivuutta. Yövoide ei tuntunut rasvaiselta mutta ei täysin imeytynyt. Jätti kevyesti kalvomaisen tunteen. Olisi saanut olla kosteuttavampi ja ravitsevampi. En tykännyt tunkkaisesta tuoksusta.
Tanjan kokemus: Yövoide oli ihanan täyteläistä, mutta jäi iholla t-alueelle öljysenä lillumaan, niinkuin paksuilla voiteilla on tapana mun iholla. Päivävoide oli myös ihan ok, imeytyi nopeasti ja koostumus oli mukavan ohut meikin alle. Ihan kelpo voiteita, peruskauraa. Melko yrttiset ja luonnonkosmetiikalle tyypilliset tuoksut molemmissa, niihinkin alkaa jo tottua.
Sannan kokemus: Päivävoiteessa ylellinen koostumus, ohuehko mutta silti riittävän ravitseva iholleni. Miellyttävä tuoksu, tuote imeytyi nopeasti ja iho tuntui samettiselta. Hyvä meikinalusvoide. Suosikkini, voisin ostaa tätä! :) Yövoiteessa ihanan täyteläinen koostumus, tuoksu ei ollut paras mahdollinen mutta muuten tykkäsin. Jätti pehmeän tunteen iholle. Aamullakin iho tuntui vielä pehmeältä.
Antiwrinkle-voiteet: sekä päivä- että yövoiteessa on minun ihotyypilleni aivan liian täyteläinen koostumus, en pysty käyttämään näitä. Voiteet ovat todella paksuja. Tuoksu ja koostumus ovat kuitenkin miellyttävämmän ja ylellisemmän tuntuiset kuin peruspäivä- ja yövoiteessa. Ainesosaluettelot näyttävät oikein hyviltä ja ravitsevilta, ja nämä sopivat varmasti erinomaisesti vähän vanhemmalle, kuivalle iholle.
Sannan kokemus: Päivävoiteessa on ihana mantelimainen tuoksu, täyteläinen voide, levittyi helposti. Laitoin ehkä hieman liikaa koska meikkivoide alkoi rullata. Yövoide on mukavan tuntuinen voide, hyvä koostumus mutta tuoksu ei miellyttänyt yhtään. Iho oli aamulla hieman tahmean oloinen.
Aamuseerumi. Lupaa vahvistaa ja virkistää sekä tuoda iholle kuulautta. Minulla on tämä seerumi nyt päivittäisessä käytössä kun lempparini Estelle & Thildin ruususeerumi loppui, ja voin todeta ainakin sen että Culture Bio -seerumi on paljon E&T:tä kevyempää eikä tunnu yhtä kosteuttavalta. Oikeastaan en ole huomannut aamuseerumin tekevän oikein mitään, mutta tämä "ongelmahan" minulla on useimpien seerumien kanssa. Ihoni on ilmeisesti liian normaali jotta mistään tehotiivisteistä olisi sille erityistä hyötyä.
Iltaöljy. Miellyttävän tuntuista, imeytyy hetkessä, ei jää yhtään öljyiseksi. Vähän kuivaöljymäistä ehkä. Tykkään! Käytän tätä yksinään korvaamaan yövoiteen.
Seerumipulloille plussaa erityisestä söpöydestä! :)
