Heinäkuisen meikkipaketin sisältöön tutustuminen jatkuu Benecosin uusien puuterituotteiden muodossa.

Tuotteet olen saanut arvioitaviksi Biodelly-nettikaupasta.

Natural Trio Blush Fall In Love ja Natural Highlighting Powder Stardust. Ensimmäinen saa tuomion  "nojaahh...", jälkimmäinen arvion "jesjes!!"

Kyseessä on BDIH-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa eli meikkejä vailla synteettisiä pigmenttejä.

Fall In Love -poskipunassa yhdistyy kolme sävyä, joista yksi on heleä lohi-pinkki, keskimmäinen viileähkö vaaleanroosa ja kolmas beigehtävä vaalea luumu. Keskimmäinen sävy on korostussävy eli tuo iholle vain helmiäistä hohtoa.

Täytyy sanoa, että yhdessä sävyt muodostavat aika hassun kokonaisuuden. Tällaisissa monisävyisissä poskipunatuotteissa on tarkoituksena joko pyöräyttää siveltimeen kaikkia sävyjä, tai sitten valita vain muutamaa sävyä tietystä kohtaa. Benecosin tapauksessa vaihtoehdot ovat lohipinkki-vaaleanroosa tai beigeluumu-vaaleanroosa. Kummassakin jälki on roosan highlighter-sävyn vaikutuksesta enemmänkin korostuspuuterimaista kuin poskipunamaista. Kaikissa sävyissä pigmentti on hyvin hentoa ja sitä irtoaa kehnohkosti. Sivellintä saa todella hinkata poskipunassa jotta siitä saa väriä irti.

Yhdessä kaikki kolme sävyä muodostavat suhteellisen mitäänsanomattoman, miedon sävyhäivähdyksen joka antaa viileän vaikutelman.

Ennen- ja jälkeen kuvissa ero on vain hienoisesti havaittavissa.

Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka keskimmäinen highlighter-sävy tekee "poskipunasta" melkeinpä vaaleamman kuin muu iho.

Vaaleiden korostussävyjen käyttö osana tällaisia monisävypuuterituotteita on yleistä, mutta useimmiten highlighter-sävyn osuus pidetään pienempänä kuin muiden sävyjen, jottei sen vaaleus pääse dominoimaan. Benecosin Trio Blushissa vaaleaa sävyä on mielestäni liikaa. Lohi-pinkki olisi kaunis ja raikas sävy yksinään, mutta sitä on vaikea saada sipaistua siveltimeen ilman roosan sävyä joka vaalentaa sen väkisin.

Totean, että itse pidän huomattavasti enemmän Benecosin mono-poskipunista. Kaikki kolme sävyä; Mallow Rose, Sassy Salmon ja Toasted Toffee, ovat erinomaisen toimivia sävyjä hyvällä pigmentillä. (Rose ja Toffee esitelty täällä, Sassykin minulla on mutta en ole ennättänyt postaamaan siitä.) Benecosin poskipunilla on hintaa 6,80€.

Highlighter Powder eli korostuspuuteri saa sitten ne hurraa-huudot. Hurraat siksi, että niin harvalla meikkisarjalla on vakiovalikoimassaan korostuspuuteri. Hyvähyvä Benecos!

Stardust on aavistuksen roosaan menevä mutta jälki on iholla lopulta hyvin neutraalia, lähinnä vain kuultoa, joten sanoisin että sävy sopii lämpimällekin iholle. Hohde on tarpeeksi erottuvaa tuodakseen selkeän korostuksen, mutta maltillista verrattuna moniin muihin elämän varrella kohtaamiini korostuspuutereihin. Joissain yksilöissä hohde on todella voimakkaan helmiäistä, Stardustissa enemmänkin satiinista. Sopii erinomaisesti myös silmämeikin yleishäivytykseen (eli kun kaipaat jotain neutraalin vaaleaa sävyä jolla häivyttää varjostuksen rajat.)

Vertaus Lily Lolon Ivory Tower -luomiväriin - jolla sitten saa halutessaan sellaista voimakkaampaa korostusta.

Benecosin korostuspuuteri maksaa 8,50€.

24.8. saakka saatte vielä 15 % pois Biodellyn hinnoista koodilla KAR14.

*

...ja ihan muusta aiheesta....

Tänään kävin sen ostamassa.

Kyllä mä haluan tämän testata formaldehydistä ja sen aiheuttamasta ärsytysriskistä huolimatta. Jos saan ikäviä oireita, lopetan tuotteen käytön. Ei kai siinä sen kummempaa.

Saas nähdä tekeekö Trind mun kynsille saman kuin Saralle. :)

Otin äsken verrokkikuvat. Tänään, 19. elokuuta 2014, kynteni ovat tässä kunnossa.

Oikea käsi.

Vasen käsi.

Kynsinauhatkin ihan kauheassa kunnossa... Sen siitä saa kun laiskistuu öljyämisen kanssa. :( Säännöllinen, mieluiten jokapäiväinen öljyäminen todella tuo huomattavan hyödyn. Ja silti olen vain lakannut tekemästä sitä. Huokaus.

Katsotaan mihin Trind pystyy. Jos minulla ei Kreikasta tultua ole vahvat, lohkeilemattomat kynnet, niin marssin geelaukseen.

...ja tuon kirjoitettuani muistin heti, että Välimeren ilmastossahan kynnet aina paranevat muutenkin... Hmmmh... No, aloitan nyt kuurin kuitenkin samantien ja jatkan sitten Kreikasta palattua. Voi kunpa pääsisin taas tulevaisuudessa esittelemään säännöllisesti lakkakuvia, niinkuin ennen....

...ovat nimimerkki Neiti (sinulle Natural Code)

sekä

nimimerkki Tuuuuuulia (sinulle Terre D'Oc)

Laitan teille justiinsa meiliä! :)

Sorry neljän rivin "postaus", päivän varsinainen postaus tulossa myöhemmin. :)

Haluaisiko joku adoptoida BB-voiteen?

Nämä kaksi unohtuivat kesän kosmetiikkahuutajaisista ja haluaisin mieluusti antaa ne eteenpäin jotta ne saisivat onnellisen elämän jonkun kylppärin kaapissa tai meikkilaatikossa! :)

Terre D'Ocin BB-voide mun on pitänyt antaa adoptioon jo ajat sitten, mutta se ressukka oli hautautunut Hemnesin uumeniin niin etten löytänyt sitä kootessani kesän huutajaistuotteita.

Sain voiteen vuosi sitten, eli ihan tuoretta se ei enää ole. Olen käyttänyt sitä vain pari kertaa ja tammikuun jälkeen korkkia ei ole avattu. Arvelen tuotteen olevan edelleen ihan kunnossa.

Meikki- ja swatch-kuvia Terren BB-voiteesta löydätte tästä postauksesta. Sävy on 952 Rose des Sables.

Lumenen Natural Code BB-voiteen olen saanut muistaakseni joskus viime talvena tai keväällä. Pakkaus on avaamaton. Se on mulkoillut minua kylppärin hyllyllä kaikki nämä kuukaudet, mutta koska BB-voiteet eivät ole minulle se kiinnostavin tuoteryhmä, NC:n beebee on jäänyt testaamatta. Elämä lyhyt, testattavia tuotteita paljon, jne....

Eiköhän ole parempi antaa NC BB jolle kulle joka sen oikeasti käyttää. :)

Sävyjä on vain yksi. En valitettavasti osaa sanoa sävystä mitään koska en ole avannut pakkausta. Pakkaustekstissä kerrotaan, että voide on "tasapainottava", eli pitäisi näin ollen sopia myös sekaiholle. Voiteessa on suojakerroin 25.

Nämä BB:t lähtevät uusiin koteihinsa ihan mun piikkiin, eli nämä ovat arpajaiset (ei tarvitse siis maksaa postikuluja niinkuin huutajaisissa).

Mikäli haluat antaa kodin joko Terre D'Ocille tai Natural Codelle, huikkaa kommenttiboksiin joko TERRE tai NATURAL CODE. Laita sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville, se näkyy vain minulle.

Voit osallistua vain toisen arvontaan. Osallistumisaikaa on tämä päivä (18.8.) eli klo 24.00 saakka.

Luonnonkosmetiikan ripsivärimarkkinoilla on yksi tekijä, joka pukkaa uutta maskaraa ulos melkein yhtä tiheällä pöhinällä kuin synteettisellä puolella Lorkku ja kumppanit konsanaan. No ei ihan, mutta ero kilpailijoihin on huomattava.

Kyseessä on Lavera, ja tällä hetkellä merkin valikoimaan kuuluu peräti kuusi (!) erilaista maskaraa. Se on oikeasti ihan hurja määrä, kun muilla luonnonkosmetiikan merkeillä on yksi tai kaksi.

Uusin tulokas on Butterfly Effect Mascara. Sain sen kokeiltavaksi Laveran maahantuojalta.

Teen paljon yhteistyötä Laveran kanssa, ja valikoiman muut ripsivärit ovat minulle myös tuttuja, toisiksi uusinta Deep Darkness -maskaraa lukuunottamatta. Kokemukseni mukaan kaikki Laveran maskarat tuovat, tuotanoin, ihan samanlaisen tuloksen. Minun ripsissäni siis.  Olenkin päätellyt, että valikoiman eri maskaroiden pääasiallisena erona on itse harja. Massa on kaikissa kokeilemissani ollut yhtä ohutta ja huonosti kerrostuvaa. Harjan puolesta olen tykännyt eniten Volume Mascarasta ja Double Blackista. Minkäänlaista tuuheus- tai pituuseroa ripsarit eivät kuitenkaan tuo.

Uusi Butterfly Effect sisältää silkkikuituja, joiden olisi tarkoitus pidentää ripsiä. Olen jutellut maskaroiden kuituteknologiasta blogissa aiemminkin, ja todennut, että kuituihin liittyy samanlainen "toisilla toimii, toisilla ei" -ilmiö kuin esimerkiksi 38-maskaroihin. Minulla kuidut eivät toimi. Ne vain kieltäytyvät tarttumasta ripsieni päihin. Lukuisat kuitumaskarat on kokeiltu, jopa sellainen jossa kuituja lisätään erikseen maskaroituihin ripsiin, ja aina sama tulos. Minun ripseni eivät näillä konstein pidenny.

Olen kuitenkin omin silmin nähnyt ripsiä, jotka on saatu ihan tekoripsien näköisiksi kuitumaskaralla. Teknologia siis kiistatta toimii joidenkin ripsissä.

Silkkikuidut ovat havaittavissa Butterfly Effectin harjassa. Harja on iso ja kuminen, eli kumiharjojen ystäville tuli nyt toinen tarjokas Laveran valikoimaan. Aiempi kumipäinen löytyy Double Blackista, muut ovat perinteisiä "pulloharjamaisia".

Ripsiväristä kerrotaan seuraavaa:

"Butterfly Effect Mascara levittää, tuuheuttaa ja pidentää ripsiä luoden aistikkaan katseen." (Välihuomautus: hihi... mua naurattaa aina nämä sanavalinnat... aistikas katse..! ^_^) "Uudenlainen harja tekee ripsistä runsaat, kaarevat ja erotellut. Ripsivärin silkkikuidut pidentävät ripsiä näyttävästi, samalla kun ergonomisesti muotoiltu kumiharja tekee ripsistä intensiivisen kaarevat ja runsaat. Harjan pallomainen pää levittää maskaran jopa kaikkein pienimpiin ripsiin, mikä takaa tarkan lopputuloksen jo yhdellä vedolla."

Tässä minun Perhosripseni.

Intensiivisen kaarevat ja runsaat... aistikkaat...

No ei. Tälläkään kertaa. :)

Verrataanpas suosikkiini, IsaDoran Precision Mascaraan. Ei todennäköisesti tarvitse erikseen kertoa kummalla puolella kuvassa on kumpaa, mutta teistä katsoen vasemmalla on IsaDora, oikealla Lavera.

Kuvassa kumpaakin maskaraa on levitetty yksi kerros. (Yksi kerros: vedetään useampi veto, mutta ei anneta vetojen jättämän massan kuivua välillä.)

Mistä ero johtuu? Pääasiallisesti siitä, että luonnonkosmetiikan ainesosilla ei ole mahdollista luoda yhtä takertuvaa = tehokkaasti kerrostuvaa maskaramassaa kuin synteettisillä keinoilla. Kun harjaa Precisionia ripsiin, ovat ripset joka vedon jälkeen hitusen paksummat, sillä uuden vedon jättämä ripsarimassa tarttuu helposti kiinni alempaan kerrokseen. Luonnonkosmetiikan maskarat eivät käyttäydy näin. Vaikka kuinka vetelet, ei massaa jää ripsiin sen paksummin. Saadakseen massan kerrostumaan edes jotenkin, on odotettava että edellinen kerros kuivuu kokonaan.

Tässä Butterfly Effect -ripset kahdella kerroksella. Eli joo, saahan sinne vähän volyymia kun jaksaa odottaa ensimmäisen kerroksen kuivumista. Koin kuitenkin, että massa lähti herkästi paakkuuntumaan toisella kerroksella. Kolmatta kerrosta en olisi enää laittanut.

Mutta, mutta! Jälleen voidaan todeta, että mikä toimii yhdellä näin, toimii toisella toisin. Siksi kosmetiikka-arvostelut ovat lopulta aika hassuja. Jos minä kehun puuteria A, voidetta Ö ja seerumia C, ja joku kiinnostuu niistä sen perusteella, niin eiväthän ne välttämättä toimi hänellä lainkaan. Nyt minä kerron, että taas tuli testattua yksi maskara joka ei toimi lupaamallaan tavalla, ja joukko ihmisiä ajattelee, "No blääh, tuota en ainakaan osta." Mutta jollakulla heistä tuote voisikin toimia vallan mainiosti.

Virven ripsissä Butterfly Effect näyttää ihan eri maskaralta. Vaikka Virvelläkin on yhtä hentoiset ripset kuin minulla. Ei paakun paakkua ja huomattavasti enemmän volyymia yhdellä kerroksella. Just saying.

IsaDora Precision Mascara

Vaikka kerroksen kuivumisen odottelua ei voi edes vaivaksi kutsua (odotellessahan meikkaa vaikka muuta osaa nassusta), niin itse haluan maskarani mieluiten sellaisena, joka kerrostuu saman tien. Ei nyt ollut tarkoitus mainostaa tässä postauksessa toista maskaraa, mutta verrokkikuvilla saan selkeästi havainnollistettua luonnonkosmetiikan ja synteettisen maskaran eron ripsissäni.

Lavera Butterfly Effect         -         IsaDora Precision

Ja vielä harjan koosta ja muodosta... Se on tuloksen kannalta lähes yhtä olennainen asia kuin massan ominaisuudet.

Minun silmieni kokoon nähden Butterfly Effect on todellinen jumboharja, jolla en valitettavasti saisi siistiä tulosta vaikka massa olisikin parempaa. Markkinointitekstissä mainittu "pallomainen pää" ei auta asiaa millään tavalla. Näin suuri harja sotkee pienen ja ahtaan silmän väkisinkin, mikäli harjan yrittää tuoda ihan ripsien tyveen. Kulmaluukin suttaantuu. Pienet tarkkuusharjat, kuten Precisionissa, ovat omiaan minun silmieni rakenteelle.

Laveran uutukaisella on hintaa 23 euroa, mikä kuulostaa jo aika arvokkaalta. Toisaalta massaakin on 11 milliä, mikä on paljon maskaroiden maailmassa. Esimerkiksi Max Factorin supersuositussa Masterpiece-maskarassa on tavaraa huimat 4,5 milliä.

Loppuun vielä "muotokuva" ripsistäni... Katsokaa nyt näitä reppanoita, ripset voisi melkein laskea. Ei näin surkeaa ripsistöä ole helppo saada runsaan ja tasaisen näköiseksi millään maskaralla.

Välillä ihmettelen ihmisten kommentteja maskarakuvien yhteydessä (puhun nyt blogeista ylipäänsä, itse saan tämän tyyppisiä kommentteja yllättävän harvoin). Joskus näkee hirveitä taivasteluja jonkun "hämähäkkiripsistä" tai ylipäänsä epäsiistin näköisestä ripsarituloksesta. Tuleeko kommentoijille mieleen, että henkilön omat ripset ovat luonnostaan tietynlaatuiset, eikä niitä välttämättä saa sen tuuheamman, siistin tai anti-hämppiksen näköisiksi vaikka niitä olisi meikkaamassa mikä guru tahansa? Minun ripseni sojottavat usein ihan toivottomasti joka suuntaan vaikka olisin vetänyt huolellisesti vain yhden ohuen kerroksen.

On todellakin olemassa ripsiä, joita ei saa tasaisen viuhkamaisiksi markkinoiden kalleimmallakaan megamaskaralla. ;)

Olettehan kaikki "kynnelle kykenevät" ja kiinnostuneet vastailleet kesän kosmetiikkakyselyihin? :)

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä tulokset läpi ja julkaista blogissa yhteenveto. Mikäli missasit nämä kyselyt, käy ihmeessä vielä vastaamassa.

Kreikka ei liity tähän mitenkään mutta halusin tähän jonkun kuvan... :p

Kysely 1 on tarkoitettu kaikille, ja se käsittelee kosmetiikan hintaa ja ostotottumiksia.

Kyselyyn 1 pääset tästä.

Kysely 2 on tarkoitettu luonnonkosmetiikan käyttäjille, ja se käsittelee samoja teemoja kuin nro 1, mutta luonnonkosmetiikan näkökulmasta.

Kyselyyn 2 pääset tästä.

Ja vielä "miesten ulkonäköjuttua" odottaville - olin suunnitellut kirjoittavani ja julkaisevani jutun heinäkuussa, mutta aktiivinen loma-aikataulu non-stop reissuineen ei lopulta jättänyt aikaa sen tyylisen, huomattavasti enemmän aikaa vaativan postauksen koostamiseen. Mutta juttu on tulossa! Kun kesätyöni päättyy, minulla on taas enemmän aikaa blogille. :)

Toukokuisessa Dr. Hauschkan lehdistötapahtumassa pääsimme myös Hauschkan kansainvälisen meikkitaiteilija, Karim Sattarin, vetämään meikkiworkshopiin.

Kuva: Karim Sattarin Instagram

Karim (heh, olen tehnyt oma-aloitteiset sinunkaupat ;)) oli juuri niin "daaahh-ling" kuin kuvan viba kertoo!

Toisilla vain on Suuri Persoonallisuus. Sellainen, joka valtaa ja sähköistää huoneen heti kun henkilö astuu sisään. Vaikka en tiennyt Karim Sattarista yhtään mitään enkä ollut koskaan aiemmin edes nähnyt kuvaa hänestä, tuli välittömästi "Iiik, julkkis!!" -olo kun mies astui huoneeseen ja esittäytyi.

Julkkisfiilistä ei mitenkään vähentänyt se, että mies oli juuri tullut Cannesin filmifestivaaleilta ja aloitti tilaisuuden kertoillen hilpeitä julkkiskohtaamisia juhlilta.

Olin ollut siinä käsityksessä, että Karim meikkaisi meidät, mutta olin ymmärtänyt väärin. Workshopin alettua tajusin, ettei tunti tietenkään edes riittäisi 10 henkilön meikkaamiseen. Sen sijaan näkisimme iltameikkidemon ja saisimme meikata itseämme ja toisiamme Karimin vinkkien ja sävysuositusten pohjalta.

Muuten, liittyen taannoiseen "meikkaatko testereillä" -keskusteluun - täälläkin meikattiin suvereenisti yhteisillä paleteilla, meikkikynillä, huulipunilla ja ripsiväreillä. Tarkkailin workshopin osanottajia. Kukaan minua lukuunottamatta ei käyttänyt puhdasta maskaraharjaa vaan laittoi ripsensä yhteiskäytössä olevalla maskaralla. Ja huulimeikin suoraan huulipunasta tai -kiillosta.

Mietin siinä sitten että eipähän tämä minun puhtaan harjani käyttö mitään eroa tee, kun itse maskaratuubi on kuitenkin täynnä ties kuinka monen workshoppilaisen silmäpöpöä.... Vähän kyllä arvelutti laittaa ripsaria, myönnän. Mutta terveillä silmillä palattiin! :)

Karimin vinkkejä:

* Ei mustaa maskaraa alaripsiin, se vanhentaa. Valitse ruskeaa tai vaikka luumun sävyä.

* Saadaksesi peittävämmän meikkipohjan (luonnonkosmetiikan tuotteilla), laita iholle alimmaksi puuteria, sitten meikkivoidetta ja sitten taas puuteria.

* Nielaisu auttaa siihen, etteivät silmät vuoda meikatessa. (Tätä en ollut koskaan kuullut! Eli jos silmät alkavat vuotaa, nielaise.)

* Laita samaa sävyä poskipäälle ja kulmakarvan alle, se nuorentaa.

* Saat vedenkestävän meikin laittamalla ensin meikkikynää ja päälle puuteriluomiväriä.

Karim oli tehnyt mallille edellisessä workshopissa (meidät oli jaettu kahteen ryhmään) luonnollisen päivämeikin, jonka päälle iltameikki nyt rakennettiin.

Hämmästyin, kun Karim veti uuden meikkivoidekerroksen edellisen valmiin meikin päälle. Ehkäpä hän menetteli näin säästääkseen aikaa, mutta sanoi kuitenkin että tällainen meikkipohjan kerrostus on ihan toimivaa Dr. Hauschkan tuotteilla.

Karimilla on myös tapana käyttää meikkipohjassa kahta eri meikkivoidesävyä niin, että toinen, usein vaaleampi, toimii primerina. Hän siis käyttää Dr. Hauschkan meikkivoidetta sekä pohjustukseen että varsinaiseen "väripohjaan".

Karim levitti mallin luomille ensin sinivihreää kajalia ja sen päälle siniharmaata luomiväriä. Hän kertoi eri väristen kynien ja luomivärien yhdistelymahdollisuuksista uusien värien luomiseen, mikä oli ainakin allekirjoittaneelle tuttua puuroa. :)

Kuvissa tulos ei näytä yhtä voimakkaalta kuin livenä, mutta poskille Karim levitti niin runsaasti rusehtavaa poskipunaa että minusta malli näytti jo suoraan Dynastiasta tupsahtaneelta. :D Älkää ymmärtäkö väärin, Karim on eittämättä upea meikkitaiteilija (ei varmaan kuka tahansa räpeltäjä pääse Cannesiin ja muotinäytöksiin meikkaamaan malleja ja julkkiksia), mutta tällaisissa nopeasti kulkevissa demoissa tähtimeikkaajankaan kädenjälki ei mielestäni tule ehkä parhaalla mahdollisella tavalla esiin.

Karim antoi jokaiselle henkilökohtaiset sävysuositukset.

Minulle suositeltiin toiseksi vaaleinta meikkipohjasävyä (mikä jälleen vahvisti käsitystäni siitä, että menneiden vuosien megakalpeus on mennyttä, näköjään ihminen voi tummua vanhetessaan :)) ja tuttuun tapaan lämpimiä, kultaisia sävyjä. Ja ruskeaa ripsiväriä.

Dr. Hauschkan siveltimet osoittautuivat todella hyviksi, siis oikeasti ihan yllätyin (vaikka en tiedä miksi - siis miksi ne eivät olisi laadukkaita? :D Ehkä sitä vain yhdistää laatusiveltimet aina niihin muutamaan hassuun merkkiin omassa päässään..).

Ostin mukaan MACin 239:iä muistuttavan yleistyöskentelyyn sopivan luomivärisiveltimen. Se on ihan paras luomivärisivellin mihin olen törmännyt 239:n jälkeen. Harmillisesti Hauschkan siveltimet eivät ole yleisessä myynnissä muualla kuin Walan omassa shopissa. Välillä niitä on ilmestynyt erityispakkauksissa osana jotain kokoelmaa, mutta vakiovalikoimaan ne eivät kuulu. Höh.

Tässä minun ennen- ja jälkeen-workshop-naama. Tykkään tuosta glow'sta!

Karim vinkkasi (jälleen allekirjoittaneelle varsin tutusti...! ;)), että vaaleaa helmiäistä luomiväriä voi käyttää poskipäillä korostuksena. Hauschkan Golden Sand sopiikin siihen erinomaisesti. Siinä on hyvin saman tyyppinen sävy ja hohteen voimakkuus kuin henk.koht. suosikissani L'Orealin Golden Beigessä, jota olen viime vuodet itse asiassa käyttänytkin enemmän kasvoilla kuin silmissä.

Yksinkertaisessa kulta-ruskeassa silmämeikissä minulla on Golden Sand -, Golden Earth - ja Peach Blossom -sololuomivärejä sekä ruskeaa Stone Colours -paletista. Rajaus nestemäisellä ruskealla eyelinerilla. Kasvoilla meikkivoide 01 Pale Sand, aurinkopuuteria, poskipunaa kahden sävyn sekoituksena (persikkainen 02 Natural Red ja beigempi 03 Soft Terracotta), ja Karimin innokkaasti lisäämä Golden Sand -korostus. :)

Huulikiillon sävy ei jäänyt mieleen, mutta eipä sävy paljon näykään. :)

Workshopin lopussa Karimin luokse kerääntyi jono yhteiskuviin halajavia. :) Kuulin kuinka keskustelua käytiin Instagram-tileistä ja erilaisista meikkaukseen liittyvistä sivustoista ja tytöt antoivat jopa Karimille vinkkejä fanittamistaan sivuista :)

"Ei saa sitten julkaista minusta mitään karseita kuvia...!" Karim heitti lopuksi ja heilautti kättään just siihen tyyliin minkä voitte ehkä kuvitella. :)

Kuva: Karim Sattarin Instagram

Karim ja Coco Rocha, jonka meikin Karim teki viime kevään Vienna Awardseihin.

Dr. Hauschka on muuten käsittääkseni ainoa luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteita käytetään elokuvateollisuudessa - siis ihan virallisissa yhteistyökumppanuuksissa. Se on erityisen kiinnostava juttu, mielestäni. Filmimeikissähän meikkipohja on melkein kaikkein tärkein elementti, eikä luonnonkosmetiikalla tunnetusti saa peittävää pohjaa. Vaikka Hauschkan meikkejä aika laadukkaana pidänkin, on jotenkin vaikea uskoa että millään luonnonkosmetiikan meikkivoiteella saisi aikaan kuvausmeikin vaatimukset täyttävän meikkipohjan. Olisi pitänyt kysyä Karimilta...! :p

Oma mielipiteeni Hauschkan meikeistä? Workshopissa aiempi kokemukseni Hauschkan värikosmetiikasta pääsi laajenemaan, ja koen edelleen että Hauschkalla on paras ja oikeasti näyttävimmän tuloksen tekevä maskara luonnonkosmetiikan merkeistä. Myös puuterimaiset tuotteet ja kajal-kynät ovat todella hyviä. Tosin luomivärien laatu vaihtelee kokoelmittain, niinkuin käytännössä kaikilla merkeillä. Muistan etten ollut kovin vakuuttunut esim. Natural Pastels -kokoelman luomivärien pigmentistä, mutta esimerkiksi Stone Colours -paletti on yksi parhaita mattaisia ruskeita sisältävä paletti jonka tiedän.

Poskipunasävyt (vakiovalikoimassa kolme) ovat tosi toimivat ja pigmenttisyys & koostumus oikein hyvä.

Meikkivoide taas ei ole minun makuuni. Peiteaineellakaan en saanut tarpeeksi peittävyyttä.

Suurlempparini Bronzing Powder on muuten Karimin mukaan "muutaman muunkin" suursuosikki maailmalla, ja kuuluu Hauschkan myydyimpiin meikkituotteisiin. Siitä ilmestyy nyt elokuussa tuollainen kuvitettu limited edition -versio (aivan sama sävy siis), joka tulee omassa pienessä meikkipussissaan siveltimen kera. Suosittelen tsekkaamaan Hauschkan aurinkopuuterin mikäli etsii mattaista, viileän ruskeaa kaakaon sävyistä aurinkopuuteria. (Tässä kuvassa vertailu muutamaan muuhun aurinkopuuterisävyyn referenssiksi. :)) Mun mielestä tämä on NYXin Taupen ohella paras sävy kasvojen varjostuksiin.

Sain äidiltä postia. Kirjeen mukaan äiti, tuo vanha lehtihamsteri, oli laittanut Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelin syksyltä 2003.

Ihan selvää blogimatskua! :)

Artikkeli käsittelee meikkisävyjen nimeämistä, ja jutun päätähtenä on Lumene.

Tiesittekö, että Lumenella kaikista tuotteiden nimistä vastaa yksi ainoa henkilö?  Maarit Veromaa (NYTin artikkelissa vielä vanhalla nimellään Maarit Haukilahti) on keksinyt lähes kaikki nimet Lumenen tuotteille 90-luvun puolivälistä lähtien. Tukena hänellä on tietysti Lumenen markkinointitiimi, mutta Veromaa on tuotenimien pääarkkitehti.

Aikamoista puuhaa.... Montakohan sataa sävyä Lumeneltakin tulee ulos vuosittain... :) Kyllä siinä saa olla aika hyvä runosuoni. ^_^ Pakostikin tulee vuosien varrella samoja nimiä useampaan kertaan. :D Olisi hauskaa olla kärpäsenä Veromaan työhuoneen seinällä kun hän pähkäilee vaikka jonkun uuden kausikokoelman parissa.

Mitä muuten tykkäätte Lumenen varsin romanttisesta nimimaailmasta? Minusta nimet ovat aina olleet aika hauskoja, vaikkeivat ne useimmiten millään lailla liity itse väriin.

Voisin tarjota apuani jos Veromaalle joskus tulee tenkkapoo :D Mitenkäs olisi talviseen meikkikokoelmaan vaikkapa huulipunasävyt "Rohtunut Oon" ja "Huul' halkeaa" tai poskipunat "Nyt Nipistää" ja "Pakastunut Poski"?

Muistelin, että vanhemmissa Lumenen tuotteissa sävynnimi olisi ollut vain suomeksi, tai ainakin ensin suomeksi ja sitten englanniksi.

Asian sai helposti tarkistettua "museojemmoistani".

Kyllä nimi on näköjään jo 10 vuotta sitten ollut ensin englanniksi.

Jännä että ulkomaan vienti säätelee nimipolitiikkaa näin... Olen ajatellut, että Suomen markkinat silti ovat se Lumenen päämarkkina-alue jossa tuotteita myydään eniten.

*

Mutta Lumene sikseen, itse asiassa koko postauksen ideana oli mietiskellä artikkelin inspiroimana meikkien sävynimiä yleisesti.  Nimet ovat aina kiehtoneet ja kiinnostaneet minua suuresti. Ehkä tämä on vain näitä meikkifriikkien päässä suuren merkityksen saavia asioita, ja tavalliselle kuluttajalle on yksi ja sama lukeeko luomivärin pohjassa "EC-4558", "Brown" vai "Glistening Sea". Olisi kiinnostavaa kuulla, onko näin. :)

Kiinnitättekö te huomiota meikkien sävynimiin?

Minusta pelkästään numeroilla nimeäminen on huipputylsää ja osoittaa anti-luovuutta. (Luovuus on aina plussaa ;)) Tulee sellainen tunne että ei vain "jakseta" miettiä, helpompi lyödä tuotteisiin persoonaton numerosarja. Meikkiharrastajana minusta on paljon kivempi puhua "Satellite Dreamsista" ja "Sunset Cafésta" kuin "A-39":stä tai "52886":sta. Ja onhan kaunis tai herkullisen kuuloinen nimi myyvempikin kuin mitäänsanomaton luku.

Konsulenteilla on oma tapansa. Ainakin Diorin maailmassa konsulentit puhuvat nimenomaan numeroista, ja jonkun paletin varsinainen nimi saattaa olla heille ihan vieras. Kerran kysyin Stockalla Silver Goddessia, ja sain Diorin myyjältä vastakysymyksen, "Millä numerolla se on?" He kuulema tuntevat tuotteet niiden numeroilla. Olin vähän hämmästynyt. Asiakkaille varmasti tuotteen nimi jää paremmin mieleen kuin anonyymi numerosarja - vai oletteko kosmetiikkamyyjät koskaan kuulleet asiakkan kysyvän tuotetta sen sarjanumeron perusteella? :D

Jos kiinnostaa lukea NYTin artikkeli kokonaisuudessaan, kuvan saa klikattua isommaksi.

Esimerkiksi Wet'n'Wildilla on mielestäni hauskoja leikitteleviä sävynimiä; Blue Had Me At Hello, I Dream Of Greenie, Cool As A Cucumber, The Earth Looks Small From Down Here.

Kynsilakkojen puolella sävyillä on pitkään ollut vielä kasvomeikkejäkin korostuneempi merkitys. Merkit kuten OPI ja Essie tunnetaan ihan omaksi taiteenlajikseen jalostuneesta nimikulttuurista eivätkä monet muut merkit jää jälkeen. Mavala tunnetaan kapunkien mukaan nimetyistä lakoistaan.

Onko joku tietty kosmetiikan sävynimi jäänyt teille vuosien varrelta erityisesti mieleen?

Pidän hyväntuoksuisesta kosmetiikasta. En hae tuotteita erityisesti tuoksun perusteella, mutta miellyttävä tuoksuelämys tuo aina lisäarvoa, kun taas ikävän hajun takia tuote jää todennäköisesti hyllylle.

Aloin mietiskellä kosmetiikan tuoksuja oman postauksensa verran kun kesäkuussa juteltiin Lushin tuoksuista.

On hyvän-, pahan ja neutraalin tuoksuisia tuotteita, mutta harva lopulta jättää erityistä muistijälkeä tai hinkua ostaa tuote uudelleen pelkästään tuoksun perusteella. Useimmat tuoksut sijoittuvat lopulta kategorioihin "ihan kiva" tai "mitäänsanomaton".

Tähän postaukseen kokosin sellaisia tuotteita, joiden tuoksussa on "sitä jotain" - jotain, joka saa käden kerta toisensa jälkeen hamuamaan purkkia ihan vain jotta aivojen mielihyväkeskus saisi stimulaatiota tuoksun muodossa. Koen tällaista koukuttumista hyvin harvoihin tuotteisiin. Mutta kun tällainen tuoksuyhteys löytyy, se on todella vahva ja saa minut jopa säästämään tyhjän pakkauksen jotta saan palata tuoksuun aina mieliteon iskiessä.

Muutama näistä tuotteista ei edes oikein sovi ihotyypilleni, mutta silti käytän niitä vain koska tuoksu vetää minua puoleensa. Tiesittehän, että tuoksut, etenkin eteeriset öljyt, vaikuttavat tunnetiloihin. (Nojoo, tämä oli varmaan ihan yleistietoa :D) Hyväntuoksuisesta tuotteesta tulee konkreettisesti hyvä olo.

Virvekin on sattumoisin hiljattain kirjoittanut kosmetiikkatuotteiden tuoksuista, muistijälkinäkökulmasta.

Virve kirjoittaa eräästä voiteesta näin:

"En ollut aiemmin ajatellut, kuinka suuressa ja merkittävässä osassa kasvovoiteiden tuoksut minulle ovat, mutta tajusin asian vähän aikaa sitten erästä kasvovoidetta käyttäessäni. Assosioin sen välittömästi onnellisiin hetkiin ja joka kerta sitä iholleni levittäessä tunnen itseni todella onnelliseksi. Ikäänkuin minulla olisi purkitettua onnellisuutta, jota lätkin nassuuni saaden kasvoilleni aikaan sen saman onnellisuuden tunteen jälleen. Aika mahtava salainen ase."

Niinpä. Juuri tämän vuoksi valitsen aina matkoille eri tuoksut. ;) Nyt, kun haluan piipahtaa Chamonixissa, nuuhkaisen vähän Chance Eau Fraîchea... <3)

Tässä on kolme kasvotuotetta, joiden tuoksuun olen ihan lääpälläni. Toisin kuin Virvelle, kasvotuotteet eivät kuitenkaan tuo minulle mitään erityisiä muistoja vaikka tuoksuissa olisikin "sitä jotakin". Mikä johtuu varmasti siitä, että käytän yhtä kasvovoidetta aivan turkasen kauan. Näin ollen sen tuoksu ei sitoudu yhteen tiettyyn, rajattuun aikakauteen.

Estelle & Thildin Super Bioactive Age Control -seerumi on kuin kimppu niittykukkia pullotettuna; ihana, suloinen, todella kukkainen tuoksu. Näin voimakasta tuoksua en odottaisi kasvotuotteelta, ja uskon, että moni kokee tuoksun liiankin voimakkaana. Minä puolestani tykkään tästä poikkeuksellisesti todella paljon, ja kun seerumin koostumuskin on kohdallaan niin saadaan kasaan yksi Sannin lempparituotteista. Tuote esiteltiin aikoinaan täällä.

Yves Rocherin ekosertifioidun linjan Aloe Vera -kasvovoide, vaikkakin tarkoitettu normaali- ja sekaiholle, on minun iholleni liian paksua eikä imeydy kunnolla. Olin aikeissa antaa sen eteenpäin, mutta huomasin koukuttuneeni tuoksuun kuin vaivihkaa. Kun satunnaisesti laitoin voidetta iltaisin, olin joka kerta ihan että "Hyvänen aika, tässäkö voiteessa oli tämä näin hyvä tuoksu..!" En osaa edes kuvailla tuoksua, se on hyvin pehmeä ja aromaattinen, ehkä vähän kukkainen mutta ei sinne päinkään kuin Estelle & Thild. Lopulta voide jäi minulle vain jotta voisin aika ajoin nuuhkutella sitä. Ihan harmittaa että koostumus on niin paksu, olisi ihana käyttää tätä päivittäin. Koostumuksensa puolesta se sopii minulle vain pakkasaikaan yökäyttöön.

Dr. Hauschkan Hoitava Värivoide (eli ihan vain "sävyttävä päivävoide", nimi on näitä vanhoja hassuja Hauschkan suomennoksia jotka uudistuksen myötä päivitettiin) on ihan ensimmäinen Hauschka-suosikkini, johon ihastuin välittömästi merkkiin tutustuttuani viisi vuotta sitten. Voide esiteltiin aikoinaan täällä.

Voide on paksua ja suhteellisen rasvaista, eikä tosiaankaan omiaan minun ihotyypilleni. Silti jokin koostumuksessa, sävyssä ja etenkin tuoksussa (minkä tajusin myöhemmin toista tuubia ostaessani) ihastutti. Voiteessa on Hauschkan "trademark"-tuoksu eli ruusu, josta pidän vain hyvin harvoissa muodoissa. Tässä voiteessa ruusu on jotenkin aivan täydellisen puuterisen, harmonisen ja rauhoittavan tuoksuinen. Lempeä ja pehmeä. Talvella aina oikein odotan megapakkasia jotta pääsen käyttämään tätä...!

Logonan Mediterran -deodorantin käytin loppuun jo kolme-neljä vuotta sitten, mutta minun oli pakko säästää pakkaus jotta pääsen vielä nuuhkuttelemaan pulloa. Tämä on varmasti vastustamattomimpia tuoksuja joihin olen kosmetiikassa törmännyt, enkä oikein osaa edes selittää miksi..! Ensinuuhkaisulta tuoksu oli "nojoo, ihan kiva", mutta mitä pidempään sitä käytin, sitä huumaantuneempi olin.

Mediterran-tuoksun muodostavat salvia, punainen greippi, saflori sekä seetrin, bergamotin, ylang-ylangin ja vaniljan eteeriset öljyt. Logonan Mediterran -tuotteita ei käsittääkseni enää saa Suomesta (korjatkaa jos olen väärässä), mutta Saksasta kyllä. Pitäisikin tilata uusi pullo nyt vuosien jälkeen ihan vain jotta voisi verrata onko tuoksu yhä vanhan veroinen.

Born To Bion Sensation Zen -deodorantti on tainnut vilahdella blogissa paljonkin, aina niissä yhteyksissä joissa mainitsen luonnonkosmetiikan lempparidödöstäni. Harvemmin deodoranttia laittaessa tulee erityisen "elämyksellinen olo" :D, mutta niinkin pieni asia kuin tuoksu (joka Sensation Zenissä on hyvin mieto) voi kohottaa kainalonhinkkaustuokion astetta tai useampaa miellyttävämmäksi hetkeksi. Joka kerta kun laitan Zeniä tulen tuoksusta hyvälle mielelle - niin hullulta kuin se kuulostaa. Zenissä tuoksuvat salviankukka ja bambu.

Yves Rocherin Les Plaisirs Nature -sarjan Oliivi on yksi oudoimpia tuoksulemppareitani. Oudoimpia siksi, että en pysty nimeämään tuoksua enkä kunnolla edes kuvailemaan sitä, mutta oliivilta tuotteet eivät tosiaankaan tuoksu. Ainakaan sille, miltä minun tuntemani oliivit tuoksuvat. Sarjalle on siis varmaankin kehitetty joku keinotekoinen tuoksu. Minun nenäni haistaa jotain ihanan pehmeää ja kevyen makeaa, hitusen vihreää. Ei sitrusta vaan enemmänkin jotain kukkaista...

Oli tuoksu mikä hyvänsä, se on erittäin onnistunut! :) Ja varsin unisex, miehellekin kelpaa. :)

Loppuun klassikko.

Tämä tuoksu ei liity mihinkään tiettyyn tuotteeseen, vaikka Yves Rocherin tuotteissa olen siihen lapsena alun perin tutustunut.

Tuoksuhan on tietysti Monoï. Monoï-öljyn erehtymättömän tunnistettava tuoksu tulee kookosöljyssä liotetuista gardeniankukista. Tykkään myös gardeniasta yksinään, mutta en niin paljon kuin Monoï-öljy-yhteydessä. Kookoksen ja gardenian liitto on kesän tuoksun ruumiillistuma...!

Perinteisen Monoï-öljyn lisäksi käytän Monoïta suihkeena, suosikki on Born To Bion sertifioitu kuivaöljysuihke. Myös YR:n suihke on hyvää, mutta ei voita koostumuksellaan täysin 100-prosenttisesti luonnon aineista valmistettua Born To Bio'a.

*

Oletteko te ostaneet joitain kosmetiikkatuotteita vain pelkän tuoksun takia? (Jos hajuvesiä ei lasketa ;))

Mitä tuotteita löytyisi teidän "Parhaan tuoksuiset kosmetiikkatuotteet" -listalta?

(Saa kertoa myös niistä hirveimmistä tuoksuista :) Onko joku tuote jäänyt peräti käyttämättä kamalan tuoksunsa takia?)

P.S. Sekin piti vielä mainita, että parhaan tuoksuiset hajusteettomat tuotteet olen löytänyt Estelle & Thildiltä ja Laveralta (Neutral-linja). Hajustamattomissa tuotteissakin on tietysti aina se raaka-aineiden muodostama ominaistuoksunsa ja tämä tuoksu voi poiketa paljonkin eri merkkisten tuotteiden välillä. Jotkut voivat olla vähän karujakin, niinkuin vaikka Clinique. Aaa, voisin jatkaa tästä tuoksuaiheesta vaikka kuinka, koko ajan tulee uutta mieleen :D

Kävin tänään passikuvassa.

Kyllä vain linssin polttoväli vaikuttaa ihan mielettömästi kuvaan ja siihen, miltä naama näyttää.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa olen juuri tehnyt passikuvameikin. 30 minuuttia myöhemmin ikuistuin ihan eri näköisenä. :D Mun mielestä mulla on melkein sukupuolikin vaihtunut tuossa passikuvassa. :p

Itse olen tottunut näkemään itseni vasemmanpuoleisena Sannina, mutta ilmeisesti näytän oikeasti enemmänkin passikuva-Sannilta. Itse ottamissani kuvissa kun on aina väkisin kasvojen mittasuhteiden vääristymä, joka tulee siitä kun kuvaa liian lyhyellä polttovälillä liian läheltä. Polttovälin on tietysti pakko olla lyhyt että pälli mahtuu kuvaan käsivarsien etäisyydeltä. :) Studiokuvissa kuvat otetaan useimmiten pidemmällä polttovälillä, yleensä noin 85-100 mm pidetään ihanteellisena. Tällöin kasvojen mittasuhteet tulevat kuvaan luonnollisina.

Jos siis joskus olette käsivara-selfien jälkeen ihmetelleet, miksi nenä tai leuka näyttää valtavalta tai naama muuten vain "hevoselta", se johtuu juurikin liian laajasta kulmasta eli lyhyestä polttovälistä. Toisilla meistä on tietysti muutenkin suuri nenä. :)

.

Passikuvameikissä käytin matkaostosmeikkejä. Silmämeikki tehty Bourjoisin luomivärillä ja Sephoran It Nude -paletilla, poskilla Bourjoisin Love-Struck Rose -poskipuna (huhhuh miten pigmenttinen ! Piti laittaa tosi varovasti) ja huulilla Bourjoisin Peach On The Beach -huulikynä.

(Kiva oli tehdä meikkiä kun naama pukkasi koko ajan hikeä.... Ennen kuvan ottoa sain taputella naaman vielä puuteripaperilla.)

Näköjään sitä vain muuttuu vanhemmiten kulmikkaammaksi....

Kymmenen vuoden takaisessa kuvassa olen paljon pehmeämmän näköinen. :)

Oletteko te tyytyväisiä teidän passikuvaan? Nykyään kyllä tuntuu ettei passia tarvitse missään enää näyttääkään kun check-initkin tehdään itse automaatilla....