Muistatte, kun kirjoittelin hämmentyneitä ja huvittuneita fiiliksiäni Maybellinen Baby Lipseistä heinäkuun lopussa. Elokuussa alkoivat TV:ssä rullata Baby Lips -mainokset ja täytyy myöntää, että on tämä kyllä oikeasti yksi huvittavimpia mainoskampanjoita ja hypetyksiä mihin olen koskaan törmännyt.

Kuva: L'Oreal Finlandin kuvapankki

Mainoksissa korostetaan, kuinka huulet tuntuvat pehmeiltä jo viikon Baby Lips -käytön jälkeen..! Ohoh, minä saan huuleni pehmeiksi vain yhdellä kerta-annoksella Blistexiä. Ja eikös se ole huulirasvan perustehtävä - tehdä huulet pehmeiksi? Ei Baby Lips -kamppikselle voi kuin nauraa - huulirasvan itsestäänselvät perusominaisuudet saadaan kuulostamaan joltain uudelta edistyneeltä teknologialta. Wow, huulirasva joka pehmentää ja kosteuttaa - tätähän on pakko saada!

Samalla on pakko antaa iso käsi kamppiksen takana olevalle markkinointitiimille - eipä ole aikoihin nähty yhtä onnistunutta kampanjaa kosmetiikkatuotteen ympärillä. Baby Lipsit ovat todellakin kaikkialla ja nuoret keräävät koko sarjan niin kuin me 90-luvun alun teinit Date-tuoksuja ja dödöjä konsanaan. Erittäin mielenkiintoista tämä markkinointimaailman "kemia". Miten ihmeessä kolmen euron huulirasva saadaan lanseerattua vuosikymmenen supermahtavuutena? Se vaatii taitoa, jolle voi vain kumartaa.

Täällä Kreikassakaan en ole voinut välttyä Vauvahuulilta. Kaikissa yhteyksissä joku porukasta on jossain vaiheessa kaivanut laukustaan Baby Lips -puikon.

Niin myös ystäväni Marianna. Marianna on sävytettyjen huulirasvojen suurkuluttaja, ja kun huomasin hänen rullaavaan oranssia Baby Lipsiä huulilleen, tartuin heti tilaisuuteen. Nyt mä selvittäisin kaikki markkinoiden värilliset huulirasvat tuntevalta asiantuntijalta, onko Baby Lipsissä oikeasti jotain erilaista ja ainutlaatuista mikä selittäisi sen suosiota (siis muukin kuin taidokas mainoskampanja).

"On, on!" huudahti Marianna. "Oh my God, they are the best..!"

Tuijotin häntä melkein pettyneenä. (Miksi halusin kuulla jotain muuta..?)

Marianna selitti ihailtavalla verbaliikalla, kuinka Baby Lipsin koostumus, pigmentti ja "huulifiilis" ovat täydellisessä balanssissa ja kuinka tuote vain tuntuu huulilla ihan täydelliseltä ja sävy pysyy pitkään. (Nainenhan voisi aloittaa sivutoimisen uran kauneusbloggaajana, niin perusteellisesti ja havainnollistavin sanavalinnoin hän onnistui Baby Lips -rasvaa kuvailemaan..!)

Mariannan ultimate-suosikki on muuten Korresin purkki-huulirasva. Selvisi, etteivät Baby Lipsit ihan päihitä huulifiiliksessä Korresia, mutta Babyn etuna on hygieenisyys ja se voittaa myös pigmentillään. Entä Korresin puikko-versio, sehän on hygieenisempi kuin purkkirasva? Ei, Marianna sanoi. Korresin puikot eivät kuulema kosteuta yhtä hyvin kuin purkkirasvat.

Okei. Mielenkiintoista. Teidän aiempaan Baby Lips -postaukseeni jättämien kommenttien perusteella Baby Lipsien koostumuksessa ei ole mitään ihmeellistä, joten oli kiinnostavaa kuulla Mariannan, alias "Tinted Lip Balm Queenin" olevan niin tohkeissaan Vauvahuulista.

Värittömistä versioista Marianna ei niin piittaa, sillä hänelle sävyllisyys on juuri "se juttu".  Sävyllisistä Cherry Me on suosikki, sanoikohan hän että jo kolmas puikko Cherryä on menossa.

Kysyin Mariannalta aamulla netissä saisinko kirjoittaa hänen Baby Lips -innostuksestaan. Vastauksena sain joukon työpöydän äärestä lähetettyjä Baby Lips -fanikuvia :D Ehta kosmetiikkafriikki <3

Olen nyt käyttänyt Trind Nail Repair -kynnenkovettajaa tasan kolme viikkoa.

Sanoisin, että vaikutus on ehdottomasti havaittavissa.

Kynteni kasvavat todella hitaasti, ja kasvuunhan aine ei luonnollisestikaan vaikuta. Pituutta kynsiin ei siis ole hurjasti ehtinyt kertyä kolmen viikon takaisesta tilanteesta, mutta kynsien koostumus on täysin muuttunut.

Trindin Nail Repair'han toimii siten, että sen sisältämä formaldehydi ikäänkuin sulattaa yhteen kynnen eri kerrokset, jolloin ne eivät enää lohkeile. Formaldehydi muodostaa kynnen keratiinissa uusia kaksoissidoksia, minkä seurauksena kynnet kovettuvat.

Kyse on vahvasta ja helposti ärsyttävästä aineesta (ja myös herkästi allergisoivasta, käyttö oman harkinnan mukaan), ja lakkaa laittaessa on varottava ettei sitä osu kynsinauhoihin. Minä en ole saanut kolmen viikon aikana mitään reaktioita Nail Repairista.

Aloitettuani Trind-kuurin, ei yksikään kynteni ole lohjennut. Kuten kollegani Sara, jonka kynsimenestyksen inspiroimana päätin Trind Nail Repairia kokeilla, minäkin olen huomannut kynsien värin jotenkin vaalenneen, kynsistä on tullut ikään kuin kirkkaammat.

Ja siis... en tajua miten tämä voisi olla mahdollista... mutta jotkut liuskoittuneet/vaurioituneet kohdat, joita minulla oli kynsissä kuurin aloittaessani, ovat mystisesti.... kadonneet. Alla olevista kuvista näkyy (joten kuten) mitä tarkoitan.

Oikean käden kynnet 19. elokuuta. Keskisormen kynsi on liuskoittunut ja nimettömän kynnen kärjestä on lohjennut pala päällimmäistä kerrosta.

Tilanne nyt. En ole leikannut keskisormen kynttä, vähän vain viilannut reunoista. Liuskat ovat kadonneet. Nimettömässä oleva repeämä on sekin jotenkin... hälvennyt...

En käsitä miten tämä ilmiö voisi mitenkään olla mahdollinen, eihän formaldehydi niitä jo olemassa olevia liuskottumia ja muita pinnan vaurioita voi kadottaa.

Jos joku keksii selityksen niin I'm all ears. :)

Kauniithan nämä ei ole (default! ^_^), mutta terveen näköiset. Todellakin ihan eri näköiset kuin kolme viikkoa sitten.

Heh - tämä ei liity kynsiin mitenkään, mutta olin eilen Koukounariesin rannalla, jossa hiekka kimalteli aivan mielettömästi. Kun hiekkaa hieroi käsiin ne kimalsivat kuin glitterpölyn jäljiltä. Sehän on micaa...! :) Meikeistä ja voiteista tuttu kiillemineraali. :) Rantahiekan mica-partikkelit olivat tosi isoja, juuri sellaisia glittereitä joita inhoan luomiväreissä kun ne varisevat ja lopputulema on aina se että itse luomilla kimalletta ei ole lainkaan, mutta muualla kasvoissa kyllä. Kosmetiikan tarpeisiin micaa jauhetaan eri kokoiseksi, ja esimerkiksi mineraalimeikeissä mica-hiukkaset ovat yleensä todella hienojakoista "pölyä".

Kuvaan tuota rantahiekan mican kimallusta ei oikein saanut tallentumaan... Livenä iho oli todella makean näköinen, en ole ikinä ennen sattunut näin "micaiselle" rannalle..! ^_^

Pahoitteluni taas kynsikuvistani pahoinvoiville ihmisille, mutta halusin vielä liittää kuvan oikean käden peukalostani. Sen kärjessä oleva lohkeama on "pysähtynyt" - Nail Repairin myötä se ei enää edennyt. Minulla on kummankin peukalon päässä tällaiset isot lohkeamat, ja niistä on erityisesti pystynyt näkemään tuon formaldehydin "liimaavan" vaikutuksen.

Mun peukalon kynnet on muutenkin tosi kovat ja vahvat, nyt ne on niin kovat että (yökötys-varoitus...!) olen veitsen puutteessa kuorinut niillä porkkanoita...! :D (Tottakai pesin porkkanat sen jälkeen huolellisesti...!!)

Tällä hetkellä jatkan Trindin käyttöä niin, että lisään sitä 3-4 päivän välein. Ensimmäiset kaksi viikkoa lakkakerros on uusittava päivittäin jotta formaldehydi pääsee kunnolla pureutumaan kynteen. Trind suosittelee pitämään näiden kahden intensiivihoitoviikon jälkeen viikon mittaisen tauon jolloin tuotetta ei käytetä ollenkaan. Sen jälkeen lakkaa voi käyttää aluslakan tavoin.

Koska formaldehydipitoiset tuotteet kuivattavat kynsiä todella paljon, on kuurin aikana muistettava myös kynnen kosteutus. Öljyäminen on siis ehdottoman tärkeää. Jos laiminlyö kosteutuksen, kynnestä tulee pian niin kuiva että se napsahtaa helposti poikki kuin kuiva oksa.

Otin mukaan reissuun Biodellylta saamani Benecosin kynsiöljykynän. Tai luulin sitä öljyksi, mutta aine on itse asiassa koostumukseltaan enemmänkin rasvamaista, kuin kynsisalvaa. Vähän niinkuin Badgerin Cuticle Balm.

Ainesosat ovat jojoba-, kookos- ja manteliöljy, sheavoi, kamomilla ja e-vitamiini. Koostumuksen puolesta arvelisin, että sheavoita on tässä eniten, mutta ainesosat on mainittu kynässä tuossa järjestyksessä.

* * *

Laitan seuraavaa raporttia sitten, kun kynnet ovat saavuttaneet pituutta. :) Toivotaan että saavuttavat. ^_^

Ajattelin nyt saattaa päätökseen kesällä aloittamani pohdiskelun aurinkosuojatuotteista ja siitä, millä kriteereillä tuotetta saa kutsua aurinkosuojaksi.

Laitoin asiasta itse asiassa kysymyksen suoraan Euroopan Komissiolle, mutta en koskaan saanut vastausta. Siellä on varmaan tärkeämpiäkin asioita hoidettavana kuin jonkun kosmetiikkabloggarin päätä vaivaavat UV-filtterikysymykset...! :D

Pohdiskeluni sai alkunsa Biosoliksen aurinkoöljystä, jossa on suojakerroin 6 vaikkei tuotteessa ole käytetty mitään varsinaista UV-filtteriä. Sen aurinkosuojasta vastaa karanjaöljy, jolla ei virallisesti ole muuta funktiota kuin "ihoa ja hiuksia hoitava".

Kävin kesän aikana aiheesta hyvin perusteellisen keskustelun Biosoliksen valmistajan Proveran omistajan Cédric Mourlon Beernaertin kanssa, ja vaikka en EU-komissiolta vahvistusta asiaan saanutkaan, Beernaertin perustelu tuntui lopulta loogiselta. Vaikkakaan se ei selitä sitä, miksi niin monet muut luonnonkosmetiikan valmistajat ovat luopuneet aurinkosuojatuotteiden valmistuksesta. Saattaako kyseessä heidänkin puoleltaan olla EU:n Kosmetiikka-asetuksen tulkintavirhe...? En tiedä, se tuntuisi kyllä epätodennäköiseltä. Kaupan alan ollessa kyseessä luulisi valmistajien etsivän kaikki keinot jotta saadaan lisää tavaraa myyntiin. ;)

Noniin, mutta asiaan. :)

EU:n Kosmetiikka-asetuksessa on siis liite VI, jossa luetellaan kosmeettisissa tuotteissa EU:n alueella sallitut UV-suodattimet eli kemikaalit, joita saa käyttää kosmetiikassa "ihoa ja hiuksia UV-säteilyltä suojaavina" ainesosina. Koko pitkä sähköpostien vaihto tiivistettynä; Beernaert selitti, ettei tuo lista suinkaan tarkoita sitä, etteikö tuote ilman kyseisiä UV-filttereitä myöskin saisi kantaa lupausta suojata UV-säteilyltä. Tuotteessa on oltava ainesosia, joilla virallisin, riippumattoman laboratorion suorittamin testein voidaan todistaa olevan UV-säteilyltä suojaavia ominaisuuksia. Tai lopputuotteella on oltava UV-säteilyltä suojaava ominaisuus, kuten Biosoliksen Huile Solairen kohdalla. Testitulokset koskevat siis koko tuotetta, eivät karanjaöljyä erikseen. Kun tällaiset testitulokset voidaan esittää EU:lle, tuotetta saa markkinoida aurinkosuojatuotteena.

Beernaert kehotti minua tutustumaan Kosmetiikka-asetuksen ensimmäisiin 20 sivuun. Lukeeko siellä missään, että aurinkosuojatuotteen on sisällettävä varsinaisia UV-filtteriksi nimettyjä ainesosia? Ei lue. Virhetulkinta on (ainakin minun, mutta ilmeisesti myös monen muun asiaa ihmetelleen kohdalla) tapahtunut siinä, että olen kuvitellut, että aurinkosuojatuotteen täytyy sisältää näitä "varsinaisia" UV-filttereitä. Kosmetiikan ainesosille on EU-komission taholta annettu tiettyjä, testein todistettuja funktioita (kuten pehmentävä/pinta-aktiivinen/humektantti jne), ja UV-suodattimiksi nimetyillä aineilla on siis todistetusti "ihoa tai hiuksia UV-säteilyltä suojaava" vaikutus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, Beernaertin mukaan, etteikö tuotteelle voi saada UV-säteilyltä suojaavaa ominaisuutta muillakin ainesosilla.

Selvä.

Selitys tuntuu loogiselta, mutta jään edelleen ihmettelemään luonnonkosmetiikan valmistajien ongelmaa aurinkotuotteiden kanssa. Beernaertin esittämän "mallin" mukaan tuote, jolla voidaan todistaa olevan UV-säteilyltä suojaava ominaisuus, ON virallisesti aurinkosuojatuote - oli incissä varsinaisia filttereitä tai ei.

Kun esimerkiksi sinkkioksidia sisältävän tuotteen voidaan todistaa suojaavan auringolta, niin mikä on ongelma? Miksi valmistajat EU:ssa vetoavat siihen, ettei sinkkioksidia enää saa käyttää UV-filtterinä? Jos ei kerran ole tarviskaan?

Sen kun vielä joku avaisi.

Oooo minkä löydön sattumalta teinkään Korresilla maanantaina..! Kuten kerroin, ostin sieltä myös hiusvärin. Mikä tahansa muukin merkki olisi käynyt, en ole hiusväreissä mitenkään merkkiuskollinen, mutta kun huomasin Korresilla edullisen hiusvärin (samassa hintaluokassa kuin Suomessa markettihiusvärit), päätin spontaanisti kokeilla.

Ja nyt voin vain todeta, että harmi ettei näitä myydä Suomessa. (Pikaisella googlauksella en löytänyt näitä edes mistään Korresia myyvästä nettikaupastakaan - liekö tuote vain Kreikan markkinoilla?) Edit. Kiitos lukijalleni vinkistä; Pharmazon.gr'stä voi tilata Korresin hiusvärejä. :)

Ostamani väri on nimeltään Argan Oil Advanced Colorant. Huomasin hyllyssä myös toisen värin, 50 senttiä edullisemman, mutta myyjä neuvoi minua ottamaan uudemman Argan Oilin koska se on hoitavampi ja sopii erityisesti huonokuntoisille hiuksille. (Aijaa - onko tukkani kunto niin selvästi havaittavissa...?)

...autenttinen "just-heräsin" kuva silmäpusseilla ja tyynyn viiruilla... ^_^

Ja onko hoitava...? No on todellakin! Enpähän ole kuunaan tämän tuntuista väriä päähäni lyönyt! Voiko joku teistä sanoa joskus huuhtoneensa kestoväriä hiuksistaan niin, että hiukset ovat tuntuneet silkkisen sileiltä värin jäljiltä...? Siis ennen hoitoainetta? Minä en ole tällaista kokenut ennen kuin nyt. Jestas, tukka oli niin sileä että hoitoaine tuntui täysin turhalta.

Värin mukana tuleva Sunflower & Mountain Tea -hoitoaine on muuten silikoniton - tämäkin erittäin poikkeavaa. "Perinteisten merkkien" hiusvärien mukana tulevat hoitoaineethaan ovat silikonimömmöjen parasta A-luokkaa.

...myönnän että olisi tehnyt mieli laittaa pussiton versio... :p

En usko että hiusfiilis johtuu yksinomaan arganöljystä, mutta en voi sanoa tuntevani hiusvärien reseptiikkaa niin hyvin että osaisin incin perusteella veikkailla mistä sileys johtuu. Löytyyhän sieltä kaurauutetta, soija- ja viljaproteiineja ja kvattia joilla on pehmentäviä ja kalvoa muodostavia ominaisuuksia, mutta nuo ovat kuitenkin tosi yleisiä ainesosia ja kai niitä käytetään muissakin hiusväreissä lieventämään värjäysprosessin  aikaansaamaa karheuden tunnetta..? Silti mikään muu hoitavana itseään mainostava hiusväri ei ole tuntunut tältä. Kyllä Korresilla on nyt onnistuttu kokkailemaan poikkeuksellisen onnistunut väriaine..! :)

Pakkauksessa muuten lukee "Made in Italy for Korres Natural Products". Nyt heräsi uteliaisuus. Korres valmistaa kaikki muut tuotteensa Kreikassa - miksi ei hiusväriä..? Taidanpa laittaa asiasta kyselyä Korresille, ja kysyä samalla onko värit tuotettu vain Kreikan markkinoille.

Uudemmille lukijoille muuten lukuvinkki: vierailin kaksi vuotta sitten Ateenassa Korresin tehtaalla, jutun voi lukea täältä.

Väriaineen inci (kampaajat varmaan ainakin ymmärtää koostumuksesta jotain):

Mukana tullut hoitoainekin oli tosi hyvää. Tämä oli muuten ensimmäinen Korresin hoitis jota kokeilin, voisi joskus ostaa täyden pullonkin.

Verrattuna esimerkiksi Garnierin Olian sävyyn 10, jolla olen viimeksi värjännyt, Korresin Kymppi on selvästi kirkkaamman vaalea. Tykkään!

Meneillään on kuumeinen matkaan valmistautumisviikko. Olen hirveä lähtöstressaaja ja saan tosiaan täytettyä kokonaisen viikon asioilla joita pitää muistaa tehdä ennen matkalle lähtöä. Tänään olen aloittanut pakkaamisen.

Ennen matkaa täytyy vielä....

* Käydä jalkahoidossa - mikä onkaan ihanampaa kuin katsella rantahietikolla kauniisti hoidettuja jalkoja ja siististi lakattuja varpaankynsiä...? (Minulla on siis omasta takaa jalkapohjat luokkaa sarvikuononnahka)

* Kestovärjätä kulmakarvat ja ripset

* Värjätä tyvikasvu

* Harkita elämäni ensimmäisen brasilialaisen ottamista

* Valita matkakosmetiikka - vihaan pakkaamista, ja onneksi voinkin luntata suoraan viime syksyn matkakosmetiikkapostauksesta mitä ja minkä verran ottaa mukaan :D Matkustan pelkällä käsimatkatavaralla ja kahden kuukauden kosmetiikan ahtaminen litran pussiin ei ole ihan helppo juttu. Tällä kertaa jätän kylläkin osan tuotteista paikan päällä ostettaviksi, kuten aurinko- ja kosteusvoiteet vartalolle joita kuluu tuhottomasti.

* Kuvata hulluna materiaalia matkan aikaisia kosmetiikkapostauksia varten. On siinä hommaa..! :D Yritän ajatella myös kosmetiikkalukijoitani ja että minulla olisi tarjota jotain kosmetiikkahöpinöitä matkalla edes kerran viikossa. Paikan päältäkin tuntuu kyllä usein luonnostaan löytyvän kosmeettista ihmeteltävää... :)

Godiva vai Provence...?

Tällä hetkellä yritän päättää kumpi "saippua" lähtee mukaan tukanpesuvälineeksi. Olin jo aiemmin päättänyt ottaa Lushin Godivan, mutta ensimmäinen testipesukerta ei täysin vakuuttanut. Tukka ei tuntunut puhdistuvan ihan perusteellisesti ja takkuakin tuli jonkun verran. Toisaalta minulla oli aika paljon kuivashampoota hiuksissa, sen poistaminen on välillä haasteellista tavalliselle nestemäisellekin shampoolle.

Viime talvena testaamani Ma Provencen palashampoo taas on aivan älyttömän hyvä ja kun se kerran toimii, niin olisi tyhmää ottaa joku potentiaalisesti vähemmän hyvä. En myöskään ole adaptoitunut Godivan tuoksuun, eikä se ole juurikaan vaimentunut parvekekäsittelyistä huolimatta. Pelkään sen hajustavan koko matkalaukun ja sitten on päänsärky seurana saarelta toiselle......

Joku normaalimpi ihminen valitsisi tietysti Ma Provencen saamatta aikaan minkäänlaista ongelmaa asian suhteen. Mä nyt kuitenkin onnistun kehittämään triviaaleja pulmia milloin mistäkin, ja kun olin jo mielessäni valinnut Godivan matkakaveriksi ja matkatestattavaksi, niin en haluaisi, köh, pettää sitä... Ehdin pestä sillä vielä toisen kerran ennen matkaan lähtöä ja jos pesutulos on nyt parempi, niin se saa paikan matkalaukussa.

Mutta tätä ei tarvitse arpoa...! Nivea lähtee! :) Se on varmaa. Muistattehan, kuinka se pelasti mun silmänympärykset viime syksynä.

Jalkapohjia Nivea ei kuitenkaan pelastanut, niitä varten ostettava oma tökötti matkan aikana. Ei mahdu mukaan matkatavaraan. Voi tätä mieletöntä erilaisten voiteiden tarvetta.... Reissussa jos missä sen todella huomaa. Huokaus.

(Otsikon pituusennätys? :D)

Suomeen on tällä viikolla pulpahtanut uusi kotimainen kosmetiikkasarja; Anne Kukkohovin luoma Supermood. Supermood on "luonnonkosmetiikan kriteerit täyttävä" sarja, joka pohjautuu luonnollisiin raaka-aineisiin, mutta jolta puuttuu sertifikaatti. Kuten tiedämme, sertifikaatti ei ole ainoa tae kosmetiikan luonnollisuusasteesta, ja jotkut merkit jättävät tietoisesti hakematta sertifikaattia imago- tai muista syistä. Sertifiointiprosessihan myös maksaa.

Supermood-tuotteet kehitetään ja valmistetaan Suomessa.

Supermoodin tuotelinjat lanseerataan "moodeina", joista ensimmäinen on nimeltään Egoboost. Moodit eivät pohjaudu perinteiseen ihotyyppiajatteluun, vaan ihon tarpeisiin. Moodin tuotteet tukevat toinen toisiaan ja hoitavat kauneutta ja mieltä kokonaisvaltaisesti, niin sisältä kuin ulkoa. Tuotteiden joukosta löytyy myös syötäviä kauneusherkkuja.

Seuraava moodi, marraskuussa ilmestyvä Beauty Sleep, sisältää mm. tyynylle ja liinavaatteille suihkutettavan, mieltä rauhoittavan sprayn sekä, siis kuunnelkaas tätä; anti-wrinkle-tyynyn...!! Alunperin kirurgisten toimenpiteiden jälkeen käytettäväksi suunniteltu, anatomisesti muotoiltu tyyny lupaa estää ryppyjen syntymisen ja silmänympärysalueen turvotuksen. Whoa...!! Jälleen voi vain todeta että kaikkea se kauneusteollisuus kehittääkin meidän naisten loputtomiin tarpeisiin..! ^_^

Egoboost-linjan pääraaka-aineena (eli pää-aktiiviaineena) on superfoodina tunnettu pakurikääpä. Superfood, supermood... :) Epäilemättä harkittu rimmaus ^_^

Jolien toimituksen blogista: "Pakurikääpä sisältää poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD). SOD on entsyymi, joka on yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista. Ihonhoidossa pakurikääpää on käytetty mm. ihon eheyttämiseen ja pigmenttivirheiden korjaamiseen".

Mitkään Supermood-tuotteet eivät sisällä tavanomaisimpia luonnonkosmetiikan välttämiä ainesosia kuten silikoneja, PEG-yhdisteitä, parabeeneja ja petrokemian tuotteita.

Egoboost-linja koostuu kahdeksasta tuotteesta.

Kosteutus:

The Perfect Day Cream - mentholia sisältävä piristävä päivävoide kaikille ihotyypeille (kuivemmalle iholle Moisture Kick seerumi alle tuomaan lisäkosteutta)

Moisture Kick Serum - tehokosteuttava seerumi jota voi käyttää yksinään tai sekoittaa toisen Egoboost-kosteustuotteen kanssa

One Minute Facelift Serum - kiinteyttävä, välittömästi kiristävä seerumi

Eyes Wide Open Serum - silmänympärysihoa napakoittava ja piristävä seerumi, "avaa" silmät

Puhdistus:

Gentle Foam Wash - pumpullinen vaahtoputsari

Pure Micellar Foam Toner - vaahtoava misellivesi, toimii sekä kasvovetenä että kevyenä putsarina

Sisäisesti nautittavat:

Inner Beauty -kauneusjuomajauhe

Beauty Chocolate -kauneussuklaa (!)

Supermoodin sivuilla tykkään kovasti incien selkeästä esillepanosta (monet kosmetiikkamerkit eivät edelleenkään laita ainesosaluetteloja esille nettiin, vaikka sen pitäisi tänä päivänä jo olla itsestäänselvyys) ja siitä, että ainesosien perään on merkitty ovatko ne synteettisiä, orgaanisesti tuotettuja vai luonnollisia.

Silmänympärysseerumin inci:

Myönnänpä tässä, että en itse ole ihan varma mitä tuo "orgaanisesti tuotettu" tarkoittaa - miten se eroaa "luonnollisesta"? Laitoin asiasta itse asiassa kysymyksen Anne Kukkohoville, mutta hän ei ole ehtinyt vielä vastaamaan, ja malttamattomana haluan punkea postauksen jo ulos. :) Ehkä joku viisaista lukijoistani tietää..?

*

Supermoodia myyvät Sokos-tavaratalot ja Emotionit sekä Sokoksen verkkokauppa, hyvinvarustetut apteekit sekä Jolie-myymälä Helsingissä ja Jolien verkkokauppa.

Kyseessä on selektiivinen sarja, joten hintaluokkakin on sen mukainen. 30 millin pulloon pakattu kosteusvoide maksaa 39 € ja seerumit, niinikään 30 ml:n pulloissa, 59-69 €. Puhdistusvaahdon ja miselliveden hinta on kaikkein suolaisimmasta päästä - 120 milliä maksaa 39 €. Pidän hintaa erityisen kovana siksi, että pumpattavat vaahtoputsarit kuluvat tunnetusti todella nopeasti. Minulla kuluu tuon kokoinen pumppuvaahto päivittäisessä käytössä runsaassa kuukaudessa.

Supermoodiin voi tutustua Jolien liikkeessä (Uudenmaankatu 26, Helsinki) tämän viikon perjantaina 29.8. klo 16-20 järjestettävässä tilaisuudessa. Anne Kukkohovi on itse paikalla kertomassa sarjasta ja paikan päällä pääsee maistelemaan kauneussuklaata. :) Se muuten sisältää kollageeniä - kiinnostaisi tietää mikä on suositeltu päiväannos! :) Ajatelkaa - lupa syödä suklaata kauneuden eteen..! ^_^

Miltäs Supermood teistä vaikuttaa? Vai herättääkö mitään ajatuksia? Itse tykkään sarjan luonnollisuuteen pohjautuvasta filosofiasta ja pakkaus-design'kin miellyttää silmää. Ja aina on hienoa, kun markkinoille saadaan uusia kotimaisia, täällä valmistettuja kosmetiikkasarjoja. En kuitenkaan hintaluokan perusteella kuulu kohderyhmään.

Kuvat: Supermood.fi

Olin torstaina tutustumassa Laveran uusiin meikkeihin kahvila Villipuutarhassa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Kyseessä on Laveran kolmas perusteellinen meikkiuudistus sen jälkeen kun merkkiä on alettu tuoda Suomeen. Maskeeraaja Helena Valkee oli paikalla kertomassa uudistuksesta ja esittelemässä tuotteita kahden demomeikin avulla.

Itse en ole ehtinyt uutuuksia vielä testaamaan Butterfly Effect -maskaraa ja 2-in-1 -kompaktimeikkivoidetta lukuunottamatta, ja täytyy sanoa että oikein hyvältä vaikutti demomeikkien perusteella. Toisaalta moni Laveran meikkituote kuten meikkivoide, rajauskynät, valtaosa luomiväreistä ja huulipunatkin ovat olleet minusta todella hyviä jo edellisen uudistuksen jälkeen. Toivonkin uudistukselta ensisijaisesti sitä, että laatu olisi pysynyt yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka.

Etenkin meikkivoide on ollut suursuosikkini, vaikka en nestemäistä meikkivoidetta edes itse käytä. Laveran Liquid Foundation on paras luonnonkosmetiikan meikkivoide jonka tunnen, ja toivon todellakin että sen koostumus on pysynyt samana.

Lavera uudisti koko meikkisarjansa viime keväänä, ja nyt uudet tuotteet ovat saavuttaneet myös Suomen. Suomessa, kuten monissa muissakaan maissa, ei myydä ihan koko valikoimaa. Laveran omilla Saksan sivuilla koko valikoimaa ihaileville siis tiedoksi, että esimerkiksi kaikkia luomiväri- ja poskipunasävyjä ei saa Suomesta. Myös huulituotevalikoima on merkin kotimaassa rutkasti suurempi.

Mutta oikein pätevä tämä Suomessakin myytävä valikoima on, eikä monikaan perinteinen luonnonkosmetiikan brändi pysty meidän markkinoilla tätä valikoimaa vastaan kilpailemaan. Odottakaas kun kuulette mitä esimerkiksi meikkivoiteissa on tapahtunut.... :)

Lähdetään liikkeelle meikkipohjatuotteista. Laveralla on ihonhoitopuolelta löytyvien BB- ja CC-voiteiden lisäksi neljä erilaista meikkipohjatuotetta.

Kevyin tuote on BB- ja CC-voidetta läpikuultavampi Tinted Moisturising Cream eli sävyttävä kosteusvoide. Seuraavaksi kevyin on Mousse-meikkivoide (jota suosittelen normaalista seka- ja rasvoittuvalle iholle). Lempparillani eli nestemäisellä meikkivoiteella saa jo kivasti peittoa - ja uudistuksen myötä sävyvalikoima kasvoi kuuteen...! Se on jo tosi hyvä setti.

Sävyt uudistuksen jälkeen:

Kaikkein peittävimmän tuloksen saa kompaktimeikkivoiteella, josta sanon kaksi asiaa: 1) Sen suomennos "meikkipuuteri" on edelleen harhaanjohtava, sillä kyseessä EI ole meikkipuuteri vaan kiinteä meikkivoide, jossa on mukana myös puuterimaisia ainesosia. Se ei tunnu eikä näytä puuterimaiselta, eikä myöskään jätä ihoa puuteroidun näköiseksi. 2) Tuote on uudistuksen myötä parantunut aivan mielettömästi!! Vanhalla kompaktilla en koskaan saanut tasaista tulosta, enkä suoraan sanottuna sitä halunnut kenellekään tarjota, mutta tämä uusi on kuin, no, ihan eri tuote. Vanha oli jähmeää ja kuivakkaa, uudistettu on notkeaa ja iholla paljon kauniimmin liukuvaa.

Tässä meikissä Helena Valkee käytti 2-in-1 Compact Foundationia meikkipohjana, ja olin ihan ällikällä lyöty kun näin tuloksen. Pahoittelen ettei minulla ole tilaisuudesta parempia kuvia. Mallin ihossa oli jonkun verran kirjavuutta, ja Helena sai pohjasta aivan tasaisen kompaktilla. Meikin hän tietysti kiinnitti vielä puuterilla, pinta kun todellakin sen vaatii.

Minun täytyi heti kotiin päästyä kokeilla kompaktia itsellenikin, ja kyllä, se levittyy nyt niinkuin kompaktin meikkivoiteen kuuluukin! :) Nyt tätä uskaltaa jo suositellakin, jos Liquid Foundationin peittokyky ei riitä.

Uudet aurinkopuuterit ovat duoja. Tämä tuntuu olevan yhä vain kasvava trendi, ja oikein käytännöllinenkin, kun kahdesta sävystä saa sekoitettua kunkin vuodenajan ihonsävyyn sopivan nyanssin.

Sävyvaihtoehtoja on kaksi.

Poskipunasävyjä on Suomen valikoimassa edelleen vain kaksi, kun Saksassa niitä on neljä. Suomeen on valittu sävyt 01 Charming Rose, joka on tuttu viime talven Brand New Edition -kokoelmasta, sekä 03 Cashmere Brown.

Olin ensin vähän että "Blääh", kun näin ruskean Cashmere Brownin, mutta Helena Valkeen demomeikki (kuva postauksen lopussa) osoitti, ettei sävy ole iholla lainkaan niin ruskea. Vähän niinkuin Brand New Editionin kuultopuuteri Total Reflection, joka näyttää hylsyssä ruskealta mutta on iholla terveen punastuksen sävyinen.

Maskaroita on Suomen valikoimassa uudistuksen jälkeen viisi kappaletta, Saksassa kuusi.

Vielä edellisessä Lavera-postauksessa mainitsemani kaksipäinen Double Black on jäänyt pois kokonaan, ja Suomen valikoimassa ovat nyt vanha klassikko Volume Mascara, paksuharjainen Intense Volumising, niinikään muhkeaharjainen ja erityisen mustia ripsiä lupaava Deep Darkness sekä pituutta lupaavat, perinteisellä "pulloharjalla" varustettu Long Lash ja modernimmalla muoviharjalla varustettu , silkkikuituja sisältävä Butterfly Effect. Saksan markkinoilta löytyy vielä Endless Definition Mascara, joka nimestä päätellen lupaa erityisen eroteltuja ripsiä.

Luomiväripuolella on eniten uusia tuulia. Mono-luomivärejä on nyt kahta eri laatua ja lisäksi vakiovalikoimaan on lisätty myös neljän sävyn paletteja, niitäkin kahdessa laadussa.

Suomen valikoimaan kuuluu seitsemän Beautiful Mineral Mono -sävyä, olen merkannut ne pinkillä. Saksan valikoimassa ovat nuo kaikki kaksitoista.

Beautiful Mineral -monosävyjen lisäksi on kolme erityisen hohtavaa Illuminating-sävyä, joita voi käyttää sekä kuivana että kosteana.

Neljän sävyn paletteja on Suomen valikoimassa kolme; Beautiful Mineral -linjan Smokey Grey ja Cappuccino Cream sekä Illuminating-linjan Indian Dream (kuvassa). Oikein toimivan näköisiä sävyharmonioita. Cappuccino Cream on hillitty viileähkön ruskea harmonia, Smokey Grey taas klassinen smokey eye -paletti.

Tämä tuote ei ole (ainakaan vielä...) Suomessa! Halusin sen silti esitellä - vaikuttaa nimittäin siltä että luonnonkosmetiikkamerkit ovat todella vihdoin heränneet silmämeikinpohjustajien aikakauteen. Tämä on nyt kolmas luonnollisiin ainesosiin pohjautuva silmämeikinpohjustaja jonka tiedän.

Vielä pari vuotta sitten ei millään (ainakaan Suomessa myytävällä) luonnonkosmetiikkamerkillä ollut minkäänlaisia silmämeikinmeikinpohjustustuotteita. Asian ovat ajaneet nestemäiset peiteaineet.

Huulimeikkien puolella on tapahtunut yhtä paljon kuin luomiväreissäkin, valikoima on kasvanut kahdella uudella tulokkaalla. Näistä toinen, voidemainen purkkiin pakattu Lips & Cheeks -tuote, ei tule Suomeen.

Toinen uutuus, Brilliant Care, on kuultohuulipuna. Tämän tyyppinen huulituotehan kuuluu melkein kaikkien meikkisarjojen valikoimaan, joten tällaista uutuutta saattoi jossain vaiheessa Laveralle odottaakin. Suomen valikoimaan kuuluvat kaikki neljä sävyä. Tuote on siis hoitavampi, mietopigmenttisempi ja huulirasvamaisempi kuin varsinainen huulipuna.

Perushuulipunalinja kasvoi Saksan markkinoilla myös neljällä mattasävyllä, mutta Suomessa näitä ei nähdä. Suomen valikoimaan kuuluu 10 Colour Intense -sävyä, jotka minusta näyttävät oikein hyviltä enkä näe että Saksan 19 sävyn valikoimaa täällä olisi järkevää myydäkään.

Helena Valkeen työskentelyä ja esitystä oli muuten todella miellyttävä seurata. Olen seurannut työni puolesta niin myyjänä kuin bloggaajanakin jos jonkinlaisten kauneusalan ammattilaisten esiintymisiä, ja heitä on kyllä moneen lähtöön - niin kuin tietysti millä tahansa alalla.

Harmitti ettei minulla ollut mukana järkkäriäni että olisin saanut parempia kuvia, Helenan tekemät kaksi demomeikkiä olisivat olleet hyvien kuvien arvoiset. :)

Sain muuten jälleen muistutuksen erinomaisesta rajausvinkistä, jonka jaankin nyt tässä. Tiedättehän, kuinka kynämäisellä rajaustuotteella on vaikea päästä aivan ripsien tyveen? Kynää voi käyttää myös siveltimellä, ja tällöin saat värin ujutettua aivan kiinni ripsiin. Väritä kynää kämmenselkääsi, jolloin kynän vahamainen koostumus lämpenee ja pehmenee. Ota sitten napakka ja lyhytharjaksinen, lättänä sivellin, ja nappaa siihen väriä kämmenselältäsi. Rajaa luomi siveltimellä. Siveltimen pikkuiset harjakset painuvat aivan kiinni ripsiesi tyveen puskien värin ripsien väliinkin - toisin kuin kynän kömpelö pää.

Tässä meikissä rajaus tehtiin tuolla sivellintekniikalla, ja tuloksena oli todella pehmeä ja utuinen, mutta silti silmät tehokkaasti esiin piirtävä rajaus.

Toinen demomeikki, jossa pohja tehtiin kompaktimeikkivoiteella, oli tumma iltameikki. Sen Helena teki harmaan ja violetin sävyillä (Smokey Grey paletti yhdistettynä Diamond Violet -monosävyyn). Valitettavasti siitä ottamani kuvat olivat totaalisen tärähtäneitä.

Omia kokemuksiani Laveran uutuuksista pääsen jakamaan teille vasta myöhemmin syksyllä, sillä tuleva Kreikan matka erottaa minut ja tuotepaketin kahdeksi kuukaudeksi. Lokakuun lopulla sitten alan pureutua näihin kunnolla! :)

Vastaus: yli kolme kymppiä, sanotte te.

2183 henkilöä sanoi sanansa kesän kosmetiikkakyselyssä, jossa kartoitin suhtautumistanne kosmetiikan hintoihin ja yleisesti ostotottumuksianne; mistä ostatte, miksi ostatte ja mihin merkkeihin luotatte.

66% vastanneista kokee 30 euron ylittävän summan kalliina ihonhoitotuotteissa (27% heistä jo allekin tämän summan), 74% kuuluu samaan joukkoon meikkituotteiden kohdalla. Enemmistö oli 30 euron kannalla myös luonnonkosmetiikkakyselyn puolella. Eli siinäpä se maaginen raja sitten - kolme kymppiä.

Täytyy sanoa, että itse asiassa vähän hämmästyin tulosta. Itselleni on myymälätyössä muodostunut käsitys noin 40-50 euron kipurajasta; kun myytävä tuote on lähellä tuota hintaa, saa sen myymiseksi oikeasti tehdä jo vähän muutakin kuin ojentaa purkin asiakkaan käteen ja sanoa, "Tää on hyvä". (Tuo käytäntö voi toimia vallan mainiosti alle 20 euron tuotteiden kohdalla.)

Selektiivisellä puolella 30 eurolla hyvin harvoin irtoaa muuta kuin joku putsari tai mahdollisesti maskara tai meikkikynä. Näin ollen ei liene mitenkään ihmeellistä, että suomalaiset kuluttajat ovat hieman nihkeitä sijoittamaan selektiiviseen kosmetiikkaan. Olisi muuten mielenkiintoista nähdä Euroopan maiden tilastoja selektiivisen ja ns. markettikosmetiikan myyntiluvuista ja suhteesta toisiinsa. Missähän maassa myytäisiin eniten selektiivisiä merkkejä päivittäistavaramerkkeihin nähden..? Voisikohan olla Ranska..?

27% vastanneista kokee jo 20 euron ylittävän hinnan olevan kallis ihonhoidon puolella, 29% meikkituotteiden puolella. Vastausten profiiliin vaikuttaa luonnollisestikin blogin lukijarakenne, valtaosa lukijoistani sijoittuu ikähaarukkaan 20-30, eikä tässä iässä vielä laiteta yhtä hanakasti rahaa esimerkiksi anti age -tuotteisiin, jotka ovat perusihonhoitotuotteita kalliimpia.

Entä minä? Mikä minusta on kallista? Joskus 10 vuotta sitten kuuluin itsekin tuohon 30 euron porukkaan, mutta työ alalla ja todennäköisesti myös ikä ovat vaikuttaneet suhtautumiseeni. 30 euroa tuntuu minusta ihan keskivertohinnalta, ja voin sen hyvin maksaa jopa ripsiväristä. Tällä viikolla ostin Cliniquen Dark Spot Defensen, ja kun kuulin sen hinnan (29,50€) olin ihan että "Häh, ei sen enempää?" :). Kun hinta kipuaa jonnekin 45 euron yläpuolelle, alan jo harkita pidempään.

Summa, paljonko enemmistö teistä maksaisi enintään kosmetiikkatuotteesta, on välillä 30-50 euroa. Yli 50 euroa maksaisi joukostanne 40%, ja tästä vain 2% pulittaisi yli satasen.

Minusta henkilökohtaisesti selektiivisen kosmetiikan myyntityö on tämän vuoksi välillä hiukan ikävääkin ”tahtojen taistoa” ja myyjä saa todellakin laittaa verbaalisen lahjakkuutensa peliin vakuuttaakseen perusasiakkaan yli 50 euroa maksavan purkin paremmuudesta. Tietysti on tuo pieni 23 prosentin joukko joka on tottunut käyttämään kalliimpaa kosmetiikkaa ja valitsee selektiivisen ihan oma-aloitteisestikin. Mutta kun niille peruspirkoillekin on mieluusti tarjottava kallista…. (Jokainen kaupan alaa tajuava ymmärtää tietysti miksi…) Voisin kirjoittaa kalliin kosmetiikan myymisestä ihan oman pitkän jaarittelunsakin sillä minulla tunnetusti riittää siitä mielipiteitä, mutta se ei kuulu tähän postaukseen.

Seuraavan kysymyksen tulos poikennee valtavirran käytöksestä, uskoisin nimittäin että keskiverto kuluttaja laittaa eniten rahaa ihonhoitoon (johon lasken hygieniatuotteet kuten suihkugeelit ja saippuat). Mutta koska Karkkipäivää lukee keskivertoa kosmetiikasta kiinnostuneempi joukko, kulutatte meikkeihin yhtä paljon kuin ihonhoitoon. Tämä pätee omallakin kohdallani.

Siihen, saako kallis tuote luottonne, vaikuttaa odotetusti tuotemerkki. Joku tuntematon high-tech-merkki Islannista 100 euron hintalapulla nauttii todennäköisesti heikompaa luottamusta kuin se tuttu Lancôme (suomalaisten luotto Lancômeenhan on muuten Euroopassa omaa luokkaansa, merkillä on täällä paljon hienompi status kuin monissa muissa maissa).

Seuraava kysymys vahvistaa sen, että huolimatta Karkkipäivän(kin) lukijoiden hinta-laatu-kriittisyydestä, vetävät arvokkaammat tuotemerkit teitäkin puoleensa. Peräti 73% ostaisi kalliimpaa kosmetiikkaa jos olisi varaa. Tässä kuulun itse vähemmistöön.

Valtaosa teistä on myös kokenut saavansa rahalle vastinetta ostaessaan kalliimman tuotteen, jos nyt ei ihan kaikkien niin joidenkin tuotteiden kohdalla.

Kyselyssä oli yksi vapaasti vastattava kohta, ”Arvokkain tuote jonka olet ostanut?” Kallein vastauksissa mainittu tuote oli 250 euron hajuvesi. Odotetusti vastauksissa vilahteli eniten meikkivoiteita ja hajuvesiä. Nämä ovatkin tuotteita, joissa oikeasti useammin saa parempaa laatua kun maksaa kalliimmasta. Säälitti, kun joku kertoi vastauksissa sijoittaneensa Diorin luomiväripalettiin – ja unohtaneensa sen sitten laivan hyttiin…! D’ough!

Seuraavan kysymyksen vastausrakenne noudatti myös odotettua – suomalaisethan ostavat tunnetusti kosmetiikkansa tavarataloista. Muualla Euroopassa, jo naapurimaa-Ruotsissa, asioidaan enemmän erikoisliikkeissä. Olin ehkä hitusen yllättynyt tuosta, että edelleen niin pieni osa harrastaa verkkoshoppailua. Itse kun monesti ajattelee, että miten tavalliset kaupat edes pystyvät enää kilpailemaan edullisten (etenkin ulkomaisten) verkkokauppojen kanssa, mutta näköjään pystyvät ja vallan mainiosti. Suomalainen ei ilmeisesti hevin ole vaihtamassa tavaratalon tuttua kemppariosastoa www-kauppaan.

Seuraava kysymys tuloksineen kertoo, ettei moni edelleenkään tee hintavertailua normikauppojen ja nettikauppojen välillä. Suurin osa teistä on vastannut ostavansa sieltä, missä on edullisinta. Tietysti, jos on ostamassa vaikkapa Rimmelin luomiväriä, niin se nyt toki kannattaa ostaa lähimarketista eikä netistä. Ja vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että ”Ostan Anttilasta ennemmin kuin Stockalta”, koska netistä ei tämän hintaluokan tuotteita ole järkeä hankkia. Mutta selektiivisen kosmetiikan kohdalla pystyy "kivijalkaliike" harvoin kilpailemaan nettikaupan hintojen kanssa.

Laadukkaina pitämienne selektiivisten tuotemerkkien kärjessä ovat Clinique (ykkösenä), Dior (kakkosena) ja Lancôme ja Sensai (melkein jaetulla kolmossijalla). Veikkaan, että Sensain sijoitukseen vaikuttaa suomalaisten uskollisuus 38-maskaraa kohtaan. Cliniquen ykkössijoitus on myös suhteellisen selvä, merkki on edullisimpia meillä myytäviä selektiivisiä ja tuotevalikoima kattaa kaiken ikäiset ja ihotyypit ”vauvasta vaariin”. Helposti lähestyttävä merkki suomalaiselle, kaiken kaikkiaan.

Päivittäiskosmetiikan merkkien puolella Lumene vei voiton pitkällä kaulalla muihin nähden. Kakkoseksi sijoittui The Body Shop. The Body Shopia on mielestäni hieman vaikea kategorisoida, sillä markettikosmetiikkaa se ei ole, mutta hintojensa puolesta ei selektiivistäkään. Semiselektiivistä siis, lähinnä. Lumenekin muuten mieltää itsensä nykyään mieluummin semiselektiiviseksi, ja hipovathan sarjan kalleimmat tuotteet jo  selektiivisiä hintoja. Lumenea kuitenkin saa joka marketista = se on siis päivittäiskosmetiikkaa.

Lopuksi, mihin perustatte ostopäätöksen. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että mainoksilla olisi yllättävän vähän valtaa, mutta kuvio antaa lopulta vain yksinkertaistetun kuvan. Vaikka ostopäätöksen synnyttäisi tarve, voi itse ostettava tuote valikoitua kuitenkin mainosten ja "puskaradion" ohjaamana.

Selvältä vaikuttaisi kuitenkin se, että vaikka vastaajat tämän blogin lukijuuden perusteella kuuluvatkin keskivertoväestöä "kosmetiikkafriikimpään" luokkaan, ei valtaosa teistä kuitenkaan osta kosmetiikkaa yli tarpeen.

Kiitoksia kaikille osallistuneille! :)

Käyn luonnonkosmetiikkakyselyn tulokset läpi erikseen.

Asia, missä olen auttamatta jäänyt kelkasta lopetettuani työt kosmetiikkaliikkeessä, ovat uutuudet. Tottahan toki paatunut ja itseään kunnioittava kosmetiikkafriikki seuraisi uutuuksia mediastakin, mutta minä.... nyyyh.... en kai sitten ole tarpeeksi paatunut. Luulisi sentään, että ne kaikkein puhuttavimmat uutiset tavoittaisi meikäläisenkin, mutta ilmeisesti olen viettänyt kesän niin korvat täynnä itikoita ja suu täynnä shampanjaa että tämänkin kokoluokan kelkka pääsi menemään ohi ilman että edes kulmiani kohotin.

Kiljuin varmaan 5 minuuttia kun tajusin, mitä tuulia tämä meikkisyksy tuo tullessaan.

Dior uusii kaikki viisikkonsa ja viime viikolla kauppoihin on pätkähtänyt kokonaista 13 uutta 5 Couleurs -palettia!! Näistä kaksi on syksyn limited edition -sävyä, loput muodostavat uuden viisikoiden perusvalikoiman.

Huuutoa!! Siis tyyliin New Kids On The Block vuonna 1991 Helsingin Jäähallissa -tason huutoa!

Okei, en enää pysy yhtä hyvin perässä uutuuslanseerauksissa kuin myyjävuosinani, mutta jotain muuta olen kuitenkin saanut takaisin. Jotain meikkifriikille jopa arvokkaampaa.

Sen vanhan hullaantumisen tunteen ja vatsan pohjassa möyrivän innostuksen meikkituotteisiin. <3

Niin paljon kuin työ kosmetiikan ympäröimänä kuulostaakin kosmetiikkafriikin unelmalta, ja niin ihanaa ja antoisaa kuin se käytännössä onkin - - sillä on ne toisetkin seuraukset. Kun intohimo muuttuu työksi.... Ymmärrätte, mitä monen kohdalla tapahtuu. Se jokin palo sammuu tai vaimenee. Se muuttuu erilaiseksi. Meikit ovat yhä ihania mutta.... niiden räplääminen on työtäsi. Suhde niihin muuttuu. "Oi, kas, onpas Diorilla taas kaunis syyslook!" saatoin todeta vuonna 2011. Mutta halusinko ostaa jonkun paleteista? En. Aiheuttivatko mainosvisuaalit onnen kiljahduksia? Eivät.

Vuosi 2008: "Aaaaaww, pakko-saada, minkä noista oikein ottaisin??!" Ja tuntitolkulla netin meikkikuvien äärellä haaveilua ja huokailua.

Vuosi 2014. Tänä keväänä tunsin sen. Sitä oli taas ilmassa.... "Ohh. Voi että tuota luomiväriä...! Minä haluan.... taas ostaa."

Niin haluan. :) Olen toipunut myyjävuosien kosmetiikkaähkystä. Ja sille on syytä hymyillä. :)

Kulutusjuhlijaa minusta ei koskaan kuitenkaan saa. Sellainen minä en ole, vaikka kosmetiikkaostoksilla taas käynkin. Tämä friikki ostaa harkiten. Miettii pitkään, tuumailee, swatchailee, selaa inspiraatiokuvia netissä. Nautinto on sitä suurempi, kun sitten lopulta tekee päätöksen ja kävelee kauppaan (tai klikkautuu nettikauppaan).

Juuri nyt tämä tuumailee näitä ihanuuksia.

#456 Jardin.

Vihreää, kermaista kultaa ja sinistä. Vihreä vetoaa aina. Yhdistettynä kultaan, aina toimiva kombo minun silmilleni. Vaalea roosakin on klassinen koko luomen perussävy. Sininen..? Hankalampi, mutta tuo kaivatun lisäkontrastin paletin väreihin. Tyylikäs, ihastuttava kokonaisuus.

# 566 Versailles.

Kullankimalteista täydellisyyttä ja kaunis kaakaonruskea. Niin takuuvarma väriharmonia - lukuunottamatta pakan sotkevaa hopeaa! Haluaisin kaivella tämän paletin suunnittelijan päätä. Miksi hopea..? Erittäin mielenkiintoinen valinta. Näkisin todella mielelläni tällä paletilla toteutetun meikin jossa on kaikkia sävyjä.

Versaillesia tuskin kotiutan hopean vuoksi.... Tai pakkoko sitä on noihin muihin yhdistää jos ei siltä tunnu. :) Hopea on kuitenkin minulle se ehkä kaikkein vähiten sopiva meikkisävy joten se jäisi todennäköisesti käyttämättä yksinäänkin.

# 676 Candy Choc.

No tämähän kuuluisi Karkkipäivän talliin ihan itsestään selvästi, ja menneisyydessä olisin Nami-shokin ostanutkin silmää räpäyttämättä. Niin ihanan pirteä kokonaisuus, ehdoton kevätpaletti..!

Mutta nykyisyys... Mitä tekee beigeentynyt nyky-Karkkipäiväläinen..? Hän jää aprikoimaan. Candy Choc on eittämättä ihana. Ei neutraali tila välttämättä ole millään lailla lopullinen. Karamellin sävyinen kevät voi tulevaisuudessa olla taas yhtä Sannia kuin vuonna 2009 :)

# 656 Pastel Choc.

Tässä kaunokaisessa on jo todella realistinen hankinta"vaara"... Oijjoi miten klassiset, toimivat sävyt.

Vasemman alakulman oranssilta näyttävä sävy ei ole luonnossa lainkaan noin värikäs vaan muistuttaa Candy Chocin vasemman yläkulman persikkaa. (Olen siis näitä käynyt jo kaupoissa luonnollisestikin kuolaamassa... Piti melkein pyyhkiä teline mun jäljiltä...)

#796 Cuir Cannage.

Entäpä tämä upeus.... Ruskeaa ja beigeä, joohh... mutta kaikki eri nyansseja, toisistaan selkeästi erottuvia, luoden harmonisen mutta kuitenkin vivahteikkaan kokonaisuuden joka imartelee suunnilleen kenen tahansa sävytystä... Tällä paletilla ei varmaan kukaan voi epäonnistua. Kokoelman ehdottomia helmiä.

Cuir Cannagen kotiutustodennäköisyys on kutakuinkin 98%.

# 646 30 Montaigne.

Kuin Cuir Cannagen kiltimpi pikkusisko. Yhtä lailla pomminvarma beigen-ruskea kokonaisuus, mutta hillitymmällä eleganssilla. Muutamissa sävyistä on myös henkäys pinkkiä, mikä ei näy tässä kuvassa. Täydellinen väriharmonia vaalealle, lämpimälle sinisilmälle. Miksei myös punatukalle.

.

Sen vain sanon, että olen ihan ratkeamassa halusta päästä meikkaamaan näillä ja juuri nyt voisin enemmän kuin mielelläni palata hetkeksi vanhalle työpaikalleni leikkimään näiden kanssa.... Mikä näissä Dioreissa oikein on.... Miksi juuri nämä viiden sävyn paletit...? Sen kun osaisi sanoa. Jos jonkun meikkituotteen eeppiseksi luomisessa on onnistuttu esimerkillisesti, niin se on Dior 5 Couleurs. Onnittelut Diorin markkinointitiimille, vuosienkin jälkeen täällä edelleen seotaan... ^_^

Mites te? Aiheuttavatko friikin viisikko-tunnustukset lähinnä hämmentyneitä otsanrypistyksiä vai kuinka moni nyökyttelee tietäväinen hymy kasvoillaan, "Mä niin tiedän mistä sä puhut"....?

Kuvat Avenue Montaigne, Nailderella, ja Selfridges.