On taas joukkoripsariarvostelun aika. Tykkään näistä! :)
Tällä kertaa vertailussa Rimmelin Volume Colourist, Maybellinen The Colossal Spider Effect, Avonin Luxe Extravagant Volume Mascara ja Lily Lolon Big Lash. Kaikki lupaavat tuuheutta.
Olen saanut kaikki maskarat blogin kautta.
11 ml
Tekee joukon vaatimattominta jälkeä.
Ohut, hieman kuivakan tuntuinen massa. Ei kerrostu intensiivisesti, ensimmäinen kerros lähinnä värjää ripsiä. Jälki on siistiä mutta alkaa vetojen myötä "nukkaantua", toinen kerros on jo selvästi hapsuinen.
Volume Colourist -ripsarimassa jättää ripset kuivuessaan aika koviksi, yleensä tällainen koostumus ei ole se kauneimmin kerrostuva. (Kerrostaminen on siistimpää jos ripset jäävät maskaran kuivuessa joustaviksi.)
Rimmel Volume Colourist - hentoiset ripset, ei volyymiä
Myöskään harja ei ole makuuni, se on vähän tylsä enkä saa sen muodosta mitään erityishyötyä omille ripsilleni ja silmänmuodolleni. Harjakset tuntuvat kovilta ripsen tyvessä.
Tuomio? Ei jatkoon.
9,5 ml
"Hämähäkkiefekti" taas tekee ryhmän näyttävintä jälkeä, samalla myös epäsiisteintä.
Spider Effect kerrostuu voimakkaasti ja tekee paksua jälkeä jo parilla vedolla - tosin jälki on nimensä mukaisesti hämähäkkiripsien tyyppistä. Ripsiä liimaantuu yhteen paksuiksi klimpeiksi.
Maybelline The Colossal Spider Effect - paksut mutta hieman klimppiset ripset
Harja olisi periaatteessa muotonsa perusteella tarkka ja sottaamaton, ja sen kärjellä saa loistavasti levitettyä väriä sisänurkan hentoisiinkin, ahtaasti sijaitseviin ripsiin, mutta massa itsessään tekee niin klimppiintyvää jälkeä ettei harjalla paljon pysty auttamaan asiaa.
Tällä ripsarilla ei saa kauniisti esiin piirrettyjä, eroteltuja ripsiä vaan se on heille, jotka hakevat kunnon paksuja "klähmä"ripsiä.
Tuomio? Voisin käyttää joskus iltameikissä kun haluan oikein näyttävät ripset, klimppejä voi yrittää siistiä ripsikammalla.
7 ml
Jälkensä puolesta suosikkini tästä joukosta.
Avonin Luxessa on näppärän kokoinen, siisti, tiheä ja kapea harja, tykkään harjan mallista. Massa on voidemaista. Ei kerrostu vahvasti ensimmäisellä kerroksella, mutta toisella kerroksella saa jo oikein kivasti paksuutta.
Avon Luxe - näyttävät ja sopivan paksut ripset
Jälki on siistiä mutta pientä hapsuuntumista havaittavissa lisäkerrosten myötä. Koostumus ei siis paakuta, mutta tekee aavistuksen nukkaista jälkeä, mikä korostuu kerrostaessa.
Pysyy hyvin, ei varise eikä tahraa.
Tuomio? Tykkään, vaikka harjan kärki saisi olla vielä kapeampi ollakseen täydellinen.
6,5 ml
Joukon jumbo. En valitettavasti pitänyt Lily Lolon ensimmäisestäkään ripsiväristä, eikä uudempi Big Lash tee minusta vieläkään Lolon ripsarien ystävää.
Ripsiväri on vegaaninen, silikoniton ja luonnonkosmetiikan kriteerit täyttävä.
Lily Lolo Big Lash - jättää toivomisen varaa
Ripsarimassa levittyy suttuisesti ja paakuttaa. Jälki on ohutta ja massa tuntuu kuivakalta. Ei kerrostu kovinkaan hyvin, tai ehkä kerrostuisi mutta jälki on niin hapsuista että kerrostus ei ole mielekästä. Muutamalla vedolla jälki on ihan ok mutta efekti on lähinnä vain ripsiä värjäävä.
Harja on liian suuri ja kömpelö silmilleni.
Big Lash myös leviää vesisateessa ja hikijumpassa, kuten lähes kaikki luonnonmukaiset maskarat.
Tuomio? Ei jatkoon.
Aiemmat kimpparipsariarvostelut:
Idun Minerals Gull, Korres Extreme Length, Rimmel Scandaleyes Rockin' Curves, Lavera Front Row Curl
Olen löytänyt uusia sivellinsuosikkeja!
Meikkisiveltimet ovat alue, joiden testailusta en ole niin valtavan motivoitunut, sillä olen jo vuosia sitten löytänyt lempparini jotka näyttäisivät vieläpä kestävän ehjinä - ikuisesti..??
Joitain uusia ihania kasvosiveltimiä on kyllä tarttunut kööriin vuosien varrella, mutta silmämeikkisiveltimet - näissä on hallinnut MAC siitä saakka kun siveltimiä aloin käyttää. Pärjäisin pelkästään MACin 239:llä, 209:llä ja 210:llä. Nyt näiden rinnalle on kohonnut uusi superkaksikko jota rakastan!
Real Techniques on monen meikkifriikin tuntema ja paljon hypetetty sivellinsarja, jonka loivat Pixiwoo-kanavaltaan tutut brittiläiset meikkarisiskokset Samantha ja Nicola Chapman (tuttavallisesti Sam & Nic). Cruelty free -siveltimet on valmistettu synteettisestä taklonista.
Real Techniquesin siveltimiä on tarjottu minulle testiin aiemminkin, mutta vasta tänä syksynä merkin maahantuojan pressitilaisuudessa innostuin viimein ottamaan muutamia siveltimiä kokeiluun. Ja olenpa iloinen että otin :) Täältähän löytyi sekä edullisemmat versiot parille MAC-suosikilleni ETTÄ kaksi ihan-parasta pientä sivellintä jotka sopivat kuin valettu pienen ja ahtaan silmän meikkaukseen :) Esittelen ne alempana tuossa tuokiossa.
Sain testiin kaksi sivellinsettiä, Eye Smudge + Diffuse ja Eye Enhance. Kuvassa kaikki settien siveltimet, poislukien ripsikampa.
Aika kivan värisiä ^_^ Made for me :)
Suosikkisettini on tämä: Eye Smudge + Diffuse.
Sivellinkaksikko Smudge Brush ja Precision Smudge Brush on kehitetty erityisesti pehmentämään ja "savustamaan" eyeliner-rajauksia, siitä nimi smudge. Pienempi on tarkoitettu alaluomelle. MUTTA! Tokihan näitä voi käyttää ihan mihin vain ne omassa meikkityylissä sopivat ja minulle nämä sopivat ihan täydellisesti luomivaon tarkkaan varjostukseen :-*
Real Techniques Smudge-sivellinten kevyesti pullea muoto ja pehmeys tekevät niistä fantastisen hyviä (pienen) luomivaon työstämiseen. Minulla on ollut aiemmin muitakin tämän tyyppisiä siveltimiä, mutta ne on leikattu eri tavalla ja ovat jäykkyydeltään erilaisia, esimerkiksi MACin kynäsivellin #219 on makuuni ihan liian jäykkä varjostukseen. Real Techniquesin "smudget" taas ovat samalla napakoita mutta pehmeitä, eli luovuttavat upeasti pigmenttiä samalla kun tekevät mukavan pehmeää, reunoilta häivyttynyttä jälkeä ja tuntuvat miellyttäviltä iholla.
Kuten näkyy, kokonsa puolesta tämä sivellin on liian iso käytettäväksi alaluomen "savustukseen" minun silmissäni, mutta luomivakoon se sujahtaa oikein näppärästi luomaan tarkkaa varjostusta. Tällainen sivellin toimii loistavasti kun haluaa tehdä tarkkaa työtä ja kohdentaa esimerkiksi ihan tummimman varjostussävyn vain luomivakoon eikä yhtään ylemmäs luomivakoon.
Tässä näkyy vertailuna Real Techniquesin varsinainen luomivakosivellin, joka minun pienissä silmissäni tekee todella laajaa jälkeä ja levittää "banaanivarjostuksen" korkealle kulmaluulle tehden paljon utuisampaa jälkeä kuin Smudge-sivellin.
Riippuu haetusta varjostuksen tyylistä kumman tyyppistä sivellintä käyttäisin, mutta tällä hetkellä, etenkin nyt kun luomet ovat veltostuneet, suosin "napakampaa", kohdennetumpaa varjostusta ja sivellintä, jolla saan pakattua väriä luomivakoon tehokkaasti.
Smudge Brush taas on melkein kuin MAC 239:n pikkusisko, se on saman muotoinen mutta hitusen pulleampi (239 on flat-tyyppiä).
Real Techniquesin Smudge Brush sopii pienille ja ahtaille silmäluomille erinomaisesti yleistyöskentelyyn, sillä voi levittää koko luomen sävyn sekä tehdä varjostuksia. Älyttömän hyvä!
(...kuvien aika onnettomat ripset ovat muuten Lily Lolon uuden ripsivärin tulosta... en ihan innostunut...)
Shading Brush on Real Techniquesilta se sivellin, joka eniten vastaa MACin 239iä. Se sopii kaikkeen perustyöskentelyyn, se on muodoltaan kuin yllä kuvattu Smudge Brush mutta isompi.
MAC 239 on mielestäni edelleen hitusen parempi koska sen leikkaus ja napakkuus tekevät siitä yksinkertaisesti täydellisen "pakkaamaan" luomiväriä iholle, mutta RT:n Shading Brush ei jää kauas jälkeen. Aika näyttää onko se myös yhtä kestävä!
Medium-koon luomivärisivellin on selvästi aivan liian suuri minun silmilleni, joten se jää käyttämättä. Toki tällaista sivellintä voi pienissäkin silmissä käyttää koko luomen "wash"-tyyppiseen luomivärityyliin, mutta en näe sille erityistä syytä kun voin tehdä sen perus-Shading/239-siveltimelläkin. Maku- ja mieltymysasioita :)
Tässä vielä uudet RT-suosikit ja vanha MAC-suosikki rinnakkain.
Erittäin hyvä eyeliner-sivellin! Ei häviä yhtään MAC-suosikeilleni, tämä on kooltaan suunnilleen MACin ohuenohuen 210:n ja paksumman 209:n väliltä. Mikä tekee hyvän eyeliner-siveltimen? Se, että harjakset ovat napakat ja pysyvät muodossa eivätkä ala harottaa. Real Techniquesin Fine Liner pysyy muodossa!
Otin kokeiluun myös yhden kasvomeikkisiveltimen, RT:n bestsellerin Expert Face Brushin. Tämä pehmeä ja pörheä sivellin sopii nestemäisten ja voidemaisten meikkipohjien levitykseen, mutta olenpa kokeillut tätä puuterimaiseen meikkipohjaankin ja sekin levittyi hyvin.
Tämän tyyppistä meikkipohjasivellintä minulla ei ole aikaisemmin ollut, tämä on tiheydeltään ja jämäkkyydeltään kuin BB-voide-siveltimen ja runsaan puuterisiveltimen välimuoto. Siis löysempi kuin BB-sivellin mutta tiheämpi kuin puuteri- ja poskipunasiveltimet. Aika mielenkiintoinen.
Pidin siveltimen pehmeästä tunteesta iholla mutta en kokenut saavani tällä erityistä etua suosikkiini BB-siveltimeen nähden. Jälki on läpikuultavampaa kuin BB-siveltimellä. Perinteiseen lättänään meikkivoidesiveltimeen verrattuna Expert Face Brush tekee häivytetympää jälkeä. Oikein mukava sivellin mutta luulen, että BB-voidesivellin säilyy minulla edelleen ykkösenä nestemäisten meikkivoiteiden levityksessä.
Hintoja:
Eye Smudge + Diffuse -setti noin 12 €
Eye Enhance -setti (sisältää Shading-siveltimen, Essential Crease-siveltimen, Fine Liner -siveltimen, Medium Shadow -siveltimen ja ripsikamman) noin 27 €
Expert Face Brush noin 14 €
Sam ja Nic Chapman ovat muuten vieraina viikonlopun I Love Me -messuilla ja vetävät meikkidemon perjantaina 19.10 klo 16:00 sekä lauantaina 20.10 klo 13:00. Vähän harmittaa kun missaan demon mutta kiva on myös olla messuilla itse töissä :)
Geelimäiset tai voidemaiset eyelinerit ovat aina kuuluneet suosikeihini, siitä saakka kun sellaista ensimmäistä kertaa kokeilin. Niiden etuna on parempi hallittavuus kuin nestemäisillä eyelinereilla, siistimpi jälki (ainakin itselläni) ja parempi kestävyys.
Heikkoutena on se, että geeli/voide-eyelinerit kuivahtavat usein purkkiinsa ennenkuin edes puolet tuotteesta on käytetty. Kuvassa on pari kuivahtanutta Indeliblen geelilaineria. Tämä netistä tilattava merkki oli pitkään lempparini, koska hinta oli edullinen ja erilaisia sävyjä vaikka kuinka monia. (Nykyään merkin saatavuus on huono ja hinta + postimaksutkin kohonneet).
Olenkin jatkuvasti etsinyt korvaavaa rajaustuotetta Indeliblen tilalle, ja sellainen löytyi e.l.f. Cosmeticsilta. :)
Sävyvalikoima on suppea, mutta elfin (skippaan nuo pisteet kirjainten välissä, rasittavia :p) voidemaiset eyelinerit ovat edullisia ja koostumus kestää kuivahtamatta aivan hämmästyttävän hyvin..! Paremmin kuin minkään kalliimmankaan tähän asti käyttämäni.
Ostin elfin violetin sekä mustan eyelinerin kolme vuotta sitten, ja voiteen koostumus ei ole muuttunut tässä ajassa miksikään. Ottaessani eyelinerit käyttöön totesin vielä, että violetin eyelinerin kansi oli aika löysästi kiinni eikä pakkaus tuntunut järin ilmatiiviiltä. Kantta ei siis saa kliksautettua kiinni vaan se kiertyy aina auki. Tällä pohjalla ajattelin, että eyeliner varmasti kuivuu nopeasti, mutta niin ei käynytkään.
Olen meikkirunsauteni keskellä välillä "unohtanut" elfit pitkäksi aikaa ja käyttänyt muita eyelinereita, mutta nyt kun tänä syksynä noin puolen vuoden tauon jälkeen taas otin elfit käyttöön, saatoin ilahtuneena todeta että eyeliner levittyy edelleen kuin unelma...!
Voidemaisen eyelinerin etuna meille jo vähän ikääntyneille "ruttuluomille" on myös se, että voidemainen koostumus ei asetu yhtä herkästi ihon vekkeihin ja ryppyihin kuin nestemäinen eyeliner.
Monelle varmaankin on tuttu ilmiö kun rasvainen tai nestemäinen huulipuna karkaa huulia ympäröviin ryppyihin. Sama tapahtuu helposti myös nestemäisen silmänrajaustuotteen kanssa. Voidemainen koostumus taas menee vekkien "yli" ja jälki on skarpimpaa. Ylipäänsä, mielestäni voidemaisella eyelinerilla on helpompi hallita rajauksen piirtoa ihan kaikenlaisilla silmäluomilla, ei vain ikääntyneellä.
Syy, miksi geelilaineri välillä kuitenkin jää sivuun ja käytän enemmän kyniä tai "dippi-eyelinereita", on niinkin yksinkertainen kuin sivellin. Voidemainen eyeliner vaatii erillisen siveltimen käytön, ja paljon reissaavana en aina jaksa (!) kuljettaa mukana rajaussivellintä. Ihan älytön syy, mutta tosi. Ylimääräisen siveltimen muistaminen on pienuudessaankin sellainen "vaiva", että on helpompi napata mukaan dippi-eyeliner jossa sivellin kulkee mukana eyelinerin korkissa.
Kotona meikatessa käytän kuitenkin lähes poikkeuksetta geeli/voide-eyelineria. <3
e.l.f. Cosmeticsin meikkejä myyvät Suomessa ainakin Yliopiston Apteekki ja Hehku-myymälät. Näissä hinnat ovat hieman verkkokauppoja kalliimmat, ja eyeliner kustantaa Yliopiston Apteekissa 8,90€ ja Hehkussa 7,80€. Sävyjä on tällä hetkellä vain kaksi, musta ja ruskea.
Netistä elfiä saa mm. Cocopandasta, jossa eyelinerin hinta on 6,95€. Kaikkein halvimmalla elfin meikit irtoavat iHerbistä, jossa elf Cream Eyeliner maksaa vain 2,58€. (Iherbin postikulut ovat muuten alentuneet taas ihan sikana, katsoin että viiden tuotteen testiostoskorille, johon laitoin elfin meikkejä ja yhden COSRX:n putsarin, tuli postareita 1,08€...! Postikulut vain halpenivat sitä mukaa kun lisäsin tuotteita...)
Löysin muuten taas hauskan "aarteen" blogin arkistosta, vuonna 2010 kirjoittamani oppaan erilaisiin nestemäisiin ja voidemaisiin eyelinereihin. Tämäkin postaus on muinoin kerännyt yli 100 kommenttia...! Niin paljon ovat eri tyyppiset eyelinerit js niiden erot lukijoita kiinnostaneet :)
Vasta kolmas päivä Alaskassa ja totta kai olen jo ehtinyt tehdä kosmetiikkaostoksia :)
Kosmetiikkafriikin on todennäköisesti mahdotonta selvitä ulos Sephorasta ilman että jotain tarttuu mukaan. Sama todennäköisyys, ellei korkeampikin (jo hintojensa puolesta) on värikkään ja tuoksuvan kosmetiikkakeitaan Bath & Body Worksin kohdalla.
Ihana, "paha" Bath & Body Works
Ensimmäinen ostokseni oli Maybellinen älyttömän ihana metallisen violetti eyeliner, jollaisen ostin marras-joulukuun matkalta ja olen käyttänyt sen jo melkein loppuun. Uusi odottamaan :) Näitä ei saa Suomesta.
Peiteaineen ostin ihan vain siksi kun unohdin peitevärin kotiin. Maybellinen Fit Me -peiteaine vaikuttaa ihan hyvältä, kevytkoostumuksellinen mutta peittää kiitettävästi.
Sephora on uusinut solo-luomivärikokoelmansa sitten edellisen USAn visiittini, eli tänä keväänä. En ainakaan muista joulukuussa nähneeni näitä uuden mallisia ja sävyisiä solonappeja Sephoroissa.
Kahdeksan taalan hinnallaan nämä eivät ole mitään essencen-megahalpuusluokkaa, mutta eivät todellakaan kalliitakaan, minkä vuoksi houkutus on kova ostaa kerralla useampia. Ja nyt kun sävyt olivat uudistuneet, löysin joukosta moniakin jotka huhuilivat nimeäni. "Entisenä" blondina ja kuparisten ja persikkaisten sävyjen suurkuluttajana myös sen sävyosaston kaunottaria oli kovasti kipuamassa ostoskoriini, mutta itseni tuntien, en vain yksinkertaisesti "osaa" käyttää nyt violettihiuksisena kuparisia ja oranssisia luomivärejä.
Tuo oikeanpuoleisin sävy, Sweet Lollipop, oli kompromissi. Se on kuparinen persikkapinkki ja näytti niin mahdottoman makealta viininpunaisen Vamprie Lovers -sävyn rinnalla että se oli lopulta pakko ostaa ihan vain jotta saan kokeilla meikkiä sillä yhdistelmällä <3
Swatchaan sävykandidaatit aina sormella (vaikka se onkin ällöä), sillä sormituntuma kertoo paljon luomivärin laadusta. Vaikka luomivärillä olisi merkin oma tietty koostumusluokitus, kuten Sephora-luomiväreillä on shimmer, glitter ja matta, on näiden eri finishien sisällä paljon vaihtelua. Shimmer on suosikkini, mutta jotkut shimmerit ovat kovia, hyvin vaatimattomasti hohtavia ja vähäpigmenttisiä, toiset taas lähes voidemaisen pehmeitä, runsaspigmenttisiä ja metallisen kuultavia.
Uudistuksen myötä Sephoran luomiväreissä on nyt tämä fantastinen ominaisuus: napin saa vaivatta irti hylsystään jolloin napit voi helposti siirtää omaan magneettipalettiinsa jos niin haluaa. Ja minähän haluan ^_^
Rihannan Fenty Beautyn Killawatt Foil Highlighter Duo tarttui mukaan kiitos myyjän. "I like your hair!" yksi myyjistä huikkasi kun tulin liikkeeseen. "And you know what would look good with that hair?"
Ja hän ohjasi minut Fenty Beautyn hyllylle. Oihh...! 7Daywknd/Poolside-sävyinen duo oli ilmiselvästi minua varten :) Pastellinen syreeniroosa ja sinertävä liila tekevät voimakkaan metallista jälkeä ja niitä voi käyttää niin kuivana kuin kosteanakin. Ei tarvinnut kauaa swatchailla kun paletti oli jo sujahtanut koriini.
Sephoran jälkeen vuorossa oli se melkein pahin paikka. Bath & Body Works. Tiedättekö miksi B&B Works on niin paha? Koska siellä myydään sen tyyppisiä kosmetiikkatuotteita joita tarvitsen kaikkein vähiten, mutta jotka samalla ovat aivan vastustamattomia. Niitä tekee mieli ostaa niin pirusti mutta en IKINÄ ehtisi käyttää niitä.
No, eipä voi sanoa että tarvitsen oikeasti yhtään mitään kosmetiikkaa sen lisäksi mitä jo saan blogin kautta, mutta suihku- ja vartalotuotteita tarvitsen kaikkein vähiten ja niitä on myös kaikkein hölmöintä jemmata odottamaan. Ne vievät kaapeissa eniten tilaa, ja kun minulla on kotona jatkuvasti ainakin parin vuoden tarpeeseen niin suihkugeelejä kuin vartalovoiteita (kiitos Karkkipäivän), on todella vaikea perustella miksi ostaisin niitä vielä lisää.
Silti rääkkään itseäni käymällä Bath & Body Workseissa. <3 Ihanan värikkäät, iloiset pakkaukset ovat niin kertakaikkisen karkkipäivää kuin voi olla, koko liike on kuin yksi kosmetiikan karkkikauppa jossa tulee samanlainen olo kuin 6-vuotiaana Aurinkokioskin ikkunan takana irtokarkkilaareja tiiraillessa...
Mutta - tuotteilla voi ilahduttaa myös muita :) Keksin jo aiemmin että minun ei tarvitse vastustaa himoani ostaa B & B - tuotteita, sillä voin ostaa niitä muille :) Siitä tulee oikeastaan vielä parempi mieli kuin jos ostaisi niitä itselleen.
Bath & Body Worksin tuotteita onkin jo ollut parissa blogin joulukalenterissa. 
Niinpä ostin setin ihania vartalovoiteita jotka arvon teille. Laitan arvonnan huomenna erikseen omaan postaukseen niin on helpompaa, kun osallistumiskommentit tulevat omaan postaukseensa.
Hyvää yötä ja huomiseen :)
Ostin tässä talvella pitkästä aikaa kaksi viime vuosikymmenen suurimmista suosikkimaskaroistani. Nämä kaksi tekivät aikoinaan todella suuren vaikutuksen ja olin utelias kokeilemaan, vieläkö ne olisivat yhtä hyviä kuin muistikuvissani. Vieläkö ne lunastavat saman aseman?
Ripsarit ovat Max Factorin False Lash Effect ja IsaDoran Precision.
Max Factorin False Lash Effect -maskara oli mukana Karkkipäivän ensimmäisen vuoden (2009) Vuoden Parhaat tuotteet -listalla. (Surullisesti, melkein kaikki tuon vuoden kuvat ovat lakanneet näkymästä koska linkitin kuvat tuohon aikaan Photobucketin kautta, joka sittemmin on muuttunut maksulliseksi palveluksi.)
False Lash Effect, tuttavallisesti FLE, tuntui ihan parhaimmalta "markettimaskaralta" koskaan, muistan että olin ihan törkeän innoissani siitä. :) Ylipäänsä, kun mietin minun ja maskaroiden historiaa, minulla ei ollut nuorempana mitään pitkän linjan suosikkimaskaroita. Taisin ostaa aina uuden joka kerta, en muodostanut ripsareihin mitään luottamussuhteita. Vaikka pinnistelen, en saa mieleeni yhtäkään "suosikiksi" mieltämääni ripsaria ajalta ennen Max Factoria... onpa hassua..!
Voidaan siis ajatella, että FLE nosti aikoinaan maskarakokemuksen sellaiselle tasolle, että aloin kiinnittää ripsiväreihin eri lailla huomiota. Aloin odottaa niiltä enemmän. FLE markkeerasi uuden maskaroiden aikakauden :)
IsaDoran Precision Mascaraan tutustuin vuonna 2012, kun kyseinen maskara lanseerattiin. Kirjoitin Precisionista aikoinaan: "Tämä on minun tämän hetken THE maskarani! Kirkkaasti paras maskara mitä olen tänä vuonna kokeillut. Pikkuruinen harja nysäharjaksineen ei näytä vakuuttavalta volyymintuojalta, mutta tämä ripsiväripä kerrostuukin aivan upeasti! Kuvassa maskaraa on poikkeuksellisesti vain yksi kerros (muissa kuvissa kaksi kerrosta), ja tulos on jo sillä noin hyvä. Tarkkuusharja on aivan täydellinen pienelle ja ahtaalle silmälleni, tämä erottelee todellakin ilman sotkuja ja ulottuu hentoisimpiinkin ripsiin ja massan saa harjattua aivan tyvestä kärkeen saakka. Parhautta!!!"
FLE ja Precision -maskaroissa on hyvin erilaiset harjat, mutta niille on yhteistä erottelevuus ja muovinen polymeeriharja. IsaDoran Precision -maskara hämmästyttää minimaalisen nysillä harjaksillaan, joiden ei odottaisi omaavan hyvää kampaavuutta, mutta niin vain harja tekee nimensä mukaisesti hyvin tarkkaa jälkeä.
Factorin False Lash Effect -harja on muodoltaan hitusen liian pullukka ollakseen se kaikkein ihanteellisin harja minun pienille ja vahvan kulmaluun alle kätkeytyville silmilleni, mutta sen jälki on siisteydessään ja juuri sopivassa volyymissaan minulle mieleen. Tai oli vuonna 2009, ja nythän selvitettiin mitä tykkään False Lashistä vuonna 2018 :)
Tulos: tykkään edelleen kummastakin maskarasta ja on yhä selvää, miksi ne muodostuivat aikoinaan lemppareiksi. Mutta toinen näistä on vielä parempi kuin toinen.
False Lash Effect. Kuten todettya, harja on hitusen liian iso mahtuakseen optimaalisesti työskentelemään pienen ja syvällä olevan silmän alueella. Jälki on kuitenkin todella hyvää; siistiä, ei paakkuunnu, ei hapsuta. Mutta - se ei ole niin tuuheuttavaa kuin muistelin. IsaDoraan verrattuna FLE jättää ripset ohuemmiksi, massa ei kerrostu yhtä hanakasti.
Toisaalta, kävi mielessä voisiko maskaran iällä olla myös vaikutusta... Massa tuntui ehkä aavistuksen kuivalta ja mietin, saattoiko ostamani False Lash Effect olla vähemmän tuoretta tavaraa. Ostin FLE'ni Lahden Kärkkäiseltä (kun satuttiin olemaan siellä miehen ja anopin kanssa asioilla), enkä tiedä millainen kierto Kärkkäisen myymällä kosmetiikalla yleisesti on... Saattavatko ripsarit seistä siellä pitkäänkin..?
Joka tapauksessa, False Lash Effect on edelleen hyvä. Mutta ei ihan parhaiden kastia - ainakaan tämän "Kärkkäis-yksilön" perusteella :)
Precision. Kyllllä, tämä on edelleen aivan sairaan hyvä ripsari, aivan kärkijoukkoa. Luulen että voisin tyytyväisenä käyttää Precisionia koko loppuelämäni vailla kiinnostusta siirtyä muihin. Voin yhä allekirjoittaa kaiken mitä kuusi vuotta sitten maskarasta kirjoitin.
Pikkuinen täsmäharja on minun silmilleni t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n. Se ulottuu harjaamaan massaa ihan tyvestä ripsien kärkeen sotkematta niin luomea kuin kulmaluuta. Massa kerrostuu todella tehokkaasti ja muutama veto riittää. Massa ei klimppiinny eikä hapsutu.
Yksinkertaisesti loistava maskara. Toivottavasti siitä tulee IsaDoran klassikko ja se pysyisi valikoimassa vielä monet vuodet <3 Precision on mukanani täällä Kreikassakin. Kapean ja tasamuotoisen hylsynsä puolesta se sopii ihanteellisesti käsimatkatavarareissaajan rajalliseen kosmetiikkapussukkaan :)
Muita viime vuosien suosikkimaskaroitani ovat seuraavat:
Voi todeta, että hyvin L'Oreal-konsernipainotteinen listaus. Lorkku ei sponsoroi maskaravarastoani vaan tulos on käytännön kertomaa, testaan laajalti monen merkin maskaroita. Ilmeisesti juuri L'Oreal-brändien maskarat sopivat minulle erityisen hyvin.
Luonnonkosmetiikan puoleltakin löysin vihdoin viime vuoden aikana suosikkeja (Avril), mutta totuus on, etteivät luonnolliset maskarat vieläkään päihitä synteettisiä. Vaikka jälki parhaimmillaan alkaa jo lähennellä synteettisiä, on kestävyydessä (--> kosteuden vastustus) vielä paljon, paljon petrattavaa. Avrilin Waterproof Mascara on ainoa luonnollinen maskara joka kestää ripsissäni vesisateessakin, mutta sen kokonaissuoritus ei yllä synteettisten suosikkien kuten IsaDoran Precisionin tai Maybellinen Lash Sensationalin tasolle.
.
Loppuun ihan aiheeseen liittymätön "bonus" violetin meikin ystäville :) Täytyy vihdoin saada jakaa tämä USAn reissusta ostamani löytö, joka näkyy postauksessa luomillani:
Make Up Foreverin I-918 Lavender -luomiväri. :-*
Olen valtavasta luomivärikokoelmastani huolimatta aina etsimässä uusia violetteja ihanuuksia, ja aina välillä löytyy yksilöitä, jotka jollain ominaisuudellaan tai vivahteellaan yltävät aiempia lemppareita korkeammalle ^_^
Urban Decayn Tonic -täydellisyyttä ei ehkä päihitä mikään luomiväri, tai sanotaan, että täytyy olla todella kovan luokan formulointi ja vivahteikkuus jotta tarjokas voi lyödä Tonicin, mutta MUFEn I-918 on omassa pastellisessa luokassaan aivan fantastinen.
I-918 on kuin MACin Beautiful Iris syvempänä ja pigmenttisempänä versiona. <3 Suurta rakkautta!
MUFEn luomivärit ovat Suomessa kalliita ja saatavuuskin hyvin rajallinen, mutta kannattaa tsekkailla Sephoran MUFE-hylly jos reissaatte Sephora-maissa :) En muista paljonko tämä refill-nappi tarkalleen maksoi USAssa, mutta alle 15 dollaria todennäköisesti.
(Hmm, sattumalta huomasin Suomen hintatietoa etsiessäni että Suomen MUFElla on tällä hetkellä kaikki luomivärit -72% alennuksessa..!! Harmi vain ettei I-918 näy kuuluvan valikoimaan. Sävyjä on kuitenkin runsaasti, tsekatkaa!)
Eilen tartuin vihdoin pinnan alla pitkään odottaneeseen tehtävään.
Huulipunieni lajitteluun ja vanhojen poisheittämiseen.
Kyllä. Tämä tavaranvähennys ja jemmojen poisheittämisprojekti etenee todella hitaasti. Mutta hyvä kun edes etenee.
Tässä laatikossa on noin kolmasosa huulipunistani ja joukossa ne kaikkein vanhimmat. Museopunat.
Niiden olemassaololle kotonani vuonna 2017 ei ole minkäänlaista järjellistä selitystä, ei niin minkäänlaista. Mutta tästä olen puhunut aiemmissa jemmauskirjoituksissani. Jemmaaja ei säilytä järjellä. En tiedä voisiko tietylle asteelle ulottuvaa tavaran säilömistä pitää jo sairautena. Varmaankin.
Aloitetaan jostain kivan värikkäästä. Tämä syksyllä 2009 hankittu MACin Dame Edna -kokoelmaan kuulunut huulipuna ei edes ole kovin vanha kokoelmani ikämittakaavassa. Tein huulipunasta pienen meikkipostauksenkin aikoinaan. Varmaankin niitä ensimmäisiä Karkkipäivän huulipunapostauksia.
Tuskin olen montaakaan kertaa tätä ihanan herkullista aniliininpunaista huulipunaa käyttänyt - koska se on mattakoostumuksellinen. Ihana sävy, ikävän tuntuinen huulilla.
Tästä nurkasta paljastuvat ne kaikkein vanhimmat huulipunani. Nämä ovat oikeasti niin vanhoja että... en tiedä voinko sitä edes ääneen sanoa. Koska silloin tulee väkisin myös sanottua ääneen, että jotain outoa on korvien välissä kun tällaisia säilöö.
Lumenen huulipunat 151 Sydäntalvi, 104 Päivien harjalla ja 16 Tähti Kirkkain olen ostanut silloin kun olin yläasteella. Puhutaan vuosista 1993-1995. Blogini lukijoita on syntynyt tuolloin. Yves Rocherin vihreähylsyiset punat ovat samalta ajalta.
#104 oli lempparisävyni, ja se on käytetty aikoinaan ihan loppuun.
Silti olen säästänyt sen.
Tunnesyistä...?
Mitä tunteita ihminen voi liittää huulipunahylsyyn...?
En pysty vastaamaan. En enää saa kiinni siitä tunteesta, miksi olen ollut kyvytön heittämään näitä punia pois. Olenko retroa ja nostalgiaa ihailevana henkilönä halunnut museoida vanhoja meikkipakkauksia jotta voisin sitten 2000-luvulla hypistellä niitä ja muistella teini-ikäni meikkitrendejä ja pakkaus-designia..? Ehkä. En tiedä.
Nyt museoin nämä pakkaukset tällä postauksella ja näillä kuvilla. Jos olen halunnut nämä muistot materian muodossa tallettaa, ne tallentuvat nyt Karkkipäivään.
Vanhat klassiset huulipunahylsyt. Tuohon aikaan kaikki Lumenen huulipunat laadusta riippumatta olivat identtisissä sinisissä hylsyissä. Näistä yksi on Classic Lipstick, yksi Lip Gloss ja yksi Berry Care Gloss Stick. Jälkimmäinen oli se suosikkini.
The Body Shopin meikkisarja oli 90-luvulla nimeltään Colourings ja sävy #12 oli ensimmäinen kunnon punainen huulipuna jonka ostin. Se taittoi ajan hengen mukaisesti tietysti ruskeaan.
Yhteen aikaan käytin todella paljon metallisia huulipunasävyjä. Nämä Revlonin punat olivat aarteitani. Tuohon aikaan pidin Revlonia ylellisenä merkkinä ja vaalin muutamia Revlon-"sijoituksiani" erityisellä hellyydellä. Huulipunien lisäksi myös Revlonin kynsilakat olivat helmiä meikkikokoelmassani. Muistan kuinka hienon ja arvokkaan näköisiä Revlonin kynsilakkapullot olivat mielestäni.
Revlonin punia ja kynsilakkoja oli sävy sävyyn, ja niitä myytiin edullisehkoissa yhteispakkauksissa. Ostin muutaman sellaisen. Iced Mocha oli suosikkisävyni.
Ruskeaa, beigeä.... metallinhohtoa. Aika hullua että olen halunnut ostaa näin paljon lähes samanlaisia sävyjä. Toisaalta, myöhemmin sama toistui korallin ja oranssin sävyissä.
Näistä vasemmanpuoleisin, No 7:n sävy Metallic Truffle oli ihan kamalan tuntuinen ja kirveli huulilla. Siitä huolimatta käytin sitä, kun sävy oli minusta niin upea ja intensiivinen. Huuliin taisi jopa jäädä vähän jotain ihottumaa jos tätä käytti monta päivää putkeen... *puistelee päätään*
So 90's...
Maybellinen Water Shine -huulipunista minulla oli useita sävyjä, tykkäsin tästä kevyestä ja kiiltävän pinnan jättävästä laadusta tosi paljon.
Huulipunamuseoon ovat jääneet jäljelle sävyt 26 Caramel Candy (minulla on samanniminen ponikin..!) ja 24 Halzelnut Sauce.
Olen näköjään tykännyt paljon myös L'Orealin Color Riche -huulipunista.
Cliniquen Tenderheart oli myös yksi suosikkisävyjäni. Sävyn Pure Posh kohtalo on mysteeri... Miksi se on jäänyt käyttämättä?
Ystäväni Mili oli yläaste/lukioaikoinani hulluna Cliniquen tuotteisiin ja sain häneltä paljon Cliniquen huulipunia joita hän sai gift with purchase -lahjoina ostostensa päälle. (Muistatko Mili..? :)) Olisikohan Pure Posh yksi tällaisia punia... Ehkä olen saanut sen niihin aikoihin kun ruskeiden huulipunien käyttökauteni on lähestynyt loppuaan?
Seuraavat punat kertovat uudesta, värikkäämmästä kaudestani. Välillä olin useamman vuoden käyttämättä huulipunia, tai käytin niitä vain hyvin satunnaisesti.
Aloitettuani työt kosmetiikkaliikkeessä innostuin kunnon värikkäistä, heleistä punista. Oranssit, korallit ja pinkit viihtyivät huulillani tiheästi. Nämä punat ovat siis "jo" 2010-lukua.
Korallista tuli suurin suosikkisävyni.
Yksi beigekin tuli hankittua myyjävuosina - Diorin iki-ihana Beige Rita (ei enää valikoimassa).
Tätä käytän edelleen aina kun haluan lookkiin nudet beigehuulet. Beige Rita taittaa kauniisti roosaan toisin kuin valtaosa 90-luvulla käyttämistäni beigeistä.
Myyjäaikoina tuli ostettua henkilökunta-alennuksen siivittämänä (sekoittamana...) aika paljon ihan turhaakin... Etenkin tuoksuja ostin ihan älyttömästi, ja monet niistä ovat edelleen korkkaamatta.
Tämä Diorin Coral Lace -sävy on saanut saman kohtalon, ei käytetty kertaakaan.
Maybellinen Plushest Pink on ollut viime vuosien suosikkini pinkeissä huulipunissa (tämä on niinkin tuore kuin ehkäpä kahden vuoden takaa..?) ja IsaDoran Lilac Tulle puolestaan liiloissa. Aika lailla täydellinen pastelliliila sävy <3
Nämä saivat jäädä.
Jotkut huulipunat menevät silminnähden pahaksi aika nopeastikin (toisille ei näytä tapahtuvan mitään 20 vuodessakaan hajua lukuunottamatta...). En tiedä mikä kuvan pilaantumisilmiön aiheuttaa, mutta puna ei välttämättä ole lojunut tällä lailla pahaksi mentyään varastoituna montaakaan vuotta.
Heitin hiljattain pois mm. suuren kasan Lumenelta PR-materiaalina saamiani viime vuosien kokoelmien huulipunia jotka olivat menneet tämän näköisiksi.
MACin Pink Nouveau ja 3N ovat kohta 10-vuotiaita nekin, mutta saivat vielä jäädä. Ei haju- tai pintahomehavaintoja :D
Ja hei, onhan minulla jotain oikeasti uuttakin... ^_^
Omistan maailman kauneimmaksi huulipunaksi tituleeratun Kailijumei-huulipunan :) Sen sisällä on aito kukka ja kultahippusia. Sain punan joululahjaksi, keltäs muulta kuin Miss Lipstickiltä, ystävältäni Mililtä.
Läpikuultava puna muuttuu huulilla ihon lämmön vaikutuksesta pinkiksi ja koostumus tuntuu ihanan kevyeltä, liukuvalta ja voidemaiselta. Sävy vain muuttuu minun huulillani vähän liiankin kirkkaaksi pinkiksi ja siksi se ei ole päässyt ihan niin tiheään "kouraan ja käytä" -käsilaukkukäyttöön kuin ensikokemuksen jälkeen huulirasvamaisesta koostumuksesta innostuneena kaavailin.
Mutta nyt. Huulipunaepisodin päätös.
Päätin seremoniallisesti muusata ne 30 huulipunaa, jotka tulisin heittämään pois.
Näin.
Hyvästi.
.
Eilisen kauniin kevätpäivän (joka näyttää jatkuvan tänäänkin :)) innoittamana päätin vihdoin 7 kuukauden jälkeen tehdä jonkun muun värisen kuin violetin tai siniseen taittavan meikkilookin.
Huulipunalaatikosta valitsin yhden persikkaisista suosikkipunistani: Benecosin Peach. Benecosin huulipunalaatu on Laveran ohella lempparini luonnonkosmetiikassa, Benecosin punat ovat vielä Laveraakin kermaisempia ja sopivat fantastisesti kuiville huulille.
Voilá. Poskilla Benecosin Coral-poskipuna (ei enää valikoimassa) ja luomilla persikkaa IsaDoran Blooming Spring -paletista ja vihreä rajaus H&M:n nestemäisellä Poolside-eyelinerilla. Raikas vihreä ja heleä persikka on tosi kiva yhdistelmä :)
Jostain syystä olin epäillyt persikkaisen meikin toimivuutta violettien hiusten kanssa mutta eihän tässä ole mitään riitaa :) Ainakaan vihreällä rajauksella.
Ahh. Tekipä hyvää.
Askel kerrallaan. Olen ollut projektissa tavoitteisiin nähden epäonnistuja, mutta pala kerrallaan onnistun kuitenkin vähäsen. Joka kuukausi lähtee jotain. Se voi olla yhdet farkut, kaksi t-paitaa tai pari mukia. Jo se on voitto että en enää hanki jemmattavaa, työ on vain luopua pala kerrallaan vuosien aikana säilötystä.
Ehkä seuraavana kohteena sadat kynsilakat..?
Olen mukana uuden kosmetiikan verkkokaupan Cocopandan kampanjassa, ja sain valita kaupan valikoimasta minua kiinnostavia tuotteita esiteltäväksi. Vanhana nettikauppa-addiktina tämä on yhteistyö minun makuuni ^_^ Olen elämäni aikana hankkinut suurimman osan kuluttamistani kosmetiikkatuotteista nimenomaan verkkokaupoista, kuulun niihin ihmisiin jotka rakastavat verkkoshoppailua. Verkosta kun löytää yleensä parhaimmat hinnat ja merkkejä joita ei saa lähikaupoistaan.
Cocopandan tuhansien tuotteiden valikoimassa oli vaikka mitä houkuttavia merkkejä mutta valinta osui lopulta sanfranciscolaiseen The Balm -merkkiin, jota ei saa Suomessa kivijalkamyymälöistä. Myös Real Techniquesin siveltimet, Olaplexin naamio ja RENin glykolihapponaamio olivat harkinnassa. Kaupan suosituimpiin merkkeihin kuuluu myös NYX, joka tietysti aina houkuttaa värikkäillä, halvoilla ihanuuksillaan, mutta tosiaan käytin tilaisuuden hyväkseni tutustua merkkiin jota ei saa meillä kaupoista.
Taustaltaan norjalainen verkkokauppa Cocopanda avasi Suomen sivunsa vuosi sitten. Kyllä nuo pohjoismaiset naapurit vain ovat kunnostautuneet kosmetiikan verkkokaupoissa, meillä ei Suomessa edelleenkään ole yhtä suurta omaa kauneuden verkkokauppaa kuin mitä skandinaapurit tarjoavat. Jännä juttu :) No, mutta me saamme sitten iloita "viikinkien" aktiivisuudesta kosmetiikkarintamalla ^_^
Katsellaanpa sitten lähemmin The Balm -saalistani. Sain valita tuotteita tietyllä summalla ja mietin sen pohjalta lookin ja mitä tuotteita siihen tarvitsisin.
Mietin pitkään luomivärin ja Cindy-Lou Manizer -highlighterin välillä, ja päädyin hehkutuotefanina lopulta Cindyyn koska sävy näytti netin arvioiden perusteella niin ihanalta. Ja sitä se onkin :)
Time Balm -meikkivoide sävyssä Light/Medium (sävyvalinta meni ihan nappiin..!)
Down Boy -poskipuna
What's Your Type? Tall, Dark & Handsome -maskara
Schwing -nestemäinen eyeliner
Meet Matt(e) Hughes nestemäinen huulipuna
(tilaamani sävy Chivalrous oli lopussa ja valitsin sitten tilalle sävyn Charming joka osoittautui aika erilaiseksi mitä netin swatch-kuvat antavat ymmärtää)
Cindy-Lou Manizer -highlighter
Halusin luoda tavanomaisesta tyylistäni poiketen mattaisen lookin, ja tältä se näytti:
.
Cindy-Lou Manizer. Tämä ihanuus ei oikeastaan kuulunut miettimääni mattaiseen lookkiin mutta minun oli vain saatava se koska se näytti niin ihanalta..! Katsokaa nyt:
Persikka-pinkki-shampanjaisessa Cindy-Lou'ssa on sen verran pigmenttiä että se käy myös kevyestä poskipunasta. Kulmasta riippuen sävy shiftaa persikkaan tai vaaleanpunaiseen. Ihana kameleonttisävy!
The Balmin valikoimassa on kolme Manizeria eli hohdetuotetta, joista Mary-Lou on kultahunajainen, Betty-Lou pronssinen ja Cindy-Lou on joukon viilein pinkillä vivahteellaan. Kaikki kolme näyttävät tosi hyviltä. Terkuin "I Love Highlighters" ^_^
Minun oli muuten vedettävä näihin swatch-kuviin tumma viiva (käytin Schwing-eyelineria) että kamera sai jonkun pisteen mihin tarkentaa. Kameralle pelkkä highlighter oli liian epämääräinen ja vaalea alue jotta se olisi osannut tarkentaa siihen...
Down Boy on kaunis matta-satiininen, hento pinkki poskipuna. Se on iholla paljon swatch-kuvaani hillitympi, levitin sitä swatch-kuvaan paksun kerroksen vaahtomuoviapplikaattorilla että se näkyisi kunnolla salaman voimakkassa valossa.
Schwing Black Liquid Eyeliner on hiilenmusta, täysin mattaiseksi kuivuva eyeliner. Pidin napakasta mutta sopivan joustavasta huopakärjestä (en voi sietää eyelinereissa muovisia applikaattorikärkiä, niitäkin on) joka teki helpoksi hallita eyelinerin piirtojälkeä. Sivellinapplikaattori on oma lempparini mutta nämä huopaisetkin ovat ihan hyviä kun napakkuus/joustavuus-aspekti on kunnossa.
Schwingin koostumus on lakkamaista eikä yhtään liian vetistä. Se ei lähde "juoksemaan" iholla niin helposti kuin märemmät eyeliner-koostumukset mikä myös auttaa piirron hallintaa. Koostumus ei ole vedenkestävä.
What's Your Type? Tall, Dark & Handsome on erotteleva, pidentävä maskara erittäin napakalla, hyvin kampaavalla polymeeriharjalla. Valitsin maskaran The Balmin valikoimasta ihan vain harjojen kuvia katsomalla ja onnistuin jälleen valitsemaan oikein :) Olen enemmän näiden lyhytharjaksisten, erottelevien polymeeriharjojen ystävä kuin perinteisten kuituharjojen, ja nämä pettävät harvoin. Ellei sitten itse maskaramassa ole paakuttavaa sorttia, mitä se Tall, Dark & Handsomessa ei ole.
Harja kampaa, erottelee ja värjää ripset ensimmäisellä kerroksella, ja tuo maltillisesti mutta minun makuuni riittävästi volyymia seuraavalla kerroksella.
Koostumus on vesiliukoinen.
Sitten meidän erikoinen mutta onneksi kuitenkin ihan kauniiksi osoittautunut Charming-huulipuna.
Ennen kuin lähden puhumaan itse sävystä, kerron että a) olen tietoisesti vältellyt mattahuulipunia vaikka ne kuinka ovat tämän hetken kovin huulitrendi ja b) ihastuin Meet Matt(e) Hughes -punan koostumukseen niin että nyt ei ole enää syytä välttää mattapunaa ^_^
En tiedä miltä Charming teidän silmäänne näyttää The Balmin virallisessa swatch-kuvassa, mutta minusta se näyttää kutakuinkin malvaiselta ruusun sävyltä. Samalta se näytti myös eri blogien lukuisissa swatch-kuvissa.
Minun ihollani se näyttää tältä:
Ruosteinen tiilenpuna, sanoisin minä.
Ajattelin ensin sävyn livenä nähdessäni että eihän tämä nyt mitenkään sovi minun väreihini eikä etenkään vaaleanpunaisen Down Boy -poskipunan kanssa, mutta kuvissa tulos ei näytäkään lainkaan hassummalta.
Aika jännä sävy. :)
Mutta siis tuo koostumus... Okei, olen tainnut todellakin jäädä junasta jos mattapunien koostumus (muillakin merkeillä) on nykyään tällainen. Omista aikaisemmista matta/kestohuulipunakokeiluista on jäänyt huonot kokemukset ja kuivahuulisena olin vain hyväksynyt, että mattalaatu ei sovi minulle. Tai voin pitää sitä huulilla tunnin ja sitten on pestävä pois ja rasvattava huulet.
The Balmin Meet Matt(e) Hughes -puna on koostumukseltaan kuin voidetta, ja levittyy todella ohuesti ja "liukkaasti" jättämättä minkäänlaista kuivaa tunnetta. Koostumus ikäänkuin imeytyy tai "vajoaa" huuleen, ja sitten se on ja pysyy siinä. Mutta pinta pysyy pehmeänä ja miellyttävän tuntuisena.
Tällaisille mattapunalaaduille minäkin annan mielelläni mahdollisuuden :)
Time Balm -meikkivoide on peittävyydeltään keskivahvasta täyden peiton antava kiinteä meikkivoide.
Pidän luonnollisen näköisestä, hieman läpikuultavasta meikkipohjasta ja levitin Time Balmin kevyesti perinteisellä synteettisellä meikkivoidesiveltimellä (sienellä saa peittävämmän pohjan, ja tietysti jos kerrostaa siveltimellä).
Ollakseen kiinteä meikkivoide, jotka ovat aina nestemäisiä kuivempia, Time Balm tuntui yllättävän notkealta. Ei oikeastaan lainkaan kuivalta. Pinta on mattaisen himmeä mutta jää kuitenkin 2000-luvun heleys-trendin mukaisesti mukavan raikkaaksi pienellä luonnollisella satiinisella kuullolla.
Jotkut kiinteät meikkivoiteet ovat niin jäykkiä etteivät levity ihanteellisesti siveltimellä vaan sieni on paras vaihtoehto, mutta Time Balm tottelee oikein mallikkaasti myös sivellintä.
Yhdellä ohuella kerroksella sai jo oikein miellyttävän peittoasteen.
Sitten vain väriä Down Boy'lla ja Charmingilla, ja simppeli matta-lookkini oli valmis:
Poskipäille sipaisin ihan henkäyksen Cindy-Lou'ta, mutta kuten todettua, en halunnut tähän meikkiin tavanomaista selkeää poskihohdettani koska oli kiva kokeilla vaihteeksi hohdotonta lookkia. Hahah, ihan hohdoton.. ^_^
.
Minulla on teille arvatenkin kampanjan tiimoilta myös alennuskoodi Cocopandaan. :)
Koodilla KARKKIPV2017 saa 10€ alennusta yli 50€:n tilauksista 21.3. saakka. Alennuskoodi syötetään ostoskorissa ennen kassalle siirtymistä, ja koodin voi käyttää kerran per asiakas. Ostosten ei tarvitse olla normaalihintaisia tuotteita, myös alennetut tuotteet lasketaan mukaan.
Yli 40€ tilauksissa postikulut ovat aina ilmaiset. Kannattaa myös tsekkailla viikottaiset tarjoukset, tällä hetkellä esim. kaikki The Balmin tuotteet ovat alennuksessa. Ihana Cindy-Lou'kin maksaa vain 15,60€ (normaalisti 24€).
Testaamieni the Balm -tuotteiden hintatiedot:
(ja ei, en edelleenkään saa mahdollisista ostoistanne provikkaa)
Time Balm -meikkivoide 18,90 € / 21,3 g
What's Your Type? Tall, Dark & Handsome -maskara 14,20€ / 10 ml
Cindy-Lou Manizer 15,60 € / 8,5 g
Down Boy -poskipuna 13 € / 9,9 g
Schwing -eyeliner 16,95€ / 1,7 ml
Meet Matt(e) Hughes -huulipuna 13,20 € / 7,4 ml
Tänään asiaa ja arviota monenmoisista kulmakarvojen ehostustuotteista.
Oma kulmatuotehistoriani menee kajal-kynästä (!! teini-Sanni!!) puuterimaiseen ja siitä kynään, ja siitä tämän päivän vakiintuneeseen kynä + läpinäkyvä geeli +yhdistelmään. Lemppareitani kynissä ovat olleet Lumenen ja Dermosilin, joilta löysin parhaat minulle sopivat sävyt, mutta tutustuttuani toissa vuonna Urban Decayn ohueen Brow Beater -kynään mielistyin siihen niin, että tavallisen paksuiset kynät tuntuvat nyt hassun pökkelöiltä.
Olen testaillut muutamia muiden merkkien mikrokynä-tarjokkaita, mutta niistä ei ole toistaiseksi löytynyt UD:n voittajaa.
Kaikki postauksen tuotteet Sephoran kynää lukuunottamatta ovat blogin kautta saatuja.
Brow Beater sävyssä Taupe. Paras koostumus, paras sävy - ja aika ylivoimaisesti paras hylsy ^_^
Edit. Valitettavasti en pystynyt swatchaamaan Brow Beateria tämän postauksen kuviin sillä tuote on minulta lopussa ja kuvissa on vain tyhjä hylsy :/
Sephoran kynässä plussaa ovat erittäin hyvä sävy (#5 Neutral Gray Brown) ja melkein puolet halvempi hinta Urban Decay'hin verrattuna. Huonoa ovat aavistuksen vahamaisempi laatu, "harja" jolla ei tee yhtään mitään ja todella minimaalinen tuotemäärä. Kynä loppui niin nopeasti että olin ihan hölmistynyt. Olisin vertaillut tämän ja UD:n kynän täyttömäärää, mutta en löytänyt vertailukelpoisia lukuja - UD:n kynän fill weightiksi ilmoitetaan 0,05 grammaa (!!) mikä ei kuulosta siltä että voisi pitää paikkaansa, ja Sephoran kynän kohdalla täyttöpainoa ei ilmoiteta.
Harjan malli on toki makuasia ja siinä missä Virve ihasteli Sephoran kynän pikkuista somaa kampaa, minä ihmettelin mitä ihmettä tällaisella tekee :D Vieressä verrokkina UD:n harjapää, tuollaisista minä pidän. Harjamaisella päällä kulmakynän värin ja piirrot saa harjattua ja häivytettyä tasaisesti kulmakarvoihin, kampa ei tee (ainakaan minun kulmilleni) yhtään mitään.
Voisin kuitenkin ostaa Sephoran kulmakynän toisenkin kerran koska sävy oli niin hyvä, ja sopiva sävy jos mikä on ensilaatuisen tärkeä asia kulmavärissä. Sephoran Suomeen tuloa odotellessa...
Kuvassa swatchattuna sävy Soft Brown
Kiljaisin innosta kun näin tämän kynän (kolmessa sävyssä) yhdessä joulukuun PR-tuotelähetyksistä. Ajattelin, että nyt ehkä löytyy vielä Sephoran kynääkin parempi "halpis"-haastaja Urban Decayn Brow Beaterille, tätä sentään saa Suomestakin.
Mutta... ei. Maybellinen mikrokynä ei ole yhtään minun makuuni. Ensinnäkin jo koostumus ja pigmentti ovat ihan ei-ei, Maybellinen kynässä on jopa rajauskynämäisen pehmeä koostumus ja todella voimakas pigmentti. Koin, että väriä on mahdoton levittää siististi ja sopivan hillitysti. Kulmakynissähän on perinteisesti kuivempi ja kovempi koostumus kuin rajauskynissä koska kulmia meikatessa on tarkoituksenmukaisempaa pystyä pikkuhiljaa lisäämään tuloksen intensiteettiä, ei niin että kerralla tulee vahvapiirtoinen viiva.
No, kuvasta näkee millaista jälkeä Brow Precise Micro Pencil tekee. Olen tosiaan yrittänyt painaa sillä mahdollisimman kevyesti mutta jälki on noin voimakasta ja niin vahamaista, että sitä on vaikea häivyttää harjaamallakaan. Ehkä mä en vain osaa ^_^ :D No, sen verran olen kuitenkin kulmakyniä elämässäni käyttänyt että tiedän, että tämä kynä on hyvin pehmeä ja vahvapiirtoinen tyypillisiin kulmakynäkoostumuksiin verrattuna.
Sopivaa sävyäkään ei löytynyt. Kuvassa näkyvä Soft Brown on mielestäni kaukana pehmeästä, ja jopa vaalein sävy Blonde (swatchattu alempana) oli liian tumma.
MACin mikrokulmakynän koostumus on aika hyvä, reippaasti kuivempi ja helpommin hallittava kuin Maybellinen, mutta ei ihan niin hyvä kuin Urban Decayssa.
Testiin saamani sävy Accentuated ("ashy grey brown") on muuten hyvä, mutta onnistuu ihme kyllä näyttämään kulmissani hitusen liian tummalta, mitä ei uskoisi kun katsoo swatch-kuvaa.
.
MACin kynän suuri miinus on sen tosi huono mekaaninen kierresysteemi. Siinä missä muita automaattikyniä (joiksi näitä kierrettäviä, ei-terotettavia kutsutaan) on helppo ruuvata ulos, on MACin kynän kaula tosi jäykkä ja aluksi luulin että kynä on jopa rikki kun en millään meinannut saada lisää väriä ulos. Uloskierrettyä väriä ei myöskään enää saa takaisin sisään. Sephoran, Urban Decayn ja Maybellinen kynissä saa.
L'Orealin brändit L'Oreal Paris ja Maybelline ovat puskeneet viime aikoina kiitettävällä tahdilla ulos monenlaisia kulmatuotteita. Näistä olisin hankkinut omasta mielenkiinnosta vain L'Orealin Brow Artist Plumperin josta kiinnostuin viime keväänä Suvi Tiilikaisen meikkikeikalla.
Muut esittelen koska teitä lukijoita ehkä saattaa kiinnostaa? :)
Tämä geeli lupaa kiinnittää kulmat muotoon ja täyteläistää kulmakarvoja sisältämiensä kuitujen avulla. Tuotetta on saatavilla värillisenä ja värittömänä.
Hentokulmakarvaisena odotin innoissani luvattuja vaikutuksia. Mutta... niitä ei ollut havaittavissa. Brow Artist Plumper oli kuin mikä tahansa väritön keskiverto kulmageeli. Mitään kuitulisää en huomannut ja kiinnitystehokin jätti toivomisen varaa, Plumper tuntuu vielä miedommalta kuin Lumenen kulmageeli. Harmi. Jäin ihan miettimään, onko tässä transparentissa yksilössä ylipäänsä mitään kuituja..? L'Orealin sivulla lukee tuotteen kohdalla hieman mystisesti; "Väritön kulmamaskara muotoilee kulmiasi. Dark Brown -sävy muotoilee, antaa väriä ja sisältää tuuheuttavia kuituja." Entäs Blonde-sävy..? Sisältääkö vain Dark Brown kuituja..? Kaikkien nimenä on kuitenkin 'plumper' joka viittaa täyteläistämiseen.
Onko joku kokeillut Plumperin värillisiä versioita? Oletteko havainneet kuitujen vaikutuksia?
Tämäpä vasta kummallinen tuote..! Pakko myöntää että en tajua yhtään miten tätä pitäisi käyttää että saisi siistit kulmakarvat. Ideana on ensin tuoda kulmiin muotoa ja väriä kartion muotoisella kärjellä ja harjata sitten harjaosalla. "Brow Artist Sculpt antaa kulmillesi graafista muotoa ja tarkkuutta kahden helpon vaiheen avulla. Käytä kartionmuotoista kärkeä antamaan muotoa ja väriä. Viimeistele kulmat harjaamalla ne oman lookisi mukaiseksi."
Öhhh.. En tiedä onko jälleen syyttäminen taidottomuuttani, mutta jo kömpelöllä kärjellä värittely jätti kulmat kaikkea muuta kuin luonnollisen näköisiksi, mutta kaikkein ongelmallisemmaksi koin harjan käytön: en saanut harjaa millään sellaiseen asentoon, etteikö "värityskärki" olisi osunut ihoon samalla kun harjaa kuljettaa kulmakarvoissa.
En tajunnut ottaa kunnon kuvaa harjoitusteni tuloksista, mutta räpsäisin äsken kirjoituksen lomassa tällaisen pikselimössöisen otoksen kännykällä niin näette mitä ajan takaa. Sävy on 01 Blonde.
Yritin parhaani mukaan vetää harjaa niin, ettei kärki sotke samalla ihoa kulmakarvalinjan ulkopuolella, mutta ei onnistu. Tämän tuotteen haluaisin todellakin nähdä käytössä jollain ammattilaisella, mä en vain osaa :D
Maybellinen versio kuitupitoisesta kulmamaskarasta. Majavanhännän muotoisella, lapiomaisella harja-applikaattorilla olisi tarkoitus samalla sävyttää, kiinnittää ja tuuhentaa kulmat. Arvaatteko joko miten onnistuin tällä kertaa? :)
No, tulos ei ollut läheskään niin sotkuinen kuin L'Orealin Sculptilla, mutta en minä näitä mitenkään kauniisti meikatun ja luonnollisen näköisiksi sanoisi. Fiber Filler jättää kulmiin selvästi näkyvän, vähän kiiltävän pinnan ja sävy (sain testiin Dark Blonden) levittyy paksusti ja epätasaisesti.
En ole koskaan tajunnut, miten harja-applikaattorilla levitettävällä sävyttävällä kulmageelillä tai -vahalla voi saada siistin ja tasaisen tuloksen. En vain ymmärrä. Kynällä tai siveltimellä värittäessä värin voi kohdentaa juuri niihin kohtiin mihin sitä tarvitaan ja värittää myös ihoa, mutta harjasysteemeillä ei. Väriä tarttuu eniten niihin kohtiin joissa on eniten karvoja, ja vähiten sinne mihin sitä juuri tarvittaisiin eli aukkokohtiin, tuloksena aina epätasainen väritys. Ehkä tämä on vain harva- ja hentokulmakarvaisen ongelma? Jospa tämän tyyppiset tuotteet toimivat paremmin kulmissa, jotka ovat jo valmiiksi tasaisen tuuheat? Mutta miksi niitä pitäisi sitten täyteläistää kuiduilla..?
Kertokaa ihmeessä kokemuksianne jos lukijoiden joukosta löytyy näiden sävyttävien, harjattavien kulmageelien käyttäjiä. Onko teillä tuuheat vai harvat kulmakarvat..?
Viimeisenä
Paksujen automaattikulmakynien ystäville. Eli ei minulle. Kynän pää on kulmikas ja todella paksu. Keksin tästä kynästä todella vähän sanottavaa koska se on niin kaukana omasta ohuesta, tarkkaa jälkeä tekevästä ihannekynästäni, mutta päätin kuitenkin sisällyttää sen esittelyyn jos joku olisi vaikka aina sattunut kaipailemaan juuri tällaista.
Koostumukselle annan plussaa; se on juuri sopivan kova niin ettei väriä tule kerralla liikaa. Sävy Cool Blonde on myös oikein hyvä neutraali, harmahtava ruskea.
Mikrokynän pää on yli puolet ohuempi.
*
Tällaista näkökulmaa tänään. Minä taidan vain kiltisti ostaa uuden Urban Decayn Brow Beaterin ja Anastasian läpinäkyvän kulmageelin. <3 Parhautta minulle.
Kaupallinen yhteistyö: Biodelly
Pitkästä aikaa pääsen kirjoittamaan minulle rakkaasta merkistä Lily Lolosta. :) Ensi viikolla pääsen myös esittelemään tuotteita livenä Turussa, siitä lisää postauksen lopussa. Varatkaahan turkulaiset Lily Lolo -fanit kalenteriin vapaata ensi lauantaille :)
Biodellyltä toivottiin esittelyä Lily Lolon hohdetuotteista, aihe josta kirjoitan oikein mielelläni. Itsekin kuulun hohdetuotuotteiden ahkeriin käyttäjiin.
Lily Lolon valikoimassa on kolme tai oikeastaan neljä erilaista hohdetuotetta. Mitä eroa niillä on ja miten niitä voi käyttää, siitä kerron tänään.
Uusimpina hohdetuotteina Lily Lolon valikoimaan liittyivät viime vuonna nämä kaksi Illuminator-nimellä kulkevaa puuteria: Bronzed ja Champagne.
Mitä hohde- eli highlight-tuotteilla tehtiinkään? Useimmille teistä selvää pässinlihaa, mutta ei varmaan haittaa kerrata :) Tässä jutussa käsitellään puuterimaisia hohdetuotteita, voidemaisilla ja nestemäisillä on osittain vähän erilaisia käyttötapoja.
Kuultoa sisältävällä hohdetuotteella halutaan korostaa niitä kohtia kasvoissa, joihin valo luonnostaan osuu ensimmäisenä, eli käytännössä korkeimpia kohtia kuten poskipäät, otsa, nenän varsi ja leuan kärki. Lisäksi voidaan korostaa silmän sisänurkkaa (avartaa silmiä) ja esimerkiksi amorinkaarta, joka taas täyteläistää huulta.
Mielestäni ei kuitenkaan ole tarpeen arkimeikissä lähteä korostamaan joka osaa kasvoissa eikä "hailaittauksesta" tarvitse tehdä mitenkään monimutkaista. Kaikille korostukset eivät ylipäänsä sovi näin laajasti käytettynä.
Korostus voi olla todella yksinkertainen toimenpide, ja oma vakiokorostukseni esimerkiksi näyttää tältä:
Sipaisu poskipään korkeimpaan kohtaan, kulmaluulle ja silmän sisänurkkaan.
Silmämeikissä korostuksen hoitaa yleensä vaalea luomiväri. Pieni- ja ahdassilmäisellä sisänurkan korostus on yksi helpoimpia ja tehokkaimpia tapoja avartaa silmiä.
Palataanpa sitten yllä mainittuihin Lily Lolon Illuminatoreihin. Toista niistä ei käytetäkään juuri kuvatuilla tavoilla - ei ihme että vähemmän perehtyneellä kuluttajalla voivat mennä nimekkeet ja käyttötarkoitukset iloisesti sekaisin..! ^_^ Bronzer, blush, illuminator... näiden kaikkien nimien alla voi olla käytännössä samanlainen tuote :)
Bronzed. Kuten kuvasta näkee, kyseessä on kuparisen punertava sävy. Tämä sävy toimii hohteensa puolesta myös valon tuojana kasvoille, mutta sitä ei voi ymmärrettävästi käyttää vaalean sävyn tavoin. Punertavat, aurinkopuuterityyppiset highlighterit toimivat poskipunan tapaan tai hohteen intensiivisyydestä riippuen myös kevyesti koko kasvoille pyöriteltynä korostamaan päivetystä.
Niitä voi myös kokeilla käyttää varjostuksen tavoin, mutta valoaheijastavat tuotteet eivät ole siinä kovin tehokkaita. Alla demonstroin myös tätä tapaa.
Bronzed-sävy sopii lämpimälle iholle.
Champagne. Vaalea, nimensä mukaisesti shampanjan sävyinen, kerrostettuna voimakkaasti hohtava highlighter. Swatch-kuvassa sävyä on paksu kerros, siveltimellä laittaessa jälki ei ole ihan noin helmiäistä. Sävy sopii sekä viileälle että lämpimälle iholle.
Tässä ja alemmassa kuvassa olen käyttänyt Bronzed-sävyä varjostuksen omaisesti levittäen sitä pitkin poskiluun reunaa. Poskipäällä korostus Champagne-sävyllä.
Muu kasvomeikki:
Pohja: Lily Lolo In The Buff (entinen kesäsävyni on muuttunut talvisävyksi..!)
Silmämeikki: Lily Lolo Filthy Rich -paletin vaalea ja taupe sävy, rajaus Laveran kynällä sivellintä käyttäen ja jälki pehmennetty Filthy Rich -paletin viileällä tummanruskealla. Ripsissä Maybelline The Falsies Push Up Angel -maskara.
Huulet: NYX Butter Gloss Éclair.
Kuten näkyy, Bronzed Illuminator toimii (lämpimällä iholla) myös varjostuksena.
Pidän siitä kuitenkin enemmän poskipunan tapaan käytettynä, kuten alla:
Tässä meikissä olen levittänyt Bronzed-sävyä yksinään poskipunan tavoin. Se ei ole iholla yhtä hohtava kuin Champagne.
Star Dust Shimmer on Lily Lolon valikoimassa pisimpään ollut korostustuote, muistan sen jo niiltä ajoilta kun tutustuin Loloon 10 vuotta sitten. Tuolloinhan Lily Lolon valikoimassa oli vain jauhemuodossa olevia, 100-prosenttisesti mineraaleista koostuvia tuotteita, pressatut tulivat paljon myöhemmin.
Raaka-aineellisesti Star Dust on ihan erilainen pressattuihin verrattuna: Star Dust koostuu vain micasta eli kiilteestä, titaanidioksidista ja rautaoksideista, se on puhdas mineraalituote kun taas Illuminatoreissa on paljon pidempi ainesosaluettelo sisältäen myös kiinteän koostumuksen vaatimia rasvamaisia ja säilyvyyttää parantavia ainesosia kuten arganöljyä (jep, täälläkin..! ^_^), granaatinsiemenöljyä ja e-vitamiinia (säilöntäaine). Ne eivät siis ole 100-prosenttisia mineraalituotteita.
Koostumusero saa aikaan sen, että pressattu Champagne kerrostuu iholle voimakkaammin. Star Dust näyttää valossa paljon Champagnea kimaltavammalle, mutta tosiasiassa sen jättämä jälki on paljon hienovaraisempaa ja vähemmän helmiäistä.
Sävy sopii kaikille ihonsävyille.
Ensimmäisessä kuvassa Star Dust Shimmer kasvoilla yksinään, toisessa lisätty Lily Lolon Surfer Girl -poskipunaa.
Kuvissa Star Dustin ja Champagnen hohteen ero ei ole niin havaittava, mutta levittäessä tuntee eron. Star Dustia täytyy kerrostaa enemmän saadakseen saman vahvuisen hohteen kuin Champagnella.
Viileä-Sanni vs. lämmin-Sanni.
Star Dust & Surfer Girl Blush vs. Champagne & Bronzed Illuminator.
Erot pähkinänkuoressa:
Hintatiedot:
Bronzed ja Champagne Illuminator 9 g, 22,90€
Star Dust Shimmer 6 g, 21,90€
Lily Lolon kolmas hohdetuote on 2-in-1 -tuote jossa on samassa paletissa mattainen varjostussävy ja hohtava korostussävy.
Paletti kantaa nimeä Sculpt & Glow Contour Duo, ja esittelin sen viime kesänä ihanien poskipunaduojen yhteydessä.
Iho ennen / jälkeen Sculpt & Glow'n
Sculpt & Glow verrattuna Illuminatoreihin:
Kaakaon sävyinen Sculpt -puoli on mattainen ja sopii nimenomaan varjostuksiin, siinä missä Bronzed Illuminator on enemmän poskipunan kaltainen tuote. Sculpt-sävy on erinomainen luonnollisiin varjostuksiin vaalealle iholle, itse ihastuin tähän sävyyn ikihyviksi koska se muistuttaa edesmennyttä suursuosikkiani, Laveran Sunlight-aurinkopuuteria.
Persikkaisen kerman sävyinen Glow-puoli muistuttaa Champagne Illuminatoria ja on hyvin samankaltainen tuote niin koostumuksensa kuin jälkensä puolesta. Glow-sävy on aavistuksen Champagnea kellertävämpi (swatch-vertaus alla), mutta kevyesti sipaistuna ero iholla on hyvin huomaamaton.
Sculpt & Glow Contour Duo maksaa 21,90 € ja on ihanteellinen valinta kun hakusessa on sekä varjostuksiin sopiva aurinkopuuteri että korostustuote.
*
Loppuun vielä ensi lauantain Turun tapahtumasta:
Tule Biodellyn myymälään lauantaina 11. helmikuuta tutustumaan Lily Lolon ihaniin mineraalimeikkeihin meikäläisen johdolla :)
Minä ja Biodellyn henkilökunta autamme esimerkiksi sopivan meikkipohjasävyn valinnassa. Kerron omista lempparituotteistani ja annan vinkkejä demomeikin aikana. Iltapäivän aikana Biodelly antaa alennuksen kaikista Lily Lolon tuotteista.
Biodellyn myymälä sijaitsee osoitteessa Rauhankatu 10, 20100 Turku.
Tilaisuus alkaa kello 14.00.
Ota ystäväsi mukaan ja ilmoittaudu 9.2. mennessä osoitteeseen asiakaspalvelu@biodelly.fi. Kirjoita viestin otsikoksi "Lily Lolo -iltapäivä".
Toivottavasti nähdään siellä :)
