Olin maanantaina toista kertaa elämässäni ekokasvohoidossa. Ensimmäinen kerta oli Dr. Hauschka –kosmetologilla kaksi vuotta sitten.
Tämänkertainen kokemus oli paljon Hauschkaa kokonaisvaltaisempi. Kerroin teille aiemmin maarianhaminalaisesta ekohoitolasta Lustansista, jossa Nina Axell Hartvik tarjoaa asiakkailleen luonnonmukaista hoitoa pintaa syvemmältä. Täällä ensimmäiseen hoitokertaan kuuluu aina puolen tunnin konsultaatio, jossa käydään läpi ihonhoidon lisäksi myös ravintoasioita ja mahdollisia elämäntilanteen kuormitustekijöitä jotka voivat heijastua ihon hyvinvointiin.
Varasin ”Lilla Ansiktsbehandling” –hoidon (”Pieni kasvohoito”) niin itselleni kuin Maarianhaminassa vierailevalle äidilleni. (Äidit ansaitsevat välillä yllätyslahjoja vaikkei olisikaan merkkipäivää... ^_^) Hoidossa käsitellään kasvot, kaula ja dekoltee ja siihen kuuluu puhdistus, kuorinta, yrttikompressi, hieronta, naamio ja hoitovoide.
Nina aloitti ”haastattelemalla” minua ihonhoitotottumuksistani, ruokavaliostani ja vuorokausirytmistäni. Ilmeisesti hoidan ihoani hyvin, sillä en saanut mitään suosituksia. Muuta kuin että kasvoveden sijaan kasvoille voi myös taputella pelkkää raanavettä.
Oli mielenkiintoista seurata, kun Nina kertomani perusteella valitsi hoitotuotepohjiini minulle sopivat eteeriset öljyt. Minulle valittiin ylang-ylangia, kamomillaa, laventelia, salviaa, muskatellisalviaa ja vetiveriä.
Kasvot puhdistettiin Care Of Gerdin rapsiöljyllä ja kasvovetenä Nina käytti nerolivettä johon oli sekoitettu ylang-ylangin ja laventelin eteerisiä öljyjä. Kasvovettä suihkutettiin kasvoille aika ajoin koko hoidon ajan ja iholle laskeutuva pehmeä sumu tuntui ja tuoksui niiiin hyvältä…!
Hierontaöljypohjan muodostivat oliivi- ja vehnänalkioöljy. Tähän seokseen Nina sekoitti pisaroita yllämainituista eteerisistä öljyistä. Vatsaani nipisteli muuan ikävän tutkimuksen seurauksena, ja Nina valitsi seokseen salviaa ja muskatellisalviaa auttamaan juuri tähän tilaan. Vaikka öljyjä ei siis hierottu vatsani alueelle, ne auttaisivat kuulema silti kipuihin.
Ennen hierontaa dekolteen ja olkapäiden iho kuorittiin miedolla sokerikuorinnalla. Kasvot puolestaan kuorittiin harjaa ja syyrialaista alepposaippuaa apuna käyttäen. Harmi etten itse pystynyt näkemään miten käsittely suoritettiin…! Olin tuossa vaiheessa jo tajunnan rajamailla enkä oikein edes kunnolla käsittänyt mitä kasvoilleni tehtiin.
Syvän rentoutuneessa unen ja valveen välitilassa aistin vain terapeuttisen kosketuksen ja ihanat tuoksut. Havahduin vasta kun Nina alkoi nostaa tuolia takaisin istuma-asentoon. Ikävä tunne vatsan seudulla oli poissa ja mieli rauhoittunut.
Minulle oli torkkuessani laitettu turkkilaiseen jogurttiin sekoitettu Khadin ruusunaamio kera ylang-ylangin ja myrtin eteeristen öljyjen, Care Of Gerdin mustikkaseerumi ja Care Of Gerdin lakkahoitovoide. Mieleen tuli heti Aromtech - liekö tuotteiden sisältämät marjaöljyt mahdollisesti sieltä… :) (C/o Gerd mainostaa tuotteidensa olevan "From Swedish Lapland".)
Hoito kesti konsultaatio mukaan luettuna runsaat 90 minuuttia, ja koin todellakin saavani 60 eurolle vastinetta.
Myös äiti oli silminhavaittavan ”elpynyt” (heh) hoidon jälkeen, ja taidan nyt tietää miltä näyttää kun samea iho saadaan kirkkaan ja terveen näköiseksi. ^_^ Kasvot näyttivät levänneiltä ja pienet ilmejuonteet tasoittuneet ravitsevien öljyjen ja rentoutuksen seurauksena. Täytyykin varmaan tarjota äidille useammin tällaisia hemmotteluja!
Hoidetut
Täytyy sanoa että Ninalla on kyllä aivan kadehdittavan viihtyisä työpaikka... Tunnelmallisempaa kauneushoitolaa saa hakea. Nina sanoikin että hänen lempiaikaansa on se kun liike on sulkeutunut ja hän saa puuhailla tilassa omassa rauhassa salvoja valmistellen tai hyllyjä laitellen.
Seuraavalla kerralla taidan kokeilla ekohiustenvaalennusta! Vierailu jätti minuun myös aivan uudenlaisen kiinnostuksen eteerisiä öljyjä kohtaan. Pitääkin varmaan käydä lainaamassa joku kirja aiheesta. :)
Ehkä moni Kicksin Oliv-puhdistusvaahdon ystävä on jo huomannutkin, että tämä mainio tuote on harmillisesti poistunut myynnistä. Esittelin teille vaahdon viime kesän lempparituotepostauksessa. Putsaria myytiin Kickseissä, ja jostain käsittämättömästä syystä se poistui Oliv-sarjan valikoimasta. Buu, sanon minä. Putsari oli sisältämiensä risiini- ja oliiviöljyn kautta vallan loistava tuote hieman kuivaihoisemmille vaahtomaisten puhdistustuotteiden ystäville.
Oliv-vaahto on nyt kuitenkin historiaa. Jonnekin mieleni takamaille jäi aikomus pitää silmät auki ja etsiskellä Oliville mahdollista korvaajaa.
Eräänä päivänä se sitten tapahtui ihan sattumalta. Kävelin muuan apteekin ohi, ja yhtäkkiä silmiini osui ikkunan läpi vihreä purkki jossa luki Olive Fresh Cleansing Mousse. Menin sisään ja havaitsin, että tuote kuuluu ACOn NatuVive-sarjaan. Purkki näytti ihan Kicksin Oliv-vaahdon sisarelta! :)
Ajattelin, että odottelisin ensin että saisin pari putsaria kotoa loppuun ennen NatuViven testaamista. Uteliaisuuteni kasvoi kuitenkin liikaa ja viikkoa myöhemmin Mousse jo löytyikin Casa Karkkipäivän kylppäristä. ^_^ Hintakaan ei ole paha, muistaakseni jotain 11 euron kieppeillä.
Hassusti sitten juuri kun olin hankkinut NatuViven, sain Guinotin maahantuojalta sähköpostia jossa minulle tarjottiin testiin Guinotin vaahtoputsaria. Samoihin aikoihin posti toi mukanaan viimeisimmän testisatsin Laveralta, ja siellähän oli myös pumppuvaahto. Näissä kahdessa ei kuitenkaan ole oliiviöljyä, eli ne eivät raaka-aineidensa puolesta olleet suoria haastajia Oliville.
NatuViven Olive Fresh Cleansing Mousse on kuvauksen mukaan tarkoitettu normaalille ja sekaiholle. Ainesosaluettelo on ilahduttavan lyhyt, mutta PEG-yhdisteitä vältteleville tiedoksi että tuotteesta löytyy kolmea eri (kosteuttavaa) etoksyloitua yhdistettä. Kolmas on oliiviöljy (oliiviglyseridit).
Pesukokemus on seuraavanlainen:
Pehmeä, liukas moussemainen vaahto. Tuoksu odottamattoman voimakas ja makeahko, jopa hedelmäinen. Liukuu iholla miellyttävästi ja tuntuu ylelliseltä. Iho jää todella pehmeän ja sileän tuntuiseksi. Huuhtoutuu iholta vaivattomasti ilman nahkeutta, kalvomaista tai narskuvaa jälkitunnetta.
Guinotin BiOxygene Cleansing Foamissa on NatuViveä miedompi tuoksu, mutta tämäkin makeahko. Vaahto ei myöskään ole ihan yhtä täyteläinen kuin NatuVivessä, mutta nimi onkin 'foam' eikä 'mousse'. Puhdistaa ihon tehokkaasti ja jättää sen puhtaan ja hyvän tuntuiseksi ilman "extra"fiiliksiä. Jos puhdistuksen jälkeen ei heti levitä päälle voidetta, ihoa alkaa kiristää ja pintakuivat kohdat tulevat pian näkyviin. Vilkaisu ainesosaluetteloon kertookin, että BiOxygene on paljon voimakkaammin pesevä tuote kuin Oliv, NatuVive ja Lavera. Tuntuu NatuViveen verrattuna vähemmän ylelliseltä, sellaiselta perustuotteelta.
Laveran Neutral-puhdistusvaahto poikkeaa ylemmistä selvimmin koostumuksessa. Luonnonkosmetiikan pumppuvaahtoputsarit ovat aina normikosmetiikan vaahtoja "ohuempia" ja vähemmän kermaisia. Joku kokeilemani on jopa ollut kuin tiskivaahtoa.
Viimeisin käyttämäni luonnonkosmetiikan putsari on Sanctum-vaahto, ja siihen verrattuna Lavera Neutral on vähän täyteläisempää. Putsarissa on soijaöljyä ja triglyseridejä heti veden jälkeen ennen ensimmäistäkään pesevää ainesosaa, ja ensimmäinen sellainen on hyvin mieto coco-glucoside. Inci on muutenkin luonnonkosmetiikalle tyypillisesti hyvin vakuuttava.
Tuoksu on hajusteeton, niinkuin koko Neutral-linjassa. Ei minulla oikeastaan ole muuta sanottavaa Neutral-vaahdosta kuin että hoitaa hommansa ja tykkään. :) Ehdottomasti miellyttävin tähän asti kokeilemistani Laveran putsareista. Soijaöljyn ja triglyseridien korkeasta pitoisuudesta huolimatta en kuitenkaan koe, että Neutral tuntuisi iholla erityisesti juuri kosteuttavalta. Epäilemättä se kuitenkin on porukan hellävaraisin.
. . .
Summa summarum: NatuVive tuntui kolmikosta koostumuksensa (ja tietysti myös oliiviöljypitoisuutensa) perusteella lähimmältä vastineelta Oliv Mousselle. Hintakin on edullisin. Jos haluat kuitenkin vältellä synteettisiä sulfaatteja, valitse Lavera. Jos taas etsit todella tehokasta puhdistajaa ehkäpä hieman rasvoittuvalle iholle, kolmikosta Guinot on sopivin.
Kävin vanhalla työpaikallani ja silmiini osui kahvihuoneen pöydällä vanha kunnon Dermoshop-lehti. Voi mikä nostalgia minuun iski..! "Entisessä elämässäni" tilasimme aina työporukalla Dermoshopista....
Tykkään kovasti Dermoshop-konseptista; huokeaa koko perheen peruskosmetiikkaa yksinkertaisissa, konstailemattomissa pakkauksissa. Ja suomalainen yritys. (Vaikkakin kosmetiikka itsessään valmistutetaan muualla Euroopassa.)
Selailin lehteä vähän haikeana ja panin merkille että Dermoshopin valikoima on kasvanut hurjasti sen kolmen ja puolen vuoden aikana jolloin en ole Dermolta mitään tilaillut. Valikoimaan on tullut trendin mukaisesti sertifioitu luonnonkosmetiikkalinjakin.
Kun työkaveri sanoi että tässä olisi juuri tilaus lähdössä vetämään, niin päätin että hemmetti, minähän tilaan edes jotain pikkuista silkasta jälleenkohtaamisen riemusta - vaikka mistään kosmetiikan tuotteesta ei todellakaan ole puutetta. :P
Paitsi jalkavoiteesta. :) Se on oikeastikin lopussa ja rasvailen tällä hetkellä jalkojani Yves Rocherin yövoiteella joka oli liian paksua kasvoilleni. Jaloillehan se taas on oikeasti liian ohutta.
Minulla on päkiöissä ja kantapäissä erittäin kuiva ja paksu "norsunnahka", ja voiteen täytyy olla t-o-d-e-l-l-a stydiä että se saa ihossa mitään pehmennystä aikaiseksi. Kaikkien aikojen lempparini onkin ollut Dermosilin Extra-voide, josta olen täällä joskus ennenkin maininnut. Se on niin paksua että pysyy käytännössä pystyssä yksinään kun sitä pursottaa tuubista! ^_^
Tilaukseen lähtikin Extra-voide, ja samoin uutuus(?)tuote Karbamidijalkavoide. Karbamidihan on erittäin tehokkaasti kosteuttava ainesosa joka lisäksi suurina pitoisuuksina liuottaa keratiinia ja sopii näin kuivan ja paksun sarveiskerroksen ohentamiseen. (Olen aiemmin käyttänyt mm. yhden tuubin Schollin karbamidia sisältävää kantapäävoidetta, sekin oli tosi hyvää.)
Lisäksi tilasin käsisaippuaa jota kuluu aina, ja deodorantin. Ihan hulluna en siis äitynyt shoppailemaan, mutta sehän ei ollut tarkoituskaan. Nostalgiatrippi jatkuu ensi viikolla kun käyn hakemassa tuotteet työpaikalta.
Kuka muu tykkäilee Dermoshopista? Suosikkituotteita?
Mun vanhoihin suosikeihin kuuluu Extra-voiteen ohella Kasvopesugeeli ja Tyrnikäsivoide, niitä on tullut vuosien varrella tilattua monta kappaletta.
Pyörän voi keksiä vain kerran. Ja tietyt meikki- & kauneus”totuudet” eivät koskaan muutu. Oletteko huomanneet lukevanne lehdistä vuodesta toiseen samoja artikkeleita ihonhoidosta ja meikkinikseistä?
Tajuan kyllä, että joka vuosi jutut lukee myös joukko uutta kohdeyleisöä, ja olenhan itsekin joskus ollut 12-vuotias ja kuullut ensimmäistä kertaa että ihoa olisi hyvä kuoria säännöllisesti. Jollekulle tieto on aina uutta. Ja osa meistä kaipaa välillä muistutustakin perusasioista.
En siltikään voi välttää haukotusta kun naistenlehdet esittelevät jokakesäisiä nudemeikkiohjeitaan tai antavat vinkkejä kestävälle meikkipohjalle. ”Voit levittää ihon sävyistä luomiväriä koko luomelle ja harjata ripsiin yhden kerroksen maskaraa.” Aijaa? ”Huulimeikin kestoa voi lisätä rajaamalla huulet.” Ihanko totta?
Entäpä oletteko huomanneet vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvät kauneudenhoidon standardiartikkelit? Jos ette, niin kiinnittäkääpä huomiota mitä lehdissä neuvotaan joka kevät ja syksy. Yllättäen ohjeet niin talven kuin kesänkin kuluttamalle iholle ovat lähes samat.
Talven jälkeen: ”Kirkasta pimeän vuodenajan ja pakkasten samentama ihosi kuorinnalla ja valmista hipiäsi kesään syväkosteuttavalla naamiokuurilla. Vaihda päivävoiteesi kevyempään ja meikkivoiteesi ohuempaan.” Kesän jälkeen: ”Uudista auringonpaahtaman ihosi pinta tehokkaalla kuorinnalla ja palauta ihon kosteus ravitsevilla kosteusnaamioilla. Valmista iho talveen päivittämällä kevyet kosteusemulsiot suojaavampaan, täyteläisempään voiteeseen ilmojen viilentyessä.”
Oli vuodenaika tai tilanne mikä hyvänsä, aina suositellaan kuorintaa ja naamioita. Kesälle sitten ne kevyemmät kosteusvoiteet ja talvelle tanakammat…. Olenkohan kuullut tämän joskus aiemminkin..? Ei mutta niinhän se vain on että ihonhoito ja perusehostus eivät ole niin kuin esimerkiksi vaatemuoti joka vaihtuu joka sesonki. Muotitoimittajien ei tarvitse kahtena syksynä peräjälkeen nostaa esiin samoja asusteita ja trendivärejä. Kaneusreporttereilla on tylsempää… Onneksi on sentään catwalkien inspiroimat trendimeikit ja eri merkkien kausilookit!
Olen havahtunut pohtimaan tätä vakioartikkelien toistumista kirjoittaessani silloin tällöin editorial-juttuja Indiedaysin etusivulle. ID:n päätoimittajan tilatessa minulta juttuja olen usein päätynyt vastaamaan, ”Mutta minähän olen jo kirjoittanut sellaisen viime vuonna…” johon päätoimittaja naurahtaa takaisin että ”Kuules Sanni, tällaista se journalismin maailma on.” Ja tiedänhän minä sen. Hän on tietysti ihan oikeassa ja minä en vain osaa nähdä asiaa ammattitoimittajan näkökulmasta. Minun täytyisi oppia sujahtamaan kirjoittajana eri rooliin kun teen editorial-materiaalia.
Tykkään hurjasti kirjoittamisesta, ja blogiympäristö on minulle se kaikkein luontevin ”media”. Tämähän on tosiaan vähän kuin oma lehteni jota toimitan, ja täällä kirjoittamistani ohjaa halu tehdä juttuja joista itse kokisin saavani hyötyä/kiinnostavaa tietoa/naurunpirskahduksen tai hymynkareen arjen keskelle. Jos olisin fiksu, kierrättäisin vanhoja suosituimpia postauksiani. Minun kannattaisi epäilemättä kirjoittaa aika ajoin uudelleen jutut vaikkapa eri muotoisten silmien meikkauksesta, klassisesta smoky-meikistä, vanhojen tansseihin sopivasta juhlameikistä tai silmien rajauksesta. Mutta en tee niin.
On tietysti melko lailla mahdotonta pitää monta vuotta kauneusblogia sivuamatta koskaan samaa asiaa useamman kerran, mutta punaisena lankana on koko ajan ollut pyrkimys välttää itsensä toistamista. Niinpä olen vähemmän fiksu ja linkkaan smoky- & juhlameikkien kyselijöille vanhoja postauksiani. Eikä Karkkipäivässä tulla koskaan neuvomaan kuinka ihon saa joka kevät kuulaaksi kuorinnalla. Siitä voitte lukea naistenlehdistä.
”Hips don’t lie”, sanoo Shakira. Minä voisin laulaa samaa takamuksestani.
(Ja kerron nyt heti alkuun että tämä postaus ei käsittele mitään jumppaliikkeitä vaan ihonhoitoa. ;))
Minulla ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen kuiva iho vartalossa, mutta sääret ja reidet ovat kaivanneet säännöllistä rasvausta. Lisäksi takamuksen iho on ollut kuin eriparia muun ihon kanssa – karhea ja epätasainen. Käsite ”pehmeä kuin vauvan peppu” ei koskaan pitänyt paikkaansa ainakaan minun kohdallani.
Olen käyttänyt ennen luonnonkosmetiikkaan vaihtamista mitä voiteita milloinkin – The Body Shopia, Dermosilia, Yves Rocheria, paljon perus-Niveaakin. Rutiiniin kuului voidella iho aina suihkun jälkeen ja iltaisin. Voiteiden kosteusteho ei kuitenkaan koskaan tuntunut riittävän vuorokauttakaan – seuraavaan iltaan mennessä säärten iho oli taas vaaleiden ”kalansuomujen” peitossa.
Luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni iho kuitenkin muuttui. Tiedän, että tämä kuulostaa nyt ihan joltain luonnonkosmetiikka”propagandalta”, mutta hyöty on ollut niin huomattava että jaksan aina siitä intoilla..! :) Kasvojen ihossa en ole havainnut mitään eroa (suurin vaikutus on epäilemättä ollut mineraalimeikeillä), mutta vartalossa todellakin.
Vartalovoidejemmani. Poistuvia Anne Lindejä tuli hamstrattua muutama kappale vuodenvaihteessa....
Säärten ja reisien kuivuus on ollut muisto vain. Iho pysyy siloisena ja pehmeänä pesujen välisen ajan, eikä kalansuomuista ole tietoakaan. Ja entäs peppu! Se on nyt sileä ja tasainen, ihan eri nahka kuin kolme vuotta sitten. ”Ass don’t lie…!” Oikeasti, mikään aiempi voide ei ole vaikuttanut tuohon ongelmaihoalueeseen.
Mikä luonnonkosmetiikan voiteissa sitten oikein tehoaa? En keksi muuta selitystä kuin sen, että korkeat pitoisuudet aitoja kasviöljyjä pystyvät pureutumaan pehvan paksuun ihoon ja pehmentämään sen. Tavallisen kosteusvoiteen ja luonnonkosmetiikan tuotteen eronahan on se, että tavallisessa kosteusvoiteessa on useimmiten mineraaliöljyjä ja silikoniyhdisteitä, kun taas luonnon tuotteissa on pelkkiä aitoja kasviöljyjä.
Estelle & Thildin vartalovoide tekee ihon kaikkein pehmeimmäksi <3
Mineraaliöljy ja silikonit muodostavat ihon pinnalle silottavan ja pehmeän tuntuisen kalvon, joka estää kosteutta haihtumasta ihosta. Kasviöljyt taas imeytyvät ihoon, ja ravitsevat ihoa syvemmältä. Kummatkin siis kosteuttavat, mutta eri tavoilla. Minun ihooni kasviöljyihin pohjautuvat emulsiot näkyvät tehoavan huomattavasti tavallisia voiteita paremmin. Yleisestikin kuivalle iholle suositellaan aina kasviöljyjä mineraaliöljyjen sijaan.
Lisäksi luonnonkosmetiikan vartalovoiteissa minuun vetoavat aidot, herkulliset tuoksut.
Joskus muinoin ihmettelin Virven vartalovoideobsessiota, mutta nykyään ymmärrän häntä vähän paremmin...! ^_^ Ihan yhtä paljon en kropparasvoja lotraa kuin Virve, mutta nyt voiteilla on merkitystä. Peppu sen varmisti.
Mineraalimeikkipohjistaan tunnettu menestysbrändi Bare Minerals lanseerasi ihonhoitotuotteensa maaliskuussa 2011. Tuotelinjassa on vaikuttavana aineena Active Soil Complex, joka on tuttu BM:n mattameikkipohjasta. Soil Complex on 82 makro- ja mikromineraalista koostuva cocktail, jonka tarkkaa koostumusta ei paljasteta. Mutta ainakin siellä on magnesiumia, kalsiumia ja sinkkiä. Kompleksin luvataan supistavan ihohuokosia, heleyttävän ihoa, häivyttävän juonteita, kiihdyttävän solujen uusiutumista ja yleisesti parantavan ihon rakennetta.
Alkuperäinen tuotelinja koostuu kolmesta kosteusvoiteesta, kahdesta silmänympärysvoiteesta, kahdesta puhdistustuotteesta, yöpuuterista ja jauhemaisesta näpynhoitotuotteesta. Viime syksynä linja täydentyi neljällä suojakertoimellisella (SK20) voiteella, seerumilla ja kuorivalla puhdistustuotteella. Kasvovettä sarjassa ei ole edelleenkään.
BM:n voiteissa on kolme koostumusta; ohut emulsio sekaiholle, hieman täyteläisempi voide normaalille ja kuivalle iholle sekä kaikkein täyteläisin kuivalle iholle. Voiteissa ei ole silikoniyhdisteitä, mineraaliöljyjä, PEG-emulgaattoreita tai parabeeneja, lukuunottamatta SPF-voiteita joihin on lisätty silikonia.
Uusissa suojakertoimellisissa voiteissa on kahta laatua; sävytetty ja sävyttämätön. Koostumukset ovat sekaiholle ja normaali/kuivalle. Sävytetyt versiot eivät peitä, vaan tuovat vain tervettä hehkua ja sävyä kasvoille, vähän samaan tyyliin kuin esimerkiksi Lumenen ja Clarinsin läpikuultavat sävyttävät päivävoiteet.
Olen kokeillut melkein kaikkia linjan tuotteita, ja seuraavassa kokemuksia. Omat suosikkini ovat Purely Nourishing –kosteusvoide sekaiholle sekä yöpuuteri. Yöpuuterista kirjoittelin jo lokakuussa ja viimeksi nyt kesäkuussa. Purely Nourishing -voide pääsi Vuoden 2011 Parhaat -listalleni.
PUHDISTUS
* Deep Cleansing Foam
- mukava tuoksu, laventelia. Pieni määrä vaahtoaa runsaasti, tuntuu iholla saippuamaiselta, samanlaiselta kuin muidenkin sarjojen voidemaiset vaahtoputsarit. Vaahtoa pitää huuhtoa tovi ennenkuin kaikki lähtee iholta, iholle jää sellainen tunne kuin sille jäisi ohuenohut vahamainen kalvo. Vesipisarat iholla näyttävät myös siltä kuin ne olisivat kevyen filmin päällä. Tämän tunteen vuoksi putsarista ei tule suosikkia. Iho jää supernarskuvaksi ja nihkeäksi.
* Purifying Facial Cleanser
- juoksevan geelimäinen, vaahtoaa hyvin niukasti, tuntuu kasvoilla tosi liukkaalta. Poistaa myös silmämeikin kirvelemättä. Suosikkini putsareista, jättää ihon miellyttävän tuntuiseksi.
* Exfoliating Treatment Cleanser
- vähän niinkuin Dermalogican jauhomainen klassikkotuote. Purkissa on siis jauhoa, sitä kaadetaan kämmenelle about puoli ruokalusikallista, lisätään tilkka vettä ja hierotaan syntynyt mönjä kasvoille. Tuote puhdistaa lian ja kevyen meikin ja kirkastaa ihoa kemiallisella kuorinnalla. Olen kokeillut Dermalogicankin versiota ja se jätti muistaakseni ihon vielä sileämmän tuntuiseksi. Kun kokeilin BM:n jauhetta ekat kerrat, laitoin sitä ilmeisesti liian vähän sillä tulos oli todella mitäänsanomaton; kuin olisin huuhdellut kasvot pelkällä vedellä. Reilummalla annostuksella iho jäi mukavan ja puhtaan tuntuiseksi. On tämä sen verran erikoinen tuote että en vaihtaisi perusputsariani tällaiseen. Sameaihoiset saattavat huomata vaikutuksia, minä en.
KOSTEUTUS
* Purely Nourishing Moisturizer for Combination Skin
- ihana voide! Todella hyvä, miellyttävä koostumus ja persoonallinen, kevyen laventelinen tuoksu. Superpitkä inci! Voide jättää ihon kauniin kuultavaksi vähän samaan tapaan kuin Oliv' Antioksidanttivoide, mutta miedommin. Incissä ei kuitenkaan ole micaa, joten hohteen täytyy tulla muista mineraaleista (soil minerals).
* Advanced Protection SPF 20 Moisturizer for Normal/Dry Skin
- hurjan nihkeä ja paksu koostumus, levittyy todella kankeasti. Jättää vahamaisen tunnun iholle ja iho jää hieman kiiltäväksi. Liian paksua iholleni, en pidä koostumuksesta. Oletan, että jähmeähkö koostumus johtuu jauhomaisesta UV-suojasta (mineraalit).
* Advanced Protection SPF 20 Moisturizer for Combination Skin
- hyvin ohutta ja helposti levittyvää, kuitenkin tässä aistii mineraali-UV-filtterin jähmeän fiiliksen Purely Nourishing -voiteeseen verrattuna.
* Advanced Protection SPF 20 Sheer Tint for Normal/Dry Skin
- kullanbeige sävy, ei peitä vaan tuo iholle hyvin kevyesti tervettä hehkua. Koostumus notkeaa mutta levittyy iholle hieman jähmeästi (sama homma siis kaikissa näissä BM:n suojakertoimellisissa voiteissa). Jättää iholle aavistuksen vahamaisen tunteen. Vettähylkivä vahamainen kalvo näkyy selvästi kun pesee käsiä voiteen levityksen jälkeen, ennen käsien saippuoimista kalvo näkyy sormenpäissä kiiltävänä ja vesi kerääntyy sen päälle pisaroiksi. Imeytyy kuitenkin kasvoille hetken kuluttua, iho jää suojatun tuntuiseksi. Voiteessa on miellyttävä tuoksu niinkuin koko BM-voidelinjassa.
* Advanced Protection SPF 20 Sheer Tint Moisturizer for Combination Skin
- täyteläisempi kuin sekaihon Purely Nourishing -voide, koostumus melkein moussemainen. Levittyy kuitenkin notkeasti ja imeytyy hyvin. Sävyä tulee näkyvästi, hiusrajaa täytyy varoa. Pronssisempi sävy kuin normaalin/kuivan ihon versiossa. Koostumus on myös hyvin valoaheijastava, mahdollisesti jopa liian hohtava jonkun makuun. Sopii hyvin mineraalimeikkipohjan alle.
* Active Cell Renewal Night Serum
- jättää iholle hieman kalvomaisen, napakan tunteen. Ei ihan minun mieleeni. Ei tunnu syväkosteuttavalta, ei poista iholta kireyttä yksinään niinkuin lemppariseerumini. BM:n seerumi saattaa tietysti hoitaa hommansa eli auttaa soluja uudistumaan yön aikana, mutta minun kaltaiselleni kuluttajalle tuotteen fiilis iholla on tärkeintä.
Onko teillä kokemuksia BM:n ihonhoidosta?
Minusta linjan design on oikein tyylikäs, koostumukset aika onnistuneita, tuoksut mukavia ja mineraalien hoitava vaikutus varmasti havaittavissa. Plussaa siitä että kaikki kosteusvoiteet yhtä lukuunottamatta ovat pumppupulloissa. Mutta kuten niin monen tuotesarjan kohdalla, hinnoittelu Suomessa sijoittaa sarjan meidän markkinoilla ihan eri ryhmään kuin kotimaassaan (USA). Se on harmillista.
Ensin myötätunnon sana teille lukijoille: tiedän kuinka tylsää on lukea samoista tuotteista blogi toisensa perään. :/ Samat tuotelähetykset kolahtelevat yhden sun toisenkin bloggaajan postiluukusta ja sitten lukijat altistetaan tuotteen X kuville ja arvosteluille joka paikassa. Itse pyrin välttämään ihan hurjan monessa blogissa esiintyneistä tuotteista kirjoittelua koska se on, no, tylsää. Mutta nyt tulee juttua jo useammassa blogissa näkyneistä puteleista, pahoitteluni ja toivottavasti jaksatte silti lukea. ^_^
Eli testissä siis itseruskettajia. Ymppäsin mukaan viime vuoden keväällä testaamani Rocherin ruskettajan niin saadaan vertailuun kolme eri tyyppistä tuotetta; suihke, vaahto ja voide. Neljäs tuote on kasvoille.
Olen kyllä joidenkin testikertojen jälkeen ollut oikea kävelevä itserusketuskatastrofi ranteiden ja käsivarsien kohdalta. Arvatkaa oliko nolo mennä töihin myymään itseruskettajia käsivarret läikillä? :D Vaikutin varmaan tosi ammattilaiselta.... Yhtä kämmenselkäfiaskoa jouduin peittelemään meikkivoiteellakin...! Kertokaa minulle, te itseruskettaja-maestrot, millä ihmeellä käsivarsien sisäpinnan ja etenkin ranteet & kämmenselät saa käsiteltyä niin että tulos on tasainen? Kun kädet on pakko pestä voiteen levityksen jälkeen, millä estää ranteiden ja kämmenselkien raidoittuminen?
LOVEA Itseruskettava suihke. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa porukassa edustaa Lovea, jonka raaka-aineista 100% on luonnollisia. Olen ihmetellyt miksei monillakaan luonnonkosmetiikkafirmoilla ole valikoimassaan itseruskettajia, kun rusketuksen aikaansaava aine DHA:han on mitä luonnollisin aine eli sokeri (sitä syntyy kasvi- ja eläinkunnassa sokeriaineenvaihdunnan välituotteena). "Normikosmetiikkaan" DHA:ta valmistetaan kuitenkin useimmiten synteettisesti.
Tuoksu: alkoholi on incissä ensimmäisenä, ja sen haistaa. Voimakkaahko tuoksu jossa voi aistia gardenian kun alkoholin ensipuraisu on haihtunut.
Tuntu: suihke jää ikävä kyllä iholla vähän tahmeaksi.
Tulos: tasainen, luonnollisen sävyinen rusketus kaikkialla muualla paitsi käsivarsissa, ja yhtenä testikertana suihkin ainetta piiikkaisen liian innokkaasti kainaloiden alueelle - tuloksena läikkä-deluxe.
LUMENE Natural Bronze Itseruskettava vaahto. Vaahtomaista "itsaria" (kiitos nauruista, Tanja) en ole ennen kokeillutkaan, ja kokemus osoittautui erittäin positiiviseksi.
Tuoksu: raikas, ei perinteisellä kookos/gardenia-linjalla. Tuoksussa ei erotu yhtään DHA = kaikin puolin miellyttävä.
Tuntu: vaahto on kermavaahtomaisen pehmeää ja liukasta, tuntuu mukavalta iholla, levittyy notkeasti ja imeytyy nopeasti. Kuivuu hetkessä!! Ei jätä minkäänlaista pintatuntua, siitä extrasuuret plussat.
Tulos: tasainen, kaunis ja luonnollinen rusketus - paitsi käsivarsien sisäpinnalla. Kollegatkin kehuivat tämän päivetyksen väriä.
YVES ROCHER Itseruskettava emulsio. Tätä kokeilin pari kertaa jo viime vuonna, sitten se jäi kaappiin koska itseruskettajat eivät vain ole mun juttu.
Tuoksu: tiraré eli gardenian kukka täälläkin - mutta Yvesin voiteessa läpi tunkee myös DHA:n tuttu makea tuoksu.
Tuntu: kosteuttava, nopeasti imeytyvä emulsio. Porukan kosteuttavin.
Tulos: suhteellisen tasainen ja luonnollinen tämäkin, tosin ei ehkä ihan yhtä tasainen kuin kilpasiskonsa. Käsivarret jäävät jälleen läikikkäiksi - tosin vika taitaa olla levittäjässä eikä tuotteissa.
LUMENE Natural Bronze Itseruskettava kasvovoide.
Tuoksu: raikas ja miellyttävä.
Tuntu: koostumus on kevyt ja geelivoidemainen, imeytyy nopeasti ja jättää ihon miellyttävän sileäksi. Riittää kosteuttamaan yksinään ei-kuivaa ihoani. Koostumus vaikuttaa jonkun verran epästabiililta, sillä melkein joka kerta kun tuubia puristaa tulee ensin ulos pelkkää vettä ja sitten vasta voidetta.
Tulos: mieto, luonnollinen päivetys, hyvin samaa luokkaa kuin säännöllisesti käyttämäni Yvesin kasvoruskettaja. Ei jätä rajoja, voi levittää huoletta varomatta sen kummemmin kulmakarvoja kuin hiusrajaakaan (ainakaan minulla ei rajoja ole jäänyt kertaakaan). Tykkäilen tästä kovasti, varmasti tulee käytettyä loppuun viimeistään sitten kun Yves-purkki on saatu tyhjäksi.
Tässä yhden testikierroksen jälkiä.... Läntti oli kuvanottohetkellä jo ehtinyt vaalentuakin, aluksi se oli vielä hirveämpi. Kun heräsin käsi tämän näköisenä, yritin hulluna kuoria ihoa ja liuottaa sitä öljyssä toivoen että sävy vähän tasoittuisi, mutta turha luulo.... Työkaveri vinkkasi että sitruuna vaalentaa ihoa, ja niinpä laitoin seuraavana yönä pahimman väriläiskän päälle laastarin jonka tyynyyn olin imeyttänyt sitruunamehua. (Saa nauraa...!) Kun aamulla repäisin laastarin, lähti väri kyllä teippikohdista, mutta ei tyynyn kohdalta.... Aaargh!!
Onneksi itserusketus irtoaa nopeasti ja viiden päivän kuluttua minun ei enää tarvinnut yrittää piilotella kättäni töissä. ^_^
Onko teillä jakaa jotain hauskoja "itserusketus gone horribly wrong" -juttuja? :)
P.S. Kropparuskettajista voiton vei kirkkaasti mousseversio eli Lumene! Ei minusta kuitenkaan koskaan tulisi itseruskettajan rutiinikäyttäjää (muualle kuin kasvoihin), sen takaa vähintään aamuisin ilmassa leijuva DHA:n lemu. Sillä vaikka "itsari" ei iholle levittäessä tuoksuisikaan DHA:lle, muodostuu haju kyllä yön aikana kun voide alkaa vaikuttaa iholla. Oli tuote sitten mikä hyvänsä - edes paksulla lompakolla ei voi ostaa täysin hajutonta itseruskettajaa.
* * *
P.P.S. Mikrobloggaus reaaliajassa: arvatkaa mitä juuri kolahti postiluukusta? No Lumenen BB-voide. Kuka yllättyi tästä tuoteuutuudesta? ^_^ Jaksaako kuluttaja vielä innostua BB-uutuuksista...? Jäämme mielenkiinnolla tarkkailemaan Lumenebeebeen vastaanottoa. Luuletteko että BB-buumin huiput on jo koettu vai voisiko Blemish Balmin kulta-aika olla Suomessa vielä edessäpäin..? Syksyllähän markkinoille on hivuttautumassa vielä ainakin Cliniquen BB, ja tuskin jää viimeiseksi.............
Allekirjoittanut vieraili viime perjantaina elämässään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä. :)
Sain joku aika sitten yhteydenoton suomalaiselta Flow Kosmetiikalta (ääks, kielipoliisi minussa haluaisi vimmatusti laittaa tuohon väliviivan...! ^_^). Minulle tarjottiin kokeiltavaksi yrityksen tuotteita, mutta koska hukun jo valmiiksi testituotteisiin keksin itse paremman idean. Mitäpä jos tulisin tutustumaan Flow'n pieneen tehtaaseen Hyvinkäälle? Minua on aina kiinnostanut päästä seuraamaan kosmetiikan valmistusta ja tutustua kosmetiikan "tekniseen" puoleen. Flow'lta toivotettiin minut tervetulleeksi.
Flow'n myymälä Hyvinkään kauppakeskus Willassa.
(Ja jos joku fiksu siellä taas pyörittelee silmiään kun Karkkipäivä "alentuu" tällaiseen räikeään mainostukseen niinkuin Lustans-hoitolan yhteydessä, niin voin kertoa että tähän juttuun minulla meni matkoineen, lounaineen, kuvien käsittelyineen ja kirjoituksineen yhteensä 41,97 euroa ja 10 tuntia, ja sain palkkioksi nolla euroa, roppakaupalla kiinnostavaa, ammattitaitoani kasvattavaa informaatiota ja ilon jakaa juttu teidän kanssanne. :))
Flow Kosmetiikka markkinoi itseään ennen nimellä Vihreä Kosmetiikka, ja se on suomalaista luonnonkosmetiikkaa. Flow ei ole ostanut merkille sertifikaattia, mutta kaikki raaka-aineet täyttävät eurooppalaiselta luomukosmetiikalta vaadittavat kriteerit.
Tuotantotilat sijaitsevat Hyvinkään Vanhalla Villatehtaalla. Yritys työllistää viisi henkeä.
Lustansin tavoin myös täällä raaka-ainepurnukat näyttävät kuuluvan enemmänkin keittiöön. :) Flow'n käyttämät raaka-aineet tulevat osittain Suomesta ja osittain eurooppalaisista luomutukuista silloin, kun vastaavaa luomutasoista raaka-ainetta ei ole mahdollista saada Suomesta. Esimerkiksi luomualkoholia ei saa Suomesta.
Yrityksen perustaja Riitta Jänkälä aloitti toiminnan saippuoiden valmistuksella vuonna 2004. Hän oli aiemmin toiminut kampaajana ja muissa kauneudenhoitoalan töissä ja innostui eteeristen öljyjen hoitavista vaikutuksista opiskeltuaan aromaterapeutiksi. Sitrionella-nimen alla hän valmisti hoitavia saippuoita, ja alkoi pikkuhiljaa tehdä myös voiteita ja salvoja. Vuonna 2007 yritys sai nimen Vihreä Kosmetiikka, ja brändinimi vaihtui Flow'ksi keväällä 2012.
Saippua on edelleen yrityksen ydintuotteita, ja viime vuonna Flow'n tehtaalla valmistui 40 000 palaa saippuaa.
Riitta ja laborantti Viivi tarkastelevat voiteen reseptiä. Tänään valmistuu hamppuvoidetta.
Kosmetiikan valmistus on tosiaankin kuin kokkaamista.... :)
Olisikohan meikäläisestäkin tällaiseksi valkotakiksi...? ^_^
Esimerkiksi saippua valmistuu näin:
Yrtit ja rasva-aineet (kuten kookosrasva) laitetaan kattilaan ja sekaan kaadetaan lipeä. Rasva sulatetaan alle 40 asteessa ja viimeisenä lisätään eteeriset öljyt (niiden hoitavat aineet katoaisivat kuumentaessa). Saippuaseos kaadetaan muotteihin ja annetaan jähmettyä vuorokausi. Sitten saippua leikataan paloiksi ja palat jätetään lepäämään 3-4 viikoksi. Sitten ne ovat valmiit pakattaviksi.
Flow työllistää myös Riitan tyttären Suvin sekä Suvin aviomiehen. Riitta vastaa itse edelleen kaikesta tuotekehittelystä ja kaikki reseptit ovat hänen käsialaansa.
Viivi näyttää miten hamppuvoide pakataan tuubeihin. Valmiin tuotteen puhtaus varmistetaan ottamalla tuotteesta paikan päällä bakteeriviljely. Flow'n henkilökunta valvoo itse koko tuotantoprosessin alusta loppuun.
Opin päivän aikana mm. sellaista, että kosmeettisen tuotteen allergiatestaus ei suinkaan ole pakollista. (Olin itse ollut siinä uskossa että se on lain mukaan pakko tehdä.)
. . .
Kierroksen päätteeksi minulta kysyttiin, enkö kuitenkin haluaisi joitain tuotteita mukaani kokeiltavaksi. Pyysin Suvia suosittelemaan kiinnostavimpia ja suosituimpia tuotteita. Flow Kosmetiikan kaikkein myydyin artikkeli on Hamppu-turve-shampoopala, joka sopii erilaisiin päänahan ongelmiin kuten kutinaan, hilseeseen ja ärtyneeseen päänahkaan. Minulla ei kuitenkaan ole tuollaisia hiuspohjan ongelmia, joten Suvi suositteli minulle kuivien ja normaalien hiusten Kehäkukka-shampoopalaa ja vaaleita hiuksia kirkastavaa Blondi-shampoopalaa.
Shampoopalojen matkaan Suvi laittoi minulle myös Nokkos-hiushuuhtelun. Tästä kokeilusta tuleekin jännää, sillä olen vielä aivan "shampoopalaneitsyt". Asia on ollut sarjassamme "Haluan joskus kokeilla, mutta kun shampoovarastot........" ^_^
.
Tehtaanmyymälä.
Lopulta mukaani lähti sitten tällainen satsi tuotteita; Hamppu-hoitovoide, Savi & Yrtti -kasvosaippua, Kehäkukka- ja Blondi -shampoopalat, meikinpuhdistusöljy, Mustikkavoide, Kehäkukka-hiustehoitoaine, Nokkos-hiushuuhtelu, Laventeli-Shea-vartalovoi, Ruusu-kasvovesi sekä mineraalimeikkipuuteri (Flow valmistaa sellaisiakin!).
Näistä tulee arvioita myöhemmin kesän tai alkusyksyn aikana kun ehdin testailemaan niitä kunnolla. (Apua, siis meitsin elämä voisi tosiaan olla yhtä uusien tuotteiden testausta... ^_^) Etenkin shampoopalakokeilu on hyvä ajoittaa lomaan jolloin ei ole niin väliä miltä hiukset näyttävät - hiuksilla menee nimittäin jonkun aikaa tottua saippuapesuun ja ne saattavat aluksi näyttää hyvinkin lähmäisiltä.
Mutta tällaista juttua tälle sunnuntaille! Toivottavasti vierailu kosmetiikkatehtaalla oli teistä yhtä kiinnostava kuin minusta. :)
Tänään ajattelin kertoa päivittäisestä kasvojenhoitorutiinistani.
Kuvassa päivittäin käyttämäni putelit. Päivittäiseen ihonhoitoon käytän 10 tuotetta. Kuvasta jäi puuttumaan se tuote mitä minulla kuluu kaikkein eniten, eli silmämeikinpoistoaine.
AAMU
Aamulla puhdistan kasvoista mahdollisen hien ja yön aikana ihon pintaan nousseen ihotalin kasvovedellä. Nyt käytössä hiljattain esittelemäni Weledan Villiruusukasvovesi.
Seerumia olen alkanut käyttää säännöllisesti vasta viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä laitan aamuisin Yves Rocherin Culture Bio -seerumia, josta en tosin niin hurjasti pidä. Etsinnässä on joku mieluisempi kosteusseerumi päivävoiteen alle.
Päivävoiteita minulla on neljää erilaista joita vaihtelen kausittain. Tällä hetkellä käytössä on pienen tauon jälkeen Oliv'in antioksidanttivoide. Oliv'in tuotteethan ovat muuten uudistuneet, ja kävin testaamassa Ruohonjuuressa uuden antioksidanttivoiteen koostumuksen. (Harmillisesti voide on nyt pakattu pumppupullon sijaan kannelliseen purkkiin, mikä on säilyvyyden kannalta huono muutos.) Koostumus tuntui ihan samalta kuin vanhakin, vaikka tuotteen kuvaus on vaihtunut (ennen kaikille ihotyypeille, nyt "for dry skin").
Silmänympärysvoiteena olen käyttänyt viimeisen vuoden ajan Laveran My Age -voidetta. Se kestänee minulla vielä ainakin tämän vuoden loppuun. ^_^
ILTA
Iltarutiiniin kuuluu seitsemän tuotetta. Kuvasta puuttuu siis unohtamani silmämeikinpoistoaine.
Pesen kasvoista meikin ja lian yhdellä tuotteella, en harrasta kaksoispuhdistusta. Tosin saatan välillä suorittaa pesun kahdesti varmistaakseni kaiken meikin irtoamisen. :) Suosin vaahtoavia, veden kanssa käytettäviä tuotteita ja tällä hetkellä on käytössä viimeisiään vetelevä Sanctumin puhdistusvaahto. Silmämeikin puhdistan aina erillisellä tuotteella, suosikkini on Natural Coden edesmennyt geelimäinen putsari joita minulla on vielä jemmassa monta kappaletta.
Viimeistelen puhdistuksen kasvovedellä, jolla varmistan että kasvot ovat varmasti puhtaat. En siis sinänsä ajattele kasvoveden vaikuttavan ihon pH:hon tai mitään sellaista. Jos kasvovedellä kostutettuun vanulappuun jää likaa, puhdistan kasvot uudestaan. Ihon puhtaus on aina ollut minulle supertärkeää, en todellakaan koskaan ole mennyt nukkumaan meikit naamassa. Ei vaikka olisi millaiset promillet! ^_^
Illalla käytössä sama silmänympärysvoide kuin aamullakin, eli Laveran My Age.
Yövoiteena käytän Sanctumin Moisture Replenish -voidetta. Huulten ympärille levitän Lumenen Time Freeze -huulihoitoa, joka ei varmaankaan oikeasti tee iholleni yhtään mitään ja on ihan turha tuote, mutta käytän sitä kun sain sen joskus aikoinaan koulutuksesta. Minullahan on tosi "kärsinyt" huultenympärysiho joka näyttää about 10 vuotta vanhemmalta kuin muu kasvojeni iho. :(
Iltarutiinin viimeistelee Bare Mineralsin hoitava yöpuuteri, jota levitän nenään, leukaan ja poskille niihin kohtiin joissa on näkyvimmät ihohuokoset. Samoin taputtelen yöpuuteria mahdollisten näppyjen päälle. Yöpuuteri supistaa ihohuokosia ja kuivattaa epäpuhtauksia. Jos jonain iltana unohdan laittaa tätä, on ero aamulla yleensä selvä kun ihohuokoset ammottavat avonaisina.
Muutamana iltana viikossa laitan Sanctum-voiteen sijasta itseruskettavaa, ja käytössä on ollut Yves Rocherin Summer Glow Moisturizer joka päivettää vain hyvin kevyesti - lähes huomaamattomasti. En pidä selvästi näkyvästä "tekorusketuksesta".
Olen muuten viimeisen kuukauden aikana testaillut muutamia uusia itseruskettajia kropalle ja siitä on tulossa piakkoin raporttia. Voin kertoa että ei minusta kyllä tulisi koskaan itseruskettajien rutiinikäyttäjää...... :)
. . .
Montaako tuotetta te käytätte kasvoillenne päivittäin? Mitä kuuluu teidän ihonhoitorutiiniinne?
Mitä kuorintaan ja naamioihin tulee, kuorin kasvot n. kerran kahdessa viikossa. Naamioita en käytä juuri koskaan. Ehkä pari kertaa vuodessa jotain syväpuhdistavaa. Vain koska se jähmettyvän saven tunne kasvoilla on kiva...! ^_^
