Päivän tuote-esittelyssä tapaamme Weledan Kaura-tuotteet kuiville ja vaurioituneille hiuksille.

Weledan valikoimassa ei ollut hiustuotteita kun itse aloin vuonna 2009 käyttää luonnonkosmetiikkaa, mutta ilmeisesti merkillä on joskus menneisyydessä sellaisia ollut. Uudet hiustuotteet ilmestyivät valikoimaan tänä vuonna, ja Suomessa ne lanseerattiin loppukesästä. Shampoita on kolme: Kaura kuiville hiuksille, Hirssi normaaleille ja Vehnä rasvoittuville. Hoitoainepuolella on vain kaksi Kauraa (normihoitoaine ja tehohoito) sekä Rosmariini-hiusvesi.

Weledan kaikki hiustuotteet on NaTrue-sertifioitu.

Oat Replenishing Shampoo

Koostumus: kellertävää geeliä, paksuus ok. Kämmeneltä lattialle -"vaara" olemassa, mutta geeli alkaa vaahdota saman tien kun kämmeniä hieroo yhteen, jolloin se ei myöskään ehdi valua lattialle.

Tuoksu: selkeän luonnonkosmetiikkamainen eli yrttimäinen tuoksu, vaahdottaessa esiin nousee myös jotain mentolin tapaista jota ei haista yhtä selkeästi pullon suulta, vai olisiko tämä jonkun sitrushedelmän kuoren eteeristä öljyä.. Joka tapauksessa vaahdotuksessa vapautuva tuoksu on miellyttävä, persoonallinen ja mielenkiintoinen.

Vaahtoavuus: runsas, shampoo alkaa vaahdota todella likaisissakin hiuksissa heti. Vaahto on miellyttävän liukasta ja leviää helposti kaikkialle. Vaahdon koostumuksesta täydet pisteet! :)

Hoitavuus: ei tunnu mainittavan hoitavalta vaahdon kermaisuudesta huolimatta.

Pesuteho/narskuvuus: pesee nitiseväksi ja tuntuu hyvin pesevältä, mutta pituudet jäävät silti aika selviksi.

Fiilis hiusten kuivuttua: oikein hyvä! Hiukset ovat ilmavat ja ryhdikkäät, tyvi tuntuu puhtaalta.

Oat Replenishing Conditioner

Koostumus: hyvin paksu ja voidemainen, samankaltainen kuin Laveran Hair Pro -hoitoaineissa.

Tuoksu: mieto, kyllä tässä kauran haistaa.

Hoitavuus/kosmeettinen fiilis: tuntuu hyvin samanlaiselta kuin Laveran hoitoaine, selvittää kiitettävästi mutta ei tee hiuksista liukkaita.

Fiilis hiusten kuivuttua: tässä poiketaan Laverasta, hiukset ovat paljon pehmeämmät ja sileämmät eivätkä yhtä sähköiset. Eivät myöskään raskaan lättänät vaan ilmavat.

Yleisarvosana: aika hyvä hoitoaine ollakseen luonnonkosmetiikkaa, mutta ei yllä ihan kärkipäähän vaikka hiukset kuivuttuaan ovatkin erittäin miellyttävän tuntuiset. Huippusijoitukseen päästäkseen hoitiksen on minun kirjoissani silotettava hiukset jo huuhteluvaiheessa - ja sellaisiakin hoitsikoita oikeasti löytyy luonnonkosmetiikan puolelta - ilman synteettisiä apuaineita... ;)

Koska valikoimassa on vain kaksi varsinaista hoitoainetta, sanoisin, että Kaura-perushoito sopii kaikille hiustyypeille ja Kaura-tehohoito paremmin niille todella kuiville ja huonokuntoisille.

Hoitoaineessa pääasiallisina pehmentäjinä toimivat rasva-alkoholit ja rasvahappoglyseridit, vasta hajusteiden jälkeen tulevat ne tehokkaimmat pehmittäjät kuten kookos- ja jojobaöljy. (Hassua että 'parfum' on niin korkealla näin miedosti tuoksuvassa tuotteessa..! Tai sitten hajusteita on vähän, ja niiden jälkeen tulevia ainesosia tietysti sitäkin vähemmän...) Arvelen, että hiukset jäävät niin ilmaviksi ja kevyiksi juuri siksi, että puhtaita öljyjä on hoitoaineessa suhteellisen vähän ja hiusta hoidetaan kevyemmin pehmentävillä ainesosilla.

Weledan shampoilla on hintaa 14,95€ ja hoitoaineella 17,95€ (hintatiedot Hyvinvoinnin Tavaratalosta).

* * Tuotteet on saatu Weledan PR-toimistolta * *

P.S. Anteeksi kun en ole ehtinyt vastaamaan kunnolla viimeisimpien postausten kommentteihin, kaikki olen kyllä lukenut ja vinkkejä otettu talteen :)

Keskiviikon tuote-esittelyssä luupin alla Laveran Repair & Care -pariskunta uudistuneesta Hair Pro -linjasta.

Laveran hiustuotehistoriahan on sellainen, että aiemmin vain shampoot olivat luonnonkosmetiikaksi sertifioituja. Muoks. Eivätpäs olleetkaan, kiitos Liisa korjauksesta! ;) Sekä shampoissa että hoitoaineissa oli käytetty pieniä pitoisuuksia synteettisiä ainesosia. Ilman synteettisiä avustajia on huomattavasti haastavampaa saada aikaan yhtä selvittäviä ja silottavia hiustuotetteita kuin mihin kuluttajat ovat "normi"kosmetiikan puolelta tottuneet. Tänä vuonna Lavera viimein uudelleenlanseerasi hiustuotelinjansa, ja nyt kaikki tuotteet on NaTrue-sertifioitu.

Heipat synteettisille komponenteille! Ja harmillisesti heipat myös kivoille nimille - itse tykkäsin kovasti vanhan linjan "Milk"-nimestä. Mango Milk, Rose Milk ja Almond Milk ovat minun korvaani sympaattisempia ja myyvempiä kuin persoonattomat "Repair & Care", "Colour & Shine", "Volume Shampoo" ja "Sensitive Shampoo".

Repair & Care -shampoo (entinen Rose Milk)

Koostumus: paksuhkon geelimäistä, läpinäkyvää, sopiva paksuus, ei valu kämmeneltä.

Tuoksu: mieto, epämääräinen, luonnonkosmetiikkamainen. Ruusu hädin tuskin havaittavissa.

Vaahtoavuus: aika maltillinen ja "hitaasti käynnistyvä" ensimmäisellä vaahdotuksella, shampoota täytyy lisätä pari kertaa että vaahdon saa leviämään kaikkialle. Toisella vaahdotuksella runsasta. Vaahto ei ole kermaista, mitä saattaa odottaakin incin perusteella: ainesosaluettelossa ei ole yhtäkään öljyä tai rasvaa (!).

Hoitavuus: ei tunnu hoitavalta (mikä ei yllätys incin perusteella), parissa pesussa hiukset menivät jopa vähän takkuun mutta kolmannessa tuntuivat paremmilta.

Pesuteho/narskuvuus: tekee hiuksista nitisevät jo ensimmäisellä vaahdotuksella ja toisen jälkeen ne ovat supernitisevät, kuin syväpuhdistavan shampoon jälkeen.

Fiilis hiusten kuivuttua: puhdas, mutta ei syväpuhdas.

Yleisarvosana: hmmm... Joudun sanomaan, että omalla kohdallani shampoouudistuksessa hyvää oli vain koostumuksen muokkaus paksummaksi. Pahoitteluni Lavera. Ei tämä mitään huonoa shampoota ole (se viikon huonoin on vielä tulossa..!), mutta ei minun tarpeisiini hyvääkään. Sanoisin, että sopii normaaleille ja hyväkuntoisille hiuksille jotka eivät kaipaa shampooseen pehmentäviä ja selvittäviä ominaisuuksia.

Repair & Care Conditioner (entinen Rose Milk)

Koostumus: hyvin paksua ja voidemaista, valkoista. Vanhan hotiksen "lirumainen", paikoin jopa paakkuinen koostumus on historiaa.

Tuoksu: mieto, epämääräinen. Ruusun tuoksu ei voimakas eikä makea.

Hoitavuus/kosmeettinen tuntu: selvittää kiitettävästi mutta ei tunnu hiuksissa erityisen liukkaalta. Huuhdellessa ei myöskään tunnu silkkisyyttä. Hiukset ovat selvät ja aika sileät, ok, mutta ei muuta.

Fiilis hiusten kuivuttua: sähköinen! Ja hieman karhea. Näin sähköiseksi ei varmaan mikään hoitoaine ole vielä jättänyt hiuksiani.

Yleisarvosana: kuten shampoon kohdalla, muutos ei ollut mieleeni. Ymmärrän, että sertifiointi on tärkeää kun kyse on luonnonkosmetiikkamerkistä, mutta itse kuulun siihen kuluttajaryhmään jota pienet ja perustellut synteettiset ainesosapitoisuudet luonnonkosmetiikassa eivät haittaa.

* * Repair & Care -tuotteet saatu Laveralta * *

. . .

Vanhasta linjasta Mango Milk -shampoo ja etenkin hoitoaine olivat ehdottomia suosikkejani. Liru, hieman epästabiili koostumuskaan ei haitannut hoitiksessa, se teki hiuksista mielettömän sileät ja pehmeät! Tästä oli ilmeisesti osin kiittäminen uudesta koostumuksesta poisjätettyä synteettistä polymeeria, stearamidopropyl dimethylaminea.

Minun oli saatava vielä selvyys uudistuksen vaikutuksista Mango Milkin kohdalla, ja kipaisin Ruohonjuureen hakemaan näytteet Colour & Shineista (mille nimelle mangot ovat muuttuneet).

Kokemukset:

Colour & Shine -shampoo: samanlainen koostumus kuin ruusushampoossa, parempi tuoksu. Ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin vanhoissa Mango Milk -tuotteissa. Pesee hiukset nihkeiksi, mutta tuntuu aavistuksen hoitavammalta kuin ruusushampoo (pituudet jäävät selvemmiksi).

Colour & Shine -hoitoaine: samanlainen koostumus ja hoitokokemus kuin ruusuhoitsikalla. (Näiden kahden "voidepohja" on muuten ihan sama.) Selvittää kyllä hiukset, mutta ei tee erityisen sileiksi. Täysin erilainen hoitotuntu kuin edesmenneellä Mango Milkillä.

Sujautin näyteminigripit vielä kaverillenikin (paljastamatta mistä tuotteista oli kyse), ja tässä hänen melipiteensä: "Mun mielestä nämä olivat ihan positiivinen kokemus. Shampoo on kummallisen geelimäistä, mutta ilmeisesti tosi riittoisaa. Ihan pienikin määrä vaahtoaa tosi paljon. Aika pesevä tuote selkeästi, ja vähän mulla ainakin veti tosta päällimmäisiä huonokuntoisia hiuksia käkkärään. Ei kuitenkaan niin paljoa, ettäkö haittaisi pahasti. Hoitoaine toimi mun päässä samalla lailla kun muut kokeilemani luonnonkosmetiikan hoitoaineet (Madara, Lavera). Eli vähän jää sellainen olo, että aluksi tekee mieli laittaa vielä jotain ainetta tukkaan, mutta hetken päästä huomaa että hius tuntuu jotenkin tosi pehmeälle."

Vielä loppuun kommentti eilisestä "tumpelokampauksestani".  Kampausta kommentoitiin muutamilla vähemmän ystävällisillä ilmaisuilla, mikä sai minut taas miettimään, että mikä siinä on että blogeissa - ja mediassa ylipäänsä - pitäisi esitellä vain Kaunista, Onnistunutta, Taitavaa, Tyylikästä? Kun joku avoimesti laittaa kuvan vähemmän onnistuneesta asiasta - tai yleisestä kauneusihanteesta poikkeavasta tyylistään - se provosoi välittömästi ilkeään kommentointiin. Kynteni ovat tästä parhaita esimerkkejä blogin historiassa. Ne olivat pitkinä monen silmään kerrassaan yököttävän näköiset ja kaikkea muuta kuin mitä Kauniiden Kynsien Standardi sanoo, mutta minä esittelin kuvia ihan iloisena ja hyvällä mielellä. Ja jopa ylpeänä! Minä tykkäsin pitkistä, kieroista kynsistäni. Ne olivat minulle rakkaat. Joitakin ihmisiä vain häiritsee, kun joku kehtaa julkisesti tykätä jostain, joka on "noloa". Tai esitellä kampauksen, jossa ei ole mitään esiteltävää.

Eilinen kampaus on jonkun arkea. Ja ilahduttaa jota kuta - ainakin minua. Minun blogini on arkinen, eikä täältä saa päivittäin elämää mullistavia vinkkejä tai kultareunaista glamouria. Täällä on usein ihan tavallisia asioita, mokiakin. Ei minua nolottanut tehdä postausta hainhammasklipsiponnaristani. Päinvastoin - sain jutun myötä vinkkejä miten "upgreidata" viritystäni, ehkä hankin vihdoin vaalean klipsin - tai jopa koristeellisen..! ^_^

.

P.S. Tiedän - eilisessä postauksessa oli parin klipsin tökeryyttä esiintuoneen kommentin lisäksi vain yksi varsinaisesti ilkeä kommentti, enkä luonnollisestikaan ole kritiikin yläpuolella, mutta en välttämättä ymmärrä mitä pointtia ja rakentavuutta on tulla kertomaan tumpelon kampausta käsittelevään postaukseen, että tumpelokampaus on, no, tumpelo.

Calling all fellow hair-dummies!

Oletko kuten minä, "pese-ja-mene" ihminen? Tupeerauksistasi tulee naurettavia takkukasoja? Kiharrin pysyy hädin tuskin kädessä? Letitys - yhtä hyvin voisit kysyä osaanko virittää pianon..!

Kun minun on pakko saada hiukset edes jollain lailla siististi niin että tulos muistuttaa etäisesti kampausta, turvaudun seuraavaan rutiiniin. Tähän ei tarvitse tupeeraustaitoja tai minkäänlaisia muotoilulaitteita, vain seuraavat kapistukset:

* Kuivashampoota

* Hiuskiinnettä

* Silottavaa, kiinnittävää voidetta

* Hiussolki

Moi! Aamutukka. Pesty edellisenä päivänä. Aloitan harjaamalla hiukset selviksi.

Step 1: suihkin tyveen reilusti kuivashampoota. (Kiva wtf-ilme kuvassa.)

Step 2: möyhin hiuspohjaa pää alaspäin niin että kuivashampoo leviää hyvin kaikkialle tyveen.

Tulos: tyvi on kohonnut ilman tupeerausta. Jee!

Step 3: vedän hiukset taakse ja kieputan toiselle puolelle löyhän "pötkylän" kuvan tyyliin (mutta löysemmin ja ohuempaan hiusosioon, kuva on toisesta tilanteesta). Kiinnitän hiukset hainhammassoljella.

Hiukset nousevat edestä kivasti mutta latvoille pitää vielä tehdä jotain - ne roikkuvat takana kuivana, kiillottomana hamppuvyyhtinä.

Step 4: otan sormiin silottavaa muotoiluvoidetta ja pyörittelen hamppulatvoista sileän rullan. Kiinnitän rullan hiuskiinteellä.

Valmis!

Tällä lookilla menin lauantaina kummityttöni synttäreille.

"Kampaus" ei ehkä ole maailman tyylikkäin siltä puolelta jolla hiusklipsi on kokonaan näkyvissä, mutta ei haittaa. :) Hiukset ovat siistit ja yritystä vähän enemmän kuin perusponinhännässä!

Minun luottoväkerrykseni! :) (Varmasti enemmän kuin tuttu näky minut tunteville ihmisille..! ^_^)

Mitä viiden minuutin pikapelastuksia muilla tumpeloilla on? :)

Tiistain tuote-esittely tulee synteettisen kosmetiikan puolelta; kotimainen SIM Sensitive ja heidän hajusteettoman DS (entinen DermaSyd) -linjansa Complex Repair -duo.

DS-linja koki hiljattain uudelleenformuloinnin, jossa mm. parabeenit ja sulfaatit jätettiin pois. Kuten kemisti Vesa Rämön haastattelusta saimme kesällä lukea, näiden ainesosien "vaarallisuus" kosmetiikassa on lähinnä urbaania legendaa (käytetyillä pitoisuuksilla ei ole todistettuja haittavaikutuksia), mutta koska tietyt kuluttajaryhmät haluavat sulfaatitonta ja parabeenitonta, sitä heille tarjotaan.

Complex Repair -duo on tarkoitettu kuiville ja vaurioituneille hiuksille, kuten nimestäkin saattaa arvata.

DS Complex Repair Shampoo

Koostumus: läpikuultavaa, vaaleaa, helmiäistä geeliä. Sopiva paksuus.

Tuoksu: tuoksuton.

Vaahtoavuus: vaahtoavuus"herkkyys" on vähän normaalia hitaampi, vaahtoa kyllä tulee mutta ei yhtä nopsaan kuin joillain muilla shampoilla. Johtuu Rämön mukaan sulfaatittomasta koostumuksesta ja pesevien ainesosien laadusta. Vaahdon koostumus on hyvin "peruskamaa", ei erityisen liukasta, ei erityisen kermaista, ihan tavallista - jos näin voi shampoosta sanoa! :)

Hoitavuus ja pesuteho: pituudet jäävät aika selviksi ja sormet liikkuvat vaahdossa vaivatta, eli kyllä tässä on hoitavuutta selvästi aistittavissa. Tyvi jää jonkun verran narskuvaksi. Peruspesevän tuntuinen shampoo.

Fiilis hiusten kuivuttua: ilmava, hyvä.

Yleisarvosana: hyvä, hellävarainen, kevyesti hoitava shampoo (pesevät ainesosat disodium laureth sulfosuccinate, cocamidopropyl betaine ja cocamidopropylamine oxide). Sanon "kevyesti hoitava", sillä minun arvioasteikollani voimakkaasti hoitavat shampoot ovat eilen esitellyn Burt's Beesin kaltaisia.

Kuva ei liity mitenkään jutun tuotteisiin, se on vain kuvituksena :)

DS Complex Repair Conditioner

Koostumus: jäykähkön paksua, valkoista, voidemaista.

Tuoksu: tuoksuton.

Hoitavuus/kosmeettinen tuntu: selvittää oikein hyvin, tuntuma semi-liukas. Hiukset tuntuvat huuhdellessa sileiltä, selviltä ja kevyen jämäkiltä.

Fiilis hiusten kuivuttua: sileä ja liukas, jämäkkä. Hiukset eivät lentele tai tunnu lässähtäneiltä tai raskailta, vaan sellaisilta... ryhdikkäiltä. Tämä erottaa DS-hoitoaineen viikon muista hoitoaineista. Voimakas silottavuus ja korkea öljyisten/rasvamaisten ainesosien pitoisuus voivat jättää etenkin hennot hiukset lättänöiksi, mutta DS ei tee sitä.

Yleisarvosana: oikein hyvä, tehokas hoitoaine - mutta tuoksuttomuus verottaa elämystä. Hajusteallergikot ja herkistyneet iloitsevat näistä tuoksuttomista tuotteista, mutta minä en. ^_^ (On oikeasti kiehtovaa, miten paljon tuoksu voi vaikuttaa - jos DS tuoksuisi hyvältä, se olisi varmasti tuntunut minusta kokonaisuutena vieläkin paremmalta..! Vaikka hoitotehoon tuoksu ei luonnollisestikaan vaikuta.)

Incistä kiinnostuneille tiedoksi, että vaikuttavat aineet ovat arganöljyä lukuunottamatta synteettisiä. Silikonia on vain yhtä laatua ja se on loppupäässä, kasviproteiinin ja silikonin yhdistelmä hydrolyzed vegetable protein pg-propyl silanetriol.

DS-shampoiden ja hoitoaineiden ovh on 14,90€.

.

* * Tuotteet sain Simin tehtaalta vieraillessani siellä keväällä * *

Hiusteemaviikolla esitellään joka päivä shampoo & hoitoaine -pariskunta, ja heti alkuun valitsin ehkäpä viikon hoitavimman duon. Ainakin shampoo on hoitavin mitä olen kokeillut todella pitkiin aikoihin!

Muotoilua kun en juurikaan harrasta, ovat shampoot ja hoitoaineet minulle rakkaimpia ja kiinnostavimpia hiustuotteita. Tuotteiden hyvä koostumus, ideaalinen pesuteho ja optimaalinen hoitavuus ovat minulle yhtä tärkeitä asioita kuin ne täydellisesti istuvat farkut jollekulle toiselle. Voisin fiilistellä shampoiden ja hoitsikoiden koostumuksia loputtomiin... <3

Miten testaan hiustuotteita blogijuttuja varten? Ensinnäkin, skippaan silikonisen latvaseerumini testausjakson ajaksi. Voimakkaasti hiukseen tarttuva latvasuojan kalvo voi vaikuttaa pesufiilikseen, sillä se ei huuhtoudu täysin pois yhdessä shampoopesussa. Sama juttu myös poishuuhdeltavien megasilikonisten hoitsikoiden (esim. hiusvärien mukana tulevat) kanssa, kalvo voi pysyä hiuksessa useammankin pesun yli. Jos siis olet juuri käyttänyt supersilikonista tuotetta, voi heikomminkin silottava hoitoaine tuntua normaalia suoritustasoaan hoitavammalta. Totuus paljastuu "auttavan" silikonikalvon poistuttua...

Hiustenpesua kattilassa saippuaviikoilla...

Toisekseen, testaan shampoon ja hoitoaineen vähintään kolme kertaa. Fiilis voi vaihdella paljonkin eri pesukertojen välillä, johtuen juurikin siitä mitä tuotteita on edellisissä pesuissa käyttänyt - ja onko käyttänyt paljon muotoilutuotteita tai hiuksiin jätettäviä hoitotuotteita.

Joskus pyydän myös kakkosmielipiteen mieheltä tai kaverilta, jos tuote aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia.

Otan nämä jutut aika vakavasti, enkö? ^_^ :D Ei näitä ihan heppoisesti voi arvostella...! *saa nauraa*

Mutta tänään siis esittelyssä Burt's Beesin kuiville hiuksille tarkoitettu More Moisture -kaksikko.

Burt's Bees -sarja ei ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, mutta tuotteissa on erittäin korkeat luonnonraaka-ainepitoisuudet. More Moisture -shampoossa pitoisuus on peräti 99,6% ja hoitoaineessa 98,8%. Shampoo on sulfaatiton, ja hoitoaine luonnollisestikin silikoniton.

More Moisture Shampoo

Koostumus: ohuehko, hyytelömäinen, hunajan värinen geeli. Pysyy aika hyvin kämmenellä.

Tuoksu: suhteellisen voimakas, hunajaisen hedelmäinen, makea. Ystäväni Leenan mielestä ihan selvä "sitruunapiirakka". :)

Vaahtoavuus: runsas, nopeasti muodostuva, pehmeä ja kermainen vaahto.

Hoitavuus: erinomainen. Vaahdosta tuntee, että koostumuksessa on paljon rasvoja ja pehmentäviä aineita,  shampoo itsessään selvittää hiusta sen verran että sormet kulkevat tyvessä ja pituuksissa vaivatta. Viimeistään huuhdellessa shampoo paljastaa hoitavuutensa: tuntuu kuin olisi käyttänyt ns. 2-in-1 -tuotetta.

Pesuteho/Narskuvuus: Ei jätä tyveä lainkaan narskuvaksi. Runsaasta vaahdosta huolimatta pesuteho hyvin hellävarainen. Toisella vaahdotus/huuhtelukerralla tuntuu ihan hienoista natinaa. .

Fiilis hiusten kuivuttua: tyvi ei tunnu täysin puhtaalta ja hiukset ovat hieman littanat. Shampoo on niin hoitavaa että jättää hiukset raskaaksi.

Yleisarvosana: erittäin hoitava ja kosteuttava shampoo, ihanteellisin paksummalle, pörröiselle hiuslaadulle jota ei haittaa shampoon lätsäyttävyys (pörröinen hiuslaatu päinvastoin hyötyy siitä).

More Moisture Conditioner

Koostumus: ohuehkoa, liukasta, valkoista emulsiota.

Tuoksu: makean hedelmäinen mutta paljon miedompi kuin shampoossa.

Hoitavuus/kosmeettinen tuntu: tuntuu liukkaalta ja heti selvittävältä, ei kuitenkaan ihan yhtä liukkaalta kuin esimerkiksi Mádaran Colour & Shine (arvio tulossa myöhemmin viikolla). Huuhdellessa hiukset ovat supersileät ja tuntuvat samalla lailla "menettäneen tilavuuttaan" kuin Mádaralla. Hiuksen pintaan jäävä kalvo on siis todella ohut ja silottavuus niin tehokas, että kaikki hiussuomut menevät kiinni. Suurempi tilavuus --> hiussuomujen täytyy olla jonkun verran auki ja/tai pintaan jäävän kalvon vähän paksumpi.

Fiilis hiusten kuivuttua: todella sileä mutta littana, tähän tosin vaikuttaa myös shampoon hoitavuus. Näiden yhteisvaikutus on niin hoitava että hennompi hius lätsähtää helposti.

Yleisarvosana: erinomainen hoitoaine niin hiusfiiliksen kuin incinkin puolesta. Incin kärki pumpattu täyteen erittäin ravitsevia öljyjä; kookosöljyä, baobaböljyä, avokadoöljyä ja cupuaçu-voita sekä muita hyviksiä kuten brassica-alkoholia (ei kuivattava vaan pehmentävä, rypsistä johdettu rasva-alkoholi) arginiinia ja hydrattua jojobaproteiinia.

* * Burt's Beesin tuotteet olen tilannut PR-toimistolta kokeiltavaksi tätä hiusviikkoa varten. * *

P.S. Kiitos avustanne aaveblogi-jutussa, en siis näe omiani! It-Hannu on saanut tänään taas sähköpostia..! :)

Laitetaan jo tänään kick-off ensi viikon hiusteemaviikolle. :)

Minulta kysellään silloin tällöin hiustenhoitorutiinistani. Aiheesta toivottiin postausta taas ihan hiljattain. Mainintani yönutturoista, öljyistä ja pää alaspäin tapahtuvasta pesusta näyttävät herättävän lukijoissa uteliaisuutta. Omasta mielestäni hiustenhoito-"ohjelmani" on tosi simppeli enkä ole kokenut että siinä olisi mitään oman blogipostauksen "arvoista", mutta koska hiushöpöttelyt ovat mielipuuhaani, toteutan mieluusti tämän toivepostauksen! :)

Minulla on luonnostaan taipuisat, "semikiharat" hiukset. Väri on vaalea, noin 7-asteinen. Pituudet ovat aina olleet 9:n luokkaa kiitos auringon. Aloin värjäämään tyvikasvua säännöllisesti joskus 25 + ikäisenä. Värjään hiukset aina kotona marketin väreillä.

Hiukseni ovat hauraat ja helposti katkeilevat, aina kuivat. Mikä tuntuu olevan tyypillistä luonnonkiharalle hiukselle, se on laadultaan aina kuivempaa kuin suora hius. Hiukseni ovat ohuet ja hentoiset, mutta niitä on paljon. Hiuksistani saa helposti runsaan vaikutelman kun ne ovat vastapestyt ja pörhössä ("Sullahan on tosi paksut hiukset!" saan usein kuulla), mutta kun  ne ottaa käteen paljastuu niiden hentoisuus. Ponnari on säälittävän ohut hiirenhäntä.

Helou lättänä tyvi, helou ohut ponnari.

Toisten hiukset nousevat luonnostaan irti päänahasta luoden omaa, luonnollista volyymia (etenkin karheissa, paksuissa ja tietenkin kiharissa hiuksissa on tämä ominaisuus), mutta minun hiukseni asettuvat päätä pitkin ja ovat jumittuneet tiettyyn "makuuasentoon" :D - kun esimerkiksi vedän hiukseni ponnarille, ne vastustavat kovasti tätä suuntaa ja saan kammata vimmatusti jotta saan päälaelle itsepintaisesti liimautuneet jakauskohdat katoamaan. (Ja ne ilmestyvät kyllä pian takaisin, vaikka yrittäisi jähmettää mokomat millä hiuskiinteellä tahansa..!)

Tiedättehän sellaiset ihanat, kiiltävät, sileät tai sitten huolettoman muhkeat ja päälaelta ilmavat ponnarit jollaisia joillain ihmisillä näkee? Minun ponnarini on sellaisen totaalinen vastakohta! :D

Mystinen lovi vuosien varrella.

Hiukseni ovat aina olleet helposti katkeilevat, mutta joitain vuosia sitten ne alkoivat katkeilla aivan erityisen omalaatuisesti. Niihin ilmestyi taakse A:n muotoinen lovi. Se oli siinä monta vuotta, vaikka latvoja kuinka tasattiin. Hiukset kasvoivat - lovi pysyi. Kampaajat aina kyselivät että onko sulle tapahtunut joku purukumionnettomuus hiuksiin vai miksi sinulla on tällainen tyhjä kolo täällä hiusten keskellä... Ei, mitään purkkaonnettomuutta tai muutakaan sen kaltaista ei ole koskaan sattunut. Lovi johtui siitä, että hiukset olivat siitä kohtaa haurastuneet niin pahasti että eivät yksinkertaisesti pysyneet ehjinä ja katkesivat. Eli jokin haurastutti niitä. Mutta mikä?

En koskaan pystynyt yhdistämään mitään yhtä tiettyä vaikuttajaa loven syntyyn, mutta pääsyyllinen oli ilmeisesti hiuspompula/donitsi/lenksu, millä nyt ikinä satuin ponnarini sitomaan. Tämän päätelmän johdin siitä, että kun kolme vuotta sitten vaihdoin lenksut hainhammas-solkeen, lovi kasvoi pikkuhiljaa ulos ja hiukset vahvistuivat. Pidän hiukseni kiinni käytännössä aamusta iltaan, ja ponnarin rasitus oli niille ilmeisesti liikaa.

Koska hiukseni ovat niin kuivat ja hauraat, olen aina noudattanut niiden hoidossa äärimmilleen vietyä hellävaraisuutta.

* En pese hiuksiani päivittäin, tiheä pesu kuivattaa. Pyrin pitämään pesuvälin kolmessa päivässä, välillä tyvi rasvoittuu voimakkaammin ja silloin pesen joka toinen päivä. Tarvittaessa pidennän pesuväliä kuivashampoolla.

* Käytän hellävaraisia, hoitavia shampoita. Pesutehoa saa mielellään olla sen verran että tyvi jää mukavan ilmavaksi, mutta ideaalishampooni selvittää myös pituuksia eikä jätä niitä karheiksi (=hiussuomut ihan auki).

* Suosin luonnollisia öljyjä sisältäviä hoitoaineita, sillä sellaisilla saan pehmeimmät hiukset. Jos hoitoaine ei pehmennä tarpeeksi tai tuntuu muuten vain heikkotehoiselta, lisään siihen erikseen kasviöljyjä. En vastusta synteettisiä pehmentäjiä ja silottajiakaan, mutta silikonit näen mieluiten ihan incin lopussa tai kokonaan poissa. Silikonilla saa muovisen sileyden, ei sellaista joustavaa pehmeyttä mitä öljyt tuovat.

* Käytän tehohoitoja tai naamioita enää harvoin, sillä öljybuustattu "perus"hoitoaine ajaa saman asian kun sen antaa muhia hiuksissa pidempään.

* Suojaan latvani silikonipitoisella seerumilla, minkä ainakin toivon edes hiukan hidastavan hiusten haaroittumista. Latvaseerumi on ainoa tuote, jossa silikoni on tervetullut ja välttämätönkin. Mikään muu aine ei muodosta yhtä vastustuskykyistä ja samalla silottavaa ja kiillottavaa suojaa hiuksen pintaan.

* Annan hiusten kuivua itsestään, föönin käyttö rajoittuu muutamaan hassuun kertaan vuodessa. En tiedä mitään niin kuivattavaa ja epämiellyttävän tunteen jättävää hiustoimenpidettä kuin föönaus. Hiukseni ovat föönauksen jälkeen niin kuivat että ne ovat latvoista kuin rapeat perunalastut.

* Muotoilen hiukseni ilman kuumalaitteita 98-prosenttisesti. Käytän fööniä, kiharrinta tai suoristusrautaa alle 10 kertaa vuodessa.

* En tupeeraa hiuksiani (en tosin osaakaan ^_^), hellävaraisempi keino tuoda nostetta on kuivashampoo ja hiuspuuteri.

* Ainoat säännöllisesti käyttämäni muotoilutuotteet ovat kuivashampoo, hiuskiinne, silottava voide ja tuuheuttava voide tai mousse. Näistäkään kaikki eivät ole viikottaisessa käytössä.

* Sidon hiukset yöksi löyhälle nutturalle päälaelle. Näin pituudet eivät hankaudu yöllä tyynyliinaa vasten.

* Pesen hiukset aina pää alaspäin. Kuulin jostain aikoinaan, että suihkuveden paine voi katkoa hiuksia, sehän osuu aina samaan kohtaan ja voi haurastuttaa hiuksia. Jos siis päälaella törröttää paljon katkeilleita hiuksia, voi yksi syy olla pesuvesi. Pää alaspäin pestessä paine osuu niskahiuksiin ja takaraivoon, ja tällä alueella katkeilleet hiukset eivät tuo vastaavanlaista esteettistä "haittaa" kuin päälaella.

* Käytän hiuslenksuja ja donitseja enää yönutturassa ja kuntosalilla (jossa sidon hiukset myöskin päälakisykerölle). En käytä metallipitoisia lenksuja.

* En koskaan`*´ harjaa hiuksia märkänä tai edes kosteana, se vaurioittaa hiuksia.

* Suojaan hiukset kesällä auringolta päähineellä. En koskaan ui merivedessä tai ota aurinkoa hiukset auki.

* Käytän suorapiikkisiä, "pampulattomia" hiusharjoja. Pampulapäihin päättyvät piikit saattavat repiä hiusta (--> hius tarttuu piikin ja pampulan liitoskohtaan). Tämänkin vinkin olen aikoinaan lukenut jostain, en keksinyt itse. Mutta ihan käytännössä on kyllä tullut huomattua tuo pampulapäisten repivyys, hiukset saattavat takertua sellaisiin välillä ihan kunnolla.

`*´) paitsi nyt poikkeuksellisesti kun olen kokeillut Tangle Teezeriä, mutta siitä lisää myöhemmin.

Ensi viikon ajan sitten hiushöpinää tuutin täydeltä! :)

.

P.S. Miten musta tuntuu että tässä postauksessa on ihan liikaa mun hampaita..! :D

Ei voi valittaa kun kotona on tällä viikolla ollut vieraana "on-hand" kampaaja! :) Meikän tukkaan on loihdittu jotain muutakin kuin allekirjoittaneen kuivashampoota. :D

Tässä torstai-illan "esipikkujoulu"look by Leena:

Tikasletti. Yksinkertainen ja niin hieno mielestäni! Tällaiset ponnarikampaukset sopii mulle todella hyvin. On se surullista ettei niitä osaa itse tehdä.

Ohjeita löytyy googlesta hakusanalla "ladder braid", suomenkielistä sanaa hakukone ei näköjään vielä tunne.

Tulee ihan mieleen DNA...! ^_^

Tässä puolestaan tämän illan kiharainen look. Tulee vähän morsianfiilistä...!

Ja mikäs mekko se siellä taas... :) Kyllähän tälle käyttöä on tullut! :)

Harmi ettei Leenaa saa pullotettua ja pidettyä kotona kosmetiikkalipastossa. Sieltä voisi aina Leenan vapauttaa kun tarvitsee kampauksen...! (Leena - kyllä minä arvostan myös ystävyyttäsi ;))

Tällä kertaa toisin päin, eli minä kysyn neuvoa teiltä! :) Tiedän, että blogia lukee paljon kampaajia ja muita hiustuotteisiin perusteellisesti vihkiytyneitä, joten arvelen että siellä ruudun toisella puolella on tässä asiassa minua laajempi asiantuntemus.

Eli - nyt haussa kunnon rakennepaikkaava tehohoito hiuksille. Olen nimittäin viime aikoina tehnyt hiustenpesun yhteydessä ikävän havainnon - monen vuoden jälkeen pituudet ovat taas alkaneet venyä - a.k.a purukumiefekti. :( Ja tämähän kertoo siitä, että hius kaipaa proteiinia. Kosteutta ja pehmitystä ne saavat yllin kyllin käyttämieni öljyjen muodossa, mutta eivät näköjään tarpeeksi proteiinia.

Niihin aikoihin kun itse hurahdin laadukkaisiin hiustuotteisiin, oli rekku(eli reconstructor)-rintamalla kaksi nimeä yli muiden: Joico K-Pak Reconstructor ja L'anza Hair Repair Reconstructor. Noita hehkuttivat kaikki, ja itsekin käytin muinoin erittäin tyytyväisenä kaksi tuubia Koo-Pakkia ja yhden putelin L'anzaa. Juttelin viikonloppuna hiustenhoidosta kampaaja-ystäväni Leenan kanssa, ja hänkin sanoi ettei ole millään muulla tehohoidolla saanut säännöllisestä vaalennuksesta ajoittain hajoavaa tukkaansa  kuntoon.

Olin jo klikkaamassa K-Pak'ia ostoskoriin, kun päätin vielä kääntyä teidän puoleenne. Ovatko nämä kaksi edelleen ne THE rakennepaikkaavat, vai onko markkinoille pujahtanut joitain uusia, vallankumouksellisia rekkuja sillä välin kun allekirjoittanut on ollut uppoutuneena luonnonkosmetiikan hiustuotteiden maailmaan?

L'anzan "rekku" on vaihtanut kuosiaan, oikealla vanha ja vasemmalla nykyinen. Mielenkiintoisesti BeautyBay'lla myydään noita kumpaakin samaan hintaan - vaikka uudessa on tavaraa 300 ml ja vanhassa tuubissa 125 ml..!

(En muuten itse asiassa tätä postausta aloittaessani ollut varma, että olin ylipäänsä käyttänyt L'anzan Reconstructoria. Asian varmistamisessa auttaa hiusfriikin päiväkirja, johon olen vuodesta 2007 kirjoittanut arviot ja kulutustiedot joka ikisestä käyttämästäni hiustuotteesta. Merkkaan sinne siis jopa käyttökerrat ja lasken tuotteen riittoisuuden! ^_^)

Käytin tässä välissä yhden pullon Mill Creekin keratiinihoitoainettakin, joka lasketaan tuonne luonnollisemmalle puolelle vaikkei mitään ekosertifioitua kosmetiikkaa olekaan. Tykkäsin siitä, mutta ei se ihan Joicon ja L'anzan tehohoitojen veroista kuitenkaan loppupeleissä ollut.

L'anzan sivuilla käydessäni huomasin, että merkille on ilmestynyt kokonaan uusikin keratiinisarja (tämän vuoden alussa, selvisi netistä). Onko jollakulla kokemuksia tästä sarjasta?

Vanhoihin keratiinihoitissuosikkeihin kuului myös Nexxuksen mainio Keraphix, jonka formula on ikävä kyllä muutettu aivan erilaiseksi sitten "minun päivieni". Keratiini on tiputettu incin häntäpäähän ja kärki tuupattu täyteen silikoniyhdisteitä. Eipä niillä paljon rakennepaikkailla tai paranneta hiuksen vetolujuutta. Kyllä näitä tuoteuudistuksia saa välillä todella ihmetellä...

Mutta nyt siis vinkkejänne kaivataan! Löytyykö L'anzalle ja Joicolle haastajia?

En oikein koskaan käy missään bloggaaja- tai muissa PR- tilaisuuksissa, sillä harvoin sitä jaksaa asiakseen sellaisiin lähteä armaaseen pääkaupunkiimme. (Muu Suomihan on käytännössä näistä tilaisuuksista vapaata aluetta. ^_^)

Lauantaina tein poikkeuksen ja osallistuin meikki- ja hiustaiteilija Mariela Sarkiman Beauty Brunssille, joka järjestettiin Klaus K -hotellilla. Hyvä ruoka yhdistettynä upeaan meikki- ja hiusnäytökseen kuulosti sen verran houkuttavalta setiltä, että otin Marielan kutsun vastaan.

Avecikseni pyysin aina niin aurinkoisen Virveläisen.

Ja taas tuli todistettua kuka osaa kuvissa hymyilyn taidon ja kuka ei... Yllä yksi niistä tyyliin kahdesta brunssikuvasta (out of 108) jossa mun suupielet on ylöspäin. :) Siskoni katseli äsken lauantain kuva-antia ja totesi, "Sanni... siis oletko sä huomannut... sulla on kuvissa aina ihan sellainen... ynseä ilme...?" Joo, on huomattu, valitettavasti. :)

Tilaisuus alkoi vogue-tanssinumerolla. Kuvassa tanssija Benny Ninja USAsta Marielan juttusilla, Benny on suomalaisille TV-katsojille tuttu ainakin  Amerikan Huippumalli Haussa -ohjelmasta.

Pretty Scary Hair And MakeUp Couture -show oli kerrassaan upea, mutta tässä kohtaa jouduin toteamaan,  että "bloggaajan luottoystävä" Olympus E-PL5 feilasi. Tai paremminkin sen kittilinssi, sillä se ei ole tarpeeksi valovoimainen näin hämäriin olosuhteisiin. Näin ollen näytöksen kuvasato jäi harmillisesti muutamaan hassuun, loput olivat toivottoman epätarkkoja.

Mariela oli suunnitellut kaikkien lookkien hiukset ja meikin, jotka hänen tiiminsä toteutti malleille.

Brunssin aikana Mariela jutusteli julkisuudesta tuttujen kaunotarten kanssa, ja sain kuulla, että Krista Siegfrids tunnetaan myös kynsistään :) On teillä tässä kauneusbloggaaja kun ei tuotakaan tiennyt...! :D

Alakerran Beauty Barissa oli mahdollisuus käydä pikameikissä, manikyyrissä tai saada pikakampaus. Minä valitsin ilman muuta kampauksen!

Hiukseni kiharrettiin tuollaisella nyt niin kovin trendikkäällä, superhelpoksi hehkutetulla kiharatikulla ja kyllä se tosiaan helpolta näyttikin. Itse vain olen jo luovuttanut hiusteni laitemuotoilun suhteen... Minä ja lämpölaitteet = ei toimiva yhdistelmä. Minä ja kuivashampoo = toimii! ;)

Kiharat pöyhittiin auki ja yksittäisiä suortuvia tupeerattiin kevyesti sormilla, tuloksena todella näyttävä kiharapilvi rennolla sotkuisuudella.

Tykkäsin kampauksesta kovasti! Ikävä kyllä en saanut nauttia siitä kauaakaan - kun lähdin Klaus K:lta tukka kesti noin kaksi korttelia ja oli jo levinnyt. Epäilemättä kostea sääkin vaikutti asiaan.

No, onneksi sain pian uuden kampauksen "hovikampaajaltani" Leenalta. ;)

Oli kyllä todella kiva lauantai Helsingissä ja tanssijalkakin vipatti. Kiitokset vielä Marielalle kutsusta! :)