Haluan matkustaa pelkillä käsimatkatavaroilla ja sain matkakosmetiikkani ennätyskevyeksi; koko satsi painaa alle 300 grammaa!
Mulla pyörii nurkissa vaikka kuinka paljon pieniä yksittäispakattuja näytteitä joita en meinaa ikinä muistaa käyttää. Nyt muistin!
Kasvovoiteiksi lähtee Lavera-näytteitä, hiukset hoidan Lustansista aikoinaan saamillani John Masters Organics -näytteillä ja kroppa kosteutuu töistä tuomallani Korresin Basilika-Sitruuna Body Milk -näytteellä. Kasvojen yöhoidoksi lähtee Korresin Wild Rose -seerumi, yksi näyte on niin riittoisa että riittää hyvin kolmeksi yöksi.
Silmänympäryksille Clarinsin Eye Contour Balm -näyte, hiuksiin iiiiikivanha Casting-hoitiksen jämä (koska John Masters-hoitispussukoita oli vain yksi), deodoranttina töistä tuotu purkkinäyte Lancômen voidemaisesta deodorantista ja silmämeikinpoistoaineena minipullo MUFEn Sens'Eyesia. Läpinäkyvässä purkissa on hammastahnaa. :)
Voidemainen dödö matkakumppanina on kyllä parhautta. Tuollainen 5 millin purkki riittää moneksi päiväksi, uskokaa pois!
Meikkiosastolla Ardenin silmämeikinpohjustaja, L'orealin helppo Beige Taupe -trio, Estee Lauderin must-peiteaine, Lumenen kulmageeli, Lumenen kulmakynä, Rimmelin Santa Rose -poskipuna (onko joku laskenut montako kymmentä kertaa kyseinen poskipuna on blogissa vilahtanut? ^_^), The Body Shopin mineraalipohja BareMineralsin minipurkissa sekä Maybellinen uusi Rocket Volum' Express -ripsari jonka olen juuri saanut testiin. Juttua niin TBS:n mineraalipohjasta kuin Maybellinen Rocket Volumesta tulossa Pariisin matkan jälkeen! :)
Kirjoittelen tätä kello 02.19 yöllä ja flunssainen olo on hieman kohentunut maanantaista. Jouduin kyllä äsken tainnuttamaan enteilevän kurkkukivun särkylääkkeellä, mutta olen aika toiveikas kuntoni suhteen... Toivottavasti vilupöpöt jäisivät tänne Suomeen...!
Enpähän ole aikoihin juonut niin paljon teetä kuin eilen... Heräsin pelottavan tuttuun polttelevaan tunteeseen rintakehässä, ja nyt ei kyse ole mistään matkakuumeen aiheuttamasta positiivisesta oireilusta.
Mr Karkkipäivä on ollut viime viikon aivan hirveässä kuumeflunssassa ja ihan pikkuisen tässä on jännittänyt että millähän todennäköisyydellä mä olen sairaana Pariisissa. :/ Eilen ne oireet sitten ilmestyi. Ei muuta kuin päivän suunnitelmat uusiksi, kääriytyminen viltteihin ja vedenkeitin porisemaan koko päiväksi. Mun resepti flunssapöpöjen taltuttamiseen on C-vitamiini"yliannostus", mustaherukkateetä tai -mehua ja Carmolis-yrttitippoja. Aina tämä ei tietenkään auta, mutta joskus olen onnistunut nitistämään alkavat oireet tällä kuurilla.
Päästin itseni sängystä siksi aikaa, että sain kynnet lakattua. Pariisin matkalakaksi valikoitui Lumenen kevätkokoelman ihastuttava, pehmeän murrettu vihreä Luonto Herää. Tästä lakasta oli tarkoituskin laittaa blogiin vinkki, todella viehättävä sävy johon ihastuin heti kun näin nuo kevätkokoelman tuotteet. (Ei, en ostanut itse, ne lähetettiin minulle.)
Clipperin mustaherukkateen violetti pakkaus on niin kaunis, että tuota teetä on pakko pitää kaapissa ihan vain jo siksi että voi nostaa sen välillä esille pelkästään ihailua varten. (Ja kyllä, teen olen ostanut ihan itse! ;))
Vietin loppuillan Pariisin matkaoppaita lukien ja tulostin kaikki teidän antamat vinkit. Reittisuunnitelmia on jo alkanut syntyä ja keskusta hahmottuu nyt paremmin. Lueskelin myös nautinnolla Julian ja Riinan blogeja. Muutamaan otteeseen piti pyytää Pellava-kaveriani rauhoittumaan, kun huomasin että matkasuunnitelmien teosta alkoi jo poreilla pientä stressiä... Pariisi VALTAVA - aikaa 3 päivää = et mitenkään voi nähdä kaikkea mitä haluat.
Tuntuu kyllä ihan hullulta että huomenna tähän aikaan talsin Pariisin kaduilla ja näen livenä noita teidän suosittelemia mestoja..! Koko tämä matkahomma tuli niin nopealla aikataululla että mieli ja keho ei ole ehtineet oikein tajutakaan että kohta ollaan Ranskassa. :)
Muuten, vinkkaamalla Pariisin suosikkikohteistasi voi osallistua Aurinkomatkojen 300 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Ja jos joku teistä on itsekin suunnittelemassa kevät- tai kesäreissua Pariisiin, saa koodilla ILOVEPAR 20 euroa alennusta Aurinkomatkojen Pariisin matkasta. Alennuskoodia ei voi käyttää muiden alennusten yhteydessä ja se koskee vain uusia varauksia. Koodi on voimassa 2.4.2013 asti, ja matkustusaika on 12.3.-31.8.2013.
Kun joulukuussa kotiuduin suurelta syysreissultani kaikki mehut ulos puristettuna, jäin väsyneenä mutta uteliaana odottamaan, koska olisin taas "oma itseni". Totaalinen matkauupumus on nimittäin jotain, mitä en ole koskaan aiemmin kokenut. Matkakuumeilu ja seuraavan reissun suunnittelu on minulle kuin toinen luonto, se on aina läsnä...
Palautumiseen meni kaksi kuukautta. Helmikuussa havahduin siihen, että tuttu tunne kutitteli mielen perukoilla... "Olisipa kyllä kiva lähteä jonnekin..."
Ja mitä ihmettä..! Vain muutamaa viikkoa myöhemmin sain kuulla, että olen päässyt mukaan Aurinkomatkojen ja Indiedaysin yhteistyökampanjaan, joka lennättää minut Pariisiin.....!!! Ei hyvänen aika että olin revetä liitoksistani! Voiko minulle käydä tällainen tuuri?
Kyllä, ilmeisesti voi käydä! :) Paljon olen maailmaa nähnyt mutta Pariisin ja minun tiet eivät ole vielä kohdanneet. Vuodesta toiseen Pariisi on odottanut, ja tyynin mielin olen tiennyt, että jonain päivänä on sen vuoro. Ja se joku päivä tulee nyt, maaliskuussa 2013! Lähden reissuun jo seuraavana keskiviikkona.
Aurinkomatkat on minulle hyvinkin tuttu firma "menneisyydestäni", olenhan alunperin kouluttautunut nimenomaan matkailualalle. Matkatoimistoympäristö on minulle aluetta, jossa koen olevani kala vedessä yhtä lailla kuin kosmetiikkamyymälässä.
Varhaisimpiin matkakokemuksiini kuuluvat valmismatkat, joita minä suunnittelin koko perheelle. (Kyllä! Toimin perheen itseoikeutettuna "matkavirkailijana" ja puhuin äidin ympäri milloin mihinkin matkakohteeseen. Mä olen ollut aika jyräävä teini kun olen jotain oikein halunnut..! ^_^) Tykkäsin Aurinkomatkojen katalogista eniten, se kun oli paksuin kaikista. Muistan kuinka etsin aina niitä sinisellä tai oranssilla merkittujä lähtöjä joilla sai alennusta - taloudellinen ajattelu oli selkärangassa jo tuolloin..! ;)
Taisin olla 19 tai 20-vuotias, kun ensimmäisen kerran tein omatoimimatkan. Siihen saakka valmismatkat olivat tuntuneet turvallisimmalta tavalta matkustaa.
Aurinkomatkat tunnetaan valmismatkapaketeistaan, mutta viime vuosina tuotetarjonta on uudistunut myös omatoimimatkailun puolelle. Aurinkomatkojen kautta voi nykyään varata reittilentoja kaikilla lentoyhtiöillä, hotelleja ympäri maailmaa sekä Lento + Hotelli -matkoja joissa hotelli ja lennot ostetaan yhdessä. Lento + Hotelli -paketin varaajalla on etuna valmismatkalain tuoma suoja; vaikka reissu onkin täysin omatoiminen, auttaa Aurinkomatkat tarvittaessa matkalaista reissun aikana, esimerkiksi poikkeustilanteissa.
Minä olen lähdössä Pariisiin juuri tuollaisella Lento + Hotelli -matkalla. Aurinkomatkat valitsi minulle mukavan näköisen kolmen tähden hotellin kaupungin sydämestä, lähellä ovat mm. Louvre ja Opéra Garnier. Minulle ei Pariisin kartta sano vielä yhtään mitään, enkä osaa ollenkaan hahmottaa millaiset välimatkat kaupungissa on. Mieheni on käynyt Pariisissa ja sanoo, että etäisyydet eri nähtävyyksien välillä ovat valtavia....
Koska ylimääräinen tuohi ei juuri meikäläisen tiliä tällä hetkellä paina, tulee Pariisin matkaan aika mielenkiintoinen näkökulma. Pariisia kun ei suoranaisesti pidetä minään budjettimatkakohteena. Mutta!! Minä aion ottaa tämän haasteena! Aivan varmasti Pariisiinkin voi tutustua kengännauhabudjetilla, ja saada kaupungista paljon irti ilman että köyhtyy satoja euroja!
Löysinkin jo tällaisen sivun kuin Visiting Paris On A Budget johon aion tutustua huolellisesti. Kaipaisin kuitenkin myös teidän apuanne..! Kaikki vinkit budjettiystävällisestä Pariisi-ohjelmasta otetaan kiitollisena vastaan! Tunnelmasta, kauniista rakennuksista ja ihmisvilinästä nauttiminen on toki aivan ilmaista, mutta syödäkin pitää. ;) Ja taidemuseot kiinnostavat aina....
Viivyn Pariisissa keskiviikosta lauantaihin. Mitä kaupungissa kannattaa nähdä kun aikaa on kolme päivää? Mihin kaupunginosaan suunnata, jos tykkää kävelyretkistä kauniin arkkitehtuurin keskellä? Onko kellään vihiä mukavista, edullisista ravintoloista?
Aion tehdä reissubudjetista tarkan raportin ja jaan sen sitten täällä teidän kanssanne. Aivan mahtava tilaisuus päästä tutustumaan yhteen maailman klassisimmista kohteista, vaikka shoppailut Sephorassa voin unohtaa...! ^_^
Ihan "pieni" tovi meni kaiken haastattelumateriaalin läpikäymiseen, mutta täältä tämä paketti nyt vihdoin tulee. :) Aikaa olisi tosiaan saanut olla tuplasti enemmän jotta kaikkiin kiinnostaviin kysymyksiin olisi ehtinyt saada vastauksen, mutta taitaa tässäkin jo olla tarpeeksi luettavaa ^_^.
Valitsin ensisijaisesti niitä kysymyksiä, joita oli esittänyt useampi lukija.
TAUSTA
Lotta: Olisi mielenkiintoista tietää siitä, kuinka kyseinen herra on alalleen päätynyt.
Kaisa: Miten Stephan Øien päätyi juuri IsaDoran meikkitaiteilijaksi? Oliko tämä kovan työn tulosta vai ihan pelkästään sattumaa?
Stephan Øien on ehtinyt pitkälle urallaan, joka starttasi vasta neljä vuotta sitten.
Stephan ”valmistui” oslolaisesta makeup artist –koulusta 2009, mutta ei saanut todistusta. Mies naureskelee, että hänellä oli liian paljon töitä ehtiäkseen kaikille tunneille, joten itse diplomi jäi saamatta. Sitten Stephan vakavoituu. ”On tärkeää käydä koulu, jos aikoo ammattilaiseksi”, hän sanoo.” ”Koulussa oppii tärkeät perusraamit ja vasta ne hallitessaan voi improvisoida.”
Ennen meikkitaiteilijan opintoja Stephan oli kiinnostunut laulamisesta. Hän lauloi nuorena poikana oopperassa, ja varhaisin meikkeihin liittyvä muistokin on sieltä. Oopperassa Stephan oppi kasvojen varjostamisen. Monista oopperan aikoina opituista meikkiteknillisistä taidoista on Stephanille hyötyä työssään vielä tänäkin päivänä.
IsaDoralle hän päätyi niinkin perinteistä kautta, kuin bongaamalla työpaikkailmoituksen. IsaDoran Norjan toimisto haki IsaDoralle omaa paikallista make-up artistia, ja ilmoituksen nähtyään Stephan tarttui välittömästi luuriin ja sanoi, ”Tämä työ on minun!” Ja niin se olikin. Stephanin persoonallisuus ja näkemykset kohtasivat heti IsaDoran kanssa, eikä mennyt kauaakaan kun häntä jo pyydettiin merkin kansainväliseksi meikkitaiteilijaksi.
TYÖ ISADORAN MEIKKITAITEILIJANA
Moni teistä oli kiinnostunut kuulemaan, mitä suuren kosmetiikkabrändin meikkitaiteilijan työ käytännössä pitää sisällään. Onko se pelkkää meikkaamista?
Pääsääntöisesti kyllä, mutta työhön kuuluu myös ”toimistopäiviä”. Kansainvälinen meikkitaiteilija matkustaa luonnollisestikin paljon eri PR-tapahtumissa. Mm. maaliskuussa Stephanille kertyy 24 matkustuspäivää, ja Helsingistä hän oli pyyhältämässä seuraavaksi Kööpenhaminaan.
Tiltu Kultu: Saavatko merkin “viralliset” meikkitaitelijat vaikuttaa tuotekehittelyyn ja miten?
Annu: Kuka valitsee kunkin kauden lopulliset sävyt esim. luomiväripaletteihin?
Karoliina: Onko meikkitaiteilijalla täysin vapaat kädet lookkien luomiseen, vai antaako meikkifirma jonkinlaisia raameja/ohjeistuksia/brändin suuntaviivoja?
Stephan ei juurikaan pääse suoraan vaikuttamaan tuotekehittelyyn. Hänen tehtävänään on enemmänkin olla IsaDoran ”meikkitaiteilijakasvo” joka toteuttaa brändin taiteellista visiota.
IsaDoralla on kaksi tiimiä, jotka työskentelevät tuotekehittelyn ja kokoelmien kanssa, ja päämainosten lookitkin suunnittelee toinen meikkitaiteilija. Stephan saa kuitenkin lähettää tiimille ideoita ja ehdotuksia, ja hän sanoo olevansa siinä varsin aktiivinen. Stephan voi esimerkiksi ottaa kantaa uutuustuotteiden koostumuksiin ennen niiden lanseerausta.
Mitä itse meikkilookkeihin tulee, niiden suhteen Stephanilla on vapaat kädet. Hänen ei siis tarvitse toistaa promokiertueella kaikkien kasvoille jotain tiettyä look-sabluunaa, vaan meikit syntyvät asiakkaan/mallin kasvojen mukaan. Esimerkiksi minun meikissäni oli alustavasti tarkoitus luoda kevään Bella Vita Look, mutta kasvoni nähdessäni Stephanille tuli toisenlainen visio.
Tiina: Mikä on lempparisi Isadoran-tuotteista?
Vastausta tähän kysymykseen Stephan ei emmi – ykkönen on Cover stick nro 7! ”Peittää todella hyvin ja sopii monille ihonsävyille. Ehdoton luottotuotteeni.”
Kaksi muuta suosikkia ovat Light Touch Concealer nro 82 joka sopii persikkaisen sävynsä ansiosta erityisesti sinertäville silmänalusille. (Persikka taittaa pois sinisyyttä.) Uusin suosikki on neljän sävyn Cappuccino-luomiväripaletti (ylempänä kuvassa), joka on ollut IsaDoran valikoimassa jo iät ja ajat. Stephan käyttää palettia kasvojen muotoiluun.
Jonna S: Saatko käyttää työssäsi muun kuin edustamasi merkin meikkejä?
Vastaus saattaa yllättää; kyllä, tämä on sallittua. Muun merkin tuotteita saa käyttää, jos IsaDoran valikoimassa ei ole tarvittavaa tuotetta. Esimerkiksi yhdellä keikalla tarvittiin neon-sävyjä, ja niitä IsaDoralla ei ole.
Itseäni kiinnostivat myös siveltimet. Niitäkin saa vapaasti käyttää miltä merkiltä tahansa.
OMA MEIKKITAITEILIJUUS
Milla N: Epäiletkö ikinä itseäsi ja osaamistasi meikkitaitelijana? Oletko kriittinen työnjälkeesi?
Siiru: Oletko tehnyt urasi aikana meikkiä, johon et ole ollut tyytyväinen?
Stephan vaikuttaa huvittuneelta kuullessaan kysymykset. ”Kyllä! Kritisoin itseäni kaiken aikaa..! Olen käytännössä tyytyväinen vain 80% tuloksesta. Olen asettanut itselleni todella korkean riman ja haluan että työni näyttää jumalaiselta, meikkini pitäisi tuntua katsojan vatsassa saakka. Mutta aina on jotain mikä estää 100 prosentin onnistumisen, en ole tarpeeksi nopea tai jotain muuta. Jos olen alle 60% tyytyväinen, suutun.”
Kysyn, onko Stephan suoranaisesti mokannut jollain meikkikeikalla. ”Totally!” mies nauraa. ”Mutta eihän kukaan sellaisia CV:hensä laita”, hän jatkaa leikkisästi. ”Jos mokaan, se liittyy yleensä siihen etten ole jostain syystä valmistautunut tarpeeksi.
Annu: Kuka olisi hänen unelmiensa meikattava ja kuinka hän tämän meikkaisi? Olisiko tyyli luonnollinen vai kokeileva?
Kim Kardashian. Tyyli olisi luonnollinen.
Stella: Haluatko mielummin luoda meikkitaidetta vai tuoda meikattavan asiakkaan parhaat puolet esiin? N: pidätkö enemmän vahvasta vai luonnollisemmasta nudemeikistä?
Riippuu täysin tilanteesta ja siitä, mitä meikillä haetaan.
Loo-ta: Millaisessa tilanteessa Stephania meikkitaiteilijana jännittää eniten? Saako esimerkiksi nimekäs malli sinut jännittämään?
”Täytyy myöntää, että Euroviisut vähän jännittävät.” (Stephan on Malmön Euroviisujen virallinen meikkitaiteilija). Nimekäs malli taas ei saa Stephania hikoamaan, hän sanoo ettei koe eroa julkkis- ja tavisasiakkaan välillä.
Lumihiutale: Olen aina miettinyt, että jos meikkaaja käyttää tietyn meikkisarjan meikkivoiteita, miten voi jokaiselle meikattavalle löytyä oikean värinen meikkivoide?
Aina löytyy sopiva sävy, Stephan sanoo. Ilmeisesti siis ainakin IsaDoralla on sen verran laaja sävyvalikoima ettei Stephan ole joutunut pulaan. Sävyjä voi myös sekoittaa keskenään.
Tiia: Haluaisin kysyä, miten meikkitaiteilija suhtautuu Photoshoppiin? Kokeeko hän sen “uhkaavan” omaa työtään tai pilaavan työnsä jälkeä.
Stephan ei koe kuvankäsittelyä uhkana. Hän toteaa että elämme aikaa, jolloin kuvien muokkaus on arkea ja tietyillä aloilla itsestäänselvyys. Stephan huitaisee kädellään kun kysyn, tunnistaako hän oman kätensä jäljen kuvien retusoinnin jälkeen. ”Totta kai. Kuvankäsittely on ihan ehdoton väline mainoskuvissa, vähintään värisävyä on aina pakko korjata."
"Henkilökohtaisesti olen Photoshopista sitä mieltä, että niitä virheitä, jotka eivät ole osa kronologista ikääntymistämme, ei ole tarpeen dokumentoida kuviin. Tällaisia ovat esimerkiksi näpyt, tilapäinen punoitus silmissä tai pintakuivuuden aiheuttamat juonteet."
En voi olla jatkamatta aiheesta kysymällä, mitä mieltä hän on IsaDoran mainoskuvista joiden tumma kaunotar on saanut ainakin suomalaisten kosmetiikkaharrastajien keskuudessa kritiikkiä voimakkaasti retusoidusta vaikutelmastaan. Saan kuulla, että nainen on amerikkalainen malli Candice Neill, näyttelijä Billy Zanen puoliso. (Ja mä kun aina luulin, että joku ruotsalainen...)
Stephan sanoo, että mainoskuvien siloiteltu pinta ei ole niin yksiselitteinen juttu. Toki kuvia käsitellään, mutta Stephan ei ole sitä mieltä että IsaDoran kuvat olisivat tavallista retusoidumpia. "Kun korkearesoluutioinen kuva pienennetään printtimainos- tai webbikuvaa varten, sen resoluutio muuttuu epätarkemmaksi ja pinta näyttää sileämmältä, pienet virheet katoavat. Efekti on sama kuin jos katsoisit jonkun meikkiä kaukaa."
YLEISESTI MEIKKAUKSESTA
Anu: Saako kaikista kasvoista kauniit meikkaamalla,vai onko olemassa ns.mahdottomia tapauksia?
Stephanin mielestä mahdottomia tapauksia ei ole. Päinvastoin, hän sanoo rakastavansa haasteita ja sitä, että joutuu vähän ”kamppailemaan”. Jokainen kasvo on kaunis. Stephan pitää esimerkiksi vanhempien naisten meikkaamisesta, koska ikääntynyt iho voi tunnetusti olla haasteellinen.
Ja tästä päästäänkin kätevästi seuraavaan kysymykseen:
Lady Of The Mess: Miten meikkaisit vanhemman naisen roikkuluomet?
(Paitsi että tajuan, että käänsin kysymyksen väärin – kysyin miten Stephan meikkaisi ryppyiset luomet. Pahoitteluni, Lady!)
Stephanin kikka on käyttää mattaa pohjaa ja levittää päälle glitteriä sisältävää luomiväriä. Ei siis helmiäistä, vaan kimalletta.
Tässä esimerkki mattapohjaisesta glittersilmämeikistä.
JohannaL: mitkä ovat mielestäsi perusmeikit, jotka kaikkien pitäisi omistaa?
Sovimme, että Stephan saisi valita vain kolme tuotetta. Vastaus on huulipuna, maskara ja meikkivoide. ”Meikkivoiteella tasoitetaan ihonsävy, silmät tuodaan esiin maskaralla ja huulipunaa voi käyttää huulten lisäksi myös poskipunana ja tarvittaessa luomivärinäkin.”
Kulmakarvojen meikkaus oli aihe, josta esitettiin kaikkein eniten kysymyksiä. Melkein petyin, kun Stephanin vinkki ei lopulta liittynytkään ensisijaisesti meikkaukseen.
"Käy ensin hyvällä kulmakarvastailistilla joka muotoilee hyvän pohjan. Sen jälkeen kulmat on helppo meikata kauniisti." Nyt oli minun vuoroni hieman huvittua. Kulmakarvastailisti…? Ehkäpä Norjassa on sellaisia, mutta Suomessa en ole vielä törmännyt tällä tittelillä varustettuun ammattilaiseen. Täällä voi tietysti aina kääntyä hyvää kulmakarvanäkemystä omaavan kampaajan tai kosmetologin puoleen.
Seuraava vinkki on itsestään selvä: käytä viileitä sävyjä, ellet ole punapää. On hyvä, jos kulmatuotteessa on vähän shimmeriä, tällöin kulmat näyttävät kolmiulotteisemmilta. (Toim. huom: todella harvassa kulmatuotteessa on shimmeriä, mutta asian ajaa myös kiiltävän pinnan jättävä kulmageeli.)
Tytti102: Onko sinulla vinkkejä kylmien ja lämpimien sävyjen yhdistelyyn?
Stephanin mielestä on aivan ok yhdistää meikissä lämmintä ja viileää. Suhteen täytyisi kuitenkin olla aina 50/50, muuten tulos on outo. Eli ei vaikkapa niin, että koko muu meikki on kylmä ja sitten on maalattu huulet leimuavalla oranssilla.
Meikkipohja tulee aina tehdä ihon todellisella värilämmöllä. Eli jos esimerkiksi lämminsävyinen henkilö haluaa käyttää meikissään sekä lämmintä että kylmää, tehdään meikkipohja lämpimällä sävyllä ja kylmää voi sitten käyttää huulilla, poskilla tai silmissä. 50/50-periaattella tämä tarkoittaisi sitä, että viileää laitettaisiin vaikkapa huuliin ja silmiin, lämmintä poskille.
(Itse olen niin ”rajoittunut” meikkaaja että mun on tooodella vaikea kuvitella toimivaa meikkiä, jossa olisi lämmintä poskipunaa ja kylmät huulet….)
Ja viimeinen kysymys, ennenkuin herran on lähdettävä kohti ulkona odottavaa taksia.
Minzu: Millaisia trendejä on odotettavissa meikkien suhteen lähivuosina?
Sävyt sininen, keltainen ja oranssi.
Selvä, ja kiitoksia! :) Terkkuja Köpikseen!
Edit. Tekstiä moderoitu Stephanin toiveesta 12.3.
Kuvakatsaus eilisestä meikkisessiosta IsaDoran meikkitaiteilijan Stephan Øienin kanssa. Oli kyllä hurrrrjan mielenkiintoinen tapaaminen, voi kun aikaa olisi ollut vielä tuplasti enemmän...! Stephan oli rento ja helposti lähestyttävä heppu, mutta suhtautui työhönsä kriittisen perfektionistisesti. Niinkuin varmaan moni alansa huippu.
Juttu haastattelusta tulee myöhemmin, toivottavasti ehdin sen naputella nyt viikonloppuna! Odottelen myös Stephanilta itseltään siihen muutamaa kuvaa.
Meikkaustilanteessa valaistus oli harmillisesti erittäin kirkkaan aurinkoinen, joten kuvat ovat osittain aika "valkopestyjä".
Meikkauksen aikana sain muuten kuulla, että silmäni eivät suinkaan ole siniset - vaan kylmän vihreät...!! Ohhoh! Niin sitä vain on elänyt yli 30 vuotta luullen itseään sinisilmäiseksi. :) Tai sitten minulla on jotkut ihme kameleonttisilmät. Olen toki huomannut, että joissain kuvissa ne tosiaan näyttävät vihertävämmiltä, mutta esimerkiksi ruskean ja oranssin sävyiset meikit saavat sinisyyden pomppaamaan.
Stephan valitsi meikkityylin jossa silmäni tuotiin esiin erittäin intensiivisellä koko silmän kiertävällä rajauksella. Stephan ei muuten tiennyt, että violetti on lempivärini...! :) Hän sanoi valitsevansa sävyn, joka toimii silmieni värin, eli kylmän vihreän kanssa.
Meikki oli todella erilainen kuin oma vakiotyylini. Ei siivekästä rajausta, ei selkeää ulkonurkan varjostusta. Ulkonurkkaa ei ylipäänsä korostettu meikissä, vaan silmän oma, luonnollinen muoto tuotiin esiin tehokkaalla rajauksella. Stephan ei myöskään levittänyt sävyjä yhtä laajalle alueelle kuin itse teen.
Stephan aloitti meikin rajauksista. Silmät rajattiin vedenkestävän Colormatic-kynän mustalla sävyllä.
Stephan lisäsi kynää moneen otteeseen (tai siltä se ainakin minusta tuntui), ja voin kertoa että rajaus pysyi iltaan saakka. Etenkin yläluomen sisärajaus oli hämmästyttävän intensiivisesti paikoillaan vielä yhdeltätoista kun pesin meikin pois.
Luomet pohjustettiin Light Touch Concealerilla. (Mielenkiintoista seurata työjärjestystä.... ensin rajaukset, sitten pohjustus!)
Luomille käytettiin sävyjä kahdesta paletista; Treasure Island -triosta ja kevätlookin Gelato -kvartetista. Sinistä häivähdystä lisättiin Eyephoria-solonapista, sävy Poolside.
En tiedä mitä tässä tapahtuu.... Ehkäpä huokosiani puuteroidaan piiloon? :) Ainakin iho oli todella peittävästi ja kestävästi meikattu. Meikkipohjaan Stephan käytti suosikkituotettaan Cover Stick no.7:aa (sitä siveltiin ainakin nenän varteen ja kyynelkanavien läheisyyteen) ja Sheer To Cover -meikkivoidetta sävy 49.
Stephan sanoi tekevänsä pohjasta normaalia peittävämmän koska hän ajatteli meikin kuvausmeikkinä, ei ns. tavallisena beauty-meikkinä.
Silmäluomien sinivioletti sävymaailma oli haalea ja banaanivarjostus hillitty. Tässä vaiheessa kulmat ovat vielä laittamatta.
Ripsariksi Stephan valitsi suosikkinsa Precision Mascaran, joka sattuu olemaan se minunkin lempparini. :) Kapealla harjalla on helppo laittaa maskaraa ahtaisiin silmiin.
Kasvot varjostettiin luomiväripaletilla 51, Cappuccino. Tämäkin yksi Stephanin suosikkituotteita. Poskipunana muuten käytettiin myös luomiväripalettia, ja ette ikinä arvaa mitä..... Nimittäin sitä kevään pastellista Gelatoa..!! Jep, Stephan pyöräytteli sivellintä keltaisen, liilan ja vaaleanpunaisen sävyn yli ja loi niillä kasvoille kuulaan viileän, läpikuultavan roosan sävyn.
Tässä on alettu hakea muotoa kulmiin.
Kulmien meikkauksesta ei valitettavasti ole detaljikuvasarjaa, mutta Stephan ei vaikuttanut olevan niihin täysin tyytyväinen. Aika oli tässä vaiheessa jo loppumassa ja maestrolla oli kiire lennolle. Stephan totesikin hieman harmistuneen näköisenä, "Olisin voinut työstää kulmiasi vielä puoli tuntia...!"
Kulmat meikattiin kulmakynän sävyllä Light Brown ja kiinnitettiin kulmageelillä. Minusta tulos oli aika meikatun näköinen (näkyy parhaiten postauksen alimmassa kuvassa). Harvassa kasvavien ja ohuiden kulmakarvojen meikkaus luonnollisen näköisiksi ei siis todellakaan ole helppo nakki ammattilaisellekaan.
Last step: huulet. Huulimeikki luotiin Nude Skin-huultenrajauskynällä, Smooth'n'Shine -huulikiillon sävyllä 31 Pink Nectar ja Eyephoria-luomivärin sävyllä Golden Sand.
Ja valmista tuli!
Nämä kuvat on ottanut Stephan itse ja ylempi oli hänen suosikkinsa. :)
Oli todella mielenkiintoista tarkastella silmämeikkiä. Jos itse meikkaan ilman "trademark"-siipirajaustani, näyttävät silmäni minusta todella pieniltä. Samoin sisärajaus pienentää aina silmiä. Stephanin meikki sai kuitenkin silmäni näyttämään aika suurilta..!
Erityisen "kade" olin yläluomen rajauksesta. Se on saatu täydellisesti ripsien tyveen sisä- ja ulkorajauksen yhdistyessä saumattomasti luoden vaikutelman tuuheammasta ripsirajasta. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vaatii oikeasti taitoa.
Kiitokset Stephanille inspiroivasta tuokiosta! Pahoitteluni että joudutte vielä odottamaan haastattelun sisältöä, tiedän että odotitte jo varmaan kovasti vastauksia esittämiinne kysymyksiin. Sain mm. kuulla, kuka on IsaDoran retusoidusta ilmeestään tunnettu mainoskasvo ja mitä mieltä Stephan on Photoshopin käytöstä mainoskuvissa. Stay tuned...! :)
....nimimerkille terhi!! Paljon onnea! :) Voittajalle on lähetetty sähköpostia.
Olitte muuten jättäneet aivan mielettömästi hyviä kysymyksiä Stephan Øienille! En olisi edes itse keksinyt noin paljon kiinnostavaa kysyttävää, teistä oli paljon apua! :) Valikoin neljän A4:n verran kysymyksiä, oli niin paljon hyviä että oli vaikea seuloa.... Epäilemättä ehdin kysyä haastattelun aikana vain murto-osan. Mutta toivotaan että saan mahdollisimman moneen vastauksen...!
Tapaan Stephanin tänään, palaan raportin kanssa heti kun ehdin!
P.S. Valitettavasti mulla ei ollut eilen aikaa vastata kuin muutamaan hassuun seerumipostauksen kommenteissa esitettyyn kysymykseen, mun äiskä on parhaillaan vierailulla ja olen keskittynyt hänen emännöintiinsä. :) Vastailen loppuihin kysymyksiin myöhemmin kun taas ehdin.
Yksi parhaita ihonhoidon vinkkejä mitä olen työni kautta omaksunut on kosteusseerumin lisääminen kasvojenhoitorutiiniin. Tästä on apua etenkin siinä tapauksessa, kun iho syystä tai toisesta kaipaa lisäkosteutta, mutta et halua käyttää täyteläisempiä voiteita. Seerumin kautta iho saa runsaasti lisäkosteutta - ilman täyteläisemmän voiteen mahdollisesti tuomaa rasvaista pintaa ja huonompaa imeytyvyyttä. Esimerkiksi sekaiholla paksummat voiteet harvemmin edes imeytyvät kunnolla, sillä pintakuivuudesta kärsivältä sekaiholta ei puutu rasvaa, vaan kosteutta.
Jos ihoasi siis kiristää mutta et halua vaihtaa suosikkipäivävoidettasi tuhdimpaan, kokeile lisätä alle seerumi! Saatat yllättyä. :)
Moni mieltää seerumin edelleen pelkäksi anti age -tuotteeksi jota käytetään korjaamaan ikääntymisen merkkejä. Valtaosa seerumeista löytyykin tuon kategorian sisältä, mutta markkinoilla alkaa olla ilahduttavan paljon myös kaiken ikäisille tarkoitettuja kosteusseerumeita, joiden tehtävä on ensisijaisesti tuoda lisäkosteutta. Moni jättää seerumin kaupan hyllyyn myös hinnan tähden, seerumit ovatkin litrahinnaltaan kosmetiikan arvokkaimpia pisaroita.
Itse suhtauduin seerumeihin pitkään vähän varauksella, mutta parin viime vuoden aikana olen oppinut käyttämään niitä. Esimerkiksi tänä talvena olen joutunut turvautumaan kosteussuihkekikkaani todella harvoin, sillä meikkipohja ei ole näyttänyt yhtään hilseilevältä. Olen käyttänyt seerumia päivittäin päivävoiteen alla.
Tässä postauksessa esittelen neljä silikonitonta kosteusseerumia eri hintaluokista. Valitsin nimenomaan silikonittomia, sillä en itse kuulu tämän keinotekoisen siloefektin ystäviin, ja ennen kaikkea silikoniyhdisteet vievät mielestäni turhaan tilaa niiltä kosteuttavilta raaka-aineilta.
Aloitetaan lempparistani.
REN Max Moisture 30 ml
RENin kosteusseerumi on koostumukseltaan ohuen emulsiomainen. Se tuntuu kokeilemistani seerumeista kaikkein riittoisimmalta, ja pieni pisara leviää koko kasvoille. Ensifiilis on helpottava, kuivuuden tunnetta välittömästi lieventävä. Tuntuu sileältä (vaikkeikaan silikonimaisella tavalla) ja katoaa ihoon nopeasti. Ei jätä iholle mitään "jälkifiilistä".
REN on niin sanottua semi-luonnonkosmetiikkaa ja käyttää tuotteissaan korkealaatuisia kasvipohjaisia raaka-aineita. Max Moisturen inci on lyhyt ja pakattu tehokkailla pehmentäjillä ja kosteuttajilla. Kokoonpanosta löytyy glyserolia, kasvipohjaisia öljyjä, fosfolipidejä, betaiinia ja hyaluronihappoa. REN on ikävä kyllä jutun seerumeista kallein yli 60 euron hinnallaan. (Tämä on harmi siksi, kun mieluiten aina suosittelisin tuotteita joihin itsellänikin olisi varaa.)
LUMENE Arctic Aqua 2 in 1 Skin-Perfecting Moisture-Booster 35 ml
Lumenen kosteus-buusteri puolestaan tekee hämmästyttävän poikkeuksen hinnallaan - tuubi kustantaa alle 15 euroa. Oletettavasti tämä näkyy myös raaka-ainevalinnoissa. Kosteutuksen lisäksi tuote lupaa tasoittaa ihon pintaa ja luoda hyvän pohjan meikille. Koostumus on geelimäinen. Ensifiilis: ei niinkään syväkosteuttava vaan raikastava. Jättää ihon nahkeaksi niinkuin useimmat geelimäiset koostumukset ennen imeytymistään. Ihon pinta tuntuu napakalta.
Tasoittavana ja kosteutta sitovana ainesosana biosaccharide gum-1, joka muodostaa ihon pintaan kosteutta sitovan, silottavan kalvon. Ei niin sileä tuntu kuin silikonissa, mutta ainesosan etuna on luonnollisuus. Muuten inci on todella simppeli ja aika "peruskamaa", muut pääasialliset kosteuttajat ovat glyseroli, butyleeniglykoli ja peg-40 hydrattu risiiniöljy. Yli 90% ainesosista tulee kuitenkin luonnosta.
Itse pidän Lumenen fiiliksestä ihollani vähiten, mutta se kuitenkin hoitaa hommansa eli helpottaa ihon pintakuivuutta.
MAKE UP STORE Hydra Serum 30 ml
Yllätyin, kun Make Up Storeltakin löytyy kosteusseerumi, ja vieläpä ilman silikonia. Koostumus on fluidimainen ja hieman ohuempi kuin RENin Max Moisturessa. Ensifiilis: kosteuttava. Imeytyy ihoon hujauksessa eikä jätä kalvomaista tunnetta niinkuin Lumene.
Ainesosiltaan MUSin seerumi ei ole kovin vakuuttava. Kärjessä on kosteuttajana perus-glyserolin lisäksi synteettinen propylheptyl caprylate, ja näiden jälkeen tulee liuta (niinikään synteettisiä) kalvonmuodostajia ja emulgaattoreita. Joukossa pilkistää sentään hyaluronihappo. Reseptiin on heitetty myös silikaa joka pakkaustekstin mukaan "vähentää hienoja juonteita ja ryppyjä".
Kun vertaa MUS Hydra Serumin inciä RENiin, on ero kuin Norjalla ja Etiopialla. Mutta - kosteuden tunne ja jälkifiilis iholla ovat lähes yhtä hyviä. Pinta jää MUSilla hitusen mattaisemmaksi silikan ansiosta. Itse uskon että pitkässä juoksussa RENin kaltainen ainesosacocktail hoitaa ihoa tehokkaammin, mutta MUS fiksaa sekin välittömän lisäkosteuden oikein miellyttävästi. Hydra Serumin hintaa en valitettavasti tiedä.
KORRES Wild Rose Face and eye serum 30 ml
Korresin seerumia kokeilin ensimmäisen kerran noin vuosi sitten lempparini Estelle & Thildin Rose Otto -seerumin loputtua. Lähdin etsimään tilalle toista silikonitonta, mahdollisimman luonnollista seerumia. Luonnonkosmetiikan puolella seerumeita on edelleen aika vähän, joten "jouduin" kääntymään semi-luonnollisten merkkien puoleen. (Näihin aikoihin löysin myös RENin Max Moisturen.)
Korresin Villiruusu-sarjan seerumi lupaa kosteutuksen lisäksi myös kirkastaa ihoa ja pehmentää juonteita. Kyseessä ei ole vielä mikään varsinainen anti age -tuote, mutta tuotteesta hyötyy parhaiten noin 25+ iho.
Koostumus on geeli-fluidimainen ja ensifiilis todella kosteuttava. Korres Wild Rose on kokeilemistani seerumeista ainoa, joka ei hulahda ihoon hetkessä. Seerumin imeytyessä ihofiilis on samalla nihkeä mutta miellyttävä. Ihoa ei ala kiristää usean minuutinkaan jälkeen seerumin levittämisestä, vaikka päälle ei laittaisi heti voidetta. Tuotteessa lukeekin, että sitä voi käyttää myös yksinään.
Inci on pitkä kuin nälkävuosi ja 77,6% ainesosista on luonnollisia. Ykkösenä veden jälkeen on hamamelis-vettä, jota jotkut haluavat vältellä. Kärjessä on sekä synteettisiä (pentyleeniglykoli, butyleeniglykoli) että kasvipohjaisia (glyseroli, dicaprylyl carbonate) kosteuttajia. Itse en välttämättä ymmärrä kilometri-incien perustelua, kun valtaosa ainesosista on niin pikkiriikkisellä pitoisuudella ettei niillä ihon hoidon kannalta ole mitään merkitystä. Suosin siis lyhyitä incejä aina kun mahdollista - mutta tätä Wild Rose -seerumia käyttäisin mielelläni. Voi kun hintakin vain olisi inasen edullisempi - seerumi kustantaa vajaa 50 euroa.
.
Lumenen, RENin ja Korresin seerumeihin olen tutustunut työni kautta, Make Up Storen seerumin sain blogin kautta.
Miten Karkkipäivän lukijat suhtautuvat seerumeihin? Kuinka moni käyttää seerumia - kuinka moni taas ei koskaan kokeillutkaan? Laitoin aiheesta myös uuden sivupalkkikyselyn. :)
Lupasin kertoa stressinhallintakuulumisiani Nivean ja Indiedaysin Stress Protect –kampanjaan liittyen. Kirjoittelin elämästäni "kotiressaajana" täällä.
Pääsin käymään life coach Anne Karilahdella yhteensä kolme kertaa. Lähtötilanne oli se, että kuvittelin life coachin pystyvän suoraan kertomaan minulle että ”hei, teet asiat ihan väärin!” ja esittävän tilalle jonkun konkreettisen, paremmin toimivan mallin. Minun tapauksessani siis odotin, että Anne suunnilleen kertoisi, missä järjestyksessä ne kotiaskareet pitää suorittaa ettei niistä kerry mieletöntä, elämää varjostavaa vuorta.
Olipa naiivia.
Eihän se niin mene. Life coach ei ole kuin personal trainer, joka kertoo kädestä pitäen millä toimenpiteillä asiakas saa ongelma-alueensa hallintaan. Life coachin rooli on abstraktimpi, hän antaa työkaluja joiden avulla voi lisätä itsetuntemusta ja lähteä selkiyttämään mielen epäjärjestystä. Mielikuvaharjoitukset ovat tässä tärkeässä roolissa.
Lempiharjoitukseni on todella yksinkertainen. Aloitan aamuni istumalla sohvalle mukavaan asentoon ja sulkemalla silmäni. Keskityn hetken aikaa hengitykseen. Sitten kuvittelen mieleeni saippuaoopperamaisen vision täydellisestä päivästäni – miltä päivä näyttäisi jos saisin kaikki tehtävät hoidettua sulavasti ja hyvällä mielellä, ilman stressiä. Annen mukaan tämän pitäisi säännöllisesti toteutettuna alkaa ohjelmoimaan mieltäni kohtaamaan päivä tyynemmin ja rennommin.
Ennen kolmatta life coach -tapaamista olin tehnyt vielä yhden oivalluksen. Minua ei stressaa pelkästään koti suoritteineen. Stressin ytimessä on tunne kiireestä. On ymmärrettävää, että ihminen voi tuntea kiirettä jos on vaikka myöhässä töistä, pinkomassa junaan, järjestämässä kutsuja tai matkalla tapaamiseen. Mutta miksi minulla on kiire silloinkin, kun kukaan ei odota minua mihinkään?
Olen alkanut pysäyttää itseäni tilanteissa, joissa tunnen erityisen ahdistavaa kiirettä. Kysyn itseltäni, ”Siis minne sinulla on kiire? Tekemään mitä?” Useimmiten vastaus on, ”Kotiin. Kun pitää laittaa ne valokuvat/tiskata/kirjoittaa/lakata kynnet/pyyhkiä pölyt/vastata sähköpostiin” jne. ”Mutta kuka sanoo että nämä asiat pitää tehdä johonkin tiettyyn kellonaikaan mennessä?” En osaa vastata. Tunnen vain, että minulla on kiire tekemään. Koska tekemiset kuuluu saada valmiiksi.
Ei auta, vaikka muistutan itselleni, ettei arkea voi "saada valmiiksi". On ihan sama, suoritanko saman päivän aikana kaksi vai kymmenen asiaa, sillä ennen pitkää ne ovat edessä taas. Miksi en voi ottaa rennosti?
Anne kuunteli kertomukseni kiireestä, ja minusta tuntui että olin taas ihan sumpussa. Lähdimme tekemään aiemmalta tapaamiselta tuttua mielikuvaharjoitusta, jossa oma stressin aiheuttaja kuvitellaan hahmoksi ja sen kanssa käydään keskustelua. Tällä kertaa keskustelu ei onnistunut. Stressillä ei ollut minulle mitään sanottavaa.
Sitten teimme toisen harjoituksen. Minun piti kuvitella lämmin, rakastava huone, ja kutsua Stressi sinne. Anne neuvoi, että minun pitäisi ystävystyä Stressini kanssa ja viettää tästä lähin sen kanssa aikaa päivittäin. Harjoitus oli minusta vaativa, ja minun oli ensin todella vaikea keskittyä mielikuvaan. Minun piti myös antaa Stressi-ystävälleni nimi. Ensimmäinen mieleeni tullut sana oli pellava – minusta se on pehmeä ja ystävällinen sana. Niin Stressistä tuli Pellava.
Vaikka harjoitus jätti minulle vähän epävarman ja hölmistyneen olon, taisin kuitenkin onnistua. Nyt näen Pellavaa aina kun koen sen tarpeelliseksi. Esimerkiksi eräänä aamuna heräsin hurjan ahdistuneena nähtyäni todella painostavia uunia päälleni kaatuvista velvollisuuksista. En meinannut haluta nousta sängystä. Sitten tein niin kuin Anne oli neuvonut – kutsuin Pellavan viereeni ja otin sen kainaloon. Tämä kuulostaa kyllä minustakin ihan pimeältä – mutta se toimi. Hetken kuluttua rauhoituin.
Välillä olen kutsunut Pellavan mukaan kuntosalillekin. Jos huomaan vilkuilevani kelloa hieman liian tiheästi keskityn ajatukseen Pellavasta. Kuvittelen sen vaikka juoksumaton viereen ja juttelemme. Yleensäkin Pellavasta on ihan mukavaa, että pyydän sitä mukaan harrastuksiini. Eikä sillä tunnu olevan mikään kiire kotiin. ;)
Olen selkeästi ollut vähemmän kuormittunut aloitettuani stressinlievitysprojektini. Ja ymmärrän, ettei ongelmani ratkea sillä, että joku tulisi sanomaan että ”Ei kun tee tää ensin ja sitten vasta toi ja nää sitten kerran kahdessa viikossa”. Olen tosi iloinen, että pääsin kampanjaan mukaan ja sain mahdollisuuden tavata Annen.
* * *
Millaisia stressinlievityskeinoja teillä on? Onko joku tutustunut mielikuvaharjoituksiin vai onko "sauna, suklaa & viinilasi" -linja tehokkaampi?
Saan arpoa teille vielä kaksi settiä Nivean mainioita Stress Protect –deodorantteja (ja käsittääkseni kassissa on muitakin Nivea-tuotteita), joten laittakaas jakoon parhaita vinkkejänne stressiä vastaan. Osallistumisaikaa on perjantaihin 8.3. klo 21.00 saakka. Anne Karilahden vinkkejä löytyy muuten Indiedaysin Nivea-brändisivulta, jossa tuo samainen arvonta on myös vielä käynnissä.
Mä muuten tein yksi aamu testin - laitoin toiseen kainaloon tuota Nivean dödöä ja toiseen toista antiperspiranttia. Sitten meikkaamaan. Ja kyllä vain - stressidödökainalo pysyi kuivana, toinen ei. :D
P.S. Kuvituksena Hugo Simbergin teoksia. Kun Anne pyysi minua visioimaan miltä Stressini näyttää, näin mielessäni ensimmäisenä Simbergin peikkohahmoja.
Edit. 10.3. ARVONTA SUORITETTU. Onni suosi nimimerkkejä Henna ja datariina! Voittajiin on otettu yhteyttä.
Mikä ilostuttaa tänään?
No kun löytää viikon aikana saapuneen postin joukosta "uuden" puhelimen!!
Mä ihan sulin hellyyteen kun avasin kuoren. Lämpimät kiitokset vanhan Nokiansa adoptioon antaneelle lukijalleni!
Mun vanhuksella on nyt kaveri, joka tulee jatkamaan sen elämäntehtävää kun Pinkistä aika jättää...! <3
