Fuengirolasta vähän toisenlaiseen meikkikouluun.... ;)
Osallistuin viime viikonloppuna Helsingissä Make Up For Ever Academyn hää- ja juhlameikkikurssille. Opettajana toimi Julius Sepponen.
Kahden päivän kurssilla oli ensin teoria- ja demomeikkiosuus lauantaina ja sitten oppilaiden harjoitusmeikkausta sunnuntaina.
Julius loihti ihanalle demomallillemme Sallalle intensiivisen kauriinsilmämeikin.
Häämeikin kaikkein tärkein elementti on kesto. Meikissä kannattaa käyttää kosteudenkestäviä tuotteita niin pitkälle kuin mahdollista. Primer sekä luomilla että koko kasvoilla on ehdoton must.
MUFElla on peräti seitsemää eri sävyistä primeria erilaisiin tarpeisiin. HD-linjan primereilla voi esimerkiksi taittaa punoitusta, kirkastaa harmaata hipiää, raikastaa kelmeää ihoa tai neutraloida vihertäviä sävyjä. Näiden lisäksi on vielä erityisesti rasvoittuvalle iholle All Mat Primer.
Mikäli iholla on erilaisia "ongelmia", voi käyttää useampaa kuin yhtä primeria. Julius neuvoi, että eri primer-kerroksia ei kuitenkaan saa laittaa päällekkäin, tulos ei silloin ole pysyvä. "Ei kalvoa kalvon päälle". Primereita yhdistäessä ne täytyy sekoittaa, esimerkiksi rasvoittuvalle sekä punoittavalle iholle voidaan sekoittaa yhteen All Mat ja HD Primer Vihreä.
.
Kulmakarvat ovat myös meikin tärkeimpiä elementtejä sillä ne muotoilevat kasvoja ja vaikuttavat koko yleisilmeeseen. Väärin meikatut kulmat voivat tehdä kantajastaan esimerkiksi alakuloisen, vihaisen tai yllättyneen näköisen.
Julius neuvoi, että häämeikissä kulmia ei kannata meikata puuterimaisella kulmavärillä, se ei kestä yhtä hyvin kuin kynä, vaha tai voide. Make Up For Everin vedenkestävässä sarjassa voidemainen kulmaväri Aqua Brow, joka on Juliuksen suosikki kulmien meikkauksessa. Sallan meikissä hän teki havainnollistamisen vuoksi toisen kulman kynällä, toisen Aqua Brow'lla.
Silmämeikissä koko luomelle levitettiin voidemaista, shampanjan sävyistä Aqua Cream -luomiväriä #13. Varjostukset luotiin tummanvihreällä vedenkestävällä Aqua Shadow -silmämeikkikynällä jota käytettiin myös alaluomella, ja sen päälle lisättiin vihreää puuteriluomiväriä #93. Varjostusta syvennettiin vielä mustalla luomivärillä #4.
Liikkuvan luomen sisänurkkaan sipaistiin vaaleanpunaista puuteriluomiväriä #89. Kulmaluulla luunvaalea sävy #3 ja beige #126. Rajaus tehtiin Aqua Linerin sävyllä #14. Alaluomen sisärajauksessa Julius käytti puoliksi valkoista ja puoliksi mustaa kohl-kynää (ja näköjään seassa myös vihreää Aqua Shadow-kynää...)
Ripsiin harjattiin vedenkestävää Smoky Lash -maskaraa.
Meikkipohja + huulet tehtiin seuraavilla tuotteilla:
* * * *
Ja sitten sunnuntain harjoitusmeikkeihin! :)
Erään oppilaan työ vaiheesta valmiiseen. Meikkiä oli tuossa "valmis"-kuvassa tosin jo ehditty hieman pyyhkimään miedommaksi, kun malli ei halunnut lähteä liikenteeseen tummassa meikissä (enkä ehtinyt ottaa kuvaa ajoissa ;)). Tämä oli mun lempimeikki, ei ehkä ylläri? :D Kulta + violetti <3 !! Todella kauniit varjostukset.
Lähikuvassa rajaus. Julius neuvoi tekniikan, jolla raskaalle, poimuiselle luomelle saa piirrettyä kauniin siipirajauksen. Jos siiven piirtää "suoraan", se näyttää silmän auki ollessa poimuiselta ja ikäänkuin "katkeaa". Kun siiven piirtää kuvan havainnollistamalla tavalla hieman hyppyrimäisesti, ikäänkuin lentokoneen peräsimen muotoon, rajaus näyttää silmän auki ollessa linjakkaalta ja suoralta.
Toisen oppilaan työ.
Tässäkin käytettiin kultaa ja violettia yhdistettynä tummaan harmaanruskeaan. Vahva meikki joka oli livenä vieläkin tummempi
En ehtinyt / tajunnut / huomannut ottaa kuvia kaikkien kurssilaisten töistä kun olin uppoutunut suurimman osan ajasta omaan malliini. (Ja huomasin myös olevani jonkun verran "hukassa". Mielenkiintoista miten erilaiselta ja jopa vaikealta voikaan tuntua meikata ympäristössä, joka ei ole itselle lainkaan tuttu eikä tiedä yhtään missä kaikki tuotteet ovat eikä tunne meikkipohjien sävyjä jne jne... ^_^ Haastavaa! :))
Olisi kyllä ollut kiva näyttää vielä lisää meikkejä, kaikkien meikit olivat todella erilaisia.
Tässä siis mallini Hanne ennen ja jälkeen -kuvissa, jotka näitte jo aiemmin viikolla.
Oli kiinnostavaa lukea kommenttejanne ja antamaanne palautetta. Kiinnititte huomiota hyvin eri asioihin kuin opettaja. :) Teillä oli hyviä pointteja, kuten irtoripset joiden puuttuminen on kyllä aikamoinen kömmähdys juhlameikissä. Ilman niitä meikki on tosiaan viimeistelemätön. Juuri ripsistä en kuitenkaan saanut opettajalta kritiikkiä.
Juliuksen arvio:
Tein kulmakarvat Aqua Brow'lla, joka oli minulle entuudestaan aivan vieras tuote. Vähän jännitti sen käyttö, mutta lopulta sain sen laitettua aika tasaisesti. Sain MUFElta oman kappaleen kotitestailujakin varten.
Koska Hannella on vihreät silmät, tuntui roosan ja violetin sävyinen meikki helpolta (nohh, ehkä vähän liiankin itsestäänselvältä) suunnalta. Hannen oma tyyli ei ole mitenkään räväkkä, joten toisaalta tuntui luontevalta lähteä tekemään aika hillittyä meikkiä - vaikka sitten myöhemmin liika kiltteily jäi harmittamaan ^_^
Käytin silmämeikkiin koko luomella roosan sävyistä Aqua Cream -luomiväriä (#716) ja vaaleanpunaviolettia Diamond Shadow -luomiväriä (#303), ja varjostuksiin harmaaseen taittavaa keskiviolettia (#121) ja tummanviolettia (#79). Kulmaluulle laitoin neutraalia vaaleaa luomiväriä.
Rajasin yläluomen Aqua Black -geelilinerilla ja harjasin ripsiin Smoky Lash -maskaraa. Alaluomi oli viimeiseen saakka meikkaamaton, ja mietin pitkään tehdäkö sisärajaus vai ei. Lopulta meikki tuntui liian kesyltä, ja tein mustan sisärajauksen Aqua Shadow -kynällä ja lisäsin alaluomelle samoja sävyjä kuin yläluomella. Kuten aiemmin totesin, tummanharmaa kynä olisi ollut parempi valinta. Sisänurkkaan laitoin Juliuksen neuvosta valkoista kynää.
Pohdiskellessani oman varjostustyylini eroa Juliuksen demomeikkiin, minulle tuli mieleen tämä postaus parin vuoden takaa. Siinä minä ja ystäväni Leena teimme samoilla sävyillä omat versiomme samantyylisestä meikistä Leenan silmiin. Minun meikkikäsialalleni tunnusomaista on laajat kaaret ja utuiset reunat, ja voimakkaasti ulos- ja ylöspäin suuntautuvat häivytykset. Sanoin Juliuksellekin, että on se mielenkiintoista etten minä tunnu osaavan tuollaisia "keskitetympiä" varjostuksia. Tässä kai huomaa sen ettei ole käynyt mitään meikkauskouluja. ^_^
Hannen meikkipohja + huulet tehtiin seuraavilla tuotteilla:
Sekin oli teiltä hyvä pointti, että poskipunaa olisi voinut levittää keskemmälle kasvoja poskien "omenoille". Prinsessamaiset rusoposket olisivat tuoneet meikkiin eloa ja sopineet Hannen kapeille kasvoillekin. On muuten todettava, että kuvissa Hannen meikin varjostus + poskipuna on näyttävät todellista vaaleammilta, ihan noin kalpea hän ei ollut IRL. :)
* * *
Kiitokset MUFE Academylle, Juliukselle, Sallalle, Hannelle ja muille kurssilaisille mahtavan mielenkiintoisesta viikonlopusta!
Sain eilen vinkin eräältä lukijaltani koskien Espanjan Fuengirolassa sijaitsevan suomalaisen meikkaaja-maskeeraajakoulun kotisivun kuvagalleriaa. Galleriasta löytyy kuvia otsikolla "Kauneusmeikkauskurssi 2013".
Ainoa lähikuva, "päivämeikkiharjoitus", ei näyttäisi kuitenkaan olevan kenenkään koulun oppilaan tuotoksia. Tutulta näyttävässä kuvassa onkin meikäläisen tekemä meikki, enkä ole tietääkseni osallistunut tänä vuonna (tai muinakaan vuosina) kyseisen koulun kursseille. Itse meikkikin on tehty jo marraskuussa 2010, jolloin se julkaistiin blogissa osana "Nopeat ja simppelit" -juttua.
Mitä olette mieltä siitä, että maskeeraajakoulu turvautuu jonkun ventovieraan meikkikuvaan esitellessään kurssiaan? Luulisi nyt meikkikuvia olevan omasta takaakin. Ei ehkä paras mahdollinen käyntikortti koululle, jos omien oppilaiden tekemistä meikeistä ei löydy julkaisukelpoista lähikuvaa.... Sangen erikoista.
Sillä ei kannaltani ole mitään väliä jos joku käyttää kuvaani tällaisessa yhteydessä, mutta laittaa vain ihmettelemään koulun puolesta.
Aiemmin kuviani on bongattu mm. smokey-meikin opetusmateriaalina eräässä ammattikoulussa.
Beebeestä on nyt edetty seuraavaan kirjaimeen, ja nyt tulevat CC-voiteet. :) Moni teistä on niistä jo varmaan kuullutkin.
Kotimainen Lumene on Suomen markkinoilla ensimmäisten joukossa CC-voidelanseerauksensa kanssa. Tutustuin voiteeseen jo aiemmin keväällä Lumenen koulutuksessa ja voide jätti jo tuolloin varsin positiivisen fiiliksen. "Onpas kevyttä, mutta silti peittävää..!" oli ensiajatus.
Nyt pääsin kokeilemaan tuotetta oikein kunnolla Lumenen ja Indiedaysin kamppiksen myötä. Brändisivulla voi tuttuun tapaan osallistua arvontaan. Palkintona on viisi kappaletta 60 euron arvoisia Lumenen tuotepaketteja. Käy myös tykkäämässä Lumenen Facebook-sivusta niin Lumene ilahtuu! ^_^
Kirjainyhdiste CC tulee sanoista "color correcting". Aivan niinkuin BB-voiteidenkin kohdalla, CC-nimikkeen alla tullaan varmasti näkemään eri tyyppisiä tuotteita laidasta laitaan, mutta pääasiallisena jujuna ja erona BB:hen on nimenomaan ihon värivirheiden korjaus. Voiteeseen on siis lisätty tavallista meikkivoidetta/BB-voidetta enemmän neutraloivia väripigmenttejä, jotka taittavat ihon punoitusta, kirkastavat harmautta tai neutraloivat silmänalusten sinisyyttä.
Osa markkinoiden CC-voiteista toimii myös kosteuttajina, mutta Lumenen CC on nimenomaan meikkivoide. Se tulee siis kosteusvoiteen päälle.
Tuote lupaa kuutta asiaa:
1 Se on MEIKKIVOIDE - tekee ihon pinnasta sileän ja tasoittaa sen sävyä
2 Se toimii kuin PEITEVOIDE - peittää ihon kirjavuutta (etenkin punoitusta), nappaa ihoon kiinni hyvin
3 Se toimii myös kuin POHJUSTUS - silikoniformula auttaa häivyttämään ihohuokosia ja pitämään meikin paikoillaan (CC:ssä vaikuttaisi incin perusteella olevan eniten silikonia kaikista Lumenen meikkivoiteista)
4 Se on HELEYTTÄJÄ - tuo iholle hehkua valopigmenteillä ja puolukkaöljyllä (öljyn sisältämä C-vitamiini kirkastaa ihoa)
5 Se lupaa KESTOA - noh, tämä kohta tulikin jo oikeastaan tuossa pohjustus-kohdassa ^_^
6 Siinä on AURINKOSUOJA - sisältää suojakertoimen 20
CC-voidetta on kolmea eri sävyä; Light, Medium ja Deep. Minulle menisi varmaan vaaleinkin, mutta koen Medium-sävyn enemmän omakseni. Kuvassa iho ennen ja jälkeen Medium CC:n. Levitin voidetta myös silmien alle ja silmäluomille. Aivan peiteaineen tavoin CC ei silmänalusia peitä kuten kuvasta huomaa, mutta peittävämpää tämä on kuin Lumenen BB.
Koostumus on ohuempi mutta peittävyys silti parempi kuin BB:ssä. Tykkäsin Lumenen BB:stäkin mutta CC on vielä enemmän mieleeni. Ehkäpä siksi, että kuulun siihen käyttäjäryhmään joka mieluummin laittaa kosteusvoiteen erikseen ja meikkipohjan erikseen. En siis kaipaa itse meikkipohjalta enää kosteusvoiteen ominaisuuksia.
Ihoni ei ole kovin kirjava, mutta näkyvä punoitus taittui tehokkaasti ja nenänpielen huokoset katosivat lähes näkymättömiin.
Olen nyt käyttänyt CC:tä kaksi viikkoa, ja olen tyytyväinen! Meikkipohja on ohut, kuulas ja kestävä. Mineraalipohjaan verrattuna tulos on kuitenkin meikkimäisempi, niinkuin melkein kaikissa mineraalit vs. "normimeikki" -tapauksissa.
Koostumus nappaa ihoon hyvin kiinni mikä tukee peittävyyttä ja pysyvyyttä. Pinta jää semi-mataksi eikä välttämättä kaipaa päälleen puuterointia. Testasin CC:tä parina päivänä niin, että puuteroin toisen puolen kasvoista ja toisen en. Kestävyys kummallakin puolella oli yhtä hyvä, lukuunottamatta salipäivää, jolloin meikkipohja hieman suli puuteroimattoman puolen suupielijuonteen kohdalla. Mutta ällistyttävän hyvin pinta kesti hikoilua!
Sävyvertailua BB-voiteeseen.
Yhtenä päivänä tein myös niin, että laitoin toiselle puolelle kasvoja CC:tä ja toiselle BB:tä. Salin jälkeen oli selvää, että CC kesti paremmin. On se muuten jännä että kasvoille voi laittaa noin eri sävyisiä meikkipohjia eikä naama silti näytä kaksisävyiseltä....
Olen tykännyt laittaa CC-voiteen tällaisella Shiseidon kulttisivellintä imitoivalla tiheällä, tasapäiseksi leikatulla pyöreällä meikkivoidesiveltimellä. Sivellin kuuluu Kicks-ketjun omaan sivellinkokoelmaan ja tulen esittelemään sen vielä omassa postauksessaan. Halpa ja oikein hyvä sivellin! (Kicks kutsuu sitä BB-voidesiveltimeksi, mutta en kyllä tajua miksi sen käyttö pitäisi rajoittaa juuri BB:ihin...)
Alla oleva vertailu ei ole mikään Lumenen virallinen taulukko vaan minun näkemykseni ja kokemukseni CC:n ja kahden muun omistamani Lumenen meikkivoiteen välillä.
Seerumi-meikkivoide jättää mielestäni yhtä kauniin ja huokosia blurraavan pinnan kuin CC, mutta CC on peittävämpi ja tasoittavampi.
Summa summarum: Cee Cee on suosikkini Lumenen tämänhetkisessä meikkivoidevalikoimassa. Todella onnistunut ja laadukkaan tuntuinen koostumus ollakseen näinkin halpa meikkivoide. (Ja on jälleen kerran todettava, että silikonilla on todella merkittävä rooli meikkipohjan kosmeettisessa miellyttävyydessä. Tämän vuoksi luonnonkosmetiikan meikkivoiteet eivät ikävä kyllä voi koskaan kilpailla koostumuksissa synteettisten kanssa.) Tuotteen hinta on 16 euron kieppeillä.
Joskus on vain saatava hampurilainen.
Mehukas, makea, juustolla ja sipulilla kuorrutettu, mureapihvinen, pehmytsämpyläinen, täyteläistä kastiketta tursuava, ketsupilla viimeistelty hampurilainen.
Karppaava kasvissyöjäkin voi sellaisen nauttia nou problem! :)
Mätin äsken naamaani tämän herkun. Voi ihmiset miten hyvää se oli. Niin hyvää että siitä syntyi ex tempore impulssipostaus Karkkipäivään.
.
Sannin kasviskarppi-purilainen syntyy seuraavista aineksista:
Ruokaisampaan "deluxe"-versioon tulee vielä paistettu kananmuna juuston ja pihvin väliin.
Hakkaa jonkun Mäkkärin höttö-kasvispihvi-hampparin tai Hesen äklön karppurilaisen (liekö niitä enää edes valikoimassa..?) kuusi-nolla. Vegemestan Piraatti kuuluu myös kasvishampurilaisten eliittiin, mutta vhh:lainen valmistaa oman versionsa vaihtaen kaurapohjan mantelisämpylään.
Miksi ihmeessä Suomessa on niin h*mmetin vaikea löytää hyviä kasvishampurilaisia? Onko ravintoloille tai pikaruokakioskeille jotenkin erityisen haasteellista hankkia SOIJA(tai quorn)pihvejä niiden löröjen ja mauttomien juurespihvien sijaan? Kävisivät edes kerran maistamassa Vegemestan purilaista ja miettisivät sitten millainen kunnon kasvishampparin kuuluu olla.
Nii!
Terveisin Sanni.
Muutama ennen ja jälkeen - kuva viikonlopun meikkikurssilta. Laitan kunnon kurssipostauksen tulemaan myöhemmin, minulta puuttuu vielä kuvia lauantailta.
Harjoitusmallini Hanne ja tulkintani häämeikistä.
Olin tyytyväinen meikkiin ja samalla en ollut. Siitä jäi puuttumaan jokin..... "oomph". Meikki sopi Hannelle ja korosti hänen vihreitä silmiään, mutta oli mielestäni jotenkin... no, en tiedä. Jotenkin vaisu. Ja liian tuttu "Sannityylin meikki". Olisin toivonut oppivani kurssilla uusia tekniikoita. Valitettavasti jäin Mr. Karkkipäivän syntymäpäiväjuhlien takia vaille osaa lauantain demosta ja menetin tärkeän osan opetusta. No, ei voi mitään.
.
Kerron teille varsinaisessa kurssipostauksessa millaisen palautteen sain opettajaltamme Julius Sepposelta meikistä. Good or dud? Stay tuned....
Vieraillessani helmikuussa Laveran maahantuojan toimitiloissa minulle tarjottiin myös mahdollisuutta pieneen hemmotteluhetkeen Laveran tuotteita käyttävässä hoitolassa Riihimäellä.
Kukapa kieltäytyisi ihanasta kasvohoidosta? Totta kai otin tarjouksen vastaan. :)
Hämeenkadun Kauneushuonetta vetää Sirpa Martikainen 15 vuoden kokemuksella. Sirpa on Cidesco-Eko kosmetologi, reikihoitaja ja luontaistuoteneuvoja. Kauneushuone on toimintaidealtaan/konseptiltaan hieman sukua Maarianhaminan valloittavalle Lustans-hoitolalle. Sirpan hoitolassa käytetään ekologisia tuotteita siivousta ja pyykinpesua myöten.
Kauneushuoneen todella laajaan tarjontaan kuuluu täyden linjan kosmetologipalvelujen lisäksi mm. vyöhyketerapiaa, reiki-hoitoa, ki-energiahierontaa, kalevalaista jäsenkorjausta, ravitsemusneuvontaa ja NLP:tä. Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma ammatinharjoittajansa. Voipa hoitolassa ottaa myös 80-prosenttisesti luomuraaka-aineita sisältävän suihkurusketuksenkin. Sirpa toivoo löytävänsä tiimiin vielä ekokampaajan.
Sirpa teki minulle klassisen kasvohoidon johon kuuluu ihon puhdistus ja kuorinta, hieronta, naamio, seerumi ja hoitovoide.
Puhdistustuotteena Sirpa käytti Faces-linjan malvaa ja mantelia sisältävää puhdistusmaitoa. En meinannut ensin edes tunnistaa tuotetta, se tuoksui niin ylelliseltä verrattuna putsauskokemukseen omassa kylppärissä. Jokailtaisen meikinpuhdistusrutiinin arkisuus muuttaa tuoksukokemuksenkin miedommaksi ja arkiseksi.
Kuorinta suoritettiin hyvin kevyenä versiona, sillä kerroin kuorineeni ihoni alle viikko sitten. Tuotteena käytettiin Laveran vaahtoavaa, jojobahelmiä sisältävää kuorintageeliä.
Seuraavaksi Sirpa hieroi kasvoni käyttäen Laveran ruusuöljyä. Ensin hän varmisti että ruusu on minulle ok, kaikki kun eivät siitä niin välitä. Ruusu ei ole minunkaan ykköstuoksusuosikkini, mutta Laveran ruusu-tuotteissa on makea, vähän ”karkkimaisempi” tuoksu kuin monissa muissa, ja tykkään siitä pieninä annoksina. Esimerkiksi juuri tällaisessa hemmotteluyhteydessä.
Hieronnan aikana taisin torkahtaa, niin kuin varmasti valtaosa kasvohoitoasiakkaista aina tekee…
Hieronnan jälkeen Sirpa levitti kasvoilleni Ruusu–naamion, ja lopuksi My Age –seerumin ja päivävoiteen (vai meniköhän se seerumi jo naamion alle vaikuttamaan..? Puoliunessa kun olin niin ei kaikki ihan hahmottunut.. ^_^).
Iho oli hoidon jälkeen odotetusti pehmeä ja sileä, mutta ihan saman näköinen kuin ennenkin. (Jotkut käyvät kosmetologihoidoissa parantaakseen tai hoitaakseen ihoaan, minulle hoidot ovat pelkkää hemmottelua.) Ihofiilis oli jonkin verran tahmea, sillä noin monta tuotetta (öljy + naamio + seerumi + kasvovoide) ei pysty imeytymään normaalille iholleni. Sama juttu aina kaikkien kasvohoitojen jälkeen. ;)
Laveran tuotteet ovat tulleet minulle todella tutuiksi vuosien varrella, mutta oli mielenkiintoista huomata miten eri tavalla tuotteet aistii kun ei näe mitä käytetään. (Katsoin tuotteet vasta hoidon jälkeen.) Esimerkiksi tuoksut tulevat esiin aivan eri lailla kun ne aistii ”sokkona”, maatessaan silmät ummessa rennossa tilassa. Hoidon aikana huomasin, kuinka vahva tuoksumaailma Laveralla tosiaan onkin.
Lavera-hoito sopii siis erityisesti kukkaisista tuoksuista ja aromaterapeuttisesta hoidosta pitäville. Tuoksuherkille ja allergikoillekin on kuitenkin vaihtoehto; heille hoito voidaan tehdä Neutral-linjan hajusteettomilla tuotteilla.
Oletteko te löytäneet jotain ihania ekohoitoloita?
Blogosfäärin tuttuja "päivä bloggaajan kanssa" -postauksia ei ole Karkkipäivän historiassa ilmestynyt kuin yksi. Nyt kasvatan luvun kahteen.
Keskiviikko kello 7.40. Herään.
Päivä alkaa karvojenpoisto-operaatiolla. Veetin voiteen vaikuttaessa makailen kylppärin lattialla ja luen Ulla-Lena Lundbergin Is-kirjaa. Sen ruhtinaalliset 6 minuuttia jonka voide vaikuttaa. ^_^ Saadakseni edes jotain päivän lukukiintiöön.
.
Kun karvat on hoidettu, on kahvin vuoro. Maitokahvi on minulle aamiainen numero 1 ja aamun ihanimpia hetkiä. En nauti kahvia mielelläni ruoan kanssa koska se on itsessään kuin ateria. Juon yksi tai kaksi isoa neljän desin mukillista. Puolet kuumaa, vaahdotettua soijamaitoa ja puolet kahvia. (Kuvassa en ole minä ;))
.
Kello 8.40.
Alan kirjoittaa kirjettä norjalaiselle kirjeystävälleni Gro Elille.
Kello 10.20.
Aamiainen nro 2. Juustomunakas salaatilla. Jatkan kirjeen kirjoitusta.
Kello 11.15.
Siirryn meikkaamaan ja kuvaamaan. Otan kuvia tulevia blogijuttuja varten meikistä, meikkipohjasta ja muutamista hiustuotteista.
Natural Code -juttua varten oli enää yksi paletti testaamatta; Denim. Rajaukset uudella Indeliblen Scuba Dive -geelilainerilla --> tein helmikuussa pitkästä aikaa tilauksen Mad Mineralsille.
Teen Denim-meikin vain toiseen silmään, kuvaan ja pesen sen pois. Teen tilalle huomattavasti hillitymmän, liilan meikin.
Kello 12.20.
Hillitty meikki on tarpeen, sillä seuraavaksi lähden salille. Ne ajat ovat takanapäin jolloin vielä "bodailin" smokey-meikeissä. Vuorossa on alakroppapäivä jonka ohjelmaan kuuluu yksi eniten vihaamimpiani liikkeitä; lonkan ojennus laitteessa. Liike on aina yhtä tuskaa ja on todellinen selvityjä-olo kun pääsee eteenpäin seuraavaan liikkeeseen...
Kello 13.45.
Lounas kotona. Valmistan eriskummallisen mössön jääkaapin jämäaineksista; soijasuikaleita, herkkusieniä, sipulia ja punakaalia dijonsinappikermakastikkeessa. Oli aika hyvää. Jätän pienen osan otettavaksi mukaan töihin.
.
Kello 14.45.
Töihin! Minulla on tällä viikolla pitkästä aikaa muutama vuoro vanhassa työpaikassani Kosmetiikkaliikkeessä. Kivaa!
Edellisen kerran tein vuoron helmikuussa, ja sen jälkeen liikkeeseen on vyörynyt kymmenittäin kevään uutuustuoksuja. Aaaaaaa!!!! Nuuhkin ihastuneena uutuuksia läpi ja päässä alkaa uhkaavasti soida tuttu "Tää-ois-niinku-ihan-pakko-saada" -melodia. Jos minun on jotain kosmetiikkaa vaikea vastustaa, niin se on kynsilakat (koska ovat verrattain halpoja) ja hajuvedet (koska olen yksinkertaisesti tuoksufriikki).
Hämmästyneenä huomaan tykkääväni jopa DKNY:n uusista kausiompuista. Myös Lanvinin Me vetää puoleensa.... Onneksi minulla on järkeä päässä enkä tule ostamaan niitä. (Enhän..? Edes viimeisimmällä 20 % alekupongilla + henksualella...? En.)
Kaksi asiakasta ilmoittautuu lukijoikseni. Terveisiä vain, ja toivottavasti toinen teistä tykkää siitä Aussien Luscious Long -hoitoaineesta. :)
Kello 20.25.
Mies hakee minut töistä ja menemme Prismaan. Tuorekasvisosasto kotona kaipaa täydennystä. Mies mutisee kassalla, "Ei hemmetti seitsemän kymppiä vihanneksiin...."
Kotona teen myöhäisillalliseksi salaattia lämminsavulohella. Kello on jo melkein kymmenen. Katsomme yhdessä tv:stä "Rakas, sinusta on tullut Pullukkaa". Ihan tyhmä ohjelma.
Kello 23.00.
Keitän mukillisen Hisaen tuomaa japanilaista Sakura-teetä. Siinä on suolattuja kirsikanpuunlehtiä....!
Alan käydä läpi viikonlopun meikkikurssin mallihakemuksia. Niitä on yli 60. Lopulta suoritan arvonnan.
Kello 23.55. Tajuan, että olen melkein unohtanut päivän zäpäytyksen. On taas bikinirajan valotuksen aika. Karvoja ei ollut kasvanut edellisen käsittelyn jälkeen kuin muutama hassu. Ehkä nekin saadaan nyt uneen...?
Olen niin väsynyt että tajuan etten vielä infonnut malleja heidän valinnastaan. Lähetän sähköpostia.
Kello 00.40. Menen nukkumaan. Näen unia mallihakemuksista.
Sain viikonloppuna rakkaan vieraan Japanista.
Hisae ja minä olemme olleet kirjeystäviä jo 17 vuotta, ja Hisae vieraili Suomessa jo toista kertaa. Harmaita loskakatuja tarpoessamme ja märkien hiutaleiden vihmoessa kasvoihin mietin, tuleekohan enää kolmatta.... ;) Olkoon kukaan mitä mieltä tahansa, minusta Suomi on vähiten edustavimmillaan juuri keväisin katujen muuttuessa likaisiksi kurakentiksi. Japani puolestaan kylpee parhaillaan ihastuttavien kirsikanpuunkukkien vaaleanpunaisessa kajossa...
Kontrastina harmaan ankeille sääolosuhteille halusin tehdä Hisaelle kirsikanpuunkukkien inspiroiman meikin. Hisae vierastaa värikkäitä meikkejä, mutta sain hänet puhuttua ympäri hempeän vaaleanpunaiseen silmämeikkiin. Itse olin kovin tyytyväinen lempeään tulokseen, ja ystävänikin uskalsi lopulta lähteä ulos meikissään totuteltuaan siihen hetken. :)
Hisaen oma perusmeikki koostuu BB-voiteesta, kulmakynästä ja beigestä luomiväristä. Maskaraa hän käyttää kuulema hyvin harvoin
.
Mietin ensin tekisinkö meikkipohjan Hisaen omalla BB:llä, kun epäilin että minulta löytyisi aasialaiselle iholle sopivaa sävyä. Mineraalien ystävä kun olen, päätin kuitenkin kokeilla Bare Mineralsin keltapohjaista Light-sävyä. Ja kas, se sopikin täydellisesti. Käytin mineraaleja myös silmämeikissä.
Ripsien taivutus olisi avannut silmiä ratkaisevasti, mutta ystäväni ei ollut taivuttimista kovin innoissaan. Hisaeta traumaattiselta kokemukselta säästääkseni päädyin levittämään ripsiin vain yhden kerroksen Cliniquen High Lengths -maskaraa.
Halusin kokeilla Stephan Øienin vinkkaamaa tapaa yhdistää meikissä kylmää ja lämmintä 50/50-periaatteella. Meikkipohja ja huulimeikki olivat lämpimät, poskipuna ja silmämeikki viileät. Yhdistin poskilla kahta poskipunaa; IsaDoran kevätlookin kylmää pinkkiä (Pink Blossom) ja Estee Lauderin neutraalia persikkapinkkiä (Peach Nuance). Pink Blossom oli minusta yksinään liian kylmä, ja Peach Nuancella sain sitä taitettua enemmän mieleisekseni.
Luomille levitin ensin kauttaaltaan Mad Mineralsin pinkkiä Big Apple -sävyä. Sitten levitin päälle sisänurkkapainotteisesti Pure Luxen vaaleanpuna-valkoista duochrome-sävyä Red Aura, joka vaalensi Big Applen ärhäkkyyttä. Alaluomen uloimpaan nurkkaan sipaisin Pure Luxen siniseen taittavaa pinkkiä, sävy Smug. Sen sininen hohde toi kivan pienen lisän muuten yksisävyiseen meikkiin. Sävytin alaluomen ripsirajaa vielä kevyesti Big Applella ja kylmänbeigellä sävyllä Natural Coden Chic-triosta. Kulmaluulle laitoin MACin ihonsävyistä Brule-sävyä. Tein ripsirajaan ohuen rajauksen Maybellinen Master Precise -tussilla.
Huulille levitin Lancômen ruusubeigeä Beige Mirage -huulipunaa ja sen päälle Estee Lauderin kullanbeigeä Honey Flower -huulikiiltoa. Huulten "rajaus" on Hisaella luonnostaan omasta takaa. :)
Cherry Blossom Girl.
Airin biisikin on muuten ihana. <3
Kerroin saaneeni joku aika sitten testiin tuotteita The Body Shopin Ecocert-sertifioidusta Nutriganics-linjasta, jota olen jo todella pitkään halunnut kokeilla. Seuraa aatoksiani kyseisistä puteloisista.
Nutriganics-linjaan kuuluu yhdeksän tuotetta; puhdistusvaahto- ja geeli, kasvovesi, päivävoide, yövoide, silmänympärysvoide sekä kaksi eri seerumia. Tai toisen seerumin nimike on tehotiiviste (samaan tapaan kuin Lancôme kutsuu Génifique-seerumiaan tiivisteeksi, tämän tarkoituksena on ainakin Lancômen mukaan tehdä tuote "helpommin lähestyttäväksi" niille asiakkaille jotka automaattisesti mieltävät 'seerumin' vahvaksi anti age -tuotteeksi).
Testipaketista paljastui sarjan puhdistusvaahto, naamio ja kosteusseerumi. Tuota seerumia toivoin itse mukaan testituotteisiin, sillä olen viime aikoina ollut kovasti kiinnostunut silikonittomista kosteuttavista seerumeista.
Juttelin The Body Shopin liikkeessä myyjän kanssa ja hän kehui Nutriganics-vaahdon olevan yksi pehmeimmistä puhdistusvaahdoista mitä hän on kokeillut. Ainakin TBS:n valikoimassa se on kuulema kaikkein miellyttävimmin iholla liukuva.
Minun on todettava, että olen ilmeisesti ollut sangen onnekas omien testivaahtojeni kanssa, sillä kaikkien kokeilemieni pumppuvaahtojen joukossa TBS Nutriganics sijoittuu pehmeydessään keskivaiheen alapuolelle. Huonoa tämä puhdistustuote ei missään nimessä ole, mutta jos arvostelun mittana halutaan nyt pitää vaahdon kosmeettista miellyttävyyttä (huomaatte, että rakastan tuota ilmaisua), niin edelliset testivaahtoni Guinotin BiOxygene, Natuviven Olive Fresh Cleansing Mousse ja Decubalin Face Wash menevät liukuvuudessa ja pehmeydessä reippaasti ohi.
Nutriganics-vaahto poistaa meikin kiitettävästi ja iho jää narskuvan puhtaaksi. Ehkä vähän liiankin narskuvaksi omaan makuuni. Mutta ihan hyvä tuote, kyllä tämä käytettyä tulee.
Smoothing Serum osoittautuikin sitten vallan ilahduttavaksi löydöksi! Silikonittomat kosteusseerumit -postauksessa puhuin siitä, kuinka seerumit ovat markkinoiden arvokkaimpia tippoja eikä edullisia sellaisia todellakaan löydä helposti. Tässä meillä nyt kuitenkin on alle kolmen kympin laadukas kosteusseerumi joka on pakattu täyteen luonnollisia pehmittäviä ja kosteutta sitovia ainesosia ja on vielä eko-sertifioitukin.
Incin alkupäässä on glyserolia (kosteuttaa), dicaprylyl karbonaattia (pahoittelen kun en osaa näitä suomeksi, ns. kuivaöljy, muodostaa iholle lipidikalvoa parantavan, tunnultaan silikonin tapaisen samettisen liukuvan pinnan mutta ainesosa on täysin kasviperäinen) ja oliivi- & jojobaöljyä (pehmentävät, ravitsevat). Loppuinci on myös oikein hyvän näköinen.
Ainoa mikä tuotteessa voisi olla parempi on tuoksu, mutta ei sen niin väliä. :) Todella ihana tuote; tuntuu riittoisalta ja jättää ihon sileän ja kosteutetun tuntuiseksi. Koostumus on ohut maitomainen fluidi. Joinain päivinä olen käyttänyt tätä ihan yksinäänkin ilman päivävoidetta, varmasti etenkin kesällä riittää yksinään.
Mitä naamioon tulee, tämän vaikutuksista on vaikea sanoa oikein mitään.
Pystyn vain kuvailemaan sen koostumusta ja ihofiilistä; naamio on todella jämäkkää, savipohjaista kamaa ja levittyy jäykästi. Varmasti yksi paksuimpia savinaamioita mitä olen elämäni varrella kokeillut, ja kaoliini onkin ainesosissa ykkösenä. Ei jähmety iholla täysin koppuraksi.
Koin jännäksi sen, että naamion nimenä on "Smoothing Mask", yleensä kun savinaamiot nimetään puhdistavina tuotteina. Siksi itse asiassa ihan ensin luulin kyseessä olevan pehmentävän kosteusnaamion. Vasta purkin korkattuani ja alkaessani levittää naamiota (en ollut vilkaissut inciä) huomasin, että koostumushan onkin jotain ihan muuta kuin kosteusnaamion. :) Annoin purkin eteenpäin ystävälleni, joka ilahtuneena kertoi että hän on käyttänyt samaa tuotetta ennenkin ja tykkää siitä kovasti.
Tässäpä ajatuksiani Nutriganics-testikolmikosta. Millaisia kokemuksia teillä on TBS:n ekosertifioidusta linjasta?
