Lauantaina miittailtiin ihanien kauneusbloggaajasisartemme kanssa ja tytöt saivat kotiinviemisiksi mukavankokoiset lahjakassit. Niistä riittää varmaan juttua jouluun saakka..! ^_^
Minun kassini on lahja teille. Sanotaan sitä vaikka Karkkipäivän 5-vuotisjuhlakassiksi. :) Tässä kuussahan blogi viettää jo 5-vuotispäiväänsä.
Teillä, ihanat lukijani, on siis mahdollisuus voittaa seuraava läjä kosmetiikkaa:
Hiustuotteita:
* SIM DS Mega Finish Hairspray
* John Frieda Luxurious Volume Dry Shampoo
* Biozell Volumizing Seawater Spray
* KMS Free Shape Styling & Finishing Spray
* Goldwell Sun Reflects After Sun Shampoo
* Goldwell Sun Reflects 60 Sec Treatment
* Goldwell Sun Reflects UV Protect Spray
* Aussie Miracle Recharge Leave-in Spray
Ihonhoitotuotteita (ja lisäravinnetta :D):
* ACO Aurinkosuojaspray SPF 20
* Puhdistamo MSM + C -jauhe
* Dr. Hauschka Rosmariinivesi käsille ja jaloille
* Mádara hoitoöljy vartalolle (sopii erityisesti venymäarpien hoitoon)
* Weleda Iiris -kosteusemulsio kasvoille
* Weleda Villiruusu-silmänympärysvoide
* Lavera All Round -voide vartalolle
* Schrammek Herbal Lotion -kasvovesi
* Ella Baché Pure Focus Corrector (täsmähoito näpyille)
* Näytteet Ella Bachén Tomaattivoiteesta ja Spirulinavoiteesta
Meikkituotteita:
* Lavera Lavender Couture -luomiväripaletti
* Lumene Hohtavaa Hiekkaa -luomiväripaletti
* Neljä maskaraa; Maybelline, Oriflame, Elf ja Jane Iredale (minimaskara)
* Neljä huulipunaa; Lavera, Yves Rocher ja 2 x Lumene
* Kolme nestemäistä eyelineria; Yves Rocher ja 2 x Lumene
* Kaksi kynsilakkaa; L'Oreal ja Lumene
* Logona-peiteaine punoittavalle iholle (vihreä)
* Jane Iredalen puuterimaine mineraaliaurinkosuoja
* Oriflame BB-voide
* Logona-kulmakynä
* Essie-kynsiöljy
* Yves Rocher -valokynä
* Naked Lips -huulirasva
* * *
Siinä on tuotetta joksikin aikaa :)
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 13. huhtikuuta saakka.
Huomenta!
(...no mikäs huomen tämä nyt enää on kello 10... ;))
Tiistaiaamun asia # 1: Dermablend-tuotesetin voitti nimimerkki Samm. Voittajaan on otettu yhteyttä! :) Onnea Samm!
Tiistaiaamun asia # 2: Indiedays julkaisee kevään aikana hauskoja Ystäväkirja-julkaisuja portaalin bloggaajista. Minun Ystäväkirja-sivu ilmestyi eilen!
("Kiva" kun ID:n toimittajat repii noita raflaavia otsikoita - "Olen lähes neuroottinen!" No, niin mä kai olenkin. :))
Olen mukana Indiedaysin ja Yves Rocherin kevätkampanjassa, joka onkin minulle oikein mieluisa sillä ideana on esitellä omia kevätkauteen sopivia suosikkejaan merkin tuotteista. Oli jopa hieman vaikea valita mitä lemppareista tähän juttuun valitsisi. Tässä tärppituotteet ihon ja hiusten herättelyyn "talviunilta". ^_^
Vartalon kuorinta on kauneusrutiini, jonka puolesta jaksan aina puhua. Toki kasvojenkin, mutta monet jättävät ihon kuorinnan siihen ja hoitavat kroppaa vain suihkugeelillä ja vartalovoiteella. Kun toissa-syksynä olin reissun takia 3 kk kuorimatta ihoa, en enää koskaan halua kokea sitä miltä iho sen jälkeen tuntui! Normaalisti kuorin vartalon kerran viikossa.
Ei ole kuorintaa tehokkaampaa tapaa poistaa ihon pinnalta kuollutta ihosolukkoa, edes karhea pesusieni ei tee sitä yhtä hyvin kuin rakeinen kuorinta-aine. Eron huomaat viimeistään ihon tunnussa - harva pesusieni jättää hipiää silkkisen sileäksi ;)
Minusta Yves Rocherilla on ihan parhaat kroppakuorinnat. Olen aiemmin julistanut Les Plaisirs Nature -linjan Oliivi-kuorinnan yhdeksi lemppareistani, ja suosittelen sitä edelleen aina kun joku kysyy jotain tosi hyvää kroppakuorintaa. Oliivi-kuorinta sai parhaat pisteet pari vuotta sitten tekemässäni vartalokuorintavertailussa. :)
Kampanjan tiimoilta oli mahdollisuus kokeilla uusiakin tuotteita, ja halusin kokeilla saman sarjan Vanilja- ja Persikka-kuorintoja. Näissä on samat kuorivat ainesosat kuin oliivissa eli aprikoosinsiemenjauhe ja oliivinkivijauhe, ja koostumus on ihanan hiekkainen. Minä olen kunnon tehokkaan kuorinnan ystävä ja pidän tiheästä raekoostumuksesta, joka ei kuitenkaan raavi. Les Plaisir Nature -kuorinnoissa on juuri tällainen koostumus. <3
Nuo purkitkin on niin söpöjä! Kaivan ainetta aina lusikalla. Koostumuksessa on vaahtoava ainesosa joka helpottaa tuotteen levitystä iholle, mutta nämä eivät vaahtoa samalla lailla kuin varsinaiset suihkukuorinnat.
Vanilja-kuorinta on todella makean tuoksuinen, kuin kuorisi itsensä jälkiruoalla. :D Kuorinta-aineen tuoksu tulee aidosta, luonnonmukaisesti viljellystä vaniljasta. Mmmm... Ei mitään synteettistä esanssia! Persikka-kuorinta on sekin makean mutta raikkaan tuoksuinen. Ihania kaikki kolme.
Jos purkkisysteemi tuntuu liian vaivalloiselta suihkuun käytettäväksi, vinkkaan toisesta kuorinnasta joka on myös tosi hyvää. Botanical Slimming Key -kuorintageeli on tuubissa joten se on nopsampi ja helpompi annostella. Jos olet sitruksen ystävä, tykkäät tästä! Pullon ulkonäkö ei jotenkin anna odottaa hedelmäistä tuoksua, mutta kultamustaan tuubiin kätkeytyykin vallan ihana, mehukas verigreipin tuoksu! *peukut!* Rae on pientä ja tiheää, koostumus notkeampaa kuin Les Plaisir Naturen kuorinnoissa. Tuote ei vaahtoa.
Kevääseen sopii tietysti myös itseruskettaja. En ole itse innostunut koko vartalon "purkkipäivetyksestä", mutta kasvoilla olen käyttänyt erilaisia itseruskettajia jo teinistä saakka (kaikkien aikojen ensimmäinen "itsarinikin" oli Rocherin, elettiin vuotta 1993). Yves Rocherin asteittain päivettävä, kevyt Summer Glow Moisturiser on ollut käytössä viimeiset kolme vuotta. Tämä tuote sopii hyvin vaaleaihoisille tai henkilöille, jotka arastelevat käyttää itseruskettavia liian tumman, oranssin tai muuten vain luonnottoman värisen tuloksen pelossa. Voide antaa sävyä vain aavistuksen kerrallaan, eikä rajoista ole pelkoa.
.
Monoi-sarjan perinteinen öljy on yksi vanhimpia YR-suosikkejani, ja olen siitä kirjoitellut aiemminkin (viime vuonnahan sen koostumus päivitettiin mineraaliöljyttömäksi! :). Nyt ajattelin nostaa esiin linjan kuivaöljyn, joka sopii myös hiuksille.
Käytän öljyjä säännöllisesti hiustenhoidossa, perinteisesti joko hoitoaineeseen sekoitettuna tai esihoitona kuiviin hiuksiin ennen shampoopesua. Monoi-kuivaöljy sopii kumpaankin tarkoitukseen, mutta keveytensä ansiosta vielä kolmanteenkin, nimittäin hiuksiin jätettävänä, kiiltoa tuovana hoitosuihkeena. Monet öljyt ovat koostumukseltaan niin tuhteja, että jättävät etenkin hennon hiuksen rasvaisen ja klimppisen näköiseksi. Monoi-kuivaöljyä pystyn kuitenkin käyttämään hiuksiin jätettävänä tuotteena; se tuo kiiltoa ja ihanaa tuoksua ja on kevyempi kuin silikonitipat. Annostelen öljyä kaksi suihkausta kämmeniin, hieron kämmenet yhteen ja levitän pituuksiin.
Kuvassa vasemmalla on toinen öljysuosikkini Yves Rocherilta, syvähoitavampi ja erittäin kuiville hiuksille sopiva Hair Repair Oil. Tämä öljy sopii esihoidoksi ennen shampoopesua. Itse laitan sen vaikuttamaan yön yli kun hiukset tuntuvat oikein ritisevän kuivilta, ja johan pehmenee!
Kuvassa Monoi-kuivaöljydemonstraatio - ennen ja jälkeen. Tässä luonnollisempi vaihtoehto silikonipitoisille latvankiillotusseerumeille.
Todellinen monitoimituote! Tästä on nyt tullut minulle uusi mökkikaveri - samalla tuotteella hoidan hiukset ja kosteutan vartalon.
Oliko joukossa jo teille aiemmin tuttuja purkkeja? :)
.
Yves Rocherin verkkokaupasta saa 10.4. saakka koko valikoimasta 30% alennuksen koodilla YR30.
*
En hyödy mahdollisista ostoksistanne Yves Rocherilla. (Tiedän että tämän kaltaisista maininnoista on ollut blogosfäärissä viime aikoina keskustelua ja toiset kokevat ne erittäin turhiksi, mutta itse haluan kuitenkin tuoda esiin sen ettei tuotesuositusteni motivaattorina ole hyöty teidän mahdollisista ostoksistanne.)
Tunnelmia eilisestä Kauneusbloggaajien tapaamisesta Tampereelta. Tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan Tampereella ja käsittääkseni suurin toistaiseksi järjestetty kauneusbloggareiden yhteenkokoontuminen Suomessa (korjatkaa pääkaupunkiseutulaiset ihmeessä jos puhun ihan lööperiä :)).
Meitä oli kokoontuneena ravintola Plevnaan 35 henkeä.
Tapaaminen alkoi ruoan merkeissä. Hyvä ruoka, parempi mieli ^_^ Energiatankkaus oli tarpeen ennen neljän tunnin mittaista ohjelmaa.
Mun lemppariannos Plevnassa, otan tämän aina - silakkapihvit :) On kuulkaa "niin hyvvee". :) Rehellistä silakkapihviä tulee syötyä tosi harvoin, mutta silloin kun tulee niin aina Plevnassa.
Murkinan jälkeen siirryimme Mallaskabinettiin seuraamaan ohjelmaa. Oli aika tiiviit tunnelmat. :)
Ensimmäiseksi saimme kuulla Tarja Gallacheria Lumenelta. Tarja kertoi Lumenen Bright Now Visible Repair -sarjasta ja kevään meikkikokoelmasta. Saimme myös kuulla hieman Lumenen tuotekehittelystä ja tuotesarjojen kehityskaaresta ideasta valmiiksi tuotteeksi.
Tytöt testailevat Lumenen meikkikyniä, olikohan tässä menossa uusi nestemäinen eyeliner... :)
Seuraavaksi päästiin hypistelemään tapaamisen lahjakasseja - niitä jotka täyttivät erään asunnon tässä loppuviikosta. ;)
Elisan ja Nean kanssa (mä näytän ihan papilta :D).
Neasta on kerrottava, että hän kuului Karkkipäivän ensimmäisiin lukijoihin ja meillä on sitäkin pidempi yhteinen "nettikosmetiikkafriikki"-historia. :)
Tapaamisessa suoritettiin myös antaumuksella kosmetiikkavaihtareita. Totta kai. :)
"Mulle toi..!"
Warehousen vekkuli Mikko Vainio esitteli meille Tigin ja Fudgen maailmaa sekä itselleni ennestään tuntemattomia merkkejä Gorgeous Londonia ja Framesia.
Mikko veisteli että olo oli kuin julkkiksella konsanaan kun tytöt räpsivät kuvia sarjatulella... :)
Illan päätti ihana luomumeikkiesittely - Tiia Tyynysniemi tiimeineen Zuii Organicsilta ilahdutti meitä vielä kukillakin..!
Kukat liittyvät olennaisesti Zuii'hin - sarjan puuterimaiset meikkituotteet pohjautuvat luomusertifioitujen kukkien terälehtiin. Talkin sijaan niissä on siis - luit aivan oikein - jauhettua kukan terälehteä.
Saimme seurata kun Zuii-meikkitaiteilija toteutti utuisen ruskean smokey-meikin Zuiin tuotteilla.
.
Olipa mukava ja intensiivinen päivä, kuusi tuntia meni kuin siivillä :) Allekirjoittanut olisi ilomielin jaksanut seurata vielä lisääkin ohjelmaa - kunhan väliin olisi vetänyt toiset silakat! :D
Sain inspiraation tähän lookkiin silmämeikkikuvasta, jonka bongasin joku aika sitten Pinterestissä, mutta nyt en enää löydä alkuperäistä kuvaa millään. Meikki oli aivan upea, joudutte nyt vain tyytymään minun kalvakampaan versiooni :D
Meikistä teki erikoisen sen käänteinen varjostusratkaisu - sävyt oli levitetty luomelle sisänurkkapainotteisesti. Ainoastaan vaaleaa pohjasävyä oli levitetty kauttaaltaan, ja värilliset elementit oli jätetty luomen sisäpuolikkaalle.
Tummilla sävyillä tulos olisi tietysti hassu eikä useimpien silmiä imarteleva. (Tumma sävy sisänurkassa luo vaikutelman lähempänä toisiaan sijaitsevista silmistä.) Heleillä väreillä toteutettuna meikki toimii ilman silmiä lähentävää vaikutusta.
Ykköskuvasta jäi näköjään uupumaan maininta vaaleasta ihonsävyisestä luomiväristä, jota olin levittänyt luomelle kauttaaltaan.
Ja neloskuvassa viimeistelin meikin lisäämällä kulmaluulle vaaleaa, kevyesti hohtavaa sävyä.
...ja vielä "itsestäänselvä" lisä eli nuden sävyinen kajal sisäluomelle. ;) Käytän nuden sävyistä kajalia aina jos en tee tummaa sisärajausta.
Tällainen keväinen meikki! Oli kivaa meikata pitkästä aikaa oranssilla ja korallilla, rakastan niitä sävyjä! :)
Jokos teidän kasvoilla alkaa näkyä keväisiä sävyjä?
Itse laitan tänään kauneusbloggaajien tapaamiseen heleän persikkaisen meikin ja kynsilläkin on korallia!
Muistatteko Liz Earlen, josta mainitsin helmikuussa ”kummitusrätti”postauksen yhteydessä? Brittiläinen ihonhoitosarja jonka oli tarkoitus rantautua Suomeen tänä keväänä?
No, ei ”Lissu” rantaudukaan. Ainakaan toistaiseksi. Sain tiedon, että Suomen lanseeraus siirtyykin vähintään vuodella eteenpäin.
Olen tässä jo pari kuukautta odotellut koska pääsisin julkaisemaan tuotearvostelun, mutta ei taida olla syytä enää odottaa.
Kyseessä on siis Englannissa huippusuosittu, vuonna 1995 perustettu kasvipohjainen ihonhoito- ja meikkisarja. Ei kuitenkaan sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, vaan kasvipohjaista samaan tyyliin kuin vaikkapa Yves Rocher tai Korres, eli aktiiviaineet haetaan luonnosta mutta tuotteissa on myös synteettisiä ainesosia. Silikoneja tai mineraaliöljyjä en testituotteistani löytänyt. Iso peukku!
Liz Earlea voisi ehkä verrata meidän Lumeneen – se on Briteissä yksi tunnetuimpia ”joka kodin” kosmetiikkabrändejä. Ei halvinta markettikosmetiikkaa, mutta ei luksustakaan. Vähän niin kuin Lumene siis. Tuttu ja turvallinen. :)
Sain kokeiltavaksi seitsemän tuotetta; puhdistusvoiteen, kasvoveden, kuorintavoiteen, silmäveden (!), peruskostettavan Skin Repair –kasvovoiteen sekä ikääntyneemmälle iholle sopivan Superskin-kasvovoiteen ja –kasvoöljyn.
Nämä kolme tuotetta muodostavat Lizin ihonhoidon kulmakiven; puhdistus - kasvovesi - kosteutus. Aika tuttua, vai mitä? :)
Lizin tuotevalikoimaan kuuluu paljon tuotteita, mutta kasvoputsareita on vain yksi - se helmikuun rättipostauksessa esitelty Hot Cloth Cleanser jota kuuluu käyttää yhdessä musliiniliinan kanssa. Tämä on sarjan myydyin ja rakastetuin tuote.
Kokemuksia:
Cleanse & Polish Hot Cloth Cleanser - paksun kermainen puhdistusvoide jossa on todella yllättävä ja voimakas tuoksu - eukalyptus. Itse tykkään eukalyptuksesta ja se tekeekin tuotteen käytöstä extramiellyttävää. MUTTA. Eukalyptus kuuluu myös potentiaalisiin ihoärsyttäjiin. Paula Begounin mukaan eukalyptusöljystä voi olla hyötyä epäpuhtaalle iholle sen antimikrobisen vaikutuksen ansiosta, mutta ärsyttävyytensä vuoksi sitä kannattaisi välttää. Samaa Begoun kirjoittaa myös rosmariinista, jota Lizin putsarissa on uutteena.
Yleensä en pidä rasvaputsareista, mutta Lizistä pidän. Tuote ei jätä iholle samalla lailla selkeän rasvaista tunnetta niinkuin jotkut voide/emulsioputsarit mikä on tietysti plussaa, mutta ennen kaikkea ihastukseni tulee yhteiskäytöstä "rievun" kanssa. Jotenkin nämä kaksi toimivat ihan täydellisesti yhdessä. Iho jää ihan älyttömän pehmeän, sileän ja kaikin puolin miellyttävän tuntuiseksi. Jopa raikkaaksi, mitä tunnetta en yleensä yhdistä rasvaputsareihin. Johtuu kenties juuri eukalyptuksesta ja rosmariinista.
Putsarin rasvapohja ei tule mineraaliöljyistä vaan triglyserideistä ja kaakaovoista. *peukku* Inci täällä.
Instant Boost Skin Tonic - alkoholiton, miedon tuntuinen, ei-mitään-jälkitunnetta kasvovesi. Eli tykkään! Mutta täältäkin löytyy joidenkin näkökulmasta ongelmallisia ainesosia; geraniumin ja laventelin eteerisiä öljyjä. Näissä öljyissä on kemiallisia komponentteja jotka ovat toksisia. Kuten niin monien ainesosien kohdalla, suhtautuminen näihin on kiistanalaista ja vaihtelee lähteestä riippuen. Paula neuvoo välttämään eteerisiä öljyjä (etenkin laventelia) iholle laitettavissa tuotteissa viimeiseen saakka, kun taas toiset uskovat öljyjen parantaviin vaikutuksiin niin hengityksen kuin ihon kautta (esimerkki: Frantsila). Ja kuten tunnettua, laventeli on yksi käytetyimpiä eteerisiä öljyjä kosmetiikassa. Inci täällä.
Skin Repair Moisturiser Normal/Combination Skin - (kuvassa muuten väärä purkki, sain ensin kuivan ihon version mutta halusin mieluummin testata normaalin ja sekaihon voiteen, jonka sain myöhemmin). Erittäin miellyttävä, melt-in-you-skin koostumus. Imeytyy heti, iho ei jää yhtään rasvaiseksi tai tahmeaksi. Mieto, ehkä vähän "tätimäinen" tuoksu. Sopii myös silmänympäryksille. Tykkään erittäin paljon, tuntuu kosteusteholtaan ja kosmeettisilta ominaisuuksiltaan juuri minun tyyppiseltäni voiteelta. Inci täällä.
Superskin-linja
Liz Earlella ei puhuta varsinaisista anti-age-tuotteista, eivätkä he halua antaa termiin usein liitettyjä lupauksia ryppyjen katoamisesta ja ihon nuorentumisesta. (Tykkään tällaisesta asenteesta!) Jos peruskosteuttavan Skin Repair -voiteen tehot eivät kuitenkaan riitä, on tarjolla kaksi Superskin-nimen alta löytyvää, ikääntyneelle ja/tai erittäin kuivalle iholle tarkoitettua tuotetta; Superskin Moisturiser ja Superskin Concentrate.
Superskin Moisturiser - rasvaisempaa kuin Skin Repair, totta kai, mutta yllättävän helposti imeytyvää ollakseen erittäin kuivalle iholle suunnattu tuote. No, oma ihoni on selvästi kuivunut tänä keväänä, joten ehkäpä Superskin siksikin on uponnut siihen niin hyvin. Todella miellyttävä koostumus jälleen. Jättää ihon pehmeämmäksi kuin Skin Repair, mitä saattaa odottaakin kun kyseessä on öljypitoisempi voide.
Tuote on hajusteeton ja sisältää runsaasti GLA-rasvahappoja ja omega-3:a. Incin voi käydä tsekkaamassa täältä.
MUTTA. Vaikka onkin hajusteeton, Superskinistä löytyy yksi erikoinen ominaisuus. Se tuoksuu kalaöljylle. Kyllä. Ei niin voimakkaasti kuin vaikkapa Ella Bachén Creme Intex 2, mutta selvästi kalalle kuitenkin. Ainesosissa ei ole kalaöljyä, eikä tuoksuun osattu antaa selitystä edes Liz Earlelta. Googlailu vahvisti kuitenkin ettei nenäni ole keksinyt omiaan eikä kappaleeni ole mennyt pilalle, vaan Superskinin kuuluu tuoksua tältä. Tuoksusta huolimatta voide on todella suosittu juuri sen erityisen miellyttävän ja hyvin imeytyvän koostumuksen takia. Jättää ihon aivan ihanan tuntuiseksi, ei voi muuta sanoa.
Superskin Concentrate - voimakkaasti aromaattinen kasvoöljy, jota suositellaan käytettäväksi iltaisin. Voi laittaa kasvoille yksinään tai sekoittaa voiteeseen. Öljypohjan muodostaa kaikille ihotyypeille sopiva hasselpähkinäöljy, johon muuten pohjautuvat myös Clarinsin kasvoöljyt. Tuotteen muita öljyjä ovat ruusunmarja, argan, avokado, neroli, laventeli ja kamomilla.
Itse kun en öljyjä kasvoilla oikein käytä (mieltymyskysymys, vaikkeivat ihoani tukikaan - olen vain itse enemmän kevyen voidekoostumuksen ystävä), ei tätäkään tuotetta ole tullut kokeiltua kuin kerran pari. Varmasti ihana tuote heille jotka öljyihin ovat mieltyneet.
Gentle Face Exfoliator - koostumus hyvin samantyypponen kuin putsarissa; paksun voidemainen ja eukalyptukselta tuoksuva. Puhdistaa pehmeillä, erittäin hellävaraisilla jojobarakeilla. Itse olen jämäkämmän kuorinnan ystävä jossa rakeet ovat hiekkaisia ja tiheämmässä, joten tästä ei tullut minulle suosikkia.
Eyebright Soothing Eye Lotion - no nyt löytyi toinen pelkästään silmien alueelle tarkoitettu kasvovesi! Ensimmäiseen sellaiseen törmäsin Melvitalla. Erikoinen tuote ja monen mielestä epäilemättä todellinen turhake - ikään kuin ylellisempi versio aamuisesta silmien huuhtelusta kylmällä vedellä. Myös Eyebright sisältää kontroversiaalisen ainesosan - hamamelis- eli taikapähkinävettä. Laventelin ohella varmasti "kiistellyimpiä" ja samalla käytetyimpiä kosmetiikan ainesosia. Luulen, että vain tutkijataustalla pystyisin itse ottamaan kantaa näiden ainesosien todelliseen riskipitoisuuteen.
Eyebright on tarkoitettu käytettäväksi aamuisin raikastamaan ja herättämään silmät tai iltaisin viimeistelemään silmämeikinpuhdistus.
Tunnustan, että Eyebrightista on tullut minulle joka-aamuinen kaveri ja tykkään sitä käyttää. Minulla on viime aikoina ollut epätavallisen paljon turvotusta silmänympärysalueella ja koen, että Eyebright on sitä vähän laskenut. Olen kuitenkin rehellisyyden nimissä sitä mieltä, että saman efektin saisi varmasti aikaan myös kylmävesihuuhtelulla, Eyebright vain on kosmeettisesti miellyttävämpi ja kuivattaa ihoa tietysti vähemmän kuin pelkällä vedellä huuhtelu. Käytän tuotetta koska sain sen, mutta itse en tällaista ostaisi.
Tiedättekö muuten, mistä pystyy kaikkein parhaiten päättelemään, että jostain tuotteista todella tykkää? Minullakin kun on niin älyttömästi tuotteita joista voin sanoa, että "kivan tuntuisia, miellyttävä ihofiilis, tykkään käyttää". Mistä siis erottaa ne tuotteet, jotka ovat jotenkin erityisen miellyttäviä?
Siitä, että kurotat aina vain kohti näitä tuotteita, vaikka kierrossa on jo uudet testikohteet. Minulla on kevään aikana ollut kylppärin kaapissa neljä sarjaa testattavana. Liz Earle on ollut näistä ehdottomasti suosikkini. Yleensä poistan aina edelliset tuotteet kun uusi komppania astuu remmiin, mutta Lissut vain jotenkin jäivät... Kun aloin testaamaan Sensaita, huomasin monina iltoina tuntevani että "Äsch, ei mun tee yhtään mieli tätä Sensain Lotionia.." ja käsi ojentui nappaamaan Lissun Skin Repairin. Sensain jälkeen olen testannut Ella Bachén Tomaattivoidetta. Sekin on saanut väistyä monena aamuna tai iltana Lizin tieltä. Alkuvuodesta testaamani Favorakin jää kirkkaasti Lissun jälkeen.
Tuotteissa on toimivat, ihanat koostumukset, oikein hyvät ainesosalistat ja hinta kohdallaan (esim. kasvovoiteet alkaen 23€). Tällaista sarjaa suosittelen mielelläni.
Täten on siis tosi harmillista, ettei Liz Earle vielä tullutkaan Suomeen. Tuotteita voi kuitenkin tilata Liz Earlen Britti-sivulta, he toimittavat maailmanlaajuisesti (postikulut £5,70).
Meillä näyttää juuri nyt tältä. Eilen olimme melkein kattoa myöten avatuissa pahvilaatikoissa.
.
Ei, nämä kassit eivät ole minulle. Älkää nyt slaagia saako :)
Olen järjestämässä tulevana lauantaina tapahtuvaa suurta kauneusbloggaajien tapaamista. Kassit ovat menossa sinne.
Täytyy huomenna lähteä mökille evakkoon kun Totti ja Viivi ovat tulossa hoitoon - eihän me mahduta tänne sekaan. :) ...ja joku saattaisi lauantaina löytää chihuahuan kassistaan... ;)
Anteeksi informaatioköyhä postaus. Tuli vain halu jakaa tämä hetki. Kun nyt istun tässä kassien keskellä. Tällaista on bloggaajan arki välillä.
Pääsin eilen osalliseksi ehkä hauskinta ja persoonallisinta PR-jippoa jollaisen olen kohannut. Okei, enpä ole kovin monissa ollutkaan :)
Sain joku aika sitten kutsun Kiehl'sin "elämysmatkalle" Tampereelta Helsinkiin. Kutsussa puhuttiin mystisesti "Kiehl's-junasta" ja pyydettiin saapumaan Tampereen rautatieaseman raiteelle 1 kello 14.30.
No, minähän meinasin tyypilliseen tapaani myöhästyä koko junasta, ja kun saavuin raiteelle en nähnyt ketään joka olisi liittynyt Kiehl'siin. En tosin edes tiennyt mitä tai ketä olisi pitänyt odottaa. :)
Juuri kun olin luovuttamassa, näin viimeiseen vaunuun kapuavan joukkion jonka viimeisellä jäsenellä oli kainalossan kyltti. Erotin kyltistä ison 'k'n. Juoksin joukkion kiinni ja kyllä, K niinkuin Kiehl's. :) Ehdin nipin napin mukaan.
Yllätys oli melkoinen kun nousin vaunuun - joka ei ollutkaan mikään tavallinen matkustajavaunu. Tämä oli Kiehl's-vaunu.
Ja sitten selvisi tapahtuman syykin:
Kiehl's saapuu Tampereelle!
Päivämäärä on 5. toukokuuta ja paikka Tampereen Stockmann.
Te joille Kiehl's ei ole vielä tuttu, suosittelen lukaisemaan tämän juttuni viime elokuulta.
Matkaa emännöivät Kiehl's-"konduktöörit" Olivia ja Sabina. :)
Taival taittui Kiehl's-esitystä katsellessa, jutellessa ja syödessä. Enpä ole ennen viettänyt näin luksusta Tampere-Helsinki-junamatkaa! :)
Kutsuttujen joukossa oli Stockmannin henkilökuntaa, toimittajia, kauneusalan ihmisiä ja bloggareita.
.
Helsingissä kohteenamme oli Kiehl'sin lippulaivaliike Galleria Esplanadissa. Paikalla odotti iloista Kiehl's-henkilökuntaa valmiina vastaamaan vieraiden kysymyksiin ja tekemään ihoanalyyseja.
Pidän myymälän väreistä! :) Vähän "my little pony! ^_^
Viihdyn enemmän kameran takana kuin edessä ja vietin pääosan illasta kuvauksellisia ihmisiä vaanien...
...kuten nyt vaikka Idaa... Kamera rakastaa tätä tyttöä. <3
...ja ihanaa Mimmiä! <3
Tampereen helmeä Elisaakin tuli linssistalkattua...
Kiehl's tekee paljon hyväntekeväisyyttä, ja viimeisin lahjoituskohde on Tampereen SOS-Lapsikylä.
Ja Tampereesta puheen ollen...
Manse-jengi yhteiskuvassa.
Nelliina saa konsultaatiota.
Oman ihoanalyysini tulos oli ensimmäistä kertaa tavanomaisesta poikkeava - minulla onkin tällä hetkellä kuiva iho..! Se ei itse asiassa tullut yllätyksenä - viime aikoina olen pannut merkille etteivät normaalit kevyet lempparin riitäkään vaan iho tuntuu aamuisinkin kuivalta. Erikoista... Kiehl'sillä sain nyt sitten vahvistuksen ihoni tilalle.
Paluumatka taittui jälleen Kiehl's-vaunussa ja meille oli keksitty varsin hupaisaa puuhasteltavaa.
Pääsimme askartelemaan. :D Saimme kukin oman Bones-luurangon (Kiehl'sin maskotti) ja kasan koristelumatskua. Tehtävänä oli stailata Bones Tampere-henkisesti. Paras palkittiin.
...kaikki meistä eivät kuitenkaan kuunnelleet ohjeita niin tarkkaavaisesti ja meidän päädyssä ilmestyi vähän vähemmän tamperelaisia tuotoksia... ^_^
Minun Bones.
Ei varmaan tarvitse kertoa että se ei voittanut. :D
. . .
Todella hauska päivä ja erilainen, mieleenpainuva jippo. Suuret kiitokset Kiehl'sille että pääsin mukaan! Ja onneksi pääsin - oli niin tipalla etten jäänyt laiturille :)
P.S. Tämä on pakko mainta - muistattehan ne ihanat Aromatic Blends -tuoksut joista järjestin arvonnankin viime kesänä? Niiden hinta on laskenut, ja nyt se sama neljän tuoksun miniatyyripakkaus jonka arvoin teille (arvo oli silloin 49€) maksaa vain 25€...!! 30 ml:n tuoksun hinta on tippunut 25 euroon ja 100 ml kustantaa 45€. Niin harvoin näkee että tuotteiden hintoja lasketaan että tämä oli ihan erityismaininnan arvoinen! :)
Tällä kertaa en aio höpistä omista kokkailuistani, vaikka nekin toki harrastuksen piiriin kuuluvat. Tänään aiheena ravintolaelämykset.
Kuvituksena Hotelli HavsViddenin Gourmetmenu tammikuulta.
Muistan elävästi, kun joskus teininä näin tv:ssä dokumentin ihmisistä, jotka harrastivat ravintoloita. Ja nimenomaan fine diningia (jees, tässä taas ilmaisu joka on vakiintunut maassamme englanninkieliseksi, koettakaa kielenvarjelijat kestää). Katsoin ohjelmaa hämmennyksen vallassa. Nämä ihmiset säästivät rahaa päästäkseen kerran kuussa nauttimaan useamman tonnin ravintolaillallisen (tuolloin oli vielä markka-aika). En pystynyt käsittämään heitä. Herranjumala miten hullua – laittaa nyt lomamatkan verran rahaa asiaan, joka syödään!
Nyt vuosia myöhemmin ymmärrän täysin, mistä nuo ihmiset halusivat maksaa. Ruokaelämys on parhaimmillaan kuin lomamatka. Et maksa pelkästään siitä, mitä saat lautasellesi tai siitä, että pääset eroon nälästä. Elämys koostuu suuhunpantavan lisäksi yhtä lailla miljööstä, palvelusta, seurasta ja tunnelmasta. Ruoka muodostaa kuitenkin luonnollisesti kokemuksen ytimen tarjoten niin visuaalista kuin makuaistimuksellista nautintoa. Ennen kuin ”löysin” tämän harrastuksen, en olisi voinut kuvitellakaan viihtyväni jopa viidettä tuntia yhden illallisen parissa niin, että ei edes huomaa ajan kuluneen..!
Älkää muuten ymmärtäkö väärin. Harrastuksista puhuttaessa ajatellaan usein asiaa, jota toistetaan suhteellisen usein ja säännöllisesti. Harrastus, josta nyt puhun, ei kuitenkaan ole sellainen. Siihen uppoudutaan harvoin mutta sitäkin antaumuksellisemmin. Pikavisiitti nepalilaiseen tai keittolounas Kauppahallissa ovat toisenlaista ravintolaruokailua. Nautinnollisia nekin, mutta eri tavalla, ja vastaavat eri tarpeeseen (--> yleisimmin nälkä!).
Saan kiittää fine dining –innostuksestani miestäni. Mr Karkkipäivä rakastaa hyvää ruokaa ja viiniä. Ennen häntä en ollut koskaan käynyt missään ”paremmissa” ravintoloissa tai ylipäänsä ollut kiinnostunut ”taideannoksista”. Eihän niillä edes lähde nälkä! - oli asenteeni.
Käänteentekevä kokemus tapahtui syksyllä 2012 jolloin mies vei minut ravintola Postresiin Helsingissä. Kokemukseen vaikutti epäilemättä myös se, että suhteeni ruokaan ylipäänsä oli vuotta aiemmin käynyt läpi kokonaisvaltaisen muutoksen.
En koskaan unohda niitä makuja. Eteen tuotiin pikkuruisia annoksia, juuri niitä taidepläjäyksiä joille voi toisella asenteella naureskella ja miettiä, että kuka ihmeessä tällaisista maksaa kun naapuriravintolassa saa kymmenesosalla hinnasta ison lautasellisen pihviä ja pottua joilla nälkä lähtee kertaheitolla.
Mutta ne maut… Ne kertovat, että et ole siellä naapuriravintolassa.
Niin yksinkertainen - mutta hävyttömän herkullinen annos. Minun piti vain maistaa kulma leivästä... ja kohta leipiä ei enää ollut...
Laitat suuhun haarukanpäällisen koristeellisesta miniatyyriannoksestasi ja makunystyräsi hypähtävät hereille, mylväisevät kuin auton moottori käynnistettäessä. Suu täyttyy mauista joita et osannut odottaakaan. Tunnustelet niitä. Mietiskelet niitä. Annat maun sulaa ja levitä. Yrität keksiä millä ihmeellä pala lohta on saatu maistumaan näin mielettömältä. Mitä tuossa pyreessä oikein on..? Mikä on tuo muru jotain rapeaksi paahdettua juurta..? Komponentteja on lautasella pieninä pisaroina ja tarkkaan harkittuina murusina. Osa näyttää vain visuaalisilta elementeiltä. Jokaisella niistä on kuitenkin olennainen rooli makukokonaisuuden luomisessa.
Tämä ei ole syömistä nälän sammuttamismielessä. Ei. Tämä on kuin taidenäyttely suussasi. Ja kaupan päälle lähtee kyllä se nälkäkin.
Kaikkein antoisinta on tehdä ravintolamatka pitkän kaavan mukaisesti, eli tilata useamman ruokalajin maistelumenu. Menuja saa neljästä jopa kymmenen ruokalajin mittaisina, ja kylkeen tulee vielä keittiön tervehdyksiä. Tällaisella setillä nujertuu jo isompikin nälkä.
Kymmenen ruokalajia yllätyslisukkeineen voi kuulostaa turhankin heviltä, mutta ruokailutahti on aivan erilainen kuin ”normaalin” kolmen ruokalajin illallisella. Kolmellakin annoksella voi ”normi”ravintolassa helposti saattaa itsensä ähkyyn (ainakin meikäläisellä on tästä paljon kokemusta, viimeisimpänä terkut Hämeenlinnan Piparkakkutaloon :D), mutta pitkän kaavan maistelumenua nautitaan hitaasti monen tunnin ajan. Ja kun annoskoot ovat pieniä, ei vatsa pääse täyttymään liian nopeasti. Poistut ravintolasta miellyttävän kylläisenä eikä masu pingota turpeana vaikka menit jo jossain vaiheessa sekaisin monettako lautasta pöytään tuotiin…
Maistelumenut ravintoloissa ovat arvokkaita, sitä ei käy kieltäminen. Siihen kun lisää vielä viinimenun (etenkin Michelin-tähden ravintoloissa) niin voidaan jo puhua lomamatkan hinnasta – vähintään saat ne Ryanairin liput Barcelonaan ja takaisin ja parit tapas-dinnerit. ;)
Näillä spekseillä meilläkin siis harrastetaan maistelumenuilua harvemmin kuin kerran neljässä kuussa. Koen kuitenkin, että se on asia johon mielelläni sijoitan.
Risotto oli valitettavasti floppi...
En missään nimessä väitä, etteikö vastaavanlaista makunystyröitä kutkuttelevaa, monen tunnin elämyssessiota voi toteuttaa vaikka siinä kulman kreikkalaisessa tavernassa tai miksei jopa korttelin tarraikkunaisessa kebab-paikassa. Kaikkihan on kiinni omista mieltymyksistä. Tilaa vaikka porukalla kymmenen eri kebabia ja maistelee niitä. :D Elämysruokailun ei tietenkään tarvitse rajoittua fine dining –paikkoihin. Pointtina on se, miten ruokailuun suhtautuu. Ravintolaan voi mennä monesta syystä; tyydyttämään nopeasti nälkänsä, hoitamaan bisneslounaan, romanttisille treffeille jne. Tai sitten sille pienelle lomalle.
Pöytäliinan värillä, viinilistalla ja tarjoilijan habituksella voi olla väliä. Tai sitten ei. Pääasia, että elämys tekee onnelliseksi ja on, anteeksi klisheinen ilmaisu, enemmän kuin osiensa summa. Jotain, joka erottuu arjesta ja jättää niitä kultareunuksisia muistijälkiä.
HavsViddenin Gourmetmenun nautimme hotellin tarjoamana.
...ja tuo jälkiruoka - kaiken sokerisyyllisyyden arvoinen! ^_^
Löytyykö lukijoista muita ravintolafiilistelijöitä? :)