Toinen hiusaiheinen juttu perään: värin päivitys. Ahh, nyt on taas tasaisen värinen tukka.
Punertavaa pastelliliilaa muutamilla keltaisilla raidoilla.
.
Kun hiukset huhtikuussa näyttivät tältä:
...näyttivät ne runsas kaksi viikkoa myöhemmin, kampaajalle mennessä tältä:
En parina kertana ennen kampaajalle menoa laittanut lainkaan värinaamiota hiusten pesun yhteydessä ja tämä on tulos, hiukset olivat takaa lähes harmaat.
Tällä kertaa minulle laitettiin Pulp Riotin väriä, minulle ihan vieras merkki. Kampaaja aprikoi Tigin ja Pulp Riotin välillä, mutta päädyimme Riottiin kun se tuo kuulema kirkkaamman ja enemmän "neon"-tuloksen, Tigi taas on huurteisempi.
Vaikka oma ihanteeni on se pastellinen eikä neon, hiuksiini kannattaa silti laittaa toivottua lopputulosta kirkkaampi väri, sillä kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet kuinka huonosti väri hiuksiini tarttuu. Ihan ensimmäisellä kerrallahan hiukseni piti värjätä kahdesti koska ensimmäinen väri jäi liian haaleaksi.
Tässä tulos. Hiuksiini laitettiin myös kirkkaankeltaisia raitoja = värit ovat kuin sekoitus My Little Ponien Lemon Drop ja Baby Surprise värejä <3
Minullahan oli muuten kampaajalle mennessä ajatuksena, että tällä kertaa rohkenisin ehkä leikkauttaa tukkaa vähän ronskimminkin. No ei siitä mitään tullut. Nynny mikä nynny. Olen aivan liian vahvasti pitkätukkaihminen ja tästä lyhyemmät hiukset tuntuvat vain... köh, pelottavilta. Eivät minulta.
Etuosiota päädyttiin lopulta leikkaamaan hieman lyhyemmäksi niin että kasvoja kehystävät kutrit ovat nyt sen mittaiset että ne saa juuri ja juuri ponnarille. Ihan mukava pikku-muutos ja hiusten kevennys tämäkin :)
Kampaaja sekoitti yhteen kolmea eri liilaa ja valitsi punaisehkon painotuksen, koska sininen on se joka jämähtää hiuksiini.
Sisävalaistuksessa hiukset näyttäväyt laventelisemmilta, ulkona enemmän magentaan vivahtavilta.
Ai että olen tyytyväinen :) Hetken aikaa on taas tasainen väri <3 Tällä kertaa tukka muuten vaalennettiin kokonaan ennen värjäystä, kun aiemmin on käsitelty vain tyvi. Vaalennuksen tuloksena hiuksissani oli mintunvihreä kajo, mutta sinne se vain peittyi. Tyvikin fiksattiin erinomaisesti, nyt liila tarttui sinne oikein hyvin.
Selvisi myös, että kyllä suoraväri on mahdollista poistaa värinpoistoaineilla ja värintaittokäsittelyillä. Aiemmin olin ymmärtänyt, että suoraväriä ei voi poistaa värinpoistoaineella samaan tapaan kuin normaaleja, hapetteella toimivia kestovärejä, ja että suoravärin poistaminen kokonaan muutoin kuin kasvattamalla se ulos on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Olen kuullut tämän monestakin lähteestä. Näköjään se on väärää tietoa. En enää yritäkään pysyä perässä siinä mikä on hiusvärien maailmassa mahdollista ja mikä ei.... :P ^_^
Täällä Islannissa ei ainakaan tarvitse tällä hetkellä "pelätä" että aurinko haalistaisi uutta väriä, on nimittäin sen verran pilvistä. Kello on 07.33 Reykjavikissa ja taidan seuraavaksi lähteä aamukävelylle, nyt ei ainakaan sada. :)
Jei, pääsin mukaan kampanjaan esittelemään XZ:n uutuustuotteita :)
Tämä on niitä kotimaisia merkkejä joita olen aina sympatiseerannut aivan erityisesti. XZ-tuotteet ovat kulkeneet mukana kirjaimellisesti penskasta saakka, olen tainnut joskus kertoakin että ihkaensimmäiset omat shampooni ja hoitoaineeni olivat XZ:lta. Olin ehkä 10 tai 11-vuotias ja muistan niin sen tunteen miten siistiä oli ottaa saunaan mukaan omat hiustuotteet..! Luulen muistavani nimenkin; ne olivat Levä-sarjaa :)
Muita vuosien varrella läheisiksi tulleita XZ-tuotteita ovat legendaarinen Muumi-selvityssuihke sekä Suklaa-Vanilja-sarjan tuotteet. Mr. Karkkipäivä oli monet vuodet hullaantunut Suklaa-Vanilja-shampoon tuoksuun, liikuttavaa. Miehetkin voivat tykätä tällaisista kosmetiikkatuoksuista :)
Viimeisin XZ-ihastukseni oli sulfaatiton, värjättyjen hiusten Persikkanektari-shampoo (tosi hyvä!!), ja ilolla lähdin mukaan XZ-sarjan uusimpien tulokkaiden, hentoja hiuksia vahvistavien Herneproteiini-shampoon ja -hoitoaineen sekä kiiltoa tuovan, hoitavan Omenahuuhteen testaukseen.
Rakennetta tuovat volyymishampoot ovat meikäläisen kylppärin kaapissa värjättyjen hiusten shampoiden ohella suurin shampooryhmä, ja ne ovat oikeastaan lempishampootyyppini - hentohiuksinen kun olen.
Hiukseni ovat myös kuivat ja käsitellyt, mutta kuivien hiusten superhoitavat shampoot lässäyttävät hiukseni helposti minkä vuoksi volyymishampoot ovat suosikkejani. Nykyään volyymishampoissakin on sopivasti hoitavuutta ja oikeastaan hiustenpesufilosofiani on se, että shampoolla pestään tyvi, hoitoaineella hoidetaan. En siis niinkään edes kaipaa shampooseeni ylenpalttista hoitavuutta vaan riittää, että se esiselvittää hiukset sopivasti ja jättää ne ilmaviksi ja kunnolla puhtaiksi.
HERNEPROTEIINISHAMPOO JA -HOITOAINE
ZX:n uutuuksissa käytetty herneproteiini on tuuheutta ja rakennetta tuova ainesosa joka sopii suomalaiselle hiustyypille. Shampoo myös kosteuttaa, vahvistaa ja suojaa hiuksia. Proteiiniyhdiste muodostaa hiuksen pintaan kalvon joka jämäköittää ja samalla suojaa hiusta - mutta ei tee siitä raskasta.
Shampoossa on pirteän raikas vihreä tuoksu (mutta ei tuoksu herneille! ^_^)
Herneproteiini-shampoo vaahtoaa perusvoimakkuudella ja vaahto on miellyttävän pehmeää ja liukasta. Huuhdellessa hiuksiin jää juuri se shampoolta toivomani kevyesti esiselvitetty tunne. Shampoossa on herneproteiiniyhdisteen lisäksi hoitavina ainesosina mm. kvatteja. Kuten kaikki XZ:n tuotteet, Herneproteiinituotteet ovat silikonittomia.
Hoitoaineen koostumus on hyvin kevyt mutta se selvittää hiukset tehokkaasti. Tuoksu on ihana, pehmeämpi versio shampoosta. Mielestäni XZ on onnistunut kautta linjan hiustuotteidensa tuoksuissa tosi hyvin, monet niistä ovat suorastaan herkullisia.
Hiukset jäävät Herneproteiini-kaksikon jäljiltä lupauksen mukaisesti ilmaviksi ja kevyen tuntuisiksi, samalla kuitenkin sileiksi ja pehmeiksi. Tämän tyyppiset tuotteet sopivat mielestäni todella hyvin suomalaiselle hiustyypille, käsittelemättömälle ja hentoiselle. Kemiallisesti käsitelty ja rakennevaurioitunut hius, kuten minun, tarvitsee tietysti pitkässä juoksussa myös syvempää hoitoa.
Shampoo (250 ml) ja hoitoaine (200 ml) maksavat 3 euroa.
Vinkki: XZ:n hoitoaineet sopivat myös ns. CO- eli conditioner only-pesuun. ;) Sitäkin olen menestyksellä muinoin kokeillut, toimii, mutta vaahdon ylimpänä ystävänä valitsen shampoopesun :) Hoitoaineissa on pinta-aktiivisia aineita jotka liuottavat rasva- ja pölylikaa. Muotoilutuotteita ne eivät välttämättä irrota. Mutta CO-pesuvinkki kannattaa laittaa korvan taakse ja kokeilla, jos päänahka on esimerkiksi ärtynyt tai hiukset ovat niin kuivassa kunnossa että hellävaraisinkin vaahtoava pesu on niille liikaa.
OMENA-HIUSHUUHDE
Omenahiushuuhde on jännä uutuus, se on nimittäin tavallaan kuin suoraan luotu CO-tyyppiseen käyttöön. Se on etikkapohjainen nestemäinen hoitoaine, joka sopii myös shampoon tapaan käytettäväksi! Miedon vaahtoavuuden saa aikaan ainesosa nimeltä Palmitamidopropyltrimonium Chloride, joka on kationinen tensidi. Tuotteessa käytetty etikka on kotimaista omenaviinietikkaa.
Etikkahiushuuhtelu on minulle tuttu juttu, ja ZX:n uutuudessa ydistyy sekä etikan tuoma kiilto ja silottavuus että kvattien tuoma selvittävyys, pehmeys ja hiuksen pintaa suojaava vaikutus. Kaiken lisäksi se vielä puhdistaa. Kunnon monitoimituote. Mukaan mökkisaunaan :) Sopii Herneproteiinituotteiden tapaan hennoille hiuksille koska on kevyt eikä lässäytä.
Hoitoaineen ominaisuudessa Omenahuuhdetta voi käyttää yksinään pikahoitoaineena tai normaalin hoitoaineen jälkeen tehohoitona. Anna Omenahuuhteen vaikuttaa hetki pestyissä ja pyyhekuivissa hiuksissa ja huuhtele.
Shampoon ominaisuudessa Omenahuuhde sopii kevyen lian poistoon. Oma kokemukseni on, että pesutulos ei ollut yhtä pesevä kuin normishampoolla, mutta esimerkiksi lapsen hennoille, ei-niin-likaisille hiuksille Omenahuuhde riittää varmasti hienosti. Tai aikuisen hiuksille jotka eivät rasvoitu voimakkaasti, eikä niissä ole paljon muotoilutuotteita.
Omena-huuhde maksaa 4,20€ ja pullon koko on 150 ml.
Mietin tässä parhaillaan, ottaisinko Omenahiushuuhteen mukaan ainoaksi hiustuotteeksi Islannin ja Alaskan matkalle, säästäisi taas vähän tilaa laukussa kun pakkaisi mukaan tällaisen monitoimituotteen. Hiukseni ovat juuri saaneet värinfreesauksen kampaajalla ja näin hellävarainen pesumuoto säästää tietysti myös väriä... "uskaltaisiko" sitä jopa lähteä reissuun ilman iänikuisia suoraväripussukoita..? ^_^
Kertokaas, mikä on teidän XZ-suosikkinne?
XZ on suomalainen, jo 50-luvulta saakka toiminut merkki ja tuotteet valmistetaan Heinävedellä.
Laukkua pakataan jälleen, ja huomenna lähden kohti minulle aivan uusia territorioita. Johan tuolla etelässä on reissattu tarpeeksi: Sanni goes Villi Pohjola.
kuva: eBay
Iki-ihana 90-luvun lempisarjani Villi Pohjola piirsi Alaskalle ihan omansalaiset raamit, ja Alaska on merkinnyt minulle aina vain ja ainoastaan tätä lämminhenkistä, rakastettavan hassun henkilöhahmogallerian tv-sarjaa. Alaskassa on tyhjää, Alaskassa on paljon metsää, paljon vuoria, hirviä ja karhuja. Siellä on vähän ihmisiä ja kylmää. Ei ole koskaan käynyt mielessäkään että lähtisin joskus Alaskaan. Nyt lähden.
Matka on tämän vuoden tilaisuuteni lomailla vähän äijäkullan kanssa. Oma kesäni kuluu tiiviisti työn merkeissä, ja meillä on miehen kanssa usein vaikeuksia löytää aikaa sille että pääsisi yhdessä johonkin. Kun toinen on vapaalla, toinen on töissä. Niinpä nappasin kiinni tästä tilaisuudesta. Tie vie pohjoiseen :)
"Eikä siinä vielä kaikki"...
Kuva: Erik Johnson / Unsplash
Lentoja kartoittaessani hoksasin, että jos lennämme Alaskaan Islannin kautta (eli Icelandairilla), voin pysähtyä Islannissa samaan hintaan.
Icelandair'han tarjoaa loistavaa stopover-mahdollisuutta Atlantin yli suuntautuville lennoilleen, eli samalla lipulla voi pysähtyä Islantiin ilman lisäkuluja. No, tietysti itse pysähtymisestä tulee kuluja kun majoittuu ja käyttää palveluita Islannissa, mutta lentolippu on saman hintainen :)
Kollaasin kuvat: Unsplash
Olin ihan että dang, tässähän olisi nyt oiva mahdollisuus vihdoin nähdä vähän Islantiakin. Maa on ollut "tänne haluan matkustaa" -listallani varmasti siitä saakka kun 14-vuotiaana löysin Björkin musiikin, mutta kuten niin moni muukin itsestäänselvä reissukohde, kuten Ranska, myös Islanti on saanut odottaa todella pitkään että oikeasti matkustan sinne.
Nyt pysähdyn siellä kolmeksi yöksi. Pieni Iceland sampler. :) Miehen loma ei venynyt kattamaan tätä pätkää, joten meillä on treffit sunnuntaina Keflavikin lentokentällä :D Jatkamme siitä sitten yhdessä Anchorageen, Alaskaan.
Kuva: Roman Romanenko / Unsplash
Ai että olen innoissani! Loppujen lopuksi käyn aika harvoin uusissa maissa kun olen jumittunut noihin lempikohteisiini, joten tämä reissu saa perhoset lepattelemaan vatsassa ihan erityisellä intensiteetillä.
...ja tokihan olen jo tsekannut että Anchoragessa on Sephora ;D ^_^
Vähänkö kivaa. Päätin vähän verkostoituakin ja buukkasin treffit ihanan Islanti-bloggaaja Satu Rämön kanssa :) Emme ole Satun kanssa koskaan tavanneet emmekä tunne toisiamme, mutta olen lukenut Satun blogia ja hänen kirjoittamiaan lehtijuttuja Islannista. Ajattelin, että olisi tosi kiva tavata Satu :) Ja niin meillä on tapaaminen sovittuna Reykjavikiin.
Kollaasin kuvat: Unsplash
Jos joku miettii miten minulla on varaa reissata näin paljon, sillä kyllähän minä aika paljon matkustan ulkomailla, niin asiassa auttaa kaksi työtä ja tietysti priorisointi oman kulutuksen suhteen. Matkailu on ollut minulle tärkein harrastus suunnilleen siitä saakka kun olen alkanut saada kuukausirahaa teininä. Säästin ensimmäiseen omaan ulkomaanmatkaan 17-vuotiaana. Matkailuintohimon siivittämänä olen alun perin myös kouluttautunut matkailualalle <3
Tällaiseen elämäntyyliin vaikuttaa totta kai ripaus onneakin, näin ajattelen. Olen onnekas ja valtavan kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä kahta sellaista työtä jotka mahdollistavat vapaan elämäntyylin. Lähetän rakkaat terveiset Ahvenanmaan työpaikalleni <3 Kesäkuussa nähdään taas.
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=hKDzDA-jgRs&w=560&h=315]
Kuka tykkää Villistä Pohjolasta? :)
Wow, Suomessa on tällä viikolla kuumempaa kuin Ateenassa! :D Oli hauska katsoa eilen säätiedotusta; Etelä-Suomi 29 astetta, Ateena 28 astetta ^_^
Mikäpä sopisi helleviikolle paremmin kuin aurinkovoidearvostelu :) Otin arvioinnin kohteeksi erityisesti kasvoaurinkovoiteet, mukana on laaja kattaus voiteita niin normaalille, herkälle, kuivalle kuin rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle, sekä kuivasuihke- että voidemuodossa. Mukana myös yksi vartaloaurinkovoide jota minulle suositeltiin kun keskustelimme mahdollisimman vähän tahmaavista, kuivan tuntuisista aurinkosuojatuotteista.
Tässä jutussa "normi"aurinkovoiteita, luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista tulee myöhemmin oma vertaileva juttu.
VICHY IDEAL SOLEIL SK 50
28,30€ / 200 ml
Tämä oli se minulle suositeltu, ei-tahmaava aurinkosuoja koko vartalolle. Vichy Ideal Soleil Invisible Hydrating Mist on hienojakoinen, todellakin hyvin kuivan ja miellyttävän tuntuinen suihke. Imeytyy nopeasti. Ei jätä tahmeaa pintaa. Saa miettimään, miten SK 50 ylipäänsä on mahdollista saada aikaan näin ohuella koostumuksella. Miksi se on mahdollista suihketuotteissa ja miksi ei voiteissa?
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen. Inci hyvin synteettisvoittoinen, mahdollisesti täysin synteettinen.
Suihkeesta on saatavilla myös kasvoille tarkoitettu versio, se ei ollut vielä ilmestynyt kun viime kesänä ostin tämän suihkeen mutta nyt kasvosuihkettakin on saatavilla. Edit. Selvisi, että tämä Invisible Hydrating vartalo-mist on jäänyt pois uusien Ideal Soleil -vartalosuihkeiden "tieltä" (uutuudet ovat tavallisessa suihkepullossa, eivät aerosoleja). Mutta aerosoli-kasvosuihke, Fresh Face Mist, on valikoimassa ja sen hinta on 19,10€ / 75 ml.
LV AURINKOVOIDE SK 50
10,90€ / 75 ml
Allergia- ja astmaliiton merkin saanut LV:n voide levittyy hämmentävän jouhevasti. Se on kellertävän sävyistä, mutta koska voide on väriaineeton, väri tulee siis jostain raaka-aineesta, mistähän? :)
Vaikka tuntuma on tietysti jähmeämpi kuin alemmilla suojakertoimilla, ei voidetta voi parhaalla tahdollakaan kutsua millään lailla jäykäksi. Se levittyy oikein miellyttävästi eikä jätä iholle vaaleaa sävyä. Peukku tälle!
Hajusteeton, väriaineeton. Alkoholiton. Kemiallinen UV-filtteri. Kotimainen.
GARNIER AMBRE SOLAIRE SENSITIVE ADVANCED SK 50
14,90€ / 50 ml
Yllättävän notkeasti levittyy tämäkin, kyllä voiteiden koostumuksia vain on saatu huimasti kehitettyä muellyttävämmiksi. Ambre Solairen viisikymppinen jättää ihan aavistuksen kalpean kajon kasvoille, joka tulee titaanidioksidista. Tämä ns. kosmeettinen haitta on kuitenkin aurinkosuojallinen etu, sillä sekä fysikaalisia että kemiallisia UV-suodattimia yhdistävät aurinkovoiteet ovat tutkimusten mukaan tehokkaimpia ja tarjoavat kaikkein laajimman spektrin suoja.
Hajusteeton. Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Hyvin synteettisvoittoinen inci.
GARNIER AMBRE SOLAIRE SK 50 SPRAY
13,90€ / 75 ml
Tämä kasvoaurinkosuihke oli Garnierin viime kesän uutuus. Se lupaa 24 tunnin kosteutusta (johon en usko, pahoittelut Ambre Solaire), saastesuojaa, ei-tahmeaa pintaa ja jopa meikin kiinnittävyyttä...!
Suihkeessa on perinteinen Garnier-tuoksu. Se kuivuu iholla samettiseksi ja tuntuu ohuelta. Kirvelee välillä.
Pakkaukseen painetut käyttöohjeet ovat sanalla sanoen erikoiset ja ristiriitaiset: tuotetta neuvotaan suihkuttamaan kasvoille vähintään 15 cm:n etäisyydeltä, mutta välttäen huulia ja silmänympärysaluetta - kuinka vältät nämä alueet kun suihkutat jotain kasvoille? Mutta ohjeissa lukee myös: "Älä suihkuta suoraan kasvoille". Mitääh...? :D Välillä voi miettiä lukeeko kukaan ihan ajatuksella joidenkin kosmetiikkatuotteiden pakkaustekstejä ennenkuin tuote menee tuotantoon.
Pullon päällä lukee myös "sets make-up", mutta katsokaapa millaisena huntuna suihke tulee pullosta:
Ei tätä nyt ihan meikin päälle ehkä haluaisi suihkuttaa. :)
Minä olen suihkuttanut tuotetta puhtaalle iholle ja tasoittanut suihkeen vielä sormin. Tällöin pinta jää yllä kuvailemani kaltaiseksi samettiseksi. Suoja-aineen tuntu on iholla hyvin ohut ja se ei lupauksensa mukaisesti tahmaa.
NIVEA SUN ANTI-AGE FACE SUN CREAM SK 30
12,90€ / 50 ml
Ohut, helposti ja notkeasti levittyvä, ei yhtään jähmeä voide. Imeytyy hyvin, ei jää rasvaisen tuntuiseksi. Tuttu Nivean tuoksu. Ei jätä valkoista kerrosta ihoon. Perusmukava voide.
Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Inci hyvin synteettisvoittoinen.
HAWAIIAN TROPIC SILK HYDRATION FACE SK 30
14,90 € / 50 ml
Täyteläisempi kuin Nivea ja ihanan kosteuttavan tuntuinen. Myös tuoksu on aivan ihana, oikein klassinen kesäloman ja aurinkorannan tuoksu. Liekö tämä tuoksu jopa lähtöisin alkujaan Hawaiian Tropicilta, kyseessähän on tosi vanha merkki. Täyteläisyydestään huolimatta imeytyy yhtä hyvin kuin Nivea. Sisältää hoitavamman kuuloisen ainesosaluettelon kuin Nivea, mukana mm. silkkiaminohappoja, aloemehua ja kasviuutteita.
Hassua kyllä, vaikka Hawaiian Tropic on paksumpi kuin Nivea ja alkoholiton (alkoholi edesauttaa imeytymistä ja "kuivaa" jälkitunnetta), se kuivuu silti iholla samettisemmaksi ja himmeämmäksi kuin Nivea. Tykkään tosi paljon!
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen.
LANCASTER SUN BEAUTY SUBLIME TAN VELVET TOUCH CREAM FACE SK 30
30,30€ / 50 ml
Lancasterin aurinkovoiteisiin törmää aina laivojen ja lentokenttien tax free -myymälöissä. Tämäkin on ostettu laivalta. Lancaster on minulle suomalaisena vieras merkki mutta maailmalla se mitä ilmeisimmin tunnetaan klassisena aurinkovoiteiden valmistajana.
Velvet Touch -voiteessa on notkea, kosteuttavan tuntuinen koostumus ja se kuivuu iholle nimensä mukaisesti samettiseksi. Semitäyteläinen. Ei jätä iholle valkoista pintaa.
Tuoksu on vanhanaikaisella tavalla todella perinteinen aurinkovoiteen tuoksu, vahva ja hiukan tunkkainen. Tulee mieleen 90-luvun alku. Ei mikään miellyttävin tuoksu.
UV-filtteri sekä kemiallinen että fysikaalinen (nano-titaanidioksidi).
LA ROCHE-POSAY ANTHELIOS AC SK 30
20,20 € / 50 ml
Koostumus todella ohut ja nestemäinen, mutta tuntuma iholla jähmeä. Ei tarvitse edes vilkaista inciin käsittääkseen, että tässä voiteessa on suhteellisen paljon titaanidioksidia, iholle jää vaalea kuulto ja mineraalifiltterin puuterisuus tuntuu selvästi. Juuri tämä puuteri tekee voiteesta niin jähmeästi levittyvää nestemöisestä koostumuksesta huolimatta. Iho jää lupauksen mukaisesti mattapintaiseksi.
Voide on hajusteeton mutta siinä on hitusen lääkemäinen tuoksu, hajusteetonhan ei tarkoita täysin hajutonta. Esimerkiksi Ambre Solairen ja LV:n hajusteettomat olivat todella hajuttomia tähän verrattuna.
Hajusteeton. Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Hyvin synteettisvoittoinen inci.
AVÈNE CLEANANCE SK 30
19,90€ / 50 ml
Avènen voide on täyteläisempää kuin La Roche-Posayn Anthelios ja tuntuu kaiken kaikkiaan miellyttävämmältä ja kosteuttavammalta. Koostumuksesta aistii heti että tässä ei varmaankaan ole mineraalifiltteriä, eikä siinä olekaan. Cleanance levittyy mukavan notkeasti, mutta ei yhtä notkeasti kuin ylempänä esitellyt, saman suojakertoimen voiteet Nivea ja Hawaiian Tropic. Mielenkiintoista. Jotenkin olisin odottanut, että epäpuhtaan ihon öljyttömät voiteet levittyvät kaikkein notkeimmin ja tuntuisivat iholla kaikkein vähiten. Sekä Anthelios että Cleanance tuntuvat iholla kuitenkin enemmän aurinkovoidemaisilta kuin Nivea ja Hawaiian Tropic.
Iho jää joka tapauksessa lupauksen mukaisesti mattapintaiseksi. Mielestäni Avènen voide jättää jopa hieman Antheliosta himmeämmän pinnan. Voiteen mattapintaa tekeviä ainesosia ovat mm. aluminum starch octenylsuccinate ja silica.
Voiteessa on mieto apteekkikosmetiikkamainen tuoksu ja siinä on hajusteita.
Tämähän oli se voide johon sain vinkin muuan kreikkalaiselta tuttavuudelta syksyn 2013 reissulla, Elenan mukaan Avène Cleanance on ihan paras aurinkosuoja epäpuhtaalle iholle. Ja nyt se vihdoin pääsi omaan testailuuni. :)
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen. Inci synteettisvoittoinen.
*
Lisään tuotteiden hintatiedot myöhemmin, ehkä joku niitä kaipaa. Ostokuitit ovat kotona mapissa ja istun juuri autossa kohti Tamperetta. :) Jutun tuotteet ovat itse ostamiani, ei blogin kautta saatuja.
Muoks. P.S. Sisältää mainoslinkin:
Huomasin että luonnonkosmetiikan aurinkovoidesuosikkini, fantastiset Algamaris-tuotteet ovat koko viikon sunnuntaihin saakka -20% tarjouksessa Hyvinvoinnin Tavaratalossa, vinkkaan tästä nyt jos en ehdi tämän viikon aikana saada ulos luonnonkosmetiikan aurinkovoidevertailuani :)
Sanat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ehkä tärkeimpiä elämässä. Ne ovat silta ymmärrykseen, oppimiseen, ystävyyteen, jakamiseen, ratkaisuihin. Minulle ne ovat silta kaikkeen.
En osaa piirtää enkä maalata. En soita mitään soitinta enkä osaa laulaa. Ilmaisen itseäni ja tunteitani sanoilla.
Kirjoitan paljon ja puhun ehkä vielä enemmän. Mutta olen välillä myös hiljaa. Tarkoituksellisestikin. Silloin sanat elävät pääni sisällä. Olin sitten iloinen, surullinen, vihainen tai huolissani, pääni sisällä kirjoittuu jatkuva kirje jossa puen tuntemuksiani sanoiksi ja mietiskelen niitä.
Aloin kirjoittaa jo ennen kuin osasin kirjoittaa. Tarve välittää asioita sanoilla ja kertomuksilla oli minussa vahva lapsesta saakka. Kasvoin kahden taiteellisen, työkseen kirjoittavan vanhemman esikoisena ja meillä sanat olivat kuin aamupuuro, iltapäivätee ja lauantaisauna. Meillä puhuttiin paljon, tunteista ja asioista. Ihan kaikesta. Se oli meidän arkea.
Kasvoin siihen että sanat ovat ystävä, väline. Taiteilijaa ei minusta tullut, mutta niin minulle kuin sisarilleni siivilöityi sanojen käyttämisen luontevuus, halu ja taito. Vaikeneminen on merkki siitä että jotain on hullusti.
Väline. Sanoilla voi myös saada asioita tapahtumaan, kääntää niitä mieleisekseen. Olen puhunut itselleni kahdesti korkeamman arvosanan koulussa. Olen puhunut äidin ympäri päästämään minut teini-ikäisenä ulkomaanmatkalle. Olen perustellut ja argumentoinut loputtomiin niin ettei toinen enää keksi mitään sanottavaa.
En sano että se on välttämättä aina hyväkään asia.
Kuten ei sekään, että on liian avoin. Se voi tehdä ihmisestä suojattoman. Toisinaan avaan itseni lähes paljaaksi melkein vieraillekin ihmisille. Saatan huomaamattani kertoa hyvin henkilökohtaisia asioita. Vaikeitakin. Sellaisia, jotka muut pitäisivät omana tietonaan. Saatan kuvitella olevani vahva, mutta tällainen avoimuus tekee minusta myös heikon. Annan toisille aseita haavoittaa minua.
Välillä olen ollut kirjoittamassa blogiinkin sellaista, mitä ei kenties ole viisasta jakaa näin julkisella foorumilla. Kokemus siitä, ketä ruudun takana onkaan, hämärtyy. Avaan koneen ja alan kirjoittaa teille kuin ystävälleni, koska minulla on tunne, että tästä haluan kertoa teille. Se tuntuu hirveän luonnolliselta, vaikka en tunne teitä. Kuin blogi olisi suuri julkinen kirje, niinkuin olen joskus aiemmin kuvaillut.
Onneksi monet ”kirjeeni” ovat lopulta jääneet luonnoksiin.
Puhun varmasti välillä ihan liikaa. Niin määrällisesti kuin laadullisesti. Sanani ovat joskus muille liikaa, rikon toisten rajat. Siinä on edelleen oppimista. Mikä on minulle luonnollista, ei ole sitä välttämättä muille.
Kaikki eivät osaa puhua. Tai edes halua. Me olemme erilaisia. Toiset ilmaisevat itseään musiikin kautta, toiset tanssin. Yksi lähtee kalaan. Toinen lenkille. Sitä täytyy kunnioittaa.
Toiset eivät löydä sanoja vaikka haluaisivat.
Eikä kaikesta tarvitsekaan puhua. Mutta sitten on tilanteita, joissa ei voi kuin puhua. Tiedättekö mitä tarkoitan. On uomia, joiden yli pääsee vain sanoista rakennetulla veneellä.
Tänä talvena olen tuntenut hätää kun sanoja ei ole ollutkaan. Vastasanoja. Ensimmäistä kertaa en voi tukeutua sanoihin. Puhun ja puhun mutta se ei avaa ovea, huolellisimminkaan puetut sanat eivät sovi lukkoon.
En olekaan voinut puhua itsestäni parempaa, en ole saanut korkeampaa arvosanaa.
En ole voinut lääkitä. En ratkaista.
Se on tuntunut niin vaikealta että minuun koskee.
Siksi kirjoitan nytkin. Joku toinen menee sinne kalaan. Että helpottaa. Minun täytyy laittaa se sanoiksi.
Kaupallinen yhteistyö: House Of Organic. * Sis. mainoslinkkejä
Jälleen esittelyssä uusi ja ihan tuore merkki, viime vuonna lanseerattu Bybi Beauty.
Nimi 'bybi' tulee sanoista "By Beauty Insiders", ja merkin ovatkin perustaneet kaksi brittiläistä kauneusbloggaajaa :)
Elsie Rutterford ja Dominika Minarovic ovat Englannin suosituimpiin vihreään kauneuteen keskittyviin sivustoihin kuuluvan Clean Beauty Co'n takana ja suosionsa siivittämänä he laittoivat vuonna 2017 pystyyn myös oman kosmetiikkamerkin.
Elsietä ja Dominikaa yhdisti alun perin rakkaus puhtaaseen, ravinteikkaaseen ruokaan ja kokkailuun, ja blogissaan he siirsivät saman ajattelun myös kosmetiikkaan - puhdasta ja luonnollista vailla lisäaineita, kotikeittiöstä tutuista raaka-aineista. Clean Beauty Co tulikin alun perin tunnetuksi runsaista DIY-kosmetiikkaresepteistään.
Elsie ja Dominika. Kuva: Bybi Beauty
Tässä kun on omaa blogiaan kirjoitellut yhdeksän vuotta, tuntuu tyttöjen tahti ihan mielettömältä; Elsie ja Dominika tapasivat 2013, alkoivat kirjoittaa Clean Beauty -blogia vuonna 2015, opiskelivat samalla luonnonkosmetiikan formulointia ja nyt heillä on pystyssä oma merkki jota myydään ensimmäisen vuotensa jälkeen jo useissa maissa. Toiset osaavat bisneksen..!
Jossain toisessa elämässä ehkä minullakin olisi ollut oma kosmetiikkamerkki aikaa sitten? :)
Sertifiointia ei Bybillä ole, mutta tuotteet täyttävät luonnonkosmetiikan sertifioinnin kriteerit. Ne ovat vegaanisia, valmistettu 100-prosenttisesti luonnollisista ainesosista ja itsestäänselvästi eläinkokeettomia.
Bybin tuotteet ovat söpön ja iloisen näköisiä. Tytöt kertovat, että halusivat tehdä niistä selkeästi eri näköisiä kuin markkinoiden tyypilliset luonnonkosmetiikkamerkit. Jopa ulkopakkaukset ovat tosi persoonallisia, tykkään :)
Bybin tuotevalikoima on pieni ja koostumukset siinä mielessä yksinkertaisia, että tytöt ovat valinneet "ei emulgaattoreita" -tien, mikä tarkoittaa, että valikoimassa ei ole voiteita ja emulsioita. Kasvojen ihoa hoidetaan öljyillä, rasvoilla, kukkaisvedellä ja kaura- ja savijauheella.
Öljy- ja rasvapohjaiset koostumukset ovatkin kenties luonnonkosmetiikkaa luonnollisimmillaan, sillä niillähän ihmiset ovat hoitaneet ihoaan jo antiikin ajoista. Näinköhän Kleopatralla oli käytössään mitään emulgaattoreita...? Vaikka suhteellisen edistynyttä kosmetiikkaa hänkin kuulema käytti :)
Tässä muutamia Bybin koostumuksia. Babe Balm -näytteeseen tuli autenttinen ei-viimeistelty ilme, kun olin lämmittänyt sitä tuubissaan vähän liian juoksevaksi ja sitä purskahti ulos tuollainen iloinen läiskä :)
Lämmittänyt? Miksi? Kerron kohta lisää :)
Aloitetaan lempituotteistani, kasvovedestä ja seerumista.
Mega Mist -hyaluronihappokasvovesi
29,90 € / 50 ml
Erittäin kosteuttavan ja hoitavan tuntuinen ruusuvesipohjainen kasvovesi. Vaahtoaa kevyesti kun sitä suihkuttaa iholle. Koostumus on täysin vesimäinen, mutta kun kasvovettä hieroo ihoon, voi tuntea aavistuksen "liukkaita" ainesosia, kuin laittaisi iholleen lantrattua seerumia.
Koostumus sisältää ruusuvettä, appelsiininkukkavettä, sitruunamelissavettä, hyaluronihappoa ja vihreää teeuutetta. Huomaamaton, ei-kukkainen eikä yrttinen tuoksu. Tuoksusta aistii että tuotteessa on kukkaisvesiä mutta tuoksu itsessään ei ole kukkainen parfymoidulla tavalla.
Löydät Mega Mistin täältä. *
Supercharge Serum
38,90 € / 30 ml
Bybin seerumi on itse asiassa täyteläinen, skvalaanipohjainen kasvoöljy, eli ei seerumi siinä mielessä kuin useimmat meistä seerumin ymmärtävät. Todella monesta eri öljystä koostuva sekoitus sisältää pääöljy-skvalaanin lisäksi mm. kaktusviikunaöljyä, jasmiiniöljyä, kukuipähkinäöljyä, vesimeloninsiemenöljyä ja helokkiöljyä.
Tuote tuoksuu suhteellisen voimakkaasti eteerisiltä öljyiltä. Tuoksu on lämmin, runsas ja aromaattinen, ihan miellyttävä.
Bybiläiset itse kutsuvat Supercharge-seerumiaan kuivaöljymäiseksi, mutta minun ihollani tuntuma on aika runsas ja se on täyteläisin viime aikoina käyttämistäni öljyistä (Vintner's Daughter, Lovely Day Skin Rescue, Mádaran Superseed Oil, Vangeliksen kehäkukkaöljy ja Laveran Karpaloöljy). Sanoisin siis, että tämä skvalaanipohjainen ihon hellijä sopii erityisesti kuivuuteen taipuvaiselle iholle joka muutenkin tykkää runsaista koostumuksista.
Löydät Supercharge-seerumin täältä.*
Babe Balm -monitoimibalmi
24,90 € / 30 ml
36,90 € / 60 ml
Nyt tulee selitys aiemmalle lämmitys-kommentille :) Babe Balm tulee tuubista niin jähmeänä tahnana, että sitä on jopa aavistuksen vaikea puristaa ulos. Mietin, onko asunnossani liian viileää kun sekä tämä että Prime Time ovat niin jäykkiä että niitä on vaikea saada ulos tuubeistaan. Beibibalmi vaatii lämmittelyn sormien välissä ennen kuin sitä voi levittää iholle - tai mikäli tahnan haluaa kosmetiikkabloggaajan ominaisuudessa kuvata, voi tuubin tuikata mukilliseen lämmintä vettä jotta koostumuksesta saa juoksevampaa :)
Balmin jäykkyyden ymmärtää kun luo silmäyksen pakkausselosteeseen: tahna on sheavoi-pohjaista ja seuraavana incissä on vernissapuun vahaa. Sheavoi on normitilassaan hyvin jäykkää - tämän vuoksi jotkut valmistajat tekevät sheavoista whipped- eli vatkattua versiota jota on helpompi työstää.
Tahna tuntuu iholla ihan miellyttävältä mutta on minulle aivan liian rasvaista, tämä kuuluu ehdottomasti kuivaihoisten kylppärin hyllylle. Minun ihoni jää "beibin" jäljiltä kiiltäväksi ja rasvaiseksi. Jos levitän tätä kuivalle iholle se ei imeydy lainkaan vaan jää rasvaiseksi filmiksi.
Silti - ja näihin suosituksiin törmää kosmetiikassa aika ajoin - Babe Balmin käyttöohjeissa lukee: "perfect under / in place of your makeup".
Ajattelen ymmärtäväni kosmetiikasta ja erilaisten koostumusten funktioista ihan kiitettävästi, mutta tätä en ymmärrä - miten meikkivoiteen alle levitetty 100% rasva tai öljykerros voi saada meikin a) pysymään iholla ja b) näyttämään hyvältä vielä parin tunnin kuluttua..?
Rasvapohjustusvinkkejä ja jopa varta vasten kehitettyjä öljyprimereita näkee aika ajoin. Käsitän, että iho voi hetkellisesti näyttää todella kuulaalta ja hehkuvalta rasvapohjustuksella, mutta entä tunnin kuluttua..? Tai kahden? Kun miettii, että perinteisen primerin tehtävä on nimenomaan viedä rasvaa pois iholta jotta meikki kestää, mihin perustuu päinvastaisen primer-koostumuksen toimivuus...?
Kuka on testannut? :)
Meikin alla en tosiaan tällaista itse käyttäisi, enkä muutenkaan osaa käyttää tämäntyyppisiä tuotteita, mutta moni näitä rakastaa paksuja, vedettömiä monitoimibalmeja. Voi käyttää huulirasvana, kuiviin kyynärpäihin, kynsinauhoihin... Ja toimiihan tämä aivan erinomaisena okklusiivina kun sen laittaa kasvoille viimeisenä hoitoaskeleena, alle kerrostetun kosteuden (kosteussuihke, seerumit) päälle.
Babe Balmissa on hedelmämarmeladimainen vieno tuoksu. Sheavoin ja vernissapuun vahan lisäksi beauty balmin koostumuksessa on mm. pequi-hedelmän öljyä, kamelliaöljyä, kookosöljyä, teehibiskuksen öljyä ja antioksidanttisena lisänä ubikinonia.
Löydät 30-millisen Babe Balmin täältä *, 60-millisen täältä. *
Detox Dust -naamio
28,90 € / 60 g
Bybin kiinnostavimpia tuotteita, ja vastaa tämän hetken anti-pollution-trendiin (saasteet pois iholta..!). Tämä syväpuhdistava tehococktail sisältää mahtavan kombon ihoa kuorivia ja puhdistavia ainesosia: aktiivihiiltä, kaurajauhetta, kaoliinia, papaiinia (entsyymi) sekä jauhettua kookoksenkuorta ja lootuksensiemenjauhetta.
Jauhetta sekoitetaan 1 tl veteen, jogurttiin, hunajaan tai vaikka oliiviöljyyn. Tahna levitetään puhdistetulle iholle ja annetaan vaikuttaa 10-15 minuuttia. Tykkään tästä kovasti, iho jää erittäin hyvän tuntuiseksi! Olen kokeillut veden ja luonnonjogurtin kanssa. Jogurtin kera naamio on helpompi levittää iholle. Voisin kuvitella että hunajapohjakin on tosi hyvä ja iho saa vielä lisähyötyä hunajan hoitavista ominaisuuksista.
"Mössö" ei ensin tunnu iholla miltään mutta hetken kuluttua alkaa tuntua pientä kihelmöintiä, jonka arvelen johtuvan papaiinista. Jauheessa ei ole havaittavaa tuoksua. Bybi ei anna tuotteen käyttötiheydelle suositusta, mutta käyttäisin tätä itse ihotyypin mukaan kerran tai kaksi viikossa (rasvoittuva ja epäpuhdas iho) tai kerran parissa viikossa (normaali iho).
Löydät Detox Dustin täältä. *
Prime Time -kasvokuorinta
19,90 € / 30 ml, 28,90 € / 60 ml
Tässä Bybin toinen kuorinta, koostumukseltaan Babe Balmin tyyppistä paksua tahnaa. Ihana kolakarkin tuoksu! Tulee ihan mieleen ne pehmeät kolapullon muotoiset irtokarkit jotka oli lemppareita lapsena, olikohan ne Haribon...
Prime Timen vaikuttavina aineina ovat omenauutteen AHA-hapot, ananasuutteen entsyymit (näitä on erittäin pienenä pitoisuutena) sekä jojobahelmet. Kuoriva teho on paljon miedompi kuin Detox Dustissa enkä itse esimerkiksi huomaa ihollani juurikaan vaikutusta. Nimi "prime time" tulee siitä, että tuote valmistelee ihon ihonhoitotuotteille ja meikille.
Prime Time -tahna sekoitetaan kämmenellä veden kanssa jolloin muodostuu rakeinen "maito". Jojobarakeita on niin harvassa että "kunnon" kuorintoihin tottuneelle tämä massa on kenties vähän liiankin lempeää :) Prime Timea voi käyttää bybiläisten mukaan myös putsarin sijaan, ja käyttösuositus on kolme kertaa viikossa.
Maito on mielestäni vähän hankala levittää iholle, se ei tunnu kosmeettisesti erityisen miellyttävälle. Maito on myös vaikea huuhtoa iholta ja pinta jää tahmeaksi. Käytän tämän poistamiseen musliiniliinaa tai konjac-sientä.
Löydät 30-millisen Prime Timen täältä *, 60-millisen täältä.
*
House Of Organic tarjoaa Bybin tuotteista 15% alennuksen 31.5.2018 saakka, alennuksen saa koodilla BYBI18.
Alennuksen saa myös jo tarjouksessa olevista Bybin tuotteista.
Esimerkiksi Mega Mist -kasvosuihkeelle jää hintaa 20,32€ kun normihinta on 29,90€, ja seerumille tulee hintaa 26,44€, kun normihinta on 38,90€.
Löydät koko Bybi Beauty -valikoiman täältä. *
Bybiä saa pian myös Ruohonjuurista, joten siellä voi käydä hypistelemässä tuotteita ihan livenä :)
Blogin asiasanaluettelo on palannut. :)
Kun A-Lehdet viime kuussa uudisti Kauneus & Terveys -blogien alustan, moni entiseen sivupalkkiin kuulunut vimpain katosi. Kaivattujen joukkoon jäivät mm. asiasanaluettelo sekä otsikkoselausperusteinen arkisto, kummatkin työkaluja jotka helpottivat mieleisen sisällön löytämistä blogista. Vanhaa arkistoa on toivottu palautteessa takaisin, ja olen välittänyt terveisenne A-Lehtien it-tiimille, mutta näillä näkymin vanhan mallista arkistoa ei saa takaisin.
Mutta! Keksin, että avainsanaluettelon saan palautettua myös omatoimisesti :) Loin sen uudestaan manuaalisesti, ja liitin yläpalkin valikkoon. Sieltä se nyt siis löytyy, olkaa hyvä :)
Desktop-näkymässä blogin valikko on auki ja otsikot näkyvissä. Asiasanaluettelo löytyy arkiston vierestä.
Mobiilinäkymässä blogin valikko on kiinni, eikä moni ehkä edes tajua että "pihvin" alla on valikoita.
Klikkaa "pihviä" ja saat näkyviin entisestä sivupalkista tänne siirtyneitä sisältölinkkejä:
Täältä löytyy blogin ja bloggaajan esittely sekä Karkkipäivän eniten käytettyä ja haettua sisältöä.
Nyt ylävalikkoon liittyi siis myös aakkosellinen tunniste- eli asiasanaluettelo. Siellä on listattuna kaikki merkit joista olen kirjoittanut, eri teemoja kuten "Ysäri", "Liikunta", "Kotimainen" ja "Sanni pohtii" sekä spesifioituja ihonhoidon ja kosmetiikan alueita kuten "Hajuvedet", "Kasvojen puhdistus", "Silmän rajaus", "Make-Up For Dummies", "Smoky-meikki" jne.
Kun on kirjoittanut blogia jo yhdeksän vuotta, on kiva pystyä myös helposti selailemaan kaikkea vuosien aikana tuottamaansa sisältöä :) Avainsanojen kautta se käy hieman näppärämmin kuin valitsemalla randomisti eri kuukausia arkistosta. Vaikka on sekin joskus kivaa..! ^_^
En siis tiedä kaipasiko tätä luetteloa enemmän blogin kirjoittaja vai lukijat, mutta toivon että luettelosta on hyötyä myös teille :)
Tunnistetta klikkaamalla sivulle avautuu kerralla kymmenen asiasanaan liittyvää viimeisintä postausta kuvan ja pienen tekstinpätkän kanssa varustettuna.
Asiasana 'BB-voiteet' näyttäisi kertovan, etten ole viimeisten vuosien aikana kirjoittanut niistä kovinkaan tiheästi... :D ^_^
P.S. Suunnitelmissa on "perata" valtava satojen postausten Matkalla-tägini pikkuhiljaa omiksi maakohtaisiksi tunnisteiksi, niin että ainakin ne maat joista olen Kreikan ohella kirjoitellut blogiin eniten (USA, Sveitsi, Korea, Ranska) saavat omat tunnisteensa. Tätä on jo joskus aiemmin toivottu ja se olisi itsestänikin kivaa :)
Yksi jännä käytäntö Kreikan matkailussa liittyy - - vessassa käymiseen.
Käytännöstä seuraa myös mahdollinen väliaikainen lieveilmiö kotiin palattua.
Kreikan kävijät ehkä jo tietävätkin mistä puhun?
Kreikassa ei saa laittaa WC-pönttöön vessapaperia, eikä tietenkään mitään muutakaan "ylimääräistä". Kaikkialla törmäät "Don't throw papers in the toilet" -muistutuksiin.
Kuva: Athens 101 / Laura Kay
Kreikkalaiset viemärijärjestelmät ovat 30- ja 40-luvuilta, ja putkistot rakennettiin niin ohuiksi etteivät ne selviä paperijätteestä. Erään lähteen mukaan Kreikan viemäriputket ovat halkaisijaltaan vain 5 cm, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa (Itä-Eurooppaa lukuunottamatta) putkien ollessa tuplasti laajemmat.
Joissain moderneissa kreikkalaisissa paremman luokan hotelleissa saattaa olla sellaiset vessat joihin paperin voi laittaa, mutta käytännössä 90% maan vessoista ei ota vastaan paperijätettä. Ainakaan siis sellaisia, no, tiedätte, "kakkosasian" yhteydessä yleensä meneviä paperimöttöjä.
Paperikäytäntö kannattaa todella muistaa, sillä vessat oikeasti tukkiutuvat hyvin helposti. Kukaan ei varmaan mielellään lomallaan kohtaa tilannetta jossa majapaikan vessa alkaa lainehtia..?
Vessapaperi kuuluu laittaa pöntön vieressä olevaan pieneen roskikseen.
Tämä on tietysti jokseenkin ällöttävää, mutta siihen tottuu. Siihen tottuu itse asiassa niinkin hyvin, että Kreikan loman jälkeen tapa jää helposti päälle ja sitä huomaa olevansa laittamassa vessapaperia roskikseen myös kotona - (tai vaikka kaverin luona, yähh.... kaveri-parka).. Kuinka monelle on käynyt näin..?
Kuva: Suzy Guese
Olen miettinyt, että varmasti Kreikassa vierailevien turistien joukossa on tuhansittain sellaisia, jotka eivät piittaa "don't throw papers" -kiellosta. Ja epäilemättä erinäisissä ravintoloissa, tavernoissa, hotelleissa, retkeilymajoissa ja kahviloissa menee päivittäin vessat tukkoon turistien ansiosta. Mikä homma olla koko ajan avaamassa niitä...
P.S. Otin huhtikuun reissussa pari vessakuvaa tätä postausta varten (sillä minun on pitänyt kirjoittaa Kreikan vessakäytännöstä jo vaikka kuinka pitkään), mutta arvatkaa löysinkö niitä enää tuhansien kuvien joukosta..? Missähän päin olin ne ottanut..? Missä niistä kymmenistä vessoista joissa kävin matkan aikana..? :D Kuka valopää jättää tiettyä postausta varten tarkoitetut kuvat merkkaamatta saman tien kun lataa ne kamerasta koneelle..? Sanni.
No, laitoin sitten taas kissakuvan. Joku ilahtuu varmaan siitäkin.
Jos koskaan löydän ne omat kuvani korvaan niillä nuo ylemmät lainakuvat. Huokaus.
Mielenkiintoista miten paljon suhteeni aurinkoon on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Olen aina ollut "aurinkotyttö", aurinko on paheeni. Olen ihannoinut rusketusta ja halunnut olla erittäin päivettynyt. Olen rakastanut kuumuutta ja porottavaa, iholla melkein kihelmöivää aurinkoa.
Ihoni kestää hyvin aurinkoa ja pärjään kesän alkuviikkojen jälkeen alhaisilla suojakertoimilla. Suomessa käytin todella pitkään suojakerrointa 6 (jota ei pian varmaan edes saa kun se on nykystandardien mukaan aivan mitätön) ja ulkomaillakin SK15:a.
En halunnut käyttää korkeampia suojakertoimia koska a) halusin ruskettua mahdollisimman syvästi ja b) koin, että kun en palanut, alhaiset suojakertoimet riittivät. Korkean suojakertoimen voiteet olivat vastenmielisiä. Ikäänkuin epäluonnollisia.
Runnoin syrjään tietoisuuden UVA-säteilystä, joka ei polta ihoa mutta vanhentaa sitä. Vaikka iho ei palaisi, pitkäaikainen altistus auringolle takaa iholle kyllä kivat annokset pro-aging-käsittelyä UVA-säteiden muodossa. En halunnut miettiä sitä. Minähän rakastin olla auringossa.
Rakastan aurinkoa edelleen. Se vetää minua puoleensa ja terasseilla valitsen edelleen sen aurinkoisen pöydän, en mene varjon alle istumaan. Muutos on kuitenkin tapahtunut. Viimeisten vuosien aikana asenteeni on muuttunut valtavasti mitä tulee ruskettumiseen ja ihon suojaamiseen. Myös entinen erittäin korkeiden lämpötilojen ihanteeni on pikkuhiljaa rapistumassa.
17-vuotias Sanni vaelteli naama kiillellen 40-asteisen Ateenan katuja, nauttien jokaisesta hikisestä askeleesta. Oli heinäkuu ja etelä-Eurooppa kuumimmillaan. Mitä tummemmat rusketusrajat, sen parempi. Ei väliä vaikka silmissä välillä sumenee ja vettä kuluu litra kahden korttelin välein. Olin aurinkonarkomaani ja sain mielettömiä kicksejä tukahduttavasta kuumuudesta. Jos asteet jonain päivänä olivat alle 30 olin pettynyt.
Oli mahtavaa kertoa kotona että lomaa on vietetty joka päivä ainakin 33 asteen paahteessa.
Nyt huomaan kokemuksen muuttuvan vuosi vuodelta. Pikkuhiljaa kuumuus on alkanut ahdistaa, ja mikä ennen toi virtaa, vetää nyt ihan puhki. En oikein jaksa enkä halua tehdä mitään kovassa helteessä. Hikinen tahmaiho ällöttää ja vahva porotus saa pään särkemään. Ennen kaikkea ei vain ole energiaa liikkua. Nykyinen ihanteeni on 25 ja 30 välillä, pienellä tuulenvireellä kiitos :)
Huvittuneena huomioin jopa kehtaavani valittaa joinain päivinä liian kuumasta säästä huhtikuisella Kreikan reissulla. Entinen aurinkotyttö on todellakin muutoksen kourissa.
En myöskään enää piittaa pakkomielteisesti rusketuksesta. Okei, olen mielelläni ihan päivettynyt, ja pidän omaa päivettynyttä ihoani terveemmän ja kauniimman näköisenä kuin talvikalpeaa, mutta en hakeudu aurinkoon varta vasten saamaan väriä pintaan. Mikä ennen oli jopa tavoite, on nyt vain "kaupan päällisenä" tuleva mukava auringon oheisilmiö.
SK15 kasvoilla on kohonnut viime vuosina 20:een ja viime kuussa käytin Kreikassa SK30- ja SK50-voiteita.
Ironisesti - rusketun ihan yhtä lailla sillä viidenkympin voiteellakin. Kaikki se nuoruusvuosien kunnon suojakertoimen välttely rusketusperustein oli ihan turhaa. Toki rusketuksen muodostuminen on jonkin verran hitaampaa korkeilla suojakertoimilla, mutta neljän viikon auringossa oleilun jälkeen lopputuloksena on kyllä ihan yhtä päivettynyt iho kuin sillä viidellätoistakin. Nyt vain vähemmällä UVA-damagella.
Ikääntyminen ja auringon ikääntymistä vauhdittavien seikkojen parempi tiedostaminen ovat varmasti osaltaan myös vaikuttaneet asenteeni kultivoitumiseen.
Parikymppisenä ihon ikääntyminen oli vielä "kaukana edessä", ei sitä jaksanut miettiä tai tehdä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Se on varmasti ihan luonnollista. Toimimme usein niiden signaalien ja ärsykkeiden mukaisesti jotka ovat edessämme juuri nyt.
Ja nyt kun ohentunut ja yhä vain herkemmin reagoiva iho jolla on niin pigmenttiläiskiä, voimistuvaa couperosaa kuin juonteitakin, on tätä hetkeä ja silmieni edessä, reagoin. Jokin suojamekanismi minussa on mennyt päälle ja haluan pitää ihosta parempaa huolta. Se on alitajuista.
Vartalolla käytän edelleen vain kymppiä. Ja myönnän - saatan mennä joskus aurinkoon ilman mitään "UV-mömmöjä", kun ei vain jaksa. Siinä missä kasvoaurinkovoiteen käyttöni on viime vuosina parantunut ja olen tullut sen kanssa entistä huolellisemmaksi, kropan aurinkorasvailu tuntuu vuosi vuodelta vastenmielisemmältä. En voi sietää tahmaista ihoa, ja auringossa sen kanssa on vain elettävä - kun kerran haluaa aurinkoon mennä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin.
Fantisoin siitä, että kosmetiikkateollisuus jonain päivänä kehittää täydellisen suun kautta otettavan aurinkosuojan - kapseli, jonka syötyään olisi suojattu koko päivän. Tällä hetkellä markkinoilla olevat "aurinkokapselit" toki tuovat jo vähän suojaa auttamalla soluja suojautumaan UV-säteilyn aiheuttamalta hapettumisstressiltä, mutta mikään aurinkovoidetta korvaava tuote ne eivät ole.
Suojakerroinmarkkinoilla trendi on koko ajan ylöspäin, ja tällä hetkellä SK30 tuntuisi olevan standardi-kerroin ja se yleisimmin tarjolla oleva lukema. SK 20 ja SK 25 ovat yleisiä nekin, mutta niitä alempia lukuja enää harvemmin löytää etenkään kasvoille.
Kuvassa näkyvä Clarinsin Sun Wrinkle Control Cream oli monivuotinen suosikkini, ja kun aloin käyttää sitä, siitä oli muistaakseni olemassa SK6 ja 8 -versiotkin. Nyt tuo 15 on alhaisin, ja odottaisin että sekin katoaa pian.
Minkä suojakertoimen voiteita te käytätte? Onko teillä käytössä eri kerroin vartalolle ja kasvoille?
Mikä on suhteenne aurinkoon? Välttelettekö sitä vai hakeudutteko sitä kohti? :)
Lisää aiheesta:
Tässä kesällä 2011 tekemässäni haastattelussa ihotautilääkäri Matti Hannuksela mm. toteaa, että "jos suojavoidetta käyttää oikein, riittää SK 8 aina Suomessa, SK 15 tropiikissakin". Asiantuntijat myös kertovat, mitä eroa on aurinkovoiteella ja suojakertoimellisella päivävoiteella.
Lähiaikoina on muuten luvassa paljon aurinkovoidearvosteluja, synteettisistä luonnollisiin :)
