Ostin viime viikolla mielenkiintoisen ja erittäin persoonalliselta vaikuttavan kasvojenpuhdistusaineen. Bongasin tuotteen Ruohonjuuressa, luin incin ja kiinnostuin välittömästi.
Tuote vaikutti hyvin epätavalliselta ollakseen putsari; incissä ei ollut nähtävissä yhtäkään puhdistavaa tensidiä, mutta koska tuote oli vesipohjainen, se ei myöskään ollut öljyputsari, balmiputsari tai maito.
Käytännössä putsari oli incinsä ja olomuotonsa perusteella geeliksi paksunnettu sekoitus laventelivettä, glyserolia, kookos-, manteli- ja oliiviöljyä. Millä tämä oikein puhdistaa, mietin? Ja ostin pullon testiin.
Kyseessä on Alteya Organicsin Pure Lavender Facial Cleanser & Wash.
Koska vaahtoamattomat putsarit ovat jatkuvasti kasvava trendi, ajattelin pian pääseväni esittelemään ihan uudenlaisen vaihtoehdon puhdistusöljyille ja -maidoille.
Toisin kävi.
Tämähän vaahtoaa! Kasvoille jäi huuhdellessa nitisevä tunne, joka ainakin minun ihollani on merkki emäksisestä putsarista. Vain saippua-pohjainen putsari pesee ihoni nitiseväksi. Nitisevyys tulee siitä, että emäksinen pesuneste liuottaaa ihon happaman happovaipan pois.
Saippuan tunnistaa myös aivan erityisen pehmeästä vaahdosta. Saippuavaahto on tosi miellyttävän tuntuinen, ja saippuoiduista rasvahapoista riippuen vaahto voi olla erittäin tiheää, paksua ja kermaista. Tai se on ohutta, kuten Alteyan tapauksessa, mutta siinä on ihan omansalainen pehmeys, joka erottaa sen heti muista (ja happamista) tensideistä.
Olin missannut erään ainesosan merkityksen Alteyan inciä silmäillessäni. Potassium Hydroxide eli kaliumhydroksidi. Se on emäksinen aine jota käytetään kosmetiikkatuotteissa puskuroijana eli pH:n säätäjänä. Tässä funktiossaan se on incin loppupäässä. Mutta, kaliumhydroksidia käytetään myös saippuoimaan rasvahappoja nestemäisissä saippuoissa. Jos se olisi ollut ylempänä Alteyan putsarin incissä, olisin varmaan jo kaupassa tuotetta tutkiessa yhdistänyt sen saippuaan.
Tällä kertaa en tajunnut yhteyttä, ennen kuin pesin tuotteella kasvot kotona.
Olin vähän pettynyt. Olisi ollut niin kiva löytää aivan uudenlainen putsari, ja laventelivesi-glyseroli-kookosöljy-pohja kuulosti niin lupaavalta...! Vähän floppi, että tämä paljastui saippuaksi - jota itse vältän kasvoillani vahvasti.
Pakkaustekstin pitäisi mielestäni ihanteellisesti kertoa kuluttajalle, millä mekanismilla tuote toimii. Vaahtoputsarin kohdalla olisi asianmukaista, jos pakkaus kertoisi, että tuote vaahtoaa tai sisältää saippuaa. "Facial Liquid Soap" olisi ollut rehellisin ilmaisu tämän kaverin kohdalla. Entä jos asiakas todellakaan ei halua vaahtoavaa putsaria? (Puhumattakaan emäksistä putsaria.) Alteyan putsarin pakkaus ei anna mitään vihjettä siitä, että tuote vaahtoaa.
SAIPPUA VS. MUUNLAINEN (eli hapan) VAAHTOPUTSARI
Kun kirjoitan saippuasta kyseenalaisena putsarina kasvoilla, en tarkoita, että hapan vaahtoava putsari olisi aina parempi. Myös hapan putsari voi olla liian voimakas ja kuivattaa ihoa. Kaikki riippuu pesevien ainesosien laadusta ja määrästä suhteessa muihin ainesosiin. Lisää aiheesta voi lukea tästä postauksestani: Onks se vaahto nyt pahasta?
Tässä lyhyesti kummankin putsarityypin plussat ja miinukset.
Saippuan pH on aina emäksinen, ja emäksisyys aiheuttaa omat haasteensa iholle: se heilauttaa ihon pH:n liian korkeaksi ja hajottaa ihon happovaipan, mikä edesauttaa kosteuden karkaamista ihosta ja luo iholle kuivan ja kiristävän tunteen. Emäksinen pesuliuos myös tuhoaa ihon hyvismikrobeja, mikä vaurioittaa ihon mikrobiomia. Emäksisen pesunesteen käyttö saattaa pitkällä aikavälillä johtaa pysyvästi heikentyneeseen ihon suojamuuriin, ja patogeenit pääsevät paremmin sisään ihoon. Seurauksena on kuivunut iho, tulehdusta ja ihon herkistymistä. Näin ei kuitenkaan tapahdu jokaisen iholla.
Ei-saippuapohjaisen vaahtoputsarin pH on hapan, jolloin se on hellä ihon happovaipalle ja mikrobistolle. Mutta hapankin putsari voidaan kehittää liian peseväksi, jolloin happamuuden etu jää pieneksi. Ihon happovaippa siis mahdollisesti selviää, mutta liian voimakas pitoisuus tensidejä liuottaa iholta joka tapauksessa liikaa ihon omia rasvoja, mikä johtaa ihon kuivumiseen.
Kumpikin putsarityyppi voi myös kosteuttaa ihoa, ja hyvin formuloitu saippua parhaimmillaan myös jättää iholle hoitavia rasvoja ja kosteuttavaa glyserolia. (Pala)saippuan suurin plussa on sen ylivertainen ympäristöystävällisyys, muihin tensideihin perustuvan vaahtoputsarin etu taas on mahdollisuus hellävaraisuuteen: happaman pH:n putsari voidaan formuloida hyvin hellävaraiseksi ja ihoystävälliseksi. Kaikki riippuu siitä, millaista koostumusta tuotekehittäjä tavoittelee.
Yleisesti, saippuan ainoa perusteltu huono puoli on sen emäksisyys. Emäksinen ympäristö ei ole hyväksi ihoa suojaavalle mikrobiomille, ja on yksilöllisistä tekijöistä kiinni, kenen iho kestää jatkuvaa emäksistä pesua, kenen ei.
Lue myös: Pesetkö iholtasi suojaavaan happovaipan? "Vakavaa" asiaa pH:sta ja putsareista.
NESTEMÄINEN VS. PALASAIPPUA?
Nestemäinen ja palasaippua valmistetaan kummatkin kemiallisella reaktiolla, jossa emäs reagoi öljyjen ja rasvojen kanssa (= saippuoituminen). Erona on käytetty emäs; palasaippuassa se on lipeä eli sodium hydroxide, nestemäisissä potassium hydroxide.
Kiitos kermaisen ihotuntumansa ja ylellisen pehmeytensä, saippuaa käytetään monissa kasvoputsareissa muiden tensidien rinnalla tai sijaan. Saippua on yleinen ainesosa erityisesti aasialaisissa vaahtoputsareissa sekä selektiivisten sarjojen vaahtoputsareissa. Edullisemmissa "puhdistusgeeli" -nimellä myytävissä putsareissa saippuaa on aniharvoin. (Tämä oli myös yksi syy, miksi minulla ei käynyt mielessäkään, että geelimäinen Alteya-putsari olikin saippuapohjainen.)
On tyypillistä, että saippuaa ei kuitenkaan mainita tuotetiedoissa.
Saippuan läsnäolo tuotteen incissä voidaan kätkeä hyvin, koska ei ole olemassa ainesosaa nimeltä 'soap'. Yleisin tapa on pilkkoa saippua inciin öljyiksi, rasvahapoiksi ja emäkseksi, jolloin harjaantumattoman silmän on hyvin vaikea ellei mahdoton yhdistää niitä saippuaksi. Jotkin valmistajat ovat niin kilttejä, että merkkaavat saippuoidun ainesosan -ate-päätteisellä incinimellä. Saippuoitu aine on aina rasva tai öljy, ja incinimessä se yhdistyy sanaan sodium. Esimerkkejä: Sodium Cocoate, Sodium Olivate, Sodium Shea Butterate. Nämä ovat siis saippuoitu kookosöljy, saippuoitu oliiviöljy ja saippuoitu sheavoi.
Nestemäisessä tuotteessa sanan sodium paikalla olisi potassium, eli Potassium Cocoate, Potassium Olivate jne. (Huom: -ate-päätteisiä yhdisteitä on muitakin, mutta sodium tai potassium sen edessä kertovat, että kyse on saippuasta.)
Yleisimmin saippuan läsnäolon voi arvata nestemäisen tai voidemaisen puhdistustuotteen incistä sillä, että tuotteesta puuttuvat muut tensidit (sulfaatit, sulfonaatit, glukosidit, isetionaatit jne), ja niiden sijaan incin kärjessä on öljyjä tai rasvahappoja (esim. stearic acid, myristic acid tai lauric acid) sekä niiden jälkeen / lähellä emäs potassium hydroxide.
Aina tämäkään keino ei paljasta saippuoituja ainesosia. En tunne lain kiemuroita tältä osin, mutta joissain tapauksissa emästä ei tarvitse merkata inciin lainkaan. Whamisan Foam Cleansing Cream on esimerkki tällaisesta; se sisältää saippuaa, mutta vain rasvahapot on merkattu.
P.S. Saippua-tilannetta ja sekaannuksia ei myöskään helpota se, että 'saippua' -sanaa käytetään hyvin yleisesti nestemäisissä pesunesteissä silloinkin, kun kyse ei ole oikeasta saippuasta. Käsisaippuat ovat tyypillinen esimerkki: suurin osa nestemäisistä käsisaippuoista ei ole saippuaa, vaan puhdistaa ihon sulfaateilla tai muilla happamilla tensideillä.
Ei ole helppoa saippuamarkkinoilla...
.
Sopiiko saippua sinun kasvoillesi? Onko sinulle väliä sillä, mikä on puhdistustuotteesi pH?
57 comments on “Piilosaippuaa putsarissa - tiesitkö tämän vaahtoputsareista?”
Oisko mahdollista että näin talvea odotellessa laittaisit listan markkinoilla olevista ei-saippuoiduista putsareista. Hölmö osti ison clinique facial soap mild putsarin ja se ehtii pilaamaan mun ihon jo ennen talvea… onkohan esim dermon pinkki vaahtoputsari kamalan tehokas sekin..
Suurin osa ainakin päivittäiskosmetiikkabrändien vaahtoputsareista on saippuoimattomia, eli lista olisi pitkä. :) Korealaiset vaahdot ja selektiivisten brändien ei-pumpattavat, tuubiin pakatut "cleansing mousse / foaming cream" -tyyppiset putsarit taas hyvin usein ovat saippuoituja. Kun pysyttelee päivittäiskosmetiikan brändeissä, vaahdot ovat lähes aina ilman saippuaa. Mutta ne voivat muulla tavoin olla liian voimakkaasti peseviä.
Clinique on kuuluisa saippua-pohjaisista naamaputsareistaan. Sarjan Rinse-Off Foaming Cleanser on muuten kuivattavin putsari mitä olen ikinä käyttänyt, ihoon melkein koskee sen jälkeen, niin kireäksi se menee...! Tätä on ihmetelty "maailman sivu", kun Clinique muuten haluaa brändäytyä hyvin dermatologiseksi ja ihon tieteeseen perustuvaksi.
Jos mulla olisi kaksi elämää, omistaisin toisen näiden ihmeellisten ristiriitojen selvittämiseen: miksi esimerkiksi saippuaa käytetään niin laajasti, kun ihon terveen ihon hapan pH on kiistaton biologinen fakta. Happamuus pitää mm. patogeeniset bakteerit loitolla ja muodostaa konkreettisen suojamuurin, jonka läpi patogeenisten bakteerien on vaikea päästä. Pahis-mikrobit tykkäävät emäksisemmästä ympäristöstä, ihon omat hyvis-mikrobit puolestaan viihtyvät happamassa. Millä perusteella saippuaputsareita kehittävät firmat siis ovat sitä mieltä, että emäksinen pesu on iholle hyväksi? Mikä tieteellinen seikka tukee tätä näkemystä? Oih, näitä ihonhoidon mysteereitä ja suoranaisia paradokseja riittää....
Noniin, yritän rauhoittua..! :D 😅
Dermosilin vaahtoputsarit ovat happamia, yksikään ei sisällä saippuaa. Mutta, ne eivät myöskään ole kaikkein hellävaraisimpia, sillä erittäin runsas vaahto kertoo aina suhteellisen vahvasta pesevyydestä, tai sanotaan vaikutuksesta ihon pinnan struktuuriin. Selitys tähän menisi jo liian monimutkaiseen kemiaan (enkä itsekään ole niin syvällä tässä, että osaisin täysin tyhjentävästi kertoa mistä on kyse), mutta jos yritän yksinkertaistaa: pinta-aktiiviset aineet sekoittuvat ihon hydrolipidikalvon omien aineiden kanssa ja vievät mennessään myös ihon omia lipidejä sekä kosteutta. (En tiedä viitsinkö sekoittaa pakkaa kertomalla, että myös emulgaattorit ovat pinta-aktiivisia aineita, ja sen vuoksi myös emulgoituva öljyputsari saattaa kuivattaa ihoa, jos siinä on hyvin korkea pitoisuus emulgaattoria..... 😬 Eli pelkkä 'vaahto' ei valitettavasti lopulta kerro koko totuutta jonkin tuotteen potentiaalisesta kuivattavuudesta...)
Kuluttajan - ja monen ammattilaisenkin - on lopulta mahdoton tietää vain inciä katsomalla, kuinka voimakkaasti likaa ja rasvoja irrottava pinta-aktiivisten aineiden yhdistelmä pullossa on. Yksittäisillä aineilla ei ole merkitystä pesevyyden/kuivattavuuden suhteen, vaan kokonaisuus ja eri pinta-aktiivien yhdistelmä ja tasapaino toistensa suhteen tekevät tuotteen voimakkuuden.
Näin ollen minunkin olisi tosi vaikea luoda listaa "takuuvarmasti hellävaraisista vaahtoputsareista", koska eri ihotkin sietävät pinta-aktiiveja eri tavoin. Tässä asiassa oma iho on aina paras mittari kertomaan tuotteen vahvuudesta; jos iho ei jää nitiseväksi eikä se tunnu heti pesun jälkeen kireältä, tuote ei ainakaan merkittävästi kuivata ihoa. Nitisevyys on aina hälytysmerkki joka varmuudella kertoo, että iholta poistuu liikaa sen omia öljyjä ja että ihon happovaippa on liuennut.
Minun ihollani Dermosilin vaahdot eivät jätä kireää tunnetta. Hellävaraisimman tensidikokonaisuuden sisältää tämä vaaleanvihreä vaahto (Skin Solutions):
https://www.dermosil.fi/ihonhoito-tuotteet/kasvot/puhdistustuotteet/3824-puhdistusvaahto
Vaaleanpunainen Vitamin E -vaahto on tätä pesevämpi, mitä ei toki voi päätellä incistä, mutta sen voi päätellä Dermosilin tuotekuvauksesta: Vitamin E-vaahto on tarkoitettu normaalista rasvoittuvalle iholle, Skin Solutions -vaahto normaalista kuivalle iholle.
Uuuu, Cliniquen foaming cleanser, yksi ihanimmista 😄 siskolle pitää ostaa tuota aina joululahjaksi, hänen ykkös putsarinsa.
Sun iho on kyllä rautaa..! ;D
Voi kiitos perinpohjaisesta selityksestä asian tiimoilta! Yritin vanhenevalle äidillenikin selittää asiaa, hänkin oli jostain kuullut, että jotkut puhdistusaineet ovat pahasta.. :)
Yleistäminen ("kaikki vaahdot pahasta") on helppo tie, mutta ei paras :D
Toki välttämällä kaikkea vaahtoavaa tulee pelanneeksi ns. varman päälle jos tavoitteena on mahdollisimman hellävarainen ihonhoito, mutta entä jos tykkää vaahdosta...? Minusta olisi kurjaa jättää jokin itselle mieluinen ihonhoitotuote pois vain siksi, että _jotkin_ vaahdot kuivattavat ja ovat huonoksi _joidenkin_ iholla.
Kääk 😵 joo ei saippuaa kasvoille. Toki en edes tiedä mitä lie lumenen putsarit sisältäneet, kun muinoin niitä käytin 🙈Sittemmin siirryin luonnonkosmetiikkaan- ensin puhd. maitoihin (mossa,novexpert) ja nykyään käytän puhdistusöljyä (whamisa ja djusie parhaat emulgoituvat, novexpert oli ihan eka öljyputsarini).
Vartaloa pesen joskus dr bronnerilla, mutta hiuksiin ja kasvoille sitä en käyttäysi, vaikka purkin kyljessä lukeekin, että voi pestä kaiken. Vartalon ihollekin tekee jännän nahkean tunteen.
Mulla myös, siis saippua. Iholle jää selkeä kalvo, ja tämä tunne korostuu erityisesti kovassa vedessä. Mulla oli kerran Kreikan matkalla mukana palasaippua suihkugeelin roolissa, ja mun oli pakko lopettaa sen käyttö, kun se ei meinannut huuhtoutua iholta vaan jätti tosi voimakkaan nahkean sekä hieman vahaisen kalvon ihoon. Suomen pehmeämmässä vedessä saippua huuhtoutuu mun iholta paremmin.
Siinä mun uudessa suosikkiputsarissa (Medik8 Calmwise Soothing Cleanser) taitaa siis olla saippuaa, jos incissa on Disodium Cocoamphodiacetate? Ainakin loppuu tuohon -ate tavuun.
Ei ole saippuaa, kun sanassa ei ole rasvaa tai öljyä :) -Ate-päätteen tulee liittyä suoraan kasviin, josta on otettu saippuoitava öljy, esim. olivate (olive), cocoate (cocoa). Palaan tähän tarkemmin huomenna.
Vielä tähän palatakseni, tässä tuotteessa ei siis ole saippuaa. Ainesosien tunnistaminen ei tosiaan ole aina helppoa hommaa, kun nimet muistuttavat toisiaan. Ate- tavua esiintyy monessakin kosmetiikan kemikaalissa, kun jokin ainesosa on muodostanut reaktion toisen aineen kanssa, mutta esimerkiksi Medik8'n putsarin ainesosissa -ate ei olekaan liite, vaan osa asetaatti-sanaa (acetate).
Medik8:n putsarissa puhdistavat aineet ovat Cocamidopropyl Betaine, Disodium Cocoamphodiacetate, Sodium Cocoamphoacetate, Coco-Glucoside ja Decyl Glucoside, eikä yksikään ole saippuaa. Kaikki ovat itse asiassa mietoihin tensideihin lukeutuvia, eli hellävaraisempia kuin esim. sulfaatit.
Kiitos! Kiva kuulla :) Ei sen puoleen, että vaikka olisikin ollu saippuaa,niin tuo vaahto sopii mun iholle silti tosi hyvin. Mutta parempi silti, että ei sisällä saippuaa. Olen lähtökohaisesti yrittänyt vältellä sitä, sillä itse koen saippuan yleensä aihettaman nitisevät pinnan nitisevyyden lisäksi kalvomaisena.
Ajatuksen tasolla yksinkertaisesti koottu luonnollinen saippua kuulostaa jotenkin kivalta ja minimalistiselta suihkutuotteelta ja se huuhtoutuu ihanan vaivattomasti, mutta sen jälkeen jäävä kiristävä ja kalvomainen tunne ei miellytä. :)
Sama ajatus ja kokemus täälläkin.
Voihan..! Tosi harmillista, että näin kävi. Toisaalta; tapaus antoi aiheen kirjoittaa teemasta kokonaisen postauksen verran, mikä on meille kuluttajille aina eduksi..
Sodium olivate-yhdisteeseen olen törmännyt useinkin, ja arvasin sen saippuoiduksi rasvahapoksi / oliiviöljyksi... butterate- nimikettä en ole ikinä mistään bongannut, se olisi erikoisuutensa johdosta herättänyt heti huomiota. (cocoate on varmaan joskus jossain esiintynyt..)
Näin hankalaa on kuluttajan joskus tietää, mikä on iholle turvallista .. varsinkin, jos viattoman sinisilmäisesti olettaa kaiken luonnonmukaisen automaattisesti olevan lempeä vaihtoehto...
Itse välttelen aasialaisvaahtoja, vaikka ne ovatkin ihastuttavan kuohkeita, ainoastaan Hada Labon legendaarisen lempeä putsari on käytössä. (Yhteen aikaan oli muotia testata putsarien happamuusarvoja pH-tikuilla, - pitäisiköhän kokeilla sitä Laveran, Dermosolin sekä LV:n vaahtopäihin ja katsoa, mikä on tulos...)
En ole huomannut ihossani eroa happaman ja emäksisen välillä. Ihan palasaippuaa en oo kokeillu, mutta esmes aasialaiset vaahdot ovat ihan pehmeän oloisia, eivät nitisytä.
Voin käyttää ton pullon pois 😆
Mulle kävi samoin kyseisen tuotteen kanssa! Ostin pari vuotta sitten ja luulin incin perusteella, että putsari on erityisen hellävarainen... vasta kun olin kokeillut niin aloin ihmetellä, miksi iho tuntuu pesun jälkeen kuivalta ja jää nahkeaksi, kuten yleensä saippuan jälkeen 😬 Sama juttu Whamisan putsarin kans, tilasin joskus näytteen ja olin pettynyt, kun olikin saippuapohjainen, en onneksi ostanut täyttä pakkausta. Olisi tosiaan kiva, jos pakkauksessa olisi maininta saippuasta, eihän sitä tavallinen kuluttaja muuten tajua 😅 Noi -ate -loppuiset oon kiertänyt kaukaa mutta en tiennyt, että potassium hydroxide liittyy saippuaan, kiitos selvennyksestä! 👍
Whamisan putsarin pakkauksessa itse asiassa mainitaan, että se on valmistettu saippuoimalla, mutta eihän kaikki kuluttajat lue pakkausten pientä pränttiä.
Ollos hyvä :) Kannattaa muistaa, että jos ko. ainesosa on ihan incin lopussa, se silloin todennäköisimmin toimii vain pH:n säätäjänä eikä liity saippuoitumiseen. Nämä on kinkkisiä juttuja... :/ Mutta jos potassium hydroxide on incissä korkeammalla, ja sen sijainti heti öljyjen tai rasvahappojen jälkeen tai niiden välittömässä läheisyydessä, silloin kyse on todennäköisesti saippuoitumis-funktiosta. Myristic, stearic ja lauric acid ovat kaikkein yleisimmät saippuoissa käytetyt rasvahapot. (Rasvahapot voi myös merkata inciin -ate-nimellä, kun ne on saippuoitu: potassium myristate, potassium stearate, potassium laurate....)
Alteyan putsarin inci on niin lyhyt, että siinä on vaikeampi päästä perille ainesosien pitoisuuksista inci-sijainnin perusteella.
Miten suositeltavaa on pestä päänahka saippuapohjaisella palashampoolla? Menin jostain syystä ostamaan Flown Spirit awakens -suolasaippuapalan. Mulla on herkkä päänahka, mikä takia olen luopunut sulfaattia sisältävistä shampoista - vuosikausia kestänyt kutina loppui siihen! Mutta nyt olen kokeillut tuota Flowta vasta yhdessä pesussa enkä osaa vielä arvioida, mitä se tekee päänahalle. Ainakin tunne hiuspohjassa oli jännän nahkea...
Kasvoille en saippuaa käyttäisi. Teen aina kaksoispuhdistuksen öljyllä ja vaihtelevasti joko maidolla tai vaahdolla. Ehkä tuon Flown voi käyttää käsisaippuana jos ei muuten :)
Se, miten hyvin saippua-pohjainen palashampoo toimii hiustenpesussa, vaihtelee hyvin voimakkaasti. Itse asiassa en ole minkään muun kosmeettisen suorituksen kohdalla kohdannut yhtä suurta vaihtelua. Tähän on siis kaksi vastausta, riippuen siitä, kumpaan ryhmään sinä kuulut.
Toisilla saippua-pohjainen shampoo toimii kuin unelma, emäksisyydestään huolimatta. Näillä henkilöillä saippuapesu jättää hiukset erittäin kuohkeiksi, pehmeiksi ja ilmaviksi. Tyypillisesti hiukset ovat tällöin mahdollisimman vähän käsitellyt ja hyväkuntoiset, huonokuntoisissa ja kemiallisten käsittelyjen haurastuttamissa hiuksissa jo hiusten sähkövaraus saa aikaan sen, että saippua käyttäytyy hiuksissa eri lailla. Toisten hiuksissa saippua ei toimi ollenkaan vaan kerrostuu hiuksiin tehden niistä tahmeat ja saippuatöhnäiset. Eli vaikutukset ovat henkilöstä riippuen kuta kuinkin täydet vastakohdat.
Mitä hiuspohjaan tulee, olen käsittänyt, että pesunesteen pH ei ole ihan yhtä merkittävässä roolissa päänahassa kuin kasvojen iholla. Johtuisiko siitä, että päänahka on paksumpi..? Päänahka saattaa siis hyvinkin tykätä saippuasta, ja tärkeässä roolissa ovat myös palashampoon sisältämät hoitavat aineet joilla voidaan tasapainottaa ja kosteuttaa päänahkaa. Esimerkiksi suolalla on samanaikaisesti hiuspohjassa antiseptinen sekä kosteuttava vaikutus.
Tässä asiassa ei oikein ole muuta neuvoa, kuin "kokeile". :) Mun käy ihan kateeksi heitä, jotka ovat saaneet superkuohkeat hiukset saippua-pesulla. Mun käsitellyissä ja kuivissa hiuksissa saippua ei toimi ollenkaan, vaan mulla se kerrostuu.
Muistathan, että myös palashampoota on saatavilla muuna kuin saippuana. Palashampoo voidaan formuloida myös muilla tensideillä, jolloin se käyttäytyy hiuksissa samalla lailla kuin tavanomainen nestemäinen shampoo käyttäytyy:
https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/palashampoot-miksi-yksi-toimii-ja-toinen-ei/
Kiitos vastauksesta, täytyy tosiaan vielä testailla tuota. Mutta ensi kerralla ostan jonkun sulfaatittoman tensidipohjaisen palan, sain hyviä vinkkejä vanhoista postauksistasi 🙏🏻
👍 :)
Inkuton sivuilla on ihan kauheaa suomen kieltä, mutta tämä kiinnitti huomioni: "Ei sulfaatteja, kaikki ainesosat ovat kosmos hyväksyttyjä / INCI: Natriumlauryylisulfaatti..." ???
Tuotteessa on mm. "vadelman suuri haju" :'D
https://inkuto.com/fi/products/solid-shampoo-bar-raspberry-cocoa
Inkutoa enemmän kiinnostaa tuo Okabon palashampoo, sen hankin jossain välissä.
Muistaakseni Inkuton perustaja on afrikkalainen (?), johtuisivatko kielivirheet toisesta äidinkielestä... Jos hän vaikka käyttää Google Translatea apuna...
Nyt tulee ehkä tyhmä / vaikea kysymys… :) Mutta onko sinulla mielipidettä tai kokemusta, kumpi on „pahempaa“ iholle, jättää silloin tällöin puhdistamatta vai puhdistaa välillä ns. liikaa (eli että tuo happovaippa ja ihon omat öljyt peseytyy pois)?
Sanon, että liikapeseminen on pahempaa. Ihon ei periaattessa pitäisi erityisesti kärsiä siitä, että sen jättää joskus puhdistamatta, - poislukien tietysti silloin, jos iholla on meikkiä tai voimakkaan suojakertoimen aurinkovoide. Tai jos on töissä jossain kaivoksessa tai muissa hyvin likaisissa olosuhteissa joissa iholle päätyy paljon hiukkaslikaa.
Voimakkailla tensideillä peseminen taas verottaa ihoa joka kerta. Nuorempi iho palautuu nopeammin pesun jälkeisestä tilasta (kohonnut pH ja heikentynyt hydrolipidikalvo), mutta vanhemmiten iho palautuu yhä hitaammin ja voimakas puhdistus tekee yhä pahempaa hallaa iholle.
Kiitos! Ok, niin olin itsekin järkeillyt. Kun olen etätöissä niin meikkiä ei juuri tule laitettua (enintään hiukan bb-voidetta silloin tällöin) niin naaman putsailu välillä menee ihan suihkussa vesipesuna. Olen kokenut tästä huonoa omatuntoa mutta toisaalta iho tuntuu ja näyttää hyvältä. Kosteutan kuitenkin aina tuon vesipesun jälkeen.
👍
Entäpä mun rakastama Atopikin Sensitive sarjan puhdistusemulsio? Ei kyllä kuivata ihoani.
Miksi sen pitäisikään kuivattaa? :) (En ole varma ymmärsinkö, miksi kuivattavuuden potentiaali tuotiin esiin...?)
Atopikin puhdistusemulsio sisältää yhden vaahtoa muodostavan puhdistavan ainesosan, Caprylyl/Capryl Glucoside, joka tosin tässäkään tapauksessa ei vaahtoa, kiitos tuotteen kokonaisreseptin. Sen funktio tuotteessa on likaa irrottava ja oletettavasti se toimii myös osana tuotteen emulgaattorirakennetta. Monet pinta-aktiiviset aineet toimivat myös emulgaattoreina.
(Extra-nörttitietoa: samainen Caprylyl/Capryl Glucoside on mukana myös Atopikin Balance-puhdistusvaahdossa, ja siellä se vaahtoaa :))
Ei kai pitäisikään ja halusin sen varmistaa. Toteamukseni oli lähinnä itseni rauhoittelua, että kun ei se ihoani kuivata, se tuskin sisältää sellaisia ainesosia, että minun pitäisi sitä välttää :)
🙏🏻 Jes, no just näin :)
Maidot hyvin harvoin kuivattavat, koska niissä on kuitenkin lähtökohtaisesti enemmän rasvoja kuin vaahdoissa. Mutta olenpa kuullut muutaman sellaisenkin ihokokemuksen, jossa tietty puhdistusmaito tai puhdistusöljy on koettu kuivattaviksi. Tämä on johtunut niiden sisältämistä pinta-aktiiviaineista.
Minun oli otettava iltakäyttöön teepuusaippua. Ihoni on vielä näin 52-v rasvoittuva, ns. paksu ja leuan hormoninäppyjä oli lähes koko ajan. Käytin ja tykkään luonnonkosmetiikasta ja suurin osa ihonhoitotuotteista on luonnonkosmetiikkaa, kasvovedet ja voiteet. Hellävaraisia putsareita, maitomaisia ja puhd.öljyjä käytin eri sarjoja noin 5 vuoden ajan. Mutta hormoninäpyt olivat ja pysyivät. Otin sitten teepuusaippuan iltakäyttöön ja näpyt katosivat eikä uusia ole tullut. Kaksi ekaa viikkoa pesun jälkeen tuntui kalvomainen tunne, ei kiristänyt kuitenkaan. Sitten iho varmaankin tottui, nyt tunne on pesun jälkeen hyvä, ei kuiva. Ajattelin että jossain vaiheessa yritän taas hellävaraisempia puhdistustuotteita ja vaikka muutamana iltana tuo teepuusaippua. Niin, ja teepuuöljy sellaisenaan ongelmakohtiin ei minulla toimi, koska ne eivät imeydy.
Kuulostaa tosi hyvältä :) Sinun ihosi on erinomainen esimerkki ihosta, jolle saippua sopii.
Mitä teepuuöljyyn tulee, saippua on tosiaan hyvä kuljetin sille. Saippua-muodossa teepuuöljyä on helppo käyttää.
Laitatko teepuusaippuan jälkeen vielä kasvovettä? Kasvovesi on hyvä lisä saippuan jälkeen, kun se auttaa palauttamaan ihon pH:n nopeammin. Esim. laventelivesi olisi tosi hyvä kaveri teepuusaippualle :)
Käytän kasvovettä, tällä hetkellä Laveran hydro sensation menossa, sinun vinkkisi ja on mahtavan hyvä. Nyt alkoi laventelivesi kiinnostaa. Onko se siis kasvoveden korvaaja vai laitetaanko vielä kasvovettäkin? Onko joku merkki, joka sinulle tulee mieleen?
Laventelivettä voi käyttää kasvoveden sijaan tai sen lisäksi. Jos iholla on pintakuivuutta, käyttäisin laventeliveden lisäksi vielä kosteuttavampaa kasvovettä, kuten tuota Laveran Hydro Sensationia :)
Laventelivesi on antibakteerista ja rauhoittavaa, ja se on erinomainen tukihoitotuote epäpuhtaalle ja herkästi ärtyvälle iholle. Laventelivesi tukee teepuuöljyn vaikutusta kohdistuen ihon epäpuhtauksiin. Laventelivesi myös kosteuttaa ihoa, mutta ei yhtä tehokkaasti kuin humektanttipitoinen kasvovesi kuten Lavera. Ihon tarpeesta riippuen pelkkä Laventelivesikin voi riittää kasvovetenä.
Esimerkiksi Flow Cosmeticsilla on hyvä luomulaventelivesi:
https://flowcosmetics.fi/collections/puhdistus/products/lavender-floral-water
Kiitos sinulle Sanni, tuo laventelivesi menee ostoslistalle.
🙂👍
Mua kiinnostaisi kuulla kantasi suolan käyttöön ihonhoidossa? Monet vannovat kristallisuolasaippuan ja meine basen nimeen ja itsekin olen niitä varovaisesti atooppiselle iholleni kokeillut niin kasvoille kuin vartalolle ja kokenut niiden selkeästi rauhoittavan ihoa ja vähentävän kutinaa ja lehahteluita…
Moikka Ellanen! Suola on ihan fantastinen ainesosa ihonhoidossa. Se omaa todella monipuolisia hyötyjä - mutta suolaa ei pidä sekoittaa emäksiseen ihonhoitoon. MeineBase -sarjassa suolaan on lisätty ruokasoodaa tekemään tuotteesta emäksinen, suola itsessään ei ole emäksistä.
Mun yksinkertainen kanta emäksiseen ihonhoitoon on välttävä, koska tiede puhuu sitä vastaan. Perustan ihonhoitoni ihon biologialle ja sille, mikä vahvistaa ihon omaa suojamuuria, ja emäkset eivät missään tapauksessa vahvista ihon läpäisyestettä, päin vastoin.
Emäksinen ihonhoito toimii joidenkin iholla, se on ihmisten kokemusten perusteella selvää. Olen lukenut joitain artikkeleita, joissa tälle etsitään selitystä, ja yksi mahdollinen selitys on, että emäksinen ihonhoito saa ihon tuottamaan enemmän maitohappoa, koska iho haluaa ehdottomasti pysyä happamana. Ja maitohappo kosteuttaa ihoa. Toisaalta - samalla iho menettää kuitenkin valtavasti muita suojabarriäärille tärkeitä asioita. Fakta on se, että hyvismikrobit tarvitsevat happaman ympäristön, samalla kun patogeeniset mikrobit taas suosivat kevyesti emäksistä ympäristöä. En mä ainakaan halua tappaa iholtani sen omaa mikrobi-flooraa. Miksi toimisin ihon omaa biologiaa vastaan? Haluaisin todella kuulla MeineBasen kehittäjän kommentin tähän. Mitä tapahtuu ihon mikrobiomille, jos henkilö jatkuvasti käyttää MeineBasea?
Mitä suolaan tulee, suola itsessään voi parantaa atooppisen tai akneihon oireita (tai muilla tavoin tulehtunutta ihoa), koska suola on sekä kosteuttavaa että antiseptistä, ja sen sisältämät mineraalit rauhoittavat ihoa ja laskevat tulehdusta. Suola on periaatteessa oikea "superfood" iholle. Ei ole ihmekään, että esimerkiksi Kuolleenmeren suolaa on käytetty parantavana aineena jo vuosituhansia. (Tietenkään kaikki suola ei ole yhdenvertaista hoitavuudeltaan, aito merisuola on parasta.)
Sitä, miksi MeineBasen kaltaiset brändit ovat halunneet yhdistää suolaan emäksisen ulottuvuuden, en tiedä. Varmastikin on joissain tutkimuksissa löydetty viitteitä siitä, että emäksilläkin saadaan jotain hyvää aikaiseksi iholle. Itse kuitenkin valitsen luottaa tässä asiassa tieteen valtakäsitykseen. Emäksisen ihonhoidon suuntaus on ihan pieni "koulukunta" suuressa kuvassa.
Kiitos kattavasta ja hyvin selventävästä vastauksesta. Ehkäpä uskallan yhä jatkaa kokeiluani miedon merisuolaliuoksen ja kristallisuolasaippuan kanssa 🙂 Tuo ruokasooda-asia olikin muuten hyvä huomio Meine basen osalta, en sitä ollutkaan tullut ajatelleeksi niputtaessani tuotteen vain kylmästi samaan kastiin muiden suolatuotteiden kanssa. Säästyypähän rahatkin pitäytyessäni vain merisuolassa ja tuossa kristallisuolasaippuassa 👍
👍 Salute to that! 🙂
Hei,
Valmistajan nettisivun mukaan (hiukan yksinkertaistetusti) emäksisyydelle on kaksi pääsyytä:
* ohjeen mukaan tehdyn kylpylaimennoksen pH on noin 8,5, eli sama kuin lapsivedellä kohdussa eli "paluu alkuympäristöön" ja
* emäksinen pesu saa ihon poistamaan elimistöstä happamia kuona-aineita tehokkaasti.
Ei kuulosta kovin tiedeperusteiselta?
Ööö, mikähän taho kertoo, että syntymättömän vauvan olosuhteet kohdussa olisivat meille hyviä myös kohdun ulkopuolella...? Kohdussa vauva on turvassa kaikilta ympäristörasitteilta eikä ihoa uhkaa juuri mikään, jolloin happovaipalla ja hydrolipidikalvollakaan ei ole samaa merkitystä kuin täällä "ulkona". Tilanne on ihan pikkuisen erilainen kun poistumme kohdun suojasta.
Nojoo, mä en ota noita MeineBasen juttuja ollenkaan vakavasti.
Jos nyt oletetaan, että emäksinen pesu saisikin ihon poistamaan kuona-aineita, se ei siltikään tee tyhjäksi ihon suojabarriäärin kokemia vaurioita. Vaikea kuvitella, että tuollainen "kuona-aineiden poistuminen" kompensoisi ihon happovaipan särkymistä. Jälkimmäinen, ja ihon oman mikrobifloran tuho, lienee painavampi asia ihon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Ikuisen nuoruuden tavoittelu on tietenkin ihonhoidossa keskeinen teema, mutta MeineBasen 'takaisin äidin kohtuun'-tapauksessa mennään nyt hiukan liian pitkälle... :D
😂😂🤣
Tää oli hyvä, NG!
Hei, kiitoksia taas kerran ajatuksella kirjoitetusta jutusta, olipa paljon hyödyllistä asiaa!:-)
Tähän liittymättä: oletko kuullut tai kokeillut kotimaisia Sumilayi-hiustuotteita? Olisi kiva kuulla, mitä mieltä olet ainesosista ja toimivuudesta.
Moikka Em. K! Kiitos palautteesta, ilahduttaa :)
Sumilayi-hiustuotteista olen kuullut ja tutkaillut incejä, mutta en ole kokeillut tuotteita. Incien perusteella hoitoaineiden hoitoteho perustuu 90-prosenttisesti kvateille. Tällä teknologialla saakin helposti kammattavat hiukset ja voisin kuvitella, että tuotteet jättävät hiukset hyvin pehmeiksi. Kvatit eivät kuitenkaan kosteuta ja vahvista hiuksia, ja (mun mielestä) laadukas hiustenhoitotuote sisältää aina myös korkealuokkaisia hiuksiin imeytyviä kasviöljyjä kuten kookosta, oliivia tai avokadoa, jotka ovat hiustenhoidon bestis-öljyjä.
Sarjan proteiini-maski näyttää incinsä puolesta pätevämmältä kuin So Soft Curls -hoitis. Aika paljon yrityksen vakavastiotettavuudesta kertoo se, että hoitoaineen kuvauksessa kerrotaan: "sitrushedelmien öljyt sisältävät C-vitamiinia luoden antioksidanttisen suojan, joka lisää kiiltoa ja hehkua auttaen muodostamaan vahvemman ja joustavamman hiusrakenteen." Tämä on silkkaa hölynpölyä, C-vitamiinilla ei ole mitään vaikutusta hiusten kiiltoon tai rakenteeseen, voi apua..! 😂 Oikein loistoesimerkki markkinointikielestä, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, se vain kuulostaa kuluttajan korvaan kivalta ja saa tuotteen kuulostamaan houkuttavammalta :)
Oikein piti tarkistaa ja naamaputsarin inci alkaa 'AQUA (WATER) / EAU, GLYCERIN, SODIUM LAURETH SULFATE' (vaahtoava geeli) ja shower gelin 'Aqua (Water), Sodium Laureth Sulfate', että tälleen...
Toisaalta, hirvemmät kokemukset ovat Sebamed-sarjasta (pH 5,5) ja Eucerinista (pH 3,4)! Viikon käytöllä korpuksi ja uimaan rasvasammioon.
se, että tuote sisältää sulfaattia, ei vielä kerro koko totuutta. Mitä muita aineita tuotteissa on...? SLS harvoin esiintyy putsareissa yksinään vaan sillä on seurana joukko aputensidejä jotka miedontavat SLS:n vaikutusta.
Sebamedin kuivattavuus johtuu todella tymäkästä pesevien aineiden pitoisuudesta sekä vähäisestä hoitavien aineiden määrästä, pH:n kanssa sillä ei ole tekemistä. Sebamed on todellakin superpesevä! Tuotteessa on ihan hervoton määrä pinta-aktiiviaineita ja äärimmäisen vähän kosteuttavia tai pesevien aineiden vaikutusta neutraloivia aineita.
(Ja itse olen menneisyydessä kuulunut tämän tuotteen suuriin faneihin... se oli sitä aikaa, kun en vielä ymmärtänyt oikeanlaisen puhdistuksen päälle ja oikein nautin siitä kuivasta tunteesta iholla Seban jälkeen... 😬)
Joo, vaikea käsittää, miksi Sebamedin pesunestettä niin kovasti suositeltiin kuivaihoisille... hirvitys!
*allekirjoittaa*
☝ Tuosta olisi jännä lukea lisää, vai oletko joskus tehnyt juttua hyvistä/lempparituotteista, joita et enää käytäkään?
Sebamedia on minullakin enää aika harvoin käytössä, mutta kymmenen (?) vuotta sitten raahasin Saksasta täyttöpusseja. Samoihin aikoihin käytin misellivettä kasvojen rutiinipuhdistukseen,mutta nykyään sitä on vai reissu-/mökkiolosuhteissa varmuuden vuoksi mukana. Ja syinä kuivattavuus, ei puhdista kunnolla, ei ole luonnonkosmetiikkaa, ei ole ekologista (nestettä, vaatii vanulappuja tms.) ja niin edelleen.
Hei, hauska aihe..! En ole tällaisesta - ainakaan muistaakseni - aiemmin kirjoittanut. Tästähän voisi olla hauska kirjoittaa :)
Tein 'Sebamed'-haun blogini arkistoissa, ja olen käyttänyt sitä vielä vuonna 2015 jolloin olen maininnut sen kuuluvan jopa "ikuisiin lemppareihini"..! 🫢
Ihan hullua, en olisi uskonut että käytin sitä vielä niinkin hiljattain kuin 7 vuotta sitten!
Muistan vain, että kun jossain vaiheessa olin pidempään käyttämättä sitä ja sitten taas testasin, ihan järkytyin sen kuivattavuudesta. Siinä välissä oli siis ehtinyt tapahtua herääminen putsarien suhteen. Varmaan tuo on ollut myös niitä aikoja, kun mun iho on alkanut muuttumaan kuivemmaksi joten ihon tarve - ja sietokykykin - oli muuttunut.
Kääk, miten voi olla vain 7 vuotta, kun "kaikesta" on kulunut 10-15(-20) vuotta!😀 Ehkä tässä on ollut aikamoinen muutosvaihe luonnonkosmetiikan ja ikääntymisen kanssa, mene ja tiedä. 🤷♀️ Mutta hyvä juttu kyllä tulisi, kaikenlaista pohdintaa ja arkistojen kaivelua luvassa!
Niinpä... 🤷♀️ Sebamed tuntuu kuin kuuluvan johonkin toiseen elämään ja aikakauteen..! 😂
Siirryin itse noin 10 vuotta sitten käyttämään kaikessa ihon ja hiusten pesussa vain käsintehtyjä,oikeita saippuoita, sillä olin siihen asti taistellut koko ikäni kuivan ja atooppisen ihoni kanssa. Ihon ja päänahan ongelmat helpottivat huomattavasti. Kaupoista tai nettikaupoista ei tahdo löytyä riittävän ylirasvoitettuja tuotteita, esim.kotimaisen Flown tuotteet ovat aivan liian peseviä. Nurmen tuotteet ovat aika hyviä kuivaihoisellekin, mutta parhaat saa itse tekemällä.
Hiusten tottuminen saippuapesuun vie aikansa ja vaatii aina seurakseen hapanhuuhtelun. Hoitoainetta ei enää pitkässäkään tukassa tarvitse. Minulla oli erittäin kuiva, paljon värjätty ja pitkä, luonnostaan kihartuva kuontalo, kun saippuaan vaihdoin. Myös saippuoissa on eroja, itselleen sopivan löytää vain kokeilemalla.
Siitä artikkelissa mainitusta "potassium hydroksidista" - jos se on inci-listan lopussa, niin sitä on käytetty vähäisessä määrin säilyvyyden ja happamuustason takia. Listan alkupäässä sitä tuskin on, sillä saippuoituneissa tuotteissa sitä ei saa olla enää jäljellä - kyse on lipeästä, joka on syövyttävää.
Moikka Sini,
Ihan totta, että saippua-pesuun tottuminen vie aikansa, jopa hyvinkin pitkän ajan. Uskon, että joidenkin hiuksissa se ei silti koskaan toimi. Tai en tiedä, kuka jaksaa useamman kuukauden odottaa hiusten tottumista, kun samalla hiuksiin kerrostuu likaa ja rasvaa. Itse olen tämän kokenut, enkä lopulta enää saanut edes harvapiikkistä kampaa hiusten läpi, ne olivat niin paksun ja tahmean kerrostuneen saippua-rasvan peitossa. Jaksoin yrittää totuttamista kolme viikkoa, sitten en pystynyt enää olemaan tahmean, melkein itsestään pystyssä seisovan tukan kanssa. Itselläni siis erittäin kuivat ja käsitellyt hiukset.
Tämän mainitsin jo artikkelissakin :) Tuotteen suorituksen ja inci-sijaintinsa perusteella voi hyvin päätellä, missä funktiossa potassium hydroxidea käytetään. Nestemäisissä (tai ei-kiinteissä, osahan on voidemaisia) saippuoissa se kyllä merkataan, ihan samaan tapaan kuin pH:n säätö-funktiossaankin. Esimerkki Cliniquen All About Clean Foaming Facial Soap: Aqua, Myristic Acid, Glycerin, Behenic Acid, Sodium Methyl Cocoyl Taurate, Potassium Hydroxide, Palmitic Acid, Lauric Acid, Stearic Acid, Caffeine, Butylene Glycol, Sucrose, Sodium Pca, Sodium Hyaluronate, Trehalose, Peg-3 Distearate, Urea, Polyquaternium-51, Trisodium Edta, Disodium Edta, Phenoxyethanol.
Kun perehtyy nestemäisten saippuoiden ainesosaluetteloihin, huomaa potassium hydroxiden läsnäolon säännönmukaisesti incin alkupäässä rasvahappojen seurassa.