Suomen ja Kreikan kulttuurieroja kreikkalaisen silmin

Kreikkalaiset ystäväni Marianna ja Vasilis ovat nyt kotimatkalla onnistuneen Suomi-visiitin jälkeen. ❤️

Ystäväni saivat nähdä niin city-Suomea Tampereen ja Helsingin muodossa, kuin luonto- & maaseutu-Suomea Etelä-Savon mökkimaisemien myötä.

Mikä oli kreikkalaisten mielestä matkassa parasta? Mökkikokemus! ☺️ Onhan suomalainen mökkitraditio kieltämättä jotain ainutlaatuista. Jopa muiden pohjoismaiden mökkikulttuuri on ihan erilainen.

Järven ja metsän ympäröimä eristäytynyt mökki oli Ateenan asukkaille jotain, mitä he eivät ole koskaan aiemmin kokeneet, vaikka kumpikin matkustaa paljon jo työnsä puolesta. Täytyypä kehaista, että yllätyin positiivisesti, kun ystäväni istuivat löylyssä jopa puoli tuntia..! 🔥

Pyysin Mariannaa kertomaan, miten he kokivat Suomen ja Kreikan eroja kulttuurisesta näkökulmasta. Minua kiinnosti etenkin Vasiliksen kokemus, olihan hän Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Marianna on aikoinaan saanut ihmetellä suomalaista hiljaisuutta jo Ahvenanmaalla. :)

Ystäväni tekivät seuraavan tiivistelmän Suomen ja Kreikan eroista:

🔸 Suomalaiset ovat rennompia kuin kreikkalaiset, koska valtio tukee ja auttaa suomalaisia.

Suomessa hallitus on varautuneempi pitämään huolta kansalaisistaan kuin Kreikassa, ja tämä tekee suomalaisista vähemmän spontaaneja. Kreikkalaisten täytyy huolehtia asioistaan henkilökohtaisesti vailla apua valtiolta.

Tällä Marianna tarkoittaa, että kreikkalaiset saavat ikään kuin olla koko ajan ”varpaillaan”, koska oma maa ei tarjoa tukiverkkoa pitämään heistä huolta. Suomalaisilla on turvatumpi elämä, ja tämä turva luo meille tietynlaisen rentouden elämän suhteen.

Sannin huomio: tämä oli mielenkiintoinen havainto ja näkökulma, jota en ole itse koskaan tullut ajatelleeksi. Tämän kaltaiset seikat varmasti myös vahvistavat kreikkalaisten perhekeskeisempää elämää. Koska ei voi tukeutua siihen, että terveydenhuoltosysteemi huolehtii esimerkiksi vanhuksista, perhe ja maaseudulla kyläyhteisöt huolehtivat heistä itse.

🔸 Suomalaiset pukeutuvat mukavasti, kun kreikkalaiset pukeutuvat tehdäkseen vaikutuksen.

Naiset kreikkalaiskaupungeissa pukeutuvat aina viimeisimpään muotiin, riippumatta siitä, imartelevatko vaatteet heitä tai ovatko vaatteet mukavia päällä. Ulkoinen habitus Kreikassa liittyy imagoon ja ystävien, perheiden, työkavereiden ja tuttavapiirien väliseen ”kilpailuun”.

Sannin huomio: jep, mielestäni Kreikassa pukeudutaan kekimäärin tyylikkäämmin kuin Suomessa. Itse olen paras esimerkki ihmisestä, joka pukeutuu mukavuus edellä ja voisin aina hengailla pelkässä pehmeässä trikoossa. Aina kun tapaan Mariannan Kreikassa, mulla on ihan nukkavieru olo. 😅

🔸 Suomalaiset eivät arvostele ihmisiä, kun taas kreikkalaiset juoruavat ja arvostelevat toisia kaiken aikaa.

Jos esimerkiksi ohikulkijalla on kirkkaan violetit piikikkäät hiukset ja naama tatuoituna, kreikkalaiset kommentoisivat sitä.

Sannin huomio: tätä en ole itse huomannut Kreikassa, mutta omat paikalliset ystäväni ovat niin kohteliaita, että eivät alkaisi arvostella ketään mun seurassa. (Paitsi poliitikkoja! 😅) Kun kreikkalaiset ovat omassa seurassaan, he varmasti kommentoivat asoita eri tavalla.

🔸 Suomalaiset pitävät etäisyyttä ja kunnioittavat toisten tilaa. Kreikkalaiset ovat ”all over the place”.

Sannin huomio: pitää paikkansa, mitä tähän muuta voi sanoa. 🤣

Marianna lisää: “Kreikkalaiset ovat äänekkäitä, mutta senhän tiedätkin. Istumme parhaillaan junassa matkalla lentokentälle, ja junassa vallitsee totaalinen hiljaisuus. Sisään astui äsken kovaääninen joukko ihmisiä, ja he ovat – totta kai – kreikkalaisia. Ovat varmaankin tulossa samalle lennolle kuin me."

Sannin huomio: vaikka kreikkalaiset ovat äänekkäitä, italialaiset ovat vieläkin äänekkäämpiä, ja tätä sanovat myös kreikkalaiset. Marianna onkin vitsaillut minulle moneen kertaan, olenko varma, ettei suvussani ole italialaisverta..! 😂 Marianna ja Vasilis ovat sitä mieltä, että en edusta stereotyyppistä pohjoismaalaista ihmistä, enkä varmasti edustakaan. Luulen, että saattaisin keskustelussa huutaa kumoon italialaisenkin, jos aihe olisi tarpeeksi kiinnostava. Vaikka aurinkovoiteet! ;)

🔸 Suomalaiset kunnioittavat luontoa ja viettävät enemmän aikaa luonnossa. Kreikkalaiset viettävät aikaa kahvilla ystävien kanssa tai tavernoissa ja ravintoloissa syömässä.

Kreikkalaiset eivät kunnioita luontoa ja maassa vallitsee yhä itäinen kulttuuri, jossa odotetaan luonnon pitävän huolta ihmisistä eikä päinvastoin – ja jos luonto oikkuilee maanjäristysten ja metsäpalojen muodossa, kreikkalaiset odottavat hallituksen korjaavan asiat parhain päin. Hallitus saa hoitaa, kun "luonto on tuhma".

Vasiliksella oli mielenkiintoinen huomio junamatkustuksesta.

VR on hiljattain ottanut käyttöön itsenäisen lipuntarkastuksen niille asiakkaille, jotka ovat varanneet lipun VR:n sovelluksen kautta. Sovelluksessa asiakas voi itse aktivoida lippunsa, joten konduktööri ei tule enää tarkistamaan lippua.

Vasilis oli varannut liput sovelluksen kautta ja pariskunnan istuttua junaan, Vasilis oli seurannut sovelluksen kehotusta ja aktivoinut liput. Hän kertoi, että oli kuitenkin ilman muuta odottanut konduktöörin tuplatsekkaavan liput, tai vähintään tervehtivän heitä ja ottavan jonkinlaisen kontaktin. Hänen hämmästyksensä oli suuri, kun konduktööri oli kulkenut ohi vilkaisemattakaan heihin. Vasilis ei voinut käsittää sitä. Hän sanoi, että tässä oli kreikkalaisen perspektiivistä niin paljon outoa, että tilanne oli lähes absurdi.

Minua nauratti. Sanoin, että konduktöörillä ei ollut tarvetta ottaa heihin kontaktia, koska oli nähnyt jo laitteeltaan, että kyseisellä paikalla istuvien matkustajien liput oli jo aktivoitu.

Vasilis vastasi, että Kreikassa asia olisi mennyt seuraavalla tavalla:

1. Ensinnäkin Kreikassa lippujen omatoiminen aktivointi olisi ennenkuulumatonta.
2. Jos tällainen sovellus tai mahdollisuus kuitenkin kehitettäisiin, se ei suurella todennäköisyydellä toimisi luotettavasti.
3. Lipuntarkastaja ei ikinä luottaisi, että matkustajalla varmasti olisi lippu, ellei hän näkisi sitä omin silmin.
4. Vaikka sovellus ja lipun aktivointi toimisivatkin, kreikkalainen lipuntarkastaja ei voisi missään olosuhteissa ohittaa matkustajaa tervehtimättä tätä tai heittämättä vähintään jotain sutkautusta.

Viimeinen kohta oli Vasilikselle voimakkain ihmetys: että julkisen liikenteen kulkuneuvossa työskentelevä henkilö voi vain totaalisesti ignoroida asiakkaan ja kävellä ohi sanomatta sanaakaan.

Sitten hän katsoi minua ja sanoi, ”Mutta ilmeisesti lipun omatoiminen tarkastus tähtää juuri siihen, että ihmiset täällä voisivat entistäkin enemmän vältellä kontaktia toisiinsa?”

Minun oli pakko vastata, että luulen, että tämä todella on yksi syy.

Vaikka Vasiliksen huomio nauratti minua, se oli osuvuudessaan myös surullinen. Eikä ilmiö rajoitu vain Suomeen. Kaikkialla valjastetaan teknologiaa ottamaan itselleen ihmisten työt, mikä ei vähennä ainoastaan luonnollisia sosiaalisia kohtaamisia, vaan myös konkreettisesti ihmisten työpaikkoja. Nämä hienot, elämäämme helpottavat sovellukset helpottavat tietämme kohti tarpeettomuutta – tarpeettomuutta kohdata toisia ja osallistua yhteiskunnan toimintaan työpanoksella. (😔)

Tämä on ihan oma aiheensa, joka särkee sydäntäni - mutta ainakin yritän omalla toiminnallani ja valinnoillani puhua oikeiden kohtaamisten puolesta. ❤️ En halua, että kone suosittelee minulle kirjaa kirjastossa tai ystäväni on vain kuva viestisovelluksen ruudulla - haluan kirjastot, junat, virastot ja ystävyssuhteeni ihmisillä varustettuina, kiitos! ☺️