"Janne kokeili Apobasea eikä toimi yhtään, ei tee kuulema iholle mitään. Sitten se palasi Aqualan Duo'on, joka on sen mielestä ihan paras. Mikä siinä muka on, että yksi perusvoide toimii ja toinen ei?"
Tämän lauseen sain kuulla sisareni luona viime viikonloppuna. Janne (nimi muutettu) on sisareni mies.
Antakaas kun Sanni-täti selittää. :) Rakastan tällaisia kosmeettisia kysymyksiä ja "tavallisen kansan" ihmettelyjä. Sillä ihmetystä tällainen varmasti aiheuttaakin. Voide kuin voide, etenkin kun kyse on karvalakki-mallin perusvoiteesta. Miksi toinen poistaa kuivan ja kireän tunteen iholta ja toinen ei? Mikä niissä on erilaista?
Perusvoiteissa tosiaan on eroja, mutta eikö jokaisen kuitenkin pitäisi kosteuttaa..?
Kyllä, mutta kosteutuksen mekanismeja on erilaisia, pääsääntöisesti kaksi erilaista. Toinen perustuu varsinaiseen kosteuttavuuteen eli kosteuden lisäämiseen ihon pinnalla, toinen perustuu okklusiivisuuteen eli jo olemassa olevan kosteuden lukitsemiseen ja säilyttämiseen iholla.
Kosteutuksesta vastaa ainesosaryhmä nimeltä humektantit, kosteutta lukitsevia ainesosia taas ovat kalvonmuodostajat ja emollientit, joihin lukeutuvat mm. öljyt, vahat ja rasvat. Jotkin emollientit kuten omegarasvahapot sekä keramidit kosteuttavat ihoa myös täydentämällä ihon lipidejä, eli ne lisäävät epidermiksen soluväliaineen rasvapitoisuutta. Perusvoiteista osa toimii kosteuttavalla mekanismilla, osa okklusiivisella ja osa molemmilla. Kuten muutkin ihonhoitovoiteet tyyppiin katsomatta.
Tavallinen kuluttaja ei välttämättä näe näiden kahden voiteen eroa vain ainesosia katsomalla, eivätkä valmistajien käyttämät ilmaisut 'kosteuttava' tai 'hoitava' perusvoide myöskään todennäköisesti avaa voiteiden eroja.
Aqualan Duon vaikutus on humektanttinen sekä okklusiivinen, eli kosteuttava sekä kosteutta säilyttävä (siitä nimi duo), Apobasen taas pelkästään okklusiivinen. Apobasessa on 30% rasvaa ja vain yksi mieto humektantti, Aqualan Duo'ssa taas on 20% humektanttista glyserolia.
Perusvoiteiden kielessä valmistajat puhuvat "kosteuttavasta perusvoiteesta" kun koostumus on humektanttivoittoinen tai siinä on mukana humektantteja, ja "hoitavasta perusvoiteesta" kun koostumus on okklusiivinen eli rasvavoittoinen.
On kiinni ihotyypistä ja ihotilasta sekä joskus myös silkasta mieltymyksestä, kumman tyyppisestä kosteuttajasta kukin tykkää. Joka tapauksessa, okklusiivinen voide tulisi aina ihanteellisesti levittää iholle jolla on jo kosteutta esimerkiksi suihkun, kasvojenpesun tai vaikka seerumin tai kasvoveden jäljiltä. Kuivalle iholle käytettynä se ei välttämättä juurikaan lievitä kuivuuden oireita, mitä moni ihmettelee luullessaan tuhdin voiteen tai öljyn olevan nimenomaan ”tosi kosteuttava”.
Jannen iho kaipaa selvästi kosteutta sitovia ainesosia, siksi hän tykkää enemmän Aqualan Duo'sta. Voide on Aqualan-tuoteperheen kosteuttavimpia ja siinä on 20% glyserolia mikä on aika paljon.
Glyseroli tai toiselta nimeltään glyseriini on yksi kosmetiikan yleisimpiä ja tehokkaimpia humektantteja. Hyaluronihappoa se ei kuitenkaan päihitä kosteuttavuudessa, mutta glyseroli sopii edullisuutensa vuoksi paremmin perusvoiteisiin.
vesi = voiteen pohja, liuotin
glycerin = tehokas humektantti
caprylic/capric triglyceride = rasvamainen aine (glyserolin ja kookosöljyn johdannainen), emollientti, pehmentää ihoa, hidastaa kosteuden haihtumista
glyceryl stearate = pehmentävä aine, emulgaattori
isopropyl palmitate = pehmentävä aine, sideaine
cetyl alcohol = rasva-alkoholi joka pehmentää ihoa, toimii emulgaattorina ja tekee voiteeseen valkoista väriä
peg-30 stearate = emulgaattori
ceteareth-20 = emulgaattori
ethylhexylglycerin = ihoa hoitava aine, mieto säilöntäaine
phenoxyethanol = säilöntäaine
Humektantti-molekyylin voi kuvitella iloisena, vedestä tykkäävänä pallurana, jolla on monta pientä kouraa. Kohdatessaan vesimolekyylejä kourat tarttuvat niihin ja nappaavat vesipisarat mukaansa, kuljettaen ne ihoon jossa ne pitävät niistä tiukasti kiinni.
Okklusiivi-molekyylit voi kuvitella peittona, joka laskeutuu ihon päälle. Peitto ehkäisee ja hidastaa veden haihtumista ihosta.
Ilman vaikutuksesta ihossa oleva kosteus, kuten ne humektantti-vesseleiden kiinnipitämät vesimolekyylit, alkavat pikkuhiljaa haihtua. Kun päällä on peitto, kosteus ei haihdu yhtä nopeasti.
vesi = voiteen pohja, liuotin
petrolatum (mineraaliöljy) = okklusiivi
paraffinum liquidum (mineraaliöljy) = okklusiivi
cetearyl alcohol = rasva-alkoholi joka pehmentää ihoa, toimii emulgaattorina ja tekee voiteeseen valkoista väriä
ceteareth-20 = emulgaattori
caprylyl glycol = pehmentää ihoa, toimii humektanttina
sodium gluconate = kelatoiva aine, vaikuttaa tuotteen säilyvyyteen
phenoxyethanol = säilöntäaine
Apobase Creme taitaa sisareni perheessä jäädä vähemmälle käytölle :D
.
Pääsin auttamaan myös toisenlaisessa humektanttisen ihonhoitorutiinin luomisessa, kun sisareni tunnusti, että hänen ihonsa on vauvan synnyttyä muuttunut todella kuivaksi. Aamuisin hän herää hilseilevän kireällä hipiällä, ja on ihmetellyt, miksei Kiehlsin kasvoöljy enää toimikaan. "Laitatko sinä mitään sinne kasvoöljyn alle?" kysyin. "En tietenkään, se öljyhän on niinkuin mun yövoide".
HUOKAUS, kaikella rakkaudella ❤️
Selitin myös sisarelleni samat hommat ihon kosteutuksen perusasioihin liittyen, ja valjastin hänet käyttämään öljyn alla nestemäistä, humektanttista ihon kosteuttajaa. Lainasin siskolle Holika Holikan ihmeainetta (siltä se tosiaan tuntuu..!) ja neuvoin laittamaan vähintään viisi kerrosta iltaisin. Sisaren iho on niin kuiva että "kosmetiikkatohtorina" määräsin Holika-nesteen ja öljyn väliin vielä kerroksen hyaluronihappopitoista yövoidetta (L300).
Tulos? Nyt siskon iho on kuulema aamuisin "niin pehmeä ja ihanan tuntuinen...!" "Uskomatonta mikä ero!" hän totesi. Ja tilasi saman tien Sannin loputtomista kosmetiikkajemmoista itselleen lisää kosteuttavia nesteitä ja seerumeita :) Hahaa, nyt olen saanut jo kummatkin sisareni alkamaan ymmärtää ihonhoidon päälle..! ^_^ Ja vielä miehetkin siinä sivussa :D
Kosmetiikka on kivaa! 😊
33 comments on “Mitä eroa on eri perusvoiteilla? Mikä niissä kosteuttaa?”
Olipa kerran elämä vibat 😊
Sitäpä :D
Ihan sama tuli mieleen! :D Äärimmäisen havainnollistava postaus muuten, kiitos Sanni!
Mullakin tuli Olipa kerran elämä tästä mieleen! Postauksen kuvitus selvästi osuu kohdeyleisöön. ^_^ Kiitos myös puolestani havainnollistavasta postauksesta! Olen tätä samaa asiaa talvisin hilseilevän kuivan ihon kanssa taistelevalle puolisolleni myös sinun voidepostauksien avulla avannut. Ja jotain on tainnut mennä perillekin, kun on alkanut itsekin kysyä ja kyseenalaistaa, minkätyyppistä voidetta esim. apteekissa hälle kaupataan. <3
Hihi ^_^
Mahtavaa :) ^_^
Ollos hyvä vain :)
Hei Sanni, kiitos tästä postauksesta, on kiva ymmärtää ainesosien toiminta ja merkitys, mielenkiintoista! Voisiko tohtori Sanni määrätä tepsivät voiteet mieheni koiville 🙂. Hänen jalkojensa iho on näin talvisin tuskaisen kuiva ja kutiava ja aivan käsittämätöntä teflonia, joka ei tunnu imevän minkään sortin voiteita. Kaikki tuntuu lähmäiseltä vielä seuraavanakin päivänä. Auringosta saa välittömän avun, mutta tänä talvena meillä ei ole ollut mahdollisuutta lentää lämpöön. Olen kysellyt apteekeistakin apua, mutta ei vaan ole osuneet oikeat voiteet kohdilleen. Olisi kiva ymmärtää, miten tällainen erikoisiho toimii!
Hei Saara,
Ensin pitäisi melkein poissulkea ihosairauden mahdollisuus. Mikäli miehesi ihon kohdalla on kyse ihosairaudesta kuten atopiasta, en valitettavasti ole pätevä antamaan asiassa neuvoja. :/ Silloin tarvitaan terveydenhoidon ammattilaista.
Tuntematta syvemmin miehesi ihon tilannetta, suosittaisin pelkän kuivuuden ja imeytymättömyys-"oireilun" perusteella ihon kuorintaa ja nesteytystä, ja kosteuden lukitsemista esimerkiksi parafiiniöljy- tai sheavoi-pohjaisella voiteella. Parafiiniöljy ja vaseliini ovat kosmetiikan kaikkein tehokkaimmat okkluusivit ja estävät siis kaikkein parhaiten kosteuden haihtumista, mutta toisille sopii joko ihon tai arvomaailman perusteella paremmin luonnonmukainen vaihtoehto kuten sheavoi. Shea on luonnon vastine vaseliinille.
Jos kyseessä on nimenomaan jalkapohjien ihoalueet kuten päkiät ja kantapää, voi karbamidipitoisesta voiteesta olla vielä yllämainittuja enemmän hyötyä. Karbamidi on incissä nimellä urea. Se liuottaa sarveistunutta ihoa.
Kuorintaan löytyy mitä tehokkain ainesosa omasta kotikeittiöstä, jos juotte kahvia. Sekoita käytettyjä kahvinpuruja suihkugeeliin tai öljyyn ja hiero seosta vartalon ja jalkojen iholle. Jo tulee sileää..! Sitten voi tehdä näin:
a) voidella vielä vedestä kostealle (ei märälle!) iholle yllämainittuja voiteita
b) levittää iholle ensin ohut maitomainen vartaloemulsio (vartaloseerumeita on markkinoilla vielä tosi vähän ja kasvoseerumit on tietysti aika tyyriitä vartalolla käytettäviksi) ja sen imeydyttyä tuhdimpi okklusiivi-voide.
Kiitos Sanni vastauksesta! Uskallan ottaa nämä sinun neuvosi käyttöön, sillä mies on käynyt muutamaan otteeseen lääkärin pakeilla eikä sairautta ole todettu. Nytpä ei isäntä arvaakaan, mihin seuraavan aamukahvinsa purut joutuvat 😄. Ja toki kokeilen itsekin, talvi on aina ihonhoidossa hankalampaa aikaa.
Teettehän kuorinnan ainakin ensi alkuun hellävaraisesti (kun en tiedä onko miehesi iho esimerkiksi herkkä), eli välttäkää kovaa voimaa kun hierotte puruja ihoon :) (Kunnon voimalla saa tosiaan kuin hiekkapaperilla hiotun tuntuisen ihon... ;))
Ihanan havainnollistava postaus, olenkin miettinyt mielessäni miksi cliniquen moisturizing lotion plussa tuntuu iholla niin kivalta aikaisempaan kosteusvoiteeseen verrattuna... Nyt sekin selvisi, siinä olikin kalvonmuodostajia nukana :) Tätäkään en ole aikaisemmin miettinyt, olen vaan vaihtanut tuotteita kun ei ole sopinut iholle, nyt jatkossa pitänee syynäillä ajatuksella purkkeja.
Voiko kalvonmuodostajat olla syypää meikkivoiteen rullautumiselle?
Ja toisekseen, jos etsii vastaavalla kosteutusteholla olevaa kosteusvoidetta kuin yllämainittu (mutta ilman lähmäistä tunnetta), voisiko esim. Kiehlsin ultra facial cream olla vastaava? Olen nyt kolmatta kuukautta isotretion kuurilla ja on ollut ihmeellistä seurata ihon kuivumista entisen jatkuvan puuteroinnin sijaan, ja oon ihan ulapalla näiden voiteiden kanssa.
Kyllä. Tai ylipäänsä se, että jotkin ainesosat meikin alle laitetussa tuotteessa reagoivat ei-toivotulla tavalla meikkivoiteen ainesosien kanssa. Joskus, kun jotkut ainesosat kohtaavat, voi syntyä tuollainen murustumis/rullautumis-efekti. Hyvin usein kyse on kuitenkin kalvoa muodostavista ainesosista.
En valitettavasti ehdi juuri nyt verrata niiden ainesosaluotteloja mutta palaan asiaan mikäli löydän siihen aikaa tämän päivän aikana :)
Moi! Ehdin nyt tsekkaamaan noiden incit. Lähmäisyydestä en osaa tietysti sanoa kun en pysty voiteita livenä tässä testaamaan, joten voin kommentoida vain ainesosien kosteuttavuutta. Cliniquen voide on ehdottomasti enemmän okklusiivis-voittoinen, mutta sisältää myös laadukkaita humektantteja. Vaikuttaa kyllä todella hyvältä voiteelta iholle, jolta puuttuu myös rasvoja, eli kuiva ihotyyppi. Kiehl'sin Ultra Facial Creamissa toteutuu sekä humektanttinen että kosteutta lukitseva vaikutus, mutta siinä on enemmän humektantteja. Incin perusteella voide myös vaikuttaisi ihotuntumaltaan kevyemmältä kuin Cliniquen DDML Plus, kun mukana on kärjessä mm. haihtuva silikoniyhdiste cyclopentasiloxane joka tuo kosmetiikan tuotteisiin helppoa ja liukasta levittyvyyttä. Mutta tosiaan, pitoisuuksia tuntematta tämä on vain arvailua. Cliniquen voiteen kärjessä on raskas parafiiniöljy ja glyserolin jälkeen niinikään raskasta vaseliinia, mutta mikäli niiden osuus voiteessa on pieni, ei tämäkään voide välttämättä tunnu raskaalta.
Kiehlsin voide vaikuttaa ihan pätevältä kosteuttajalta, ainakin mikäli kärjessä olevien glyserolin ja skvalaanin pitoisuus on kohtuullinen, mutta mukana on myös paljon koostumusta muokkaavia ainesosia ja hoitavat kasviöljyt ovat vasta fenoksietanolin jälkeen. Voiteeseen on todennäköisesti haettu Kiehlsille tyypillistä selektiivisen kosmetiikan kosmeettista miellyttävyyttä, ja nämä koostumusta säätävät ainesosat ovat kenties tärkeämmässä roolissa kuin kosteuttavat.
Hei,kysymys kosteutukseen liittyen...kun on nämä uudet hoitovedet ,essencet,miksi nyt niitä nimitetäänkään,voisiko tätä tuotetta käyttää siihen tyyliin:
https://www.dermosil.fi/fi/products/3599-kasvovesi-vitamin-e#description
Tässä vielä ainesosaluettelo:
Aqua C15-19 Alkane Propylene Glycol Phenoxyethanol Glycerin Isopropyl Palmitate Olea Europaea Fruit Oil Tocopheryl Acetate Triethanolamine Polysorbate 80 Caprylic/Capric Triglyceride Acrylates/C10-30 Alkyl Acrylate Crosspolymer Parfum PEG-40 Hydrogenated Castor Oil Lactic Acid Ethylhexylglycerin Cetyl Acetate Biosaccharide Gum-1 Acetylated Lanolin Alcohol CI 17200
Kiitokset vaivannäöstä:-)
Hei Tiina,
Tuo Dermosilin uutuuskasvovesi ei ole mitenkään hurjan kosteuttava, ennen fenoksietanolia on vain yksi humektantti (propyleeniglykoli) joka ei kuulu niihin tehokkaimpiin, ja kun fenoksietanolia saa olla tuotteessa korkeintaan 1%, se tarkoittaa että sen jälkeen tulevia ainesosia on alle 1% pitoisuudella. Koko incissä ei ylipäänsä ole mitään superkosteuttavia ainesosia joten en pidä kosteuttavuutta tämän kasvoveden ykkösfunktiona, eikä myöskään Dermosilin omassa kuvauksessa puhuta ensimmäisenä kosteutuksesta vaan puhdistuksen viimeistelystä ja ihon pH:n tasapainotuksesta.
Joo, paksun (?) koostumuksensa vuoksi tuo sopii varmaan käytettäväksi iholle taputellen, mutta mitenkään hurjasti sillä ei saa ihoon sidottua kosteutta joten en itse käyttäisi tuota hoitoveden tavoin.
Atopiasta pitkään kärsineenä perusvoiderumba oli tuttua, ja apteekin voidevaihtoehdot tuli kahlatuksi läpi. Orionin voiteista Ceralan sisältää keramideja, joten se oli hiukan parempi tuomaan helpotusta kuin ne muut.. Ikävä kyllä silloin ei vielä (viisitoista vuotta sitten) juuri osattu apteekeissakaan neuvoa, eikä avata kosteuttamisen merkitystä - suosituksena kuiville ja hilseileville ihoalueille oli aina paksua jankkia.. (mikä toki on hyvä viimeisenä, sulkevana kerroksena..)
Ihanaa, miten paljon enemmän tietoa on tarjolla nyt! Apteekeissakin osataan jo neuvoa ja auttaa, ja valikoimassa on useita kosteuttaviakin vaihtoehtoja. Esim. Xyliderm-geeliä suositellaan useisiin ihosairauksiin (vinkkinä aiemmalle kyselijälle), se rauhoittaa ja tuo sitä, noh, kosteutta. Päälle sitten vaikka paksumpaa emulsiota tai shea-voita sisältävää lotionia..
Lavera Neutral-linjalla muuten on aivan mahtava vartalolotion, se on yrtitön ja hajustamaton, täynnä hyviä öljyjä. Suosittelen ehdottomasti! Myös kotimainen Dermosil Sensitive Ihovoide pumppupullossa on hyvä kokeilemisen arvoinen tuote, se on ohutta koostunukseltaan, mutta tepsii omiin kuiviin sääriin.
Voimia kaikille ihon kanssa kamppaileville..
Laveran Neutral-linjassa on tosiaan ihan mahtavia tuotteita allergiselle, herkälle ja kuivalle iholle, mutta arvaas mitä, ikäviä uutisia: Neutral jää pois Laveran Suomen valikoimasta :(
Oi nyyh :( Miksi, miksi... Tilalle tulleissa luomukosmetiikan tuotteissa on lähes poikkeuksetta joitain potentiaalisia ärsykkeitä (mm MuruMuru ja Atopik...)..
Onneksi tilaaminen EU-nettikaupoista onnistuu edelleen!
En tiedä miksi Neutral jää pois :/ Ehkä se ei lopulta ole liikkunut Suomessa yhtä hyvin kuin muualla maailmassa..? Mutta joo, onneksi sarjan fanit voivat edelleen tilata Neutralia ulkomailta.
Ceralan Plus on tosi hyvä yleisvoide kuivalle iholle ja monille atoopikoille. Varmaan juuri nuo keramidit ja glyseroli ovat ne, joiden ansiosta voide oikeasti kosteuttaa, mutta samalla se sisältää myös mineraaliöljyä joka muodostaa kalvon. Kaiken kaikkiaan hyvä, hoitava ja myös kosmeettisesti miellyttävä sekoitus. :)
Tuli hyvä mieli siitä, että siskosi (ja miehet) saivat löytää ihonhoidon iloa :) Kosmetiikka on kivaa!
Mä sain tänään vuorilla katsella sitä, kuinka muutamat naiset saivat ensi kertaa elämässään nähdä lunta. Olivat kuin pieniä lapsia ihmetyksessään ja kiljahteluissaan <3 Heidän ilonsa palkitsi hurjan ajomatkan: vuoristoteitä mutkineen rankassa lumisateessa kesärenkailla. Kyllä pelotti!
<3 :)
...ja joo, olisi minuakin pelottanut olla auton kyydissä. Välillä pelottaa Kreikan teillä ilman luntakin... :p
Joo, ja mä olin tosiaan vielä kuskina, joten stressi oli melkoinen! Mutta täällä on kyllä tiet ihan hyvässä kunnossa ja ajaminen sujuu normaalisti jo ihan hienosti :) Välillä jopa ilman navigaattoria, kun alkaa vähän hahmottaa paikkoja.
Tosi jännä, mä tykkäsin Aqualan L:stä ennen viimeisintä uudistusta. Sen jälkeen iho vaan kutisee ja tulee ns allergiahyttysenpistoja. Olen koittanut käyttää pumppupullon suihkussa pois suihkuöljyn sijaan. Toi Apobase creme sen sijaan on mun uusi lemppari josta iho tykkää. :) Välillä sekoitan vielä kädellä vähän avokadoöljyä sekaan ennen vartalolle levittämistä.
Amerikkalaisessa (tai ranskalais-amerikkalalaisessa, nykyään Lorealin omistuksessa...) CeraVe perusvoiteessa on hyaluronihappoa :) en tosin tiedä pitoisuutta. Tuli just vuoden alussa Suomeen (apteekkeihin). Moisturizing creamistä tuli uusi suosikki, ihana koostumus ja tuntuu oikeasti kosteuttavalta!
Joo, CeraVe on tuttu :) Kirjoittelin sarjasta joulukuussa. Juuri tuota Moisturizing Cremeä tosin en kokeillut.
Kiinnostava postaus jälleen kerran! Suomen kieli on tässä vähän hankalampi kuin vaikka englanti, kun sekä hydrating että moisturizing kääntyvät kosteuttavaksi vaikka kyse on eri asioista.
Humektanteista tuli mieleen kysyä, että osaatko sanoa, voivatko ne joskus kuivattaa ihoa? Käsittääkseni esim. hyaluronihappomolekyyli pyrkii tasaamaan kosteuden ihon ja sen ympäristön välillä eli voiko käydä niin, että se siirtää iholta kosteutta pois, jos on oikein kuiva ilma? Jos näin on, riittääkö öljypitoinen kosteusvoide (esim. L300 L300 Ultra Sensitive Rich Face Cream) peittoamaan tämän vaikutuksen? Onko eri humektanteilla tässä suhteessa eroa? Olen lukenut vähän ristiriitaista tietoa tästä ja olisi kiva kuulla sinun kantasi.
Vastaan sulle huomenna :) Humektantit voivat kyllä joissain tapauksissa myös vetää kosteutta ihon sisältä!
Jep, oikein kuivassa ilmanalassa, ja mikäli ihon pintaa EI ole kosteutettu esimerkiksi kosteussuihkeilla tai vaikka vain suihkun vedellä, tehokkaat humektantit kuten hyaluronihappo saattavat vetää kosteutta ihon syvemmistä kerroksista, koska niillä ei ole mitään muuta kosteutta tarjolla johon tarttua. Siksi on kiinnitettävä huomiota ihon huolelliseen esikosteutukseen sekä okklusiivisen voiteen käyttöön kun käyttää humektanttisia tuotteita kuivassa ilmastossa - myös Suomen talvessa.
Voin ainakin kommentoida oman kokemuksen pohjalta; ne kosteusvoiteet (eivät mitenkään voimakkaan okklusiivisia, ja todennäköisesti kevyempiä kuin tuo L300 Rich Cream) joita itse käytän ovat riittäneet hyvin säilyttämään humektanttien sitoman kosteuden nyt talvella.
On, miedommat humektantit eivät ole yhtä kärkkäästi vetämässä kosteutta myös ihon sisältä, kuin nuo tehokkaat kuten HA ja glyseroli.
Hei, vaikka mä kuinka luulen lukevani kaikki postaukset kunnolla, en siltikään selvästi tee niin. Jäin miettimään, laitetaanko kasvoöljy siis kaikkien muiden tuotteiden päälle? Olen itsekin ehkä ollut pöljä, ja luullut sen menevän alimmaiseksi, eli ensin iholle. Itse olen siis laittanut hoitovettä ensin, seerumia sitten ja viimeisenä yövoiteen. Ja jos siis kasvoöljy käytössä, olen laittanut sen ensin ja sitten tuon yövoiteen. Mutta ilmeisesti iho haluaisi sen alle jotain?
Mä laittaisin kasvoöljyn seerumien ja maitomaisten kosteusemulsioiden päälle mutta ennen kasvovoidetta, koska öljy on juoksevaa ja täten ohuempaa kuin voide.
Ennen öljyä on hyvä aina laittaa vesimäinen kosteustuote. Eli jos käytät sekä kasvoöljyä että yövoidetta, tee näin: kasvovesi tai mieluiten hoitoneste - kasvoöljy - yövoide. :)
Hei,
Erinomaisen valaiseva artikkeli Sanni! Nyt tällänen ihonhoidon maallikkokin tajuaa hieman perusvoiteiden eroista eikä tarvii olla täysin yritys-erehdys taktiikalla liikenteessä seuraavan kerran kun on voidekaupoilla. Oot kaiken kaikkiaan muutenkin huippu tyyppi.
:) :)