Tämän vuoden blogijoulukalenteri jäi melkein tekemättä. Mietin pitkin vuotta ideaa kalenterille, mutta koin, että viime vuoden hyväntekeväisyysteemainen joulukalenteri oli jotain jota en enää pysty - tai haluakaan "ylittää". Jokapäiväiset arvonnatkin tuntuvat jo (anteeksi kaikille) aikansa eläneiltä. Ajattelin, että ehkä viime vuoden kalenteri sai jäädä Karkkipäivän viimeiseksi.
Mutta en sitten pystynytkään siihen..! Joulukalenteri on perinne, ja ajatus kalenterityhjästä joulukuusta Karkkipäivässä tuntui surulliselta. (...ja missä lukijani Kuorotipu sitten kertoo minulle joka aamu oman luukkunsa sisällön..?)
Lopulta ratkaisin asian näin: kokosin läjän kosmetiikkaa jonka arvon joulukalenterissa, mutta vasta jouluaattona.
Jouluaatto-potin arvontaan saa jättää joka päivä uuden osallistumisen, niin että jokaisella on halutessaan 23 "arpaa" mukana. Jos olet kiinnostunut vain arvontaan osallistumisesta, skrollaa postauksen loppuun.
Kokosin myös toisen kosmetiikkakassin. Sen vein joululahjoituksena Tampereen Tyttöjen talolle.
Blogin joulukalenterin luukuissa on muuta kuin materiaa.
Joulu on antamisen aikaa. Läheisten ja kaukaisempienkin muistamista ja huomioonottamista. Lahjan ei tarvitse olla konkreettinen paketoitu asia, antaa voi myös aikaansa tai ystävällisen sanan. Lahja voi olla koru, Jari Tervon kirja tai tarjous kastella toisen kukat kun hän on matkoilla. Pääasia, että takana on vilpitön halu ilahduttaa toista.
Tämä on kalenterin tämän vuoden teema.
Kalenterin luukuissa on lahjoja joita olen saanut elämäni varrella.
Luukun 1 muisto tulee Venetsiasta.
Olin lähtenyt pitkälle yksinmatkalle kolmeksi kuukaudeksi Europpaan ja Yhdysvaltoihin. Matkan puolessa välissä meillä oli mieheni kanssa treffit Venetsiassa; hän lensi sinne Suomesta, minä Albaniasta.
Ensimmäisenä hotelliaamuna mies kaivoi laukustaan minulle tuliaisen: suomalaista ruisleipää. Vielä kahdenlaista; ruokavalioni mukaista vähähiilihydraattista (silloin oli vielä olemassa Karppinen!) sekä aitoa juureen leivottua ruisleipää Tampereen Kauppahallista.
Olin todella liikuttunut enkä unohda sitä hetkeä. En edes enää siihen aikaan syönyt ruisleipää, mutta mies tiesi että se oli entinen suuri herkkuni - ja olihan se jotain todella suomalaista jota en ollut nähnyt viimeiseen 1,5 kuukauteen.
Totta kai söin tuliaista antaumuksella. :) Valitsin sen Kauppahallin juureen leivotun leivän. <3
P.S. Kalenterin ihanan Poni ja Sanni -kuvan on piirtänyt työkaverini! Kiitos Joonas! <3
335 comments on “Karkkipäivän joulukalenteri - luukku 1”
Mukana arvonnassa ☺️ Annan luvan yhteystietojeni käyttöön arvonnassa
Ilman muuta mukana arvonnassa. Tästä kasasta riittäisi jaettavaa kavereitten kesken!
Annan suostumukseni yhteistietojeni käyttöön.
Mukana jännittävässä arvonnassa! Annan suostumukseni yhteystietojeni käyttöön.
Mukana joulukalenteri arvonnassa.
Aivan ihana kalenteri, mukana! :) Ja annan suostumuksen yhteystietojen käyttöön arvonnassa :)
Mukaan arvontaan. Saa käyttää sähköpostia voitosta ilmoittamiseen.
Mukana arvonnassa. Onpa upea palkinto!
Annan luvan yhteystietojen käyttöön arvonnassa
Mukana arvonnassa! Ja yhteystietojani saa käyttää. :)
Ihanaa että tyttöjen talo saa noin kivan lahjan, varmasti mieluinen ja ilahduttaa monia! Osallistun arvontaan, yhteystietoani saa käyttää arvonnasta tiedottamiseen.
Mukana arvonnassa ja tietysti yhteystietojani saa käyttää :)
Mukana.
Yhteystietojani saa käyttää.
Mahtava kalenteri ja paketti! Mukana arvonnassa ja annan suostumuksen tietoihin.
Minulle joulu alkoi merkitsemään jotain vasta neljä vuotta sitten, kun olin tavannut mieheni. Olin eronnut melkein parinkymmenen vuoden liitosta henkisen väkivallan uhrina. Olen nykyisen mieheni kanssa oppinut että jouluaatto ja joulunodotus eivät ole vain päiviä muiden joukossa, vaan ihania, perhekeskeisiä päiviä rakastavan ihmisen kanssa. Menimme joulunaikaan naimisiin kaksi vuotta sitten kimaltavien hankien, pakkasen ja läheisten keskellä, kauniissa vanhassa pappilassa lastemme ristiäisissä. Samalla sain miehen sukulaisista ne rakastavat ja välittävät ihmiset ympärilleni joita olen aina toivonut.
Joulua on nykyään ihanaa odottaa, askartelin miehelle ja lapsille kalenterit, vein keräykseen myös vaatteita enemmän tarvitseville, ehkä sitä kautta saan myös jouluiloa sitä kaipaaville.
Oli taas kerran ihana lukea uusi postauksesi, ja hienoa ettet jättänyt kalenteria tänä vuonna väliin, meitä on täällä monta osallistujaa jotka haluavat mahdollisella voitolla ilahduttaa joko itseään tai muitakin, itse jaan voiton sattuessa sen anopin ja miehen siskon kanssa :)
Eli osallistun ja annan luvan yhteystietojen käyttöön.
Oikein ihanaa joulun odotusta sinulle!
Venetsia on niin kaunis paikka ja olen käynyt siellä monta kertaa ! Söisin niin mielellään ruisleipää mutta kuin ei vatsa sitä kestä,niin nyt saan tyytyä kauraleipään joka sekin on tuoreena tosi hyvää. Mukana arvonnassa ja annan suostumuksen tähän GDPR:ään !
Hei Rose-Marie. Tämä on parin vuoden takainen joulukalenteri.