Luukussa 16 mennään taas lapsuuteen.
Tämä kirja on ihan mahtava! Klassikkokertomus on vuodelta 1957. Grinch oli suosikkisatukirjojani lapsena.
Sain kirjan lahjaksi Amerikassa asuvalta Irmeli-tädiltäni joskus 80-luvun alkupuoliskolla ja tiedättekö mitä - se tuoksuu vieläkin ihan Amerikalta..! Jos kukaan teistä on saanut lahjapaketteja Amerikasta, ehkä tiedätte että niissä on ihan tyypillinen tuoksu josta ei voi erehtyä. Lapsena tuo tuoksu oli aivan erityisen jännä. Kuusen alla paketteja nuuhkiessa tiesi aina mitkä niistä olivat Amerikan tädeiltä :)
Omistuskirjoituksessa Irmeli kertoo että Dr. Seuss'in kirjat ovat aina runomitassa ja niissä on kaikkia hassuja nimiä ja sanoja joita ei voi kääntää sanasta sanaan, mutta "ehkä äiti voi kääntää tämän kertomuksen, sillä siinä on hyvä sanoma". :)
Ja niinhän siinä on, ikiaikainen. Ystävyys voittaa ja läheiset ovat materiaa tärkeämpiä.
(En muuten ole suostunut katsomaan Jim Carreyn tähdittämää Grinch-elokuvaa koska en halua nähdä mitään Hollywood-versioita tästä sadusta..!)
Jos joku ei tunne Grinchin tarinaa, niin se menee kutakuinkin näin:
Grinch on ilkeä peikko joka vihaa joulua. Hän vihaa myös Who-kylän asukkaita, jotka taas rakastavat joulua. Eräänä jouluna Grinch saa tarpeekseen Who-laisten jouluilonpidosta ja päättää varastaa Who-laisten joulun, jotta ne eivät enää voisi laulaa ja pitää hauskaa.
Grinch vie kaikki Who-laisten joulukoristeet, paketit, kuuset ja jouluherkut jouluyönä ja aikoo dumpata ne alas vuoren rinnettä.
Mutta Who-laiset eivät välitä kadonneista joululahjoistaan ja koristeistaan vaan heräävät jouluaamuun laulaen ja aloittavat iloisen juhlinnan.
Grinch kuulee laulun vuorelle ja hämmentyy kun suunnitelma ei toiminutkaan. Who-laiset olivat yhä iloisia ja viettivät yhä joulua.
Ehkä lahjat eivät teekään joulua.
Grinchin ilkeä sydän sulaa.
Grinch palauttaa lahjat ja liittyy Who-laisten joukkoon viettämään joulua.
Joo, kuulostaahan tämä aikuisen korvaan peijakkaan klisheiseltä tarinalta mutta on se vain ihana! Lapsena oli aina yhtä riemuisaa kuulla että Grinch heltyy ja kutsutaan mukaan viettämään joulua Who-laisten kanssa :)
Eikö ole muuten jotenkin ihanaa että lapsena jaksaa - ja haluaa - kuulla samoja satuja kerta toisensa jälkeen? Kertomukset vain paranivat kerta kerralta..! Ja vaikka juonen osasi ulkoa, tarina oli aina yhtä jännä. Lapsen mieli on sellainen. <3
172 comments on “Joulukalenteri - luukku 16”
Mukana arvonnassa, yhteystietojani saa käyttää :)