Skotlantilainen ystäväni Julie ei meikkaa koskaan. Vieraillessaan luonani kesällä 2014 pääsi (joutui..?) hänkin meikkisiveltimieni kohteeksi.
Olen tämän viikon Lapissa vaeltamassa, ja viikon ajalle on ajastettu sarja vanhoja ystäville ja tutuille tekemiäni meikkauksia.
Julie on yksi pitkäaikaisimmista kirjeystävistäni. Olemme tunteneet toisemme 17 vuotta.
Juliella on hyvin erilainen elämä kuin minulla ja ystävyys hänen kanssaan on tuonut paljon erilaista perspektiiviä omaankin elämääni. Meitä yhdistää rakkaus matkusteluun ja kirjeiden kirjoitukseen (...ja Pet Shop Boysiin...!), mutta juuri muuta yhteistä meillä ei olekaan. Olemme tosi erilaisia ja silti hyviä ystäviä.
Harmi kyllä, internetin ahmiessa kirjeenvaihtoharrastukseni, on minun ja Julienkin yhteydenpito harventunut harvenemistaan viime vuosina, etenkin kun Julie ei käytä Facebookia (tällaisissa jutuissa sitä huomaa mitä hyötyä Naamakirjasta voi olla).
Joka vuosi sanon itselleni (vähintään uuden vuoden lupauksia kirjoittaessani): "nyt kirjoitan vihdoin kunnon käsin kirjoitetut kirjeet kaikille kirjesystävilleni". Mutta se jää vain hyväksi aikeeksi. Sähköpostit sentään vaihtuvat ja Face-viestit niiden kanssa jotka käyttävät Facebookia. Ja osan kanssahan myös tapaan vuosittain (Kreikka.... <3)
Julielta kuitenkin saan joka vuosi sympaattisen vuositapahtumat-raportin. Joka vuosi hän käy katsomassa Pet Shop Boysia vähintään kerran. Omasta edellisestä PSB-keikastani on 9 vuotta... minulla on vähän kurottavaa..! ^_^
