Noniin, täältä tulisi nyt sitten vihdoin juttua vierailustani Hiusakatemiaan.
Jutun kirjoitus viivästyi viikoilla kun unohdin kaiken vierailulta saamani materiaalin, analyysi ja hoito-ohjeet mukaanlukien, Tampereelle kun lähdin joulunviettoon Savoon ja palasin vasta tällä viikolla.
Mysteeri
Toisaalta, minulle jäi hyvin aikaa kypsytellä saamiani ohjeita ja päättää, lähdenkö yrittämään hiuslovialueen "elvytystä". Hoito-ohjeet merkitsevät nimittäin aikamoisia kompromisseja, eikä takuuta onnistumisesta tietenkään ole.
Kerron ensin vierailusta yleisesti, se oli erittäin mielenkiintoinen ja asiakkaaseen todella käytetään aikaa. Varaamani hiusjuuritutkimus kestää yleensä kaksi tuntia, minun tapauksessani (kun olen, köh, aika puhelias asiakas :D) aikaa meni melkein kolme...!
Hiusjuuritutkimus maksaa 140 euroa (- eikä tämäkään ole yhteistyöpostaus vaan olen maksanut tutkimuksen itse).
Ennen tutkimusta asiakas täyttää kattavan terveydentilakyselyn; kaikki mahdolliset sairaudet, lääkitykset ja kiputilat, myös kokemus henkisestä hyvinvoinnista (stressi, masennus, pakkoajatukset) tulee kertoa.
Sain kuulla hiustutkija Anne Kaakiselta, että hiukset ovat koko terveydentilamme peili ja niissä näkyvät niin sairauden, lääkitysten, stressin kuin ravinnonkin vaikutukset.
Kaavakkeeseen täytetään myös ruokailutottumuksia, ja tapaamisen alussa oli huvittava hetki kun Kaakinen nosti katseensa hämmästyneenä paperistani ja kysyi, "Siis, syöt kasviksia 21 kertaa viikossa..?" Paperiin piti täyttää montako kertaa viikossa syö kasviksia, kysymys, jonka asettelu oli minusta kenties huvittavampi kuin vastaukseni Kaakisesta. Kai ihmiset kuitenkin syövät kasviksia päivittäisellä tasolla..? Itse syön niitä joka aterialla joten vastaukseksi tuli 21 kertaa viikossa.
Anne Kaakinen
Kun asiakkaan terveydelliset ja elämäntavalliset seikat ja niiden mahdollinen vaikutus hiuksiin on kartoitettu, tehdään varsinainen hiusjuuritutkimus. Päästä irroitetaan hiuksia juurineen ja ne tutkitaan mikroskoopilla asiakkaan edessä. Tulokset ja analyysin saa heti.
Suomut... ;)
Ennen analyysiä Kaakinen selvitti minulle hiuksen elinkaarta ja havainnollisti kuvin, miten terve ja vaurioitunut juuri eroavat, ja millaisia vaurioita hiusjuuressa ylipäänsä voidaan nähdä. Hiusjuuri voi vaurioitua mm. stressin, huonon ravinnonsaannin, kiteytyneen talin tai talipunkin seurauksena. Tai maidon vaikutuksesta!
Viimeisin oli minulle erikoisin ja yllättävin tieto; maidon sisältämät ainesosat, näistä etenkin fosfaatti ja kaseiini, voivat tutkimusten mukaan haurastuttaa hiusta ja surkastuttaa hiusjuuria. Tämä on kuulema aika yleistäkin, mutta näkyy toisilla voimakkaammin kuin toisilla. Edit. Tekstiä korjattu maidon ainesosien osalta.
Minun hiusjuurissani nähtiin mikroskoopilla stressin, bakteerien, kiteytyneen talin ja maidon aiheuttamia vaurioita.
"Stressijuuri" - vaurio muodostuu hiuksen karvankohottajalihakseen kiinnittyneen sidekudoksen puristuessa hiusjuuren ympärille. (Voimakas stressi saa aikaan sen, että karvankohottajalihas reagoi.) Hius joutuu kasvamaan tämän puristuksen läpi ja tukahtuu, seurauksena kasvun hidastuminen tai jopa hiuksen katkeaminen. Puristusvaurio on selvästi nähtävissä mikroskooppikuvissa; juuri on mennyt puristuksen voimasta ihan "mutkalle".
Bakteerin vaurioittama juuri - hiustupen alueelle päässeet bakteerit vaurioittavat juurta niin että se kuolee kesken kasvukautensa.
Kiteytynyt tali - myöskin bakteerien aikaansaamaa. Hiusjuuri käyttää ravinnon välittäjäaineena talia, jota talirauhanen erittää. Talin kuuluu olla juoksevaa jotta hius pystyy sitä hyödyntämään. Bakteerit voivat aiheuttaa talin kiteytymistä ja jähmettymistä, jolloin hiusjuuri ei enää saa ravintoa ja kuolee ennen aikojaan.
"Maitojuuri" - Maidon sisältämän fosfaatin haurastuttama ja surkastuttama juuri. Aivan eri näköinen kuin normaali, terve tai muiden seikkojen vaurioittama juuri. Sananmukaisesti surkastunut. Hius ei kasva normaalisti ja kuolee ennenaikaisesti.
Mielenkiintoisesti, maitojuuria löytyi eniten takaraivon alueelta eli juuri sieltä, missä hius haurastuu niin että muodostuu tuo rispaantunut lovi. Tällä alueella näkyi Kaakisen mukaan voimakkaana myös stressin vaikutus, bakteerien vaurioittamia juuria ja kehon kuivuutta eli rasvan ja nesteen vähyyttä. Näitäkin siis voi todeta pelkästään hiusjuuresta.
Okei, eli tässä voisi siis olla selitys hiuslovelle. Ainakin sillä alueella todella oli enemmän vaurioituneita juuria kuin pään muilla alueilla. Check.
Sitten ihmettelevä osuus:
Jos maito tosiaan vauroittaa hiusjuuriani näin, miksi vauriot sijoittuvat juuri tietylle alueelle? Eikö maidon pitäisi surkastuttaa juuria yhtä lailla ja yhtä tiheästi kaikkialla hiuspohjassa? Ja miksi alue ei ole aina näyttänyt tältä, vaikka olen käyttänyt runsaasti maitotuotteita koko elämäni?
Tähän Anne Kaakinen ei osannut vastata vaan sanoi, että vauriot eivät aina näy tasaisesti koko hiuspohjassa eikä aina pystytä selittämään, miksi vauriot voivat ilmetä voimakkaammin tietyillä alueilla.
Mietin myös sitä vaihtoehtoa, että hiukseni olisivatkin aina "aikojen alusta" olleet takaa haurastuneet, mutta en vain ole tajunnut kiinnittää asiaan huomiota. Se ei kuitenkaan tunnu todennäköiseltä, sillä olen 13-vuotiaasta saakka käynyt säännöllisesti kampaajalla ja uskon, että kampaajat olisivat huomauttaneet lovesta jos se olisi ollut olemassa kaikki nämä vuodet. Panin loven merkille kutakuinkin vuonna 2004 tai 05, ja siitä saakka ovat kampaajatkin lovesta kommentoineet. Taisi jopa olla niin, että nimenomaan joku kampaaja huomasi rispaantuneen alueen ensimmäiseksi.
Joka tapauksessa, hiusanalyysi kertoi oman tarinansa ja jää minun päätettäväkseni kuinka informaatioon suhtaudun, ja teenkö sen pohjalta elämäntapamuutoksia. Haluanko selvittää, voiko esimerkiksi maituotuotteiden poisjättäminen vaikuttaa siten, että haurastunut alue elpyy ja hiukset alkavat kasvaa täyteen mittaansa?
Hiusakatemian antamia hoitosuosituksia on paljon, ja niihin sitoutuminen ei merkitse pelkästään hyvästejä raejuustolle ja jogurtille, vaan myös aikamoista taloudellista sijoitusta.
En vilpittömästi epäile yhtään, etteikö Hiusakatemia tiedä asiaansa ja etteikö heidän neuvoillaan voi saavuttaa tuloksia. Yritys on toiminut vuodesta 1985 ja menestyksekkäästi hoidettuja asiakkaita riittää, kaljuuntunutkin voi saada hiuksensa takaisin. Mikään pulju tuskin pysyisi pystyssä yli 30 vuotta jos palvelut olisivat pelkkää huuhaata, eli aivan varmasti hiustenlähtöön ja hiuspohjaongelmiin voi saada Akatemiasta apua. Annikki Hagros-Kosken hiustutkimus on ollut alalla uraauurtavaa. Korjaus, kiitos tuohtuneen lukijan. Hagros-Koski ei ole tehnyt alalla tieteellistä, virallisissa julkaisuissa julkaistua hiustutkimusta, pahoitteluni harhaanjohtavasta sanavalinnasta. Tieteellistä tai ei, Hiusakatemian menetelmä on auttanut useita ihmisiä hiustenlähdössä.
Kysymys vain kuuluu minun kohdallani: kuinka paljon olen valmis sijoittamaan ja "uhraamaan" saadakseni mahdollisesti tuuheamman tukan..? Paljonko hiukset painavat puntarissa?
Katsotaanpa millaisia hoitosuosituksia sain.
RAVINTO
LISÄRAVINTEET JA VITAMIINIT
HIUSTEN KOTIHOITO
HOIDOT HIUSHOITOLASSA
Tuotemerkeistä: kysyin Anne Kaakiselta, mihin suositusten tuotemerkkivalinnat perustuvat. Huomioni nimittäin kiinnittyi heti siihen, että yleisluontoisempien "Käytä mielellään luonnonkosmetiikan shampoota" tai "Käytä Omega-3-valmistetta" -suositusten sijaan ohjeissa mainittiin kirjaimellisesti tiettyjä tuotemerkkejä. Onko kyseessä sopimus näiden merkkien kanssa? Kaakisen mukaan ei ole, vaan merkit ja tietyt tuotteet ovat valikoituneet vuosien aikana Hiusakatemiassa tehtyjen hoitojen ja seurannan kautta. Suositukset siis perustuvat käytännön työssä toimiviksi todettuihin tuotteisiin.
Jälkitarkastusaika suositeltiin varattavaksi neljän viikon päähän siitä, kun hoitotoimenpiteet on aloitettu. Seurantatarkastus, jossa kartoitetaan hoitojen todellinen vaikutus, suositellaan pidettävän 12 kuukauden kuluttua edellisestä tarkastuksesta.
Koska hius kasvaa hitaasti, vaaditaan vuoden seurantaika hoidon vaikutusten selvittämiseksi.
Hiukset tammikuussa 2017. Pituutta pätkäisty, lovi näkyy yhtä selvänä.
HOITOKOKEILUN HINTA?
Kaikkien suositeltujen lisäravinteiden ja hiusten kotihoitotuotteiden hintaa en jaksa lähteä laskemaan, mutta pelkästään Evonia-Keratiini tulisi maksamaan vuodessa noin 200 euroa ja Immufixit noin 230 euroa. Puhutaan varmastikin kaikkien suositeltujen tuotteiden osalta yhteiskustannuksiltaan yli 4-numeroisesta summasta.
Kapillaarihoidoista kertyy 847€ (laskin Helsingin Hiusakatemian oman hinnaston perusteella, eri toimipisteillä muualla Suomessa voi olla omat hinnat), ja mikäli hieronnat ottaisi suositellun mukaisesti kampaajalla, niistä kertyisi 1846 euroa. Päälle vielä Bemer-hoidot joiden hinta varmasti myös liikkuu vuoden ajalta satasissa, en löydä netistä näiden hoitojen hintatietoja.
Shampoot, hoitoaineet, tehohoidot ja lisäravinteet: yli 1000€
Hoitolahoidot: 847 - 2693 euroa (+ Bemer-hoidot)
Tarkastuskäynnit HiusAkatemialla: 107,50€
Yhteensä: > 2000 - 4000 euroa
Jotta voisin selvittää mahdollisuuden päästä eroon hiuslovesta ja saada takaraivolle tuuhea, normaalipituiseksi kasvava tukka, minun pitäisi olla valmis sijoittamaan hoitoon vuoden aikana jopa 4000 euroa sekä luopua tuorejuustoista (hyvästi lempiruokiini kuuluvat leipäjuusto, fetajuusto ja raejuusto) ja vaihtaa lehmänmaitojogurtti ja -rahka soijavastaaviin (tai lopettaa niiden syöminen kokonaan).
Puhutaan siis aika suurista sijoituksista ja elämäntapamuutoksista.
Tuorejuustot esimerkiksi muodostavat niin merkittävän osan ruokavaliotani (= proteiinia ja rasvaa), että ei voida puhua vain niiden poisjättämisestä vaan ne on korvattava muulla, samat ravintoarvot sisältävällä elintarvikkeella. Haaste, johon en ihan heti keksi ratkaisua. Pähkinästä valmistetut vegejuustot...? Yksi mahdollisuus, kenties, mutta ei ihan helppo ja halpa sellainen.
Luulen, että arvaatte jo päätökseni. En selvitä tätä korttia ja jään elämään vaurioituneiden hiusjuurteni kanssa. Niin vakavana tai haitallisena ongelmana en hiusloveani kuitenkaan pidä, että olisin valmis ryhtymään näin mittavaan ja arvokkaaseen kokeiluprojektiin. Vaikka hiusten elpyminen olisi takuuvarma asia, en tekisi tällaista sijoitusta. Mieluummin jatkan namin narskujuuston syöntiä, lähden Kreikkaan ja testaan erilaisia shampoita :)
Jos alkaisin kaljuuntua, asenne olisi varmasti aivan erilainen. Siinä jäisi ehkä Santorinikin toiseksi arvoasteikolla. Vaikka en sano etteikö elämästä - ja Santorinista - voi nauttia täysillä myös hiuksitta :) Minulla on yksi lukijakin joka on hieno esimerkki tästä, terkut Sinulle, tiedät kuka olet :)
*
Päähäni kertyi tutkimuskäynnin aikana vielä paljon muutakin kiinnostavaa materiaalia jonka haluan jakaa, mm. Akatemian yleisiä suosituksia hiusten optimaaliseen hoitoon. Hihittelin sisäisesti kun saatoin todeta noudattavani niistä jo melkein kaikkia :)
Olisiko joku teistä valmis satsaamaan tuhansia euroja hapertuneiden hiusten hoitoon? Entä muiden hiusongelmien hoitoon?
.
Kirjoittelin teille joulukuussa saaneeni testiin kovasti hypetettyjä Foreo Luna -kasvoharjoja. Nyt olisi sitten perusteellisemman esittelyn ja arvion aika. :)
Sain Foreot testiin Eleven.fi-verkkokaupalta.
Jos ei muuta, niin on nämä kyllä älyttömän söpöjä..! <3 Hellyttäviä :) Alempi, isompikokoinen pullukka kantaa epäloogisesti nimeä Luna Mini 2, sininen pikkukaveri on nimeltään Luna Play. Minin nimi johtuu siitä, että se on pienempi versio alkuperäisestä Lunasta, mutta sitten nuo epelit toivat valikoimaan vielä ihan pikkuruiset Go'n ja Playn, jotka mun mielestä saisi mieluumminkin olla Minejä. :)
Joulukuussa epäilin, että näinköhän mä "wash and go" -tyyppinä rutinoidun käyttämään Luna-harjaa joka ilta. Mennäänpä suoraan totuuteen: en rutinoitunut.
Mutta kyllä mä näistä tykkäsin, etenkin isosiskosta. :)
Eli mikäs tämä Luna-harja nyt olikaan? Miksi tästä intoillaan?
(...onneksi hiukset eivät ole enää tuon väriset... ^_^)
Haluamme koko ajan uusia innovaatioita, uusia elämyksiä. Ihon voi puhdistaa monella tavalla ja näitä tapoja keksitään aina uudelleen. :) Luna-harja on yksi uuden sukupolven ihonhoitolaitteista.
Foreo Luna pähkinänkuoressa:
Alkuperäistä, vähän isompaa Luna-harjaa on tarjolla erilaisilla, eri ihotyypeille sopivilla harjaksilla (esim. rasvoittuvalle iholle "stydimmät" harjakset, herkälle iholle pehmeämmät jne, vaikka minussa herää kyllä heti Epäilevä Eeva, että onkohan niillä mitään merkittävää käytännön eroa...). Tätä kuvassa näkyvää keskikokoista Miniä on vain yksi versio, jossa on kolme erilaista hoitopintaa.
Etupuolen ohuilla nystyillä suoritetaan ihon peruspuhdistus ja tämä hoitopinta sopii erityisesti normaalille ja herkälle iholle. Überpehmeät harjakset tuntuvat ihoa vasten niin helliltä, että harjaa kasvoilla liikutellessa niitä tuskin tuntee. Etupuolen yläreunassa olevat paksummat nystyt on tarkoitettu tarkkaa ja huolellista puhdistusta kaipaaville alueille kuten nenänpielet.
Harjaa liikutellaan kasvoilla pyörittelevin liikkein minuutin ajan. Laite ilmoittaa kolmen sykäyksen "viestillä" kun minuutti on täynnä.
Laitteen kääntöpuolella on paksumpien nystyjen hoitopinta joka sopii rasvaiselle iholle päivittäiseen puhdistukseen tai normaalille ja herkälle iholle silloin tällöin käytettynä syväpuhdistuksena.
Kääntöpuolelta löytyy myös reikä johdolle, jolla laite ladataan. Laite ei siis toimi vaihdettavilla pattereilla. Yksi lataus kestää jopa 5 kuukautta, kun tuotetta käyttää päivittäin aamuin illoin. Minua jotenkin arvelutti että eikö laite muka kärsi jos sen sisään menee reiän kautta vettä, kun sitä kuitenkin käytetään kosteilla kasvoilla vetisissä olosuhteissa. Laite on kuitenkin täysin vedenkestävä.
Luna Mini jättää ihon todella pehmeäksi ja hyvän tuntuiseksi. Käsittelyn jäljiltä hoitotuotteetkin imeytyvät paremmin, ihan niinkuin kuorinnan jälkeen. Kaiken kaikkiaan Luna-käsittelyn jälkitunne iholla on verrattavissa kuorintaan. Iho ei ole ihan niin sileä ja "hiottu" kuin kaikkein parhaimmilla rakeellisilla mikrokuorinnoilla, mutta fiilis on aika lailla sama kuin hyvän happo- tai entsyymikuorinnan jälkeen. Eli epäilemättä tällainen käsittely pitää ihon syväpuhdistettuna.
Kysymys vain kuuluu, kuka tarvitsee tällaista syväpuhdistusta päivittäin? Millainen iho siitä hyötyy?
Normaali, hyväkuntoinen iho ei mielestäni hyödy juuri mitenkään - muuten kuin elämyksellisesti (joo, mä viljelen tätä sanaa paljon, tiedän...). On kuluttajia, jotka rakastavat erilaisia kauneudenhoitovimpaimia ja heille tämä on aivan loistolaite - kivaa ja kenties jopa rentouttavaakin surruutella harjalla menemään ja tuloksena on pehmeä iho. Vaikkei iho näyttäisi ulospäin sen upeammalta kuin ilman harjakäsittelyä, hyvää mieltä tuovan elämyksellisyyden arvoa ei pidä vähätellä :) Etenkin jos on ylimääräiset 128,50€ jotka sijoittaa hyvään mieleen ^_^
Ongelmaihoisille Luna-harjan käyttö voi tuoda ihon kannalta konkreettisempaa hyötyä. Jos iholla on "ongelmia" kuten sameus, epäpuhtaudet, rasvoittuminen ja suuret huokoset, on syväpuhdistuksesta aina hyötyä. Kuorinta ja kaikki kuolleita ihosoluja irrottava hoito heleyttää aina ihoa ja tekee taikoja samealle, väsyneen näköiselle iholle. Rasvoittuva ja herkästi epäpuhtauksiin taipuvainen iho hyötyy myös lian ja talin tehokkaasta mutta hellävaraisesta puhdistamisesta.
Ja ihon hieronta, mitä Luna-käsittely myös on, tunnetusti parantaa verenkiertoa ja heleyttää kaikkia ihotyyppejä. Huonoksi Luna-harjailu ei siis varmastikaan ole kenellekään :)
Mitäs sitten pikkukaverista on sanottavaa? Play?
Play ja Go-harjat ovat Foreon pienimmät harjamallit, kooltaan noin vanulapun kokoisia. Go-pallurat ovat kuin miniversio alkuperäisestä, isosta Lunasta sisältäen harjasversioita eri ihotyypeille ja ne ovat myös ladattavia. Play taas on edullinen kokeilu- ja tutustumisversio Luna-harjasta; sitä on vain yhdellä harjaspinnalla eikä sitä voi ladata uudelleen. Play maksaa 29,70€ ja kestää noin sadan käytön verran.
Siinä missä isompien Luna-harjojen värähtelyvoimakkuutta voi säätää 8-12-portaisella asteikolla, Play ja Go -harjat toimivat vain yhdellä voimakkuudella. Minun iholleni Play'n värähtely oli ehkä hitusen liian voimakas, sillä iho punoitti sen käytön jälkeen. Iho kuitenkin tuntui yhtä hyvältä kuin isosiskon jäljiltä. Koska isommat ja ladattavat, pitkäikäiset Luna-harjat ovat niin kalliita, on hyvä juttu, että harjaa on tarjolla myös tällaisena edullisena kokeiluversiona.
Hintatiedot Eleven.fi'llä:
Foreo Luna (täysikokoinen, alkuperäinen pienemmällä käsittelyalueella) 148,60€
Foreo Luna 2 (täysikokoinen, uudempi versio suuremmalla hoitopinnalla) 178,10€
Foreo Luna Mini (keskikokoinen, pienemmällä hoitopinnalla) 99€
Foreo Luna Mini 2 (keskikokoinen, uudempi versio suuremmalla hoitopinnalla) 128,50€
Foreo Luna Go (pienikokoinen, eri harjastyypeillä, ladattava) 98,70€
Foreo Luna Play (pienikokoinen, yhdellä harjastyypillä, ei-ladattava) 29,70€
Ja hei - onhan nämä aika poneja. :) <3
.
Itse jään varmaankin käyttämään Lunaa silloin tällöin kuorinnan tapaan, joka iltaiseen käyttöön se ei taivu minun kaltaiselleni kuluttajalle joka ei innostu ylimääräisistä eikä etenkään sähköisistä hoitolaitteista. Jos ihoni kunto olisi haasteellisempi, saattaisin suhtautua aivan eri lailla. Mutta tällä iholla "less is enough". :)
"Näytätpä sinä hyvältä!", sanoi Optimal Performance -valmentajani Tytti Koro kun astuin eilen sisään OP:n toimistolla Tampereella.
Edit. Sain Kauneudelta & Terveydeltä viestin koskien tämän postauksen oletusarvoista 'kaupallinen yhteistyö' -statusta. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaupallinen yhteistyö, joten siksi sellainen merkintä puuttuu postauksesta. :) Olen maksanut valmennuksesta (kuten myös edellisestä) itse, enkä saa Optimal Performancelta mitään vastineeksi siitä, että kirjoitan valmennuskokemuksistani blogiin. K&T:n mielestä minun oli joka tapauksessa hyvä tuoda tämä esiin ja myös kertoa valmennuksen hinta, joten kerron myös sen: 5 tapaamisen paketti maksaa 350 euroa. Paketti ei sisällä treeniohjelmaa jonka ostan vielä siihen päälle, se maksaa 150 euroa.
Tänään salilla
Näytän Tytin (ja omastakin) mielestä paljon paremmalta kuin viime keväänä, jolloin viimeksi kohtasimme. FitFarm-kokeilun (ei-toivotut) sivuvaikutukset ovat nyt täysin kadonneet ja näytän enemmän itseltäni :)
Alla kuva viime maaliskuulta FitFarm-ajoilta jolloin olin ehkä kuivimmillani.
Niille lukijoille jotka eivät tiedä mistä on kysymys, tässä projekti pähkinänkuoressa:
Koska olen nyt palautunut FitFarmin jäljiltä täysin lähtöpisteeseen, tai oikeastaan liikunnan kannalta vielä miinuksen puolelle, on OP-valmennuksen testaukselle nyt paljon paremmat lähtökohdat kuin jos olisin vetänyt sen vain muutaman välikuukauden jälkeen, kuten olin ensin suunnitellut.
Kalenterini mukaan olen viimeksi käynyt tekemässä kunnon salitreenin 6.9., eli juuri ennen syksyn Kreikan matkalle lähtöä. Siis yli neljä kuukautta sitten..! Syksyn ajan vedin kotijumppaani (15 minuutin hiit-treeni) joka ylläpitikin kuntoa tosi hyvin kunnes sairastuin siihen monta viikkoa kestäneeseen megaflunssaan USAssa marraskuun puolessa välissä. Nyt en ole harrastanut minkäänlaista liikuntaa kahteen kuukauteen, ja se todellakin tuntuu. Olen niiiiiin odottanut että pääsen taas treenaamaan.
Tytti Koro (kuva Optimal Performance)
Tytti kysyi minulta tapaamisen alussa kysymyksen, jota olin osannut odottaa ja johon olin kovasti yrittänyt keksiä vastausta, se kun on koko valmennuksen a ja o ja valmentajan tärkein työkalu.
"Mitä tavoitteita sinulla on? Mitä haluat valmennuksella saavuttaa?"
Jos OP olisi valikoitunut viime talvena ensimmäiseksi valmentajakseni, olisin tietysti kertonut hiilihydraattien vaikutuksiin liittyvistä tavoitteistani. Mutta koska viime talven kokeilu vastasi jo tyhjentävästi siihen kysymykseen, ei minulla enää ole vastaavaa konkreettista selvitettävää. Minulla ei ole fitness-tavoitteita, ei maraton-tavoitteita, eikä kehonkoostumustavoitteita. Olen niin "tylsä" asiakas, että minulla ei ole muita tavoitteita kuin voida hyvin. Liikunta (kuten myös ruoka) tuo minulle valtavasti hyvää oloa, ja oikea ravinto tukee liikuntaharrastusta.
"Et sinä ole tylsä asiakas", Tytti sanoi. "Useimmat peruskuntoilijat haluavat juuri sitä; voida hyvin ja olla energinen."
Noniin, eli tällä lähdetään uuteen vuoteen ja takaisin treenin pariin. :) Lihakset, kohta saatte taas kyytiä ^_^
Olen tavallaan hirveän pitkään halunnut uskoa, että mä en "oikeasti" tykkää liikunnasta, vain koska sen harrastus ei aina ole ollut luontainen osa elämääni ja sain todellakin 12 vuotta sitten "määrätä" itseni puoliväkisin salille kun päätin, että nyt mä satsaan tulevaisuuteen ja hyvinvointiini.
Liikunta oli ikäänkuin "tylsän makuinen terveysjuttu" niinkuin veteen tehty kaurapuuro jota piti harrastaa vain koska tietää, että se on hyväksi ja sillä tekee itselleen palveluksen. Mutta kyllä mä olen nyt jo myöntänyt, että nykyään mä liikun myös siksi koska mä oikeasti tykkään siitä :) Se on sijoitus omaan pitkän linjan terveyteen, mutta myös välitöntä hyvää oloa ja mieltä tuova asia. Kun liikun säännöllisesti, tuntuu hyvältä ja jaksan paremmin :) Kun en liiku, tuntuu huonommalta :) Yksinkertaista matematiikkaa jonka pohjalta on helppo tehdä valinta.
Kuvia OP:n tiloissa :) Jotenkin aika erilainen fiilis kuin FitFarmilla...
Optimal Performancen valmennus pohjautuu BioSignature -menetelmään, jossa selvitetään asiakkaan kehon hormonaalinen tila 12 pisteen rasvaprosenttimittauksella sekä laajalla taustatietojen kartoituksella. BioSignaturen mukaan rasvan kertyminen vartalon eri kohtiin heijastaa elimistön hormonaalista tilaa. Valmentaja antaa mittaustulosten ja asiakkaan elämäntapatietojen perusteella suosituksia elämäntapamuutoksiin, jotka tähtäävät elimistön hormonitoiminnan taspainottumiseen. Kun hormonitasapaino on kunnossa, on esimerkiksi kunto- tai painonhallintaprojekteihin liittyvien tavoitteiden saavutuskin helpompaa.
Optimal Performancen valmennus on nopeasti FitFarmiin verrattuna kokonaisvaltaisempaa ja siinä halutaan selvittää asiakkaan elämäntapojen ja terveysasioiden kokonaiskuva ennenkuin lähdetään rakentamaan mitään ohjelmia. Hyvin eri tyyppinen lähestymistapa. Esitietokaavakkeetkin ovat kuin eri maailmoista, OP:n kaavakkeessa kysellään mm. henkisestä hyvinvoinnista, stressistä ja unen laadusta FitFarmin keskittyessä asioihin kuten tarkat ruoka-ajat kellonaikoineen, lisäravinteiden käyttö ja asiakkaan nykyinen treeniohjelma.
Kerron omasta BioSignature-hormoniprofiilistani, "ruokavaliostani" ja muista Tytin suosituksista toisessa postauksessa, muuten tästä tulee taas liian pitkä ja raskas teksti. (Tulette sitten näkemään miksi ruokavalio on lainausmerkeissä.)
Sen verran voin tässä vielä kertoa (kun mun rasvoistakin oltiin FitFarmin aikana huolissaan), että rasvaprosenttini oli noussut takaisin vuoden takaisiin lukemiin. Korkea se ei ole edelleenkään, mutta ei ole tainnut olla minulla koskaan. Sen verran fättiä on kuitenkin palautunut kehooni, että olen saanut peban takaisin ^_^ :D Jei!
Mullahan ei ole oikeastaan koskaan ollut paljon lihaa persluiden päällä, ja siinä missä toiset surevat "leveää" ahteriaan, minulle olisi aina kelvannut sellainen. No ainakin leveämpi kuin tämä. Vuosi sitten olin iloisena pannut merkille, että ikääntyminen (ja hormonitoiminnan muutokset) tuovat mukanaan sellaisiakin mieluisia muutoksia, että se vähä rasva joka kroppaani tarttuu, oli alkanut sijoittua enemmän takapuoleen. Mulla oli vihdoin pehmeyttä peräsimessä :) Ja sitten FitFarm-ohjelma vei pyllyn pois. :(
Mutta nyt se on palannut :) :) Joo, pikkuisen outoa ottaa blogiin kuva takamuksestaan, hahah ^_^ Mutta tää vaati nyt sellaisen - jos ei muilla perustein niin jos tämä saisi jonkun nauramaan :)
Minä ainakin nauran koska olo on hyvä ja sitkeän flunssan viimeisetkin rippeet tuntuvat kaikonneen ja pääsen vihdoin viimein taas säännöllisen liikunnan pariin :)
Torstaina on uuden saliohjelmani treenit OP:lla. :) "Lupaan että tunnet kyllä tehneesi", Tytti sanoi. :)
Perheeni ei ole kosmetiikkafriikahtanutta porukkaa, toisin kuin minä. Sisarteni kosmetiikan käyttö on jopa vähentynyt sen jälkeen kun itse aloitin työt kauneusalalla ja sukelsin yhä vain syvemmälle purnukoiden ja kauneushärpäkkeiden maailmaan. Aikaisemmin kummatkin sisareni meikkasivat ja vanhempi heistä käytti luomivärejä ja värikkäitä huulipuniakin - nyt hän on juhlakuosissa laitettuaan maskaraa :) Toinen on "sentään" palannut käyttämään silloin tällöin luomiväriä, mutta kaukana ovat hänenkin värimeikkikautensa.
Äitini on perheestäni ainoa, jonka kosmetiikan käyttö on lisääntynyt minun ansiostani. Hän on löytänyt kauttani jopa muutamia tuotteita joista ei ollut ennen kuullutkaan ja joihin on sanan mukaisesti hurahtanut. :)
Kokosin viimeisenä joululomapäivänäni kotona äidin suosikit tuotteista, jotka hän on löytänyt minun tai blogini kautta.
Meikkivoide.
Äiti ei ollut koskaan käyttänyt meikkivoidetta ennenkuin annoin sellaisen hänelle kokeiltavaksi. Hänelle meikkipohjan virkaa oli aina toimittanut pelkkä kivipuuteri.
Kokeiltuaan meikkivoidetta äidille avautui ihan uusi oivallus siitä, mitä meikkipohja voi saada aikaan. Hän hämmästeli ihon tasaisuutta, heleyttä ja terveempää väriä. Ja oli kertalaakista koukussa. :)
Kyllä minua huvitti... Niin tavallinen, yleinen meikkituote, ja joku "löytää" sen vasta 6-kymppisenä. Mutta en sano että kenenkään täytyy löytää sitä tai muitakaan meikkituotteita koskaan :) Ehkä tässä oli hassua se, että äiti on kuitenkin aina meikannut, mutta ei ollut tullut ajatelleeksi että on tuotteita jotka tekevät iholle muutakin kuin puuteri. :)
(...mineraalipohjasta äiti ei sen sijaan innostunut. Irtonainen puuterimuoto ja kabukin käyttö olivat hänelle liian eksoottisia.)
Hiuksiin jätettävä vaalennussuihke.
Tämän tuotteen äiti löysi "ihan itse" blogistani ilman että tarjosin sitä hänelle. Keväällä 2011 kirjoittamani juttu hiuksiin jätettävästä, miedosta vaalennussuihkeesta on muuten edelleen blogini suosituimpia postauksia ja vieläkin se nousee vuositason top-listoille.
Itselläni suihkeen käyttö jäi kun muutin hiusten sävyn viileäksi (vaalennussuihkeella saa vain lämpimän vaaleaa), mutta tuote oli pitkään luottotuotteitani. Nyt sitten äidin. USAn matkallakin hän kyseli, "Löytyisiköhän sitä kivaa blondisuihketta täältä halvemmalla.." ^_^ No, ei nämä Suomessakaan ihan hirveästi maksa :D
Voidemainen luomiväri.
Tähän luomivärimuotoon äiti tutustui, kun annoin hänelle muinoin lahjaksi paletin, jossa oli sekä puuterimaisia että voidemaisia luomivärejä. Äiti (joka ei tuolloin vielä käyttänyt luomivärin pohjustajaa) huomioi, että voidemainen luomiväri pysyi paikoillaan paremmin kuin puuterimainen.
"Ja ne kimaltaa niin kivasti..!" Äidille oli elämyksellistä huomata miten paljon voimakkaammin voidemaisen luomivärin hohde erottuu luomella kuin puuterimaisen. :)
Sittemmin olen lahjoittanut äidille lukuisia voidemaisia luomivärejä ja viimeksi vinkkasin hänelle näistä Max Factorin ihanista purkeista kun näin ne tarjouksessa (aikaa sitten viime vuonna).
Suolavesisuihke hiuksille.
Myös tästä tuotteesta äiti kiinnostui oma-aloitteisesti luettuaan siitä blogistani. Perheessämme kaikki ovat hentohiuksisia joten volyymituotteille on kysyntää. Sain viestin: "Olisiko sinulla ylimääräistä suolavesisuihketta..?" Ja olihan minulla.
Annoin äidille tämän Schwarzkopfilta saamani sprayn ja äiti ihastui siihen kovasti. "Se toimii..!" Aiemmin hän ei ole käyttänyt oikein mitään muotoilutuotteita. Nyt äiti on omatoimisesti löytänyt myös Klippoteketin muotoiluvaahdon - asia, jonka hän halusi tuoda esiin kun kerroin kirjoittavani tällaisen jutun :) "Laitan Klippoteketiä aina pesun jälkeen ja möyhin suolavesisuihketta tukkaan välipäivinä", hän kertoi. Ja kuulosti liikuttavan innostuneelta ^_^
Arvaan, että myös kuivashampoosta tulisi äidin hyvä ystävä jos hänen hiuksensa vielä rasvoittuisivat... ^_^
Silmämeikinpohjustaja.
Olin yrittänyt tarjota silmämeikinpohjustajaa äidille jo aikaisemmin hänen siitä kiinnostumatta, mutta vasta voidemainen luomiväri sai äidin oivaltamaan, miten hyvin voidemainen tuote voi silmämeikin kiinnittää. Sitten sainkin toiveen pohjustajasta :)
Äidille kävi niin kuin käytännössä kaikille, jotka kokeilevat luomivärinpohjustajaa (jos ongelmana on ollut silmämeikin huono kesto). Hän huomasi eron välittömästi ja nyt silmämeikki-primer on itsestäänselvä osa silmämeikkiä. Primerillahan on myös se etu, että se tekee ihonsävystä tasaisemman ja pitää ihon miellyttävän himmeänä yksinäänkin käytettynä.
Nuorin sisareni liittyi jouluna viimeisimpänä tulokkaana silmämeikinpohjustajien fan clubiin. Hän oli kuullut pohjustajan "ihmeestä" joltain kaveriltaan (joo, vähänkö hämmästelin miten voi olla samassa perheessä mun kanssa ja olla kuulematta pohjustajasta minulta :D) ja toivoi sitä Joulupukilta. Annoin siskolle Henkkamaukan silmämeikkiprimerin joka kaikesta päätellen täytti kaikki odotukset.
"Olin jo hyväksynyt, että luomivärit on aina rullalla luomivaossa iltapäivään mennessä, ja nyt meikki vain pysyy ja pysyy..!" - Ihan sama stoori kuin minulla jo yli 10 vuotta sitten kun itse löysin silmämeikinpohjustajan. :)
Mahtavaa kun aina on uusia ihmisiä jotka löytävät näitä minulle jo itsestäänselvyyksiksi muodostuneita kosmetiikan luottojuttuja :)
Suomen matkailu.
Niin paljon kuin haluaisin kotimaan matkailua tukea, realiteetit eivät muuksi muutu: täällä on valtavan kallista matkustaa. On tiedetty jo vuosia, että Suomen ja muun Euroopan väliset matkat ovat usein halvempia kuin Suomen sisäiset, mutta kauemmaksikin pääsee halvemmalle.
Haluaisin viettää tammikuun lopussa synttäreitäni Lapissa, mutta pääsisin halvemmalla juhlimaan viikoksi Las Vegasiin kuin viikonlopuksi Rovaniemelle. :/
On tämä vain niin pirun outoa kustannuslogiikkaa että en tule tätä koskaan ymmärtämään. Ovatko lentokoneiden käyttökustannukset oikeasti niin paljon pienemmät kuin rautateiden, että sillä perusteella on mahdollista tarjota lentomatkoja niin paljon huokeammalla kuin junamatkoja?
Pääsisin Tukholmaan 12 eurolla. Sieltä voisin lentää suoralla lennolla Vegasiin 112 eurolla. Ja majoittua kuululle Stripille Fear And Loathing in Las Vegasista tuttuun Circus Circus -hotelliin alle 80 euron hintaan.
Tai, voisin ottaa junan Rovaniemelle. Yöjuna naispaikkahytillä maksaa enemmän kuin lento Las Vegasiin; 119 euroa. Voisin tietysti säästää nukkumalla penkillä hytin sijaan, lippu irtoaisi "vain" 63 eurolla, tai päiväjunassa 54 eurolla. Mutta perillä Rovaniemellä saisin maksaa hotellihuoneesta alkaen 180 euroa / yö. Jopa yksinkertainen huone matkustajakodissa maksaa enemmän kuin Circus Circus -hotelli Vegasin Stripillä.
Kaikkein halvin majoitus Rovaniemellä, sänkypaikka hostellin 10 hengen makuusalissa, maksaa 32 euroa. Ehkä hostellimajoitus makuusalissa ei kuitenkaan ole se, mitä synttärimatkalla ensimmäiseksi hakisin... Maailman bilepääkaupungin sydämessä puolestaan majoittuisin hotelli-casino-huvikeskukseen 63 eurolla, tai itse asiassa 32 eurolla koska huone jaettaisiin miehen kanssa.
Rovaniemi 3 yötä: 108 euroa (juna, halvin peruslippu) + 914 euroa (hotelli ***) = 1022 euroa
Las Vegas 7 yötä: 24 euroa (laivat) + 252 euroa (lennot) + 442 euroa (hotelli ***) = 718 euroa
Vaikka Vegasin reissun matkakustannuksiin laskisi mukaan laivamatkalla nautitut ateriatkin, ei summa nousisi lähellekään Rovaniemi-viikonlopun kustannuksia.
Edit. Hintatiedot korjattu.
.
Silti, haluaisin oikeasti Lappiin.
Ylipäänsä, haluaisin harrastaa enemmän kotimaan matkailua. Se ei ole taloudellisesta näkökulmasta valitettavasti minulle mahdollista samassa mittakaavassa kuin ulkomaan matkailu, mutta täällä täytyy tyytyä lyhempiin pyrähdyksiin.
Minulla on suunnitteilla yksi kotimaan matkailuun liittyvä projekti, katsotaan lähdenkö toteuttamaan sitä.
Meanwhile; tonni Lapin lomaan vai parilla huntilla jonnekin Suomen ulkopuolelle? Jotenkin surullinen valintatilanne. Ainahan voi jäädä myös kotiin.
Ruotsalainen pitkän linjan kosmetiikkayritys Oriflame on ollut minulle merkkinä aina tuttu, mutta tuotteita en ole koskaan käyttänyt. Tämä johtuu Oriflamen myyntikanavasta; tuotteita sai nuoruudessani vain kotimyynnin kautta Oriflame-edustajalta. Nykyään tuotteita voi myös tilata itse netistä ilman edustajan välikättä.
Viime vuonna Oriflamen valikoimaan lanseerattiin Ecocert-sertifioitu EcoBeauty-sarja. Sain kokeiltavaksi koko sarjan johon kuuluu kuusi tuotetta.
Ensivaikutelmat muutamalla sanalla:
+ Kauniit pakkaukset
+ Kukkaisdesign tuo mieleen Estelle & Thildin
+ Voimakkaita tuoksuja
+ Modernit koostumukset
Perinteisen puhdistusemulsion tuntuinen, sieltä rasvaisemmasta päästä. En pidä rasvaisen tunteen jättävistä puhdistustuotteista joten en tykästynyt Ecobeautyn putsariin. Tältä pohjalta en yleensä edes valikoi arvioitavaksi emulsioputsareita, mutta EcoBeautylla ei ole vaahtoavaa puhdistustuotetta.
Plussaa puhdistusmaito saa mukavasta, kukkaisesta tuoksustaan. Se on mieto, toisin kuin kasvoveden, -voiteen ja seerumin tuoksu. Emulsio jättää iholle hieman kiiltävän, rasvaisen pinnan vedellä huuhtelun jälkeen. Kuivaihoinen saattaa tykätä koska ihon pintaan jäävä rasva tietysti vähentää ihon kiristystä, Sanni ei tykkää.
Mutta tämä ei tarkoita että tuote on huono :) (Välillä, vaikkakin hyvin harvoin, kohtaa myös raikkaan tuntuisia puhdistusmaitoja jotka eivät jätä rasvaista pintaa. Mm. Santella oli muinoin sellainen, siitä jopa tykkäsin.)
Tämän tuotteen kohdalla minun ja Oriflamen copywriterin näkemykset eivät kohtaa. Oriflamen sivulla kerrotaan: "Raikas ja upealta tuoksuva kasvovesi".
Minun blogissani kuvaillaan: "voimakkaasti lääkeyrttimäisen tuoksuinen kasvovesi". Olen haistavinani tässä jopa vähän lakritsaa. Upeus on totta kai subjektiivinen kokemus mutta minä en erityisemmin ihastunut tähän tuoksuun.
Kasvovesi sisältää kuivattavaksi luokiteltua bentsyylialkoholia mutta ei tunnu tai tuoksahda alkoholipitoiselta, alkoholin osuus on todennäköisesti vähäinen. Jättää ihon ihan mukavan tuntuiseksi, ehkäpä kuitenkin aavistuksen nahkeaksi kun vertaan vaikkapa viime vuoden Top-listani Nurme-kasvoveteen. Tällaiset minimaaliset jäkituntemukset iholla tuskin rekisteröityvät keskivertokuluttajan aisteilla, mutta kosmetiikafriikki havainnoi mikrotasonkin ihofiilikset... ^_^
Voimakkaasti appelsiininkukan tuoksuinen, täyteläisyydeltään kevyen ja medium- tason välillä oleva voide. Koostumus tuntuu miellyttävän notkealta ja "normikosmetiikkamaiselta". Imeytyy todella nopeasti eikä jätä nihkeää, vahamaista tai rasvaista jälkitunnetta. Kosteusteho on aika kevyt, arvioin tehojen riittävän normaalille ja sekaiholle, talvikaudella tosin vaatii varmaankin rinnalleen seerumin tai öljyn lisäkosteudeksi.
Huomioni kiinnittyi ainesosaluettelossa isopropyylimyristaattiin. Ei siksi että se olisi vaarallinen ainesosa (vaikka joissain yhteyksissä se maintaan mahdolliseksi komedogeeniksi), vaan koska sitä harvemmin näkee luonnonkosmetiikassa (en muista olenko koskaan aiemmin nähnyt). Ainesosa voidaan valmistaa joko synteettisesti tai luonnon raaka-aineista, mutta se on ehdottomasti yleisempi synteettisenä "normikosmetiikassa". Isopropyylimyristaatilla ei ole samanlaisia hoitavia ominaisuuksisa kuin kasviöljyillä ja -uutteilla. Se pehmentää ihon pintaa ja vaikuttaa ennen kaikkea tuotteen koostumukseen ja ihofiilikseen vähentäen öljymäisten ainesosien tuomaa rasvaista tunnetta ja tekee voiteesta silkkisen ja kevyen tuntuisen. Eli juuri sellaisen miltä EcoBeautyn kasvovoide tuntuu.
Minusta on kiinnostavaa miettiä valmistajien ainsosavalintoja. Tämän voiteen kohdalla on ehkä vähän tingitty kosteuttavuudesta mutta saatu samalla kosmeettisesti todella miellyttävän tuntuinen voide. Kuivaihoinen voi lisätä joukkoon EcoBeautyn kasvoöljyä saadakseen ravitsevamman voiteen.
Koostumukseltaan kevyemmän laadun silmänympärysvoide. Ihan miellyttävän tuntuinen mutta liian ohut minun makuuni. Raikastaa ja kosteuttaa mutta ei niinkään pehmennä. Ihon pinta jää voiteen jäljiltä jopa mattaiseksi. Sen lupauksiin kuuluvat "silottaa ja kirkastaa", ja mutta ainesosista ei löydy mitään erityisesti ihoa kirkastavana tunnettua ainesosaa.
Incin alussa heti veden ja glyserolin jälkeen on bentoniitti-savea joka osaltaan selittää voiteen jättämää mattaista tunnetta. Voisikohan tätä sitten suositella helposti rasvoittuvalle silmänympärysiholle..! ^_^ Taitaa kyllä olla niin, ettei silmänympärysiholla ole talirauhasia ja siksi tämä alue kuivuu ja rypistyykin niin helposti.
Vähän tunteettomaksi jättävä silmänympärysvoide, ei yhtään huono verrattuna moniin muihin kokeilemiini mutta ei mitenkään erityisen vaikuttavakaan. Perushyvä sy-voide jos tykkää kevyistä koostumuksista. Sopii ainakin niille, joilla ei ole kovin kuiva tai juonteinen iho silmien ympärillä ja jotka tykkäävät, että iho jää voiteen jäljiltä täysin himmeäksi. Plussaa halvasta hinnasta ollakseen sy-voide.
Suosikkini tuotteista! Ihanan tuoksuinen ja todella kosteuttavan tuntuinen. Tässäkin tuoksu on aika voimakas mutta tykkään siitä kovasti, makean kukkainen. Koostumus on fluidimainen (Mintsi, en voi enää olla ajattelematta sinua joka kerta kun käytän ilmaisua ^_^,) ja erittäin miellyttävä.
Purkista löytyy kosteuttavina ja pehmentävinä ainesosina mm. levää, lesitiiniä, helokkiöljyä, aloe veraa sekä rasvahappoestereitä. Tuote on alkoholiton. Se ei lupaa stydejä anti-age-taikoja vaan intensiivistä kosteutta ja heleyttä.
Ainoa pieni moite tulee pumpusta joka annostelee seerumia helposti liikaa. Miten kummassa tämä tuntuu olevan ongelma erityisesti luonnonkosmetiikkamerkeillä... Jos pumppua malttaa painaa vain ihan kevyesti niin se "yskäisee" hellästi pienen tipan, mutta jos pumppua painaa kunnolla, se spruuttaa ulos kolmen käyttökerran verran tavaraa joka huonolla onnella päätyy peiliin tai jonnekin muualle kuin kämmeneen. Ihan niin paha tämä pumppumekanismi ei kuitenkaan ole kuin vanhoissa Estelle & Thildeissä tai EkoPharmoissa.
Täyteläinen, erittäin pehmentävä ja ylellisen tuntuinen kasvoöljy. Miellyttävä, mieto tuoksu. Pullosta löytyy cocktail kookosglyseridejä, auringonkukka-, hasselpähkinä- ja seesaminsiemenöljyä sekä porkkana- ja puuvillauutetta.
Öljy vaatii muutaman minuutin imeytyäkseen (ainakin minulla), mutta jättää imeydyttyään silkkisen ihanan tuntuisen, superpehmeän ihon.
Käytetään seerumin päällä tai kasvoveden kanssa (esim. kämmenellä kasvovettä ja öljyä yhteen sekoittaen) tai kasvovoiteeseen sekoitettuna. Kasvoöljyt toimivat parhaiten kun ne levittää toisen, vesipitoisen tuotteen päälle tai sekoittaa niiden kanssa.
Voisin hyvin kuvitella käyttäväni tätä talvella. Jos jäisin nyt käyttämään EcoBeauty-sarjaa niin sekoittaisin tätä ehdottomasti päivävoiteeseen tuomaan lisäsuojaa ja kosteutta viimaa vastaan.
Summa summarum:
Kauniin ja tyylikkään näköinen sarja jonka kasvovoide ja seerumi ovat oikein miellyttäviä tapauksia ja öljykin saa peukkua, vaikka itse tykkään kuivaöljyistä vielä enemmän. Jos sarjasta löytyisi vaahtoava putsarikoostumus ja kasvovesi tuoksuisi paremmalle, EcoBeauty saisi minulta vielä paremmat kokonaispisteet.
Kaiken kaikkiaan koostumukset miellyttävät varmasti modernimpien luonnonkosmetiikan koostumusten ystäviä. :)
EcoBeauty-tuotteisiin voi tutustua kotikutsuilla jos sattuu tuntemaan Oriflame-edustajan, tai tilata Oriflamen sivuilta täällä.
Tajusin viikonloppuna, että olen unohtanut ihan tosi oleellisen jutun viime kuukausien meikkivoidehehkutuksissani.
Hoen täällä vain, että "tää jättää niin ihanan pinnan" unohtaen kokonaan mainita, että käytetty levitysväline vaikuttaa suuresti ellei ratkaisevasti tulokseen.
Sain tästä muistutuksen viikonloppuna levittäessäni CC-voidetta laiskuuksissani sormin. Pinnasta ei tule yhtään samanlainen kuin siveltimellä. Yhtäkkiä mulla ihan syttyi lamppu pään päällä; herranjestas, jos monikin on hankkinut CC-voidetta mun suositusten perusteella ja ihmettelee peilin ääressä kun tulos ei olekaan se kostean heleä ja samettisen tasainen mistä mä olen täällä puhunut. Koska itselläni jälki on todellakin aivan erilaista sormin levitettynä, paljon mattaisempaa ja ihoon jää jopa näkyviä meikkivoiderantuja. Siveltimellä laitettuna iho on kuin "airbrushed".
Nyt mä alleviivaan teille siveltimen merkityksen :)
Tässä on Natural Coden CC-voide mun kasvoilla.
Lempisiveltimeni sen levitykseen on Kicksin napakka, "pyöreä"päinen BB Cream -sivellin. Tämä sivellin on ylipäänsä suosikkejani voidemaisen meikkivoiteen levityksessä.
Tällä siveltimellä (Lumenen) olen puolestaan levittänyt Lumenen Instant Glow -väriseerumin. Tämä hieman löysempi sivellin sopii mielestäni tosi hyvin Instant Glow'n nestemäiselle koostumukselle ja kevyelle peitolle, mutta se toimii oikein hyvin myös Natural Coden CC:n kanssa.
Kicksin sivellin jäi kotiin kun pakkasin joulureissun kamat ja olen nyt käyttänyt pelkästään tuota Lumenen sivellintä.
Halusin yrittää demonstroida siveltimen ja sormilevityksen eroa iholla ja pyysin malliksi sisareni jonka iho on saanut täällä jo esitellä huonoa ja onnistunutta meikkipohjaa sekä meikki- & hoitotuotteiden vaikutusta huokosiin.
En saanut kuvissa välittymään pintojen eroa ihan sellaisena kuin se on livenä mutta ehkä näette jonkinlaisen eron ja saatte kiinni siitä mitä tarkoitan..?
Iho ilman meikkipohjaa.
Natural Coden CC-voide sormin levitettynä teistä katsoen vasemmalla puolella.
(Teistä katsoen) oikealla puolella CC-voide siveltimellä levitettynä.
Siveltimellä levitetty pinta on paljon peittävämpi, tasaisempi ja kuulaampi. Sivellin tuo jollain kumman tavalla paremmin esiin meikkivoiteen valoaheijastavuuden.
Kuulaus näkyy parhaiten tässä kuvassa.
Sormin levitetty puoli on himmeämpi ja läpikuultavampi.
Käytti sitten mitä levitystekniikkaa tai -välinettä tahansa, niin punoituksen tämä voide kyllä neutraloi äärimmäisen hyvin. :)
*
Huomasin Google Analyticsistä, että kahden vuoden takainen induktiosarjani on kerännyt jälleen paljon kävijöitä. Sen tuoma apu juhlakauden ähkystä ylipääsyyn lienee jälleen ajankohtainen.
Minulla on postaussarjaan vähän ristiriitaiset fiilikset, sillä pääasiallisesti positiivisen ja innostuneen vastaanoton ohella se kohtasi myös jonkun verran väärinymmärrystä ja mielensäpahoitusta. Niinkuin ravintojutut usein kohtaavat. Herkkä aihe.
Jälkiviisaana olisin kirjoittanut joitain juttuja eri lailla. Valitsin mm. kertoa rehellisesti induktion eli erittäin niukkahiilihydraattisen ruokavalion (eri asia kuin "normi-vhh") aikaisista ja siihen normaalisti kuuluvista ikävistäkin tuntemuksista ja vaikutuksista joihin kuuluvat mm. heikotuksen tunteet ja selvästi laskeva suorituskyky liikuntaharrastuksissa. Induktio ja kovan tehon liikunta eivät sovi yhteen, asia jonka olisin voinut tuoda selvemmin esiin. Viime kevään liikunta- ja ravintovalmennuksen jälkeisessä paremmassa ymmärrystasossani en ylipäänsä edes yrittäisi vetää juoksulenkkejä induktion aikana. Oppia ikä kaikki. :)
Halusin kuitenkin aina-vaanivista väärinymmärryksen ja vinoon tulkinnan riskeistä huolimatta nostaa postaussarjan jälleen esiin, sillä postauksiin jätetyn ja vielä myöhemminkin eri yhteyksissä saamani palautteen perusteella juttusarjasta hyötyneitä, inspiroituneita ja konkreettisesti onnistuneita henkilöitä oli paljon. Ehkä joku saa nytkin sysäyksen ruokavalio- ja elämäntaparemonttiin :)
Minulla kahden vuoden takaiseen induktiojaksoon kannustanut "ongelma" oli niinkin pinnallinen kuin mekko joka ei mennyt kiinni. Jollain toisella se voi olla ihan muu, vaikkapa elämää hallitseva ja pahaa mieltä tuova makeanhimo tai ylipaino. Tai sitten tähän aikaan vuodesta tyypillisesti vaivaava juhlakauden herkuttelun jättämä turvotus. Moni haluaa siitä eroon, tapoja on monia. Hiilihydraattien nipistäminen on yksi tavoista.
Muistakaa, että hiilihydraatteja rajoittava tapa syödä ei ole kaikille paras tapa, eikä induktiosarjani tähtää sellaisen ajatuksen välittämiseen. Induktio ei myöskään ole synonyymi vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle, se on väliaikainen ja usein hyvin lyhytaikainen "kuuri". Jollekin induktio on lääkärin määräämä, suunnitellun mittainen ruokavalio ylipainon hoidossa, toiselle nopea keino päästä eroon pöhötyksestä ja samalla tilaisuus kokeilla, mitä vaikutuksia huonojen höttöhiilarien poisjättämisellä tai vähentämisellä on kehoon ja olotilaan.
Kokeilemalla ei menetä mitään ja aina voi lopettaa jos oma kroppa sanoo ettei tämä ole meidän juttu :)
Kokosin mieleenjääneimmät jutut blogista ja elämästäni viime vuodelta.
Kuka muistaa nämä kaikki? :) (No ei sillä että pitäisikään, näistä ei ole huomenna pistokoetta ;))
Mr. Karkkipäivä opetteli meikkaamaan nettitutorialin kautta ja teki itselleen juhliin smoky eye -meikin.
Tammikuun lopussa minä ja 40 Karkkipäivän lukijaa lähdimme Tallinnaan kauneusteemaiselle lukijamatkalle. Suomen ensimmäinen blogilukijamatka :)
*
Aloitin vuoden seuratuimman bloggausaiheeni eli FitFarm-valmennuskokeilun jonka ensimmäinen viikko uusine ruokavalioineen oli yhtä tärinää.
Kävin stailattavana sympaattisessa tamperelaisessa EmKa-vaateliikkeessä.
Poistuin museosta 2010-luvulle ja ostin vihdoin älypuhelimen.
*
Osallistuin kahden muun bloggaajan (Virve ja Erika <3) kanssa L'Orealin supermielenkiintoiseen Skin Summit -tapahtumaan Pariisissa. Opimme paljon mm. keinoihosta.
*
Matkustin ihanaan Prahaan "lokkeilemaan" Mr. Karkkipäivän työmatkalle.
Mokailin Michelin-tähden ravintolassa.
*
Pääsin osalliseksi mahtavimpaan, huikeimpaan yllätykseen koskaan ystäväperheeni isän 50-vuotisjuhlien merkeissä.
Yllätyksen kohteena ei ollutkaan juhlasankari vaan me vieraat, jotka lennätettiin tilaisuutta varten vuokratulla charter-koneella Madeiralle viiden tähden hotelliin juhlimaan kolmeksi päiväksi. Kokemus, joka saa vieläkin miettimään saattoiko se olla totta....
Päädyin mieheni viattomasta heitosta alkaneen keskustelun seurauksena kokeilemaan elämässäni ensimmäistä kertaa brassisokerointia ja kaikki lähti. Auts.
*
Jouduin mukavuusalueeni ulkopuolelle vanhalla työpaikallani ja pohdiskelin tuhkakasan alla miten perfektionismiin tottunut selviää, kun ei yhtäkkiä osaakaan ja hallitsekaan täydellisesti.
"Joo, me ollaan kaikki välillä ihan surkeita. Emme löydä sanoja, emme täytä odotuksia ja jokin on vain mennyttä meistä riippumatta.
Mutta ei pitäisi olla niin rankka itselleen. Entäs sitten jos et osaa kalastaa? Keskity siihen, että osaat neuloa lämpimän villapaidan."
*
Matkustimme misterin kanssa Ranskaan juhlistamaan ystäviemme satuhäitä Normandian maaseudulla.
Häissä tuli myös vedettyä sokeriöverit :)
Patonkimaasta hurautimme junalla Sveitsiin patikoimaan ja kokemaan Alppien taikaa Zermattin vuoristokylään. Jäätiköt murisevat öisin <3
*
Selätin hiusnörttiyteni ja toteutin vuosikausia uinuneen haaveeni ja värjäsin hiukset violetiksi.
*
Karkkipäivän lukijamatka vol. 2 vei iloisen joukon tällä kertaa Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja Mádaran tehtaalle.
Suoritin toisen askeleen kohti moderneja aikoja avaamalla Instagram-tilin.
Neljässä kuukaudessa on käynyt selväksi, että Instagram on tosiaan mun juttu ja tykkään siitä älyttömästi :) <3 Mun Instassa tosin ei ole hienoja, muokattuja ja pitkään harkittuja taidevalokuvia vaan henki on sovelluksen alkuperäisen idean mukaisesti instant sharing, jaan spontaaneja räpsähdyksiä arjestani ja matkoiltani. Satunnaisesti laitan myös linkkejä blogipostauksiin jos siltä tuntuu :)
Jouluisten kissakuvien suosio hämmensi ^_^
Syyskuu vei minut myös tuttuun tapaan Ateenaan ja Kreikan saarille.
*
Karkkipäivän lukijat lähtivät sankoin joukoin mukaan "Postikortteja Lefterikselle" -tempaukseen, ja yli kuukautta (!! mikä Postia vaivaa..??) myöhemmin ensimmäiset kortit saavuttivat vihdoin Astypalean saaren.
Toivottavasti loputkin löysivät perille :)
Kuun lopussa starttasi Lumenen Natural Code -kiertue, hienoin yhteistyö johon olen koskaan päässyt mukaan.
Tapasin lukijoita seitsemässä kaupungissa ympäri Suomea ja sain jakaa roppakaupalla meikkivinkkejä. <3 :)
*
Reissasin läntiseen USAan yhdessä sisareni ja äitini kanssa ja matka oli yksi parhaita koskaan tekemiäni.
Muistoihin jäivät niin ystäväni Sheilan upea pool party house (ainiin siitäkin mun piti tehdä oma juttu), San Luis Obispon omalaatuinen tunnelma B&B Works -riehaantumisineen, Vegasin odottamaton viettelys ja Utahin huikeat kansallispuistot.
*
Muutto uuteen blogikotiin Kauneuteen & Terveyteen. :)
*
