Karkkipäivän joulukalenteri - luukku neljätoista

Lahjoittaja: Natural Goods Company

Lahjoitus 600 € Saimaannorpalle WWF Suomen kautta

Natural Goods Companyn terveiset:

"Tänä vuonna valitsimme lahjoituskohteeksi sympaattisen nappisilmän, Saimaannorpan. Valintaan vaikutti paitsi toimistomme eläinrakkaat työntekijät myös toimistokoiramme Pyry, joka näinä ilmastonmuutoksen aikaansaamina sateisina syystalvina muistuttaa aikalailla kaukaista serkkuansa ;)

Erittäin uhanalaisia saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Saimaannorppia arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 360 yksilöä, ja norpan pelastamisella on kiire. Suurimpia uhkia saimaannorpalle ovat ilmastonmuutos ja kalaverkot Saimaan vesillä. Antamalla joululahjan saimaannorpalle autamme varjelemaan sen elinalueita ja turvaamaan Saimaan nappisilmän tulevaisuuden."

Natural Goods Company on suomalainen luonnonmukaiseen ihonhoitoon erikoistunut kauneushoitola, myymälä ja verkkokauppa. "Uskomme kokonaisvaltaiseen kauneuteen, joka säteilee sisältä ulos hyvänä olona ja hehkuvana ihona. Tätä kauneutta tulee vaalia hellävaraisilla ja luonnonmukaisilla kosmetiikkatuotteilla, jotka ovat ystävällisiä sekä ihmiselle että luonnolle. Unelmamme on tuoda luonnonkosmetiikka osaksi jokaisen arkea ja elämäntapaa. Rakkaudesta luonnonmukaiseen hyvinvointiin!"

NGC:n brändeihin kuuluvat mm. Mádara, Sante, Logona ja Biosolis.

WWF on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö. Se on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, joka työskentelee luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. WWF Suomi perustettiin vuonna 1972 ja toimii kansainvälisen WWF:n alla itsenäisenä, kansallisena rahastona. Suomessa suojelukohteisiin kuuluvat mm. metsät, perinneympäristöt, ahma, saimaannorppa ja merikotka.

Kuinka voin auttaa? Voit auttaa liittymällä WWF:n kummiksi, tekemällä kertalahjoituksen tai osallistumalla erilaisiin keräyksiin. Järjestön työtä voi tukea ostamalla WWF:n tuotteita, voit esimerkiksi lähettää sähköiset joulukortit WWF:n kautta. Ei jonotusta postissa..! ;) Lue lisää auttamismahdollisuuksista täältä.

Meistä jokainen voi vaikuttaa ympäristöömme myös omalla aineettomalla toiminnallaan. Päivittäisissä valinnoissa voi pyrkiä ottamaan huomioon ympäristön ja suosia luontoystävällisiä vaihtoehtoja. <3

Suuri kiitos Natural Goods Companylle lahjoituksesta.

Karkkipäivän joulukalenteri - luukku kolmetoista

Lahjoittaja: Oriflame

Lahjoitus 40 € Mannerheimin Lastensuojeluliitolle kiusaamisen vastaiseen työhön.

Ruotsalainen Oriflame on maailman suurimpiin kuuluva kosmetiikan suoramyyntiyritys.

Yhteishenki kuuluu Oriflamen ydinarvoihin, ja tämän mukaisesti he valitsivat lahjoittaa kiusaamisen vastaiseen työhön.

Oriflame tekee myös jatkuvaa hyväntekeväisyystyötä The World Childhood -säätiön kautta ja kuuluu säätiön perustajiin. Suomessa Oriflamen tukikohde on SOS-Lapsikylä Ry.

"Uskomme vahvasti, että tukemalla yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä – lapsia ja nuoria naisia – voimme antaa heille konkreettisen mahdollisuuden parempaan elämään ja auttaa heitä toteuttamaan unelmiaan. Sitoutumisemme omatoimisuuden tukemiseen on johtava periaatteemme hyväntekeväisyystyössämme ja se on myös linjassa Oriflamen liiketoimintamallin kanssa."

Vuodesta 1920 toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekee työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Toimintaan kuuluu mm. perhekahviloita, kerhoja, tukipuhelin nuorille ja vanhemmille, perhekummeja, kaveritoimintaa, lastenhoitoapua ja tukioppilastoimintaa kouluissa.

Kuinka voin autta? Voit auttaa lahjoittamalla, tulemalla vapaaehtoiseksi tai liittymällä jäseneksi. Voit lahjoittaa aikaasi tulemalla vaikka kaveriksi nuorelle, vertaistukiryhmän ohjaajaksi tai päivystäjäksi vanhempainpuhelimeen.

Suuri kiitos Oriflamelle lahjoituksesta ja osallistumisesta joulukalenteriin.

*

Tänään luukussa on mukana myös arvontapalkinto.

Tender Care -voide on Oriflamen vanhin ja rakastetuin tuote. Jo 40 vuotta valikoimassa ollutta monikäyttöistä voidetta voi käyttää mm. huulirasvana, ihovoiteena kuiville, karheille ja hilseileville ihoalueille, kynsinauhavoiteena, pienten palovammojen, ihottumien ja paleltumien hoitovoiteena, lemmikkieläintem tassuihin, kengänkiillottajana ja vaikka saranarasvana.

Minulla on arvottavana neljän voiteen Tender Care -lahjapakkaus, jossa on hajusteettoman klassikko-Tender Caren lisäksi mustikan, karpalon ja mustaherukan tuoksuiset voiteet.

Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tämän postauksen kommenttilaatikkoon. Osallistumisaikaa on 14. joulukuuta siihen saakka, kunnes julkaisen seuraavan kalenteriluukun.

P.S. Arvatkaas miksi luukku avautui tänään näin myöhään.... No, meikäläisen keho on vielä aikaerorasituksen vallassa ja nukuin viime yönä häkellyttävät 13 tuntia....(!!!!) ja heräsin vasta NYT. Kello 13.18. En voi käsittää...! :D

Edit. Arvonta suoritettu, onni suosi nimimerkkiä MRMR. Voittajaan on otettu yhteyttä.

Ameriikan ihmemaassa toteutuu meikäläisen hampurilaisunelma: kunnollisia, maukkaita kasvishampurilaisia saa kaikkialta ja mikä leivän välttelijälle parasta - hampparin tilaus ilman sämpylää onnistuu Jenkeissä ilman ihmettelyjä. Sämpylätön, rapeaan salaatinlehteen kääräisty hampurilainen on USAssa niin yleisesti pyydetty vaihtoehto, että joissain menuissa se lukee jo valmiina.

Jos olen Suomessa joskus kokeillut pyytää hampurilaiseni salaatinlehteen käärittynä, olen saanut todella kummallisia katseita. En muista, että pyyntööni olisi koskaan suostuttu. Olen kyllä saanut hampurilaisen ilman leipäkansiaan, mutta tällöin hampparin sisältö on vain aseteltu lautaselle kasaan ilman mitään alustaa tai käärettä.

Tämä on jotenkin niin tyypillistä suomalaista kankeutta ja joustamattomuutta. Ehkä luovuuden puutettakin. Täällä tehdään asiat niinkuin on totuttu tekemään, jotkut ravintolat eivät poikkea sabluunamallistaan sitten millään.

Mitä lihattoman hampurilaisvaihtoehdon saatavuuteen tulee, se oikeastaan oli todellinen yllätys (sämpylätön purilainen ei niinkään).

Vegeruokailu ei ole USAssa sellainen trendi kuin se on vaikka Suomessa, ja silti ihan joka ravintolasta ja pikaruokabaarista sai hampurilaisen kasvisversiona. Eikä millään mössöisellä juureslätyllä vaan ihanilla, rustiikkisilla pihveillä joissa oli makua, rakennetta ja purutuntumaa. Koostumus vaihteli soijaproteiinipohjaisesta sienipohjaisiin ja papupohjaisiin. Aivan sairaan hyvän makuisia...! En ole ikinä missään syönyt näin paljon kasvishampurilaisia. :)

Ai että, näitä jäi kyllä ikävä.

Ihan yleisesti ottaen ruokailu USAssa on tosi helppoa erityisruokavalioisellekin. Jo viime vuoden reissulla panin merkille, että kaikkialla on vegevaihtoehtoja ja hervottoman ihania salaatteja persoonallisilla täytteillä - jopa pikaruokapaikoissa. Täytteet kuten lehtikaali, pinaatti, tuoreet mansikat, päärynä, avokado, pähkinät ja sinihomejuusto ovat ihan standardikamaa, slurps..! Amerikkalaiset salaattimenut jättävät meidän kotoiset jääsalaatti-paprika-kurkkuviritelmämme kalpeiksi.

Tätä kirjoittaessani nautiskelin muuten omatekoisen kasvishampparin, jossa kokeilin pihvinä ensimmäistä kertaa parin lukijan minulle suosittelemaa Apetitin Kasvisjauhispihviä. Nimi on kyllä karsea, jos saa sanoa :D Kasvisjauhis... siitäkö nyt sitten tulee positiivinen mielikuva? Jauhoinen kasvispihvi?

Kuva: Apetit

Nyt maistettuani toisaalta ymmärrän, kyllä tämä tavallaan on vähän jauhoinen, tai paremminkin taikinainen. Pihvissä ei ole lainkaan sitkoa vaan haukatessa se tuntuu pehmeän, hmmmm, tahnamaiselta ja menee ihan kasaan....  Ei tämä pahaa ollut muttei jauhiksesta ihan mun suosikkikasvispihviä tullut. Tykkään enemmän pihveistä joissa on rakennetta ja purutuntumaa.

Edit. Lisään tähän pari loistavaa hampurilaispaikkavinkkiä, jotka sain lukijakommenteissa. Tampereella, Turussa ja Helsingissä hampurilaisensa saa salaatinlehtiin käärittynä Naughty Brg'issä, Naughtyn listalla on myös lihattomina vaihtoehtoina sieni- ja nyhtökaura-burgerit.

Lisäksi Tampereella The Bull -ravintolassa saa hampurilaisensa "Nakedina" eli ilman sämpylää ja kaalinlehteen käärittynä. The Bullin menussa on peräti neljä lihatonta purilaista: portobello-sieni, mustapapupihvi, vuohenjuusto ja tonnikalapihvi. ?

Nämä menevät ehdottomasti kokeiluun, suuri kiitos vinkeistä :)

Karkkipäivän joulukalenteri - luukku kaksitoista

Lahjoittaja: Nordic Health Systems Oy

Lahjoitus 200 € Suomen Eläinsuojeluyhdistykselle.

Nordic Health Systems toivottaa kaikille oikein ihanaa ja lämminhenkistä joulunaikaa :)

Nordic Health Systems on vuonna 1987 perustettu luontaistuotteiden, luonnonkosmetiikan ja ekotuotteiden maahantuonti- ja tukkukauppaan erikoistunut perheyritys. NHS tunnetaan merkeistään kuten Lavera, Nurme, Born To Bio ja Optiat.

SEY eli Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry on vuodesta 1901 toiminut Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan. SEY toteuttaa käytännön eläinsuojelutyötä yli 40 jäsenyhdistyksen ja noin 100 vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja -neuvojan voimin.

Kuinka voin auttaa? SEYn toimintaa voi tukea lahjoituksin, liittymällä jäseneksi, liittymällä SEYn vapaaehtoistoimintaan tai ryhtymällä eläinsuojelukummiksi. Lisää tietoa saat täältä.

Lämmin kiitos NHS:lle lahjoituksesta.

Pitkä, melkein kaksi vuorokautta kestänyt paluumatka Vegasista Tukholman kautta Helsinkiin ja sieltä Tampereelle on takana. Olen vihdoin kotona, väsyneenä mutta onnellisena. Mies oli järjestänyt ihanan vastaanoton violetein tulppaanein, tervetuliaiskortein ja kera jääkaapin täydeltä lempiruokiani kuten leipäjuustoa ja savukalaa.... <3 Pahoitteli kovasti kun oli unohtanut glögin ^_^

Leipäjuusto on muuten yleensä aina ensimmäisiä ruokia joita syön kun palaan Suomeen pitkältä reissulta. Sitä kun ei saa mistään muualta kuin Suomesta <3

Michael Bublé Christmas -kausi on virallisesti avattu ja asuntoon on levitelty laukkujeni sisältö kosmetiikkatuomisineen ja sukulaisten antamine joululahjoineen.

....ja taas pitäisi löytyä tilaa uusille tavaroille.

Kosmetiikkaa ei onneksi ole tämän enempää.

Hyödynsin laukkujeni kilomäärän tarkalleen; ruumaan tsekattava laukku 20,2 kg ja matkustamoon otettava laukku 9,8 kg, eli oikeastaan yhtään enempää ei olisi voinut ostaakaan.

Ostin matkalta Paula's Choicen ja Juice Beautyn ihonhoitotuotteita, Arctic Foxin hiusvärejä, violetteja luomivärejä ja kimalle-eyelinereita, pari uutta sivellintä, Marc Jacobsin törkeän upeat rajauskynät, kolme maskaraa, kulmakarvakitin, meikkivoiteen ja muutamia random-juttuja kuten näytekoon Pixin AHA-happohoitonesteestä, Nexxus Therappe-shampoon (ihan kuin kotona ei olisi tarpeeksi shampoota mutta rrrrakastan tätä shampoota), Beccan highlighterin ja jälleen uuden Urban Decayn silmämeikinpohjustajan kun edellinen loppui kesken reissun. Vartalo- ja käsivoiteetkin tuli ostettua mukaan otettujen myös loppuessa.

Ostoksista mieluisimpiin kuuluvat varmaankin nuo Stilan violetit, nestemäiset luomivärit. Ne ovat limited edition -tuotteita ja olivat lopussa lähes kaikkialta. Törmäsin niiden testereihin Sephorassa, swatchasin, huudahdin ihastuksesta ja olin ihan murtunut (*liioitteluvaroitus*) kun myyjä kertoi niiden olevan lopussa. Samaa sain kuulla kaikissa Sephoroissa, kunnes yksi myyjä vinkkasi, että niitä saattaisi olla vielä jäljellä Ultassa. Vaikka Utahin Sephoran palveluasennetta juuri moitinkin, niin tämä vinkki oli kyllä mahtavaa palvelua, liikkeet eivät aina suinkaan ohjaa asiakasta kilpailijalle.

Serkkuni vaimo ajoi minut viimeisenä päivänämme varta vasten Ultaan jotta pääsin tsekkaamaan Stilojen tilanteen - ja sain näistä ihanuussävyistä viimeisen ja toiseksi viimeisen kappaleen...! Oi onnea! :)

Hourglassin Illusion-meikkivoide on ostosaaliistani varmaankin se yksilö, jolle minulla on suurimmat odotukset. 56 dollarin hinnallaan se on kallein meikkivoide jonka olen koskaan ostanut. Tämä tuote oli sen jo lähes tragikomediaa hiponeen meikkivoiteen metsästykseni tulos. Kyllä minä sitä hartaasti Salt Lake Cityn Sephorassa testailinkin ja yhden kunnollisen käyttökerran perusteella se on a) tosi erilainen kuin mikään muu aiemmin käyttämäni meikkivoide ja b) oikein hyvä. Mutta minkä tahansa tuotteen todelliset ominaisuudet tulevat esiin vasta pidemmällä käytöllä, joten en uskalla vielä julistaa Illusionin toimivuutta suuntaan tai toiseen.

Paula's Choicen retinolituotteet ovat myös korkeiden odotusten listalla. Niitä en ole vielä edes korkannut. BHA-nesteen lisäsin ostoskoriin hetken mielijohteesta - BHA ei ole juuri minun ihotyypilleni se ykköshappo mutta kun Paulan 2% BHA Liquid on niin überhehkutettu niin... öhh, sinnehän se sitten meni koriin muiden jatkoksi. Ei kyllä myöskään tullut maksamaan paljon kun tein tilauksen USAn sisällä.

Moni kiikaroimani tuote jäi lopulta hankkimatta, kuten Pacifican tuoksut. En myöskään saanut ajoissa hoidettua The Ordinaryn tilausta tätini osoitteeseen (toimitusaikaa koskevien nettikokemusten perusteella tilaus olisi kannattanut tehdä jo ennenkuin lähdin koko matkalle...), mutta toisaalta, eipä laukkuihini painorajojen puitteissa olisi yhtään enempää enää mahtunutkaan.

Yksi juttu on lausuttava ääneen. Vaikuttaa siltä, että minun kannattaisi seuraavan kerran lähteä Yhdysvaltoihin ihan yksikseni, tai mikäli menen sinne "normaalien ihmisten" seurassa, minun ei enää kannata mennä kosmetiikkaliikkeisiin. Niin paljon ärtymystä ja epäymmärrystä kosmetiikkaliikefiilistelyni matkakumppaneissa aiheuttaa.

Kuten aiemmin kirjoittelin, kukaan muu kuin toinen kosmetiikkahörhö ei voi ymmärtää sitä intensiivistä tarvetta ja halua viettää aikaa kosmetiikan keskellä jota kosmetiikkaan hurahtanut tuntee. Tällä matkalla koin konkreettisesti, miten vaikeaa on toteuttaa kauneusfriikkeyttään seurassa, joka ei jaa samaa mielenkiinnon kohdetta.

USA on kiistatta yksi maailman kiinnostavimpia ja palkitsevimpia kosmetiikkaturismin kohteita. Olen aivan heikkona maan kosmetiikkatarjontaan, ei siitä muuta voi sanoa. Sephora, Ulta, Walgreens, CVS, Bath & Body Works, jopa ruokakauppojen kemppariosastot.... rrrrakastan. Voisin viettää näissä paikoissa rajattomasti aikaa. Minun pitäisi tehdä niinkuin Virve teki Etelä-Korean kanssa; matkustaa Yhdysvaltoihin ihan yksin ja omistaa koko reissu kosmetiikkafiilistelylle. Kosmetiikkarajoittuneessa seurassa ihanuusmyymälät olisi parasta vain ohittaa hyvän matkahengen säilyttämiseksi.

Sen opin tällä matkalla.

Karkkipäivän joulukalenteri - luukku yksitoista

Lahjoittaja: Karkkipäivä

Lahjoitus 110 € Eläinsuojelukeskus Tuulispäälle

Eläinsuojelukeskus Tuulispää on vuonna 2012 perustettu maatila- ja tuotantoeläinten turvakoti. Se sijaitsee Somerolla Varsinais-Suomessa. Tuulispää pyrkii auttamaan eläimiä ja antamaan niille turvallisen ja mielekkään loppuelämän. Tilalla asuu yli 60 eläintä, kuten hevosia, lehmiä, lampaita, vuohia, sikoja, kanoja ja sinikettuja. Yhteistä niille on se, ettei niille ole ollut paikkaa minne mennä tai että niiden henki on ollut uhattuna.

Konkreettisen eläinsuojelun lisäksi Tuulispään tavoitteena on jakaa tietoa eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyvissä asioissa. Kesäisin avoimien ovien aikaan tilalla toimii kahvila-kioski Pikku Puhuri, josta on saatavilla eläinystävällisiä herkkuja. Yhtenä tulevaisuuden projektina on eläinsuojelumuseo, joka käsittelee suomalaisen eläinsuojelun saavutuksia ja tarkastelee myös nykypäivän ongelmia sekä ihmisen suhdetta eläimiin.

Voit tutustua Tuulispään asukkaisiin täällä.

Minä tein Tuulispäälle sadan euron yleislahjoituksen sekä 10 euron yksittäislahjoituksen Otto-ketulle :) <3

Kuinka voin auttaa? Tuulispään toiminta on mahdollista vain lahjoitusvaroin ja perustuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyöhön. Tuulispään eläimiä voi auttaa raha- tai tavaralahjoituksin tai liittymällä jäseneksi tai kummiksi. Tämän hetken ajankohtainen keräys on Jouluiloa. Lisää tietoa auttamistavoista saa täältä. Tuulispää ottaa myös vastaan vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tutustuin Tuulispään toimintaan syksyllä lehtijutun kautta ja tiesin heti että haluan auttaa jollain tavalla. Joku voi ajatella, ettei Tuulispään kaltaisilla paikoilla ole suuressa mittakaavassa paljonkaan merkitystä mutta minusta se on eläinrakkautta ja eläinten arvostusta lämpimimmillään. Perustaja Piia Anttonen tekee huikeaa työtä <3

Karkkipäivän joulukalenteri - luukku kymmenen

Tänään arvon kalenterissa lahjakortin kauneushoitola Hillan kasvohoitoon.

Avaan luukun poikkeuksellisesti jo aamuyöllä, sillä istun seuraavat 10 tuntia lentokoneessa enkä tiedä milloin olen seuraavan kerran nettiyhteyden päässä.

Valitettavasti arvonta suuntautuu pääkaupunkiseutulaisille hoitolan sijaitessa Helsingissä. Toki kaikki joilla vain on mahdollisuus päästä joulukuun aikana Helsinkiin voivat osallistua arvontaan.

Lahjakortilla saa 90 minuutin mittaisen hemmotteluhoidon kasvoille. Lahjakortti on voimassa kuun loppuun eli 31.12.2017 saakka.

Hilla käyttää hoidoissaan korkealuokkaisia kotimaisia sarjoja, merkkeihin kuuluvat EkopHarma, BTB13 ja Anumati Naturals. Hoitola on erikoistunut varsinkin herkän ihon hoitoon ja anti-age-hoitoihin. Lisätietoa hoidoista täällä.

Kauneushoitola Hilla sijaitsee osoitteessa Hietalahdenkatu 4, Helsinki.

Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tämän postauksen kommenttilaatikkoon. Osallistumisaikaa on 11.12. siihen saakka kunnes julkaisen joulukalenterin seuraavan luukun. Jätäthän kommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.

Arvonta suoritettu, voitto osui nimimerkille Nube. Onnea :) Voittajaan on otettu yhteyttä.

Tekee mieli kertoa asiakaspalvelukokemuksista muutamassa Sephoran kosmetiikkaliikkeessä.

Aihe on minulle erityisen kiinnostava ei vain asiakkaan, vaan samaa työtä tehneen myyjän näkökulmasta. En tiedä onko osavaltioiden välillä paljonkin eroja asiakaspalveluasenteessa vai osuiko kohdalleni vain sattumanvaraisesti heikomman palvelutason myymälöitä. Muissa osavaltioissa olen mielestäni saanut Sephoroissa asiantuntevampaa ja innostuneempaa palvelua.

Voi olla, että omasta taustastani johtuen ehkä odotan vielä tavallista perusteellisempaa tai vähintään inspiroivaa palvelua. Ammattitaitoisen myyjän ominaisuuksiin kuuluu inspiroida asiakasta niin, että hän mielellään innostuu ostamaan vielä muutakin kuin mitä tuli alun perin hakemaan. Ostaminenhan on kaupan alan pointti, sen tietää varmasti jokainen myyjän töitä tehnyt.

Utahin Sephora-myymälöissä minua ei inspiroitu eikä innostettu. Kaiken kaikkiaan kokemus oli se, että olin henkilökunnalle vaivaksi kysymyksineni ja kiinnostuksineni. Parhaiten palvelua kuvaa sana ’kärsimätön’.

Usein menen kosmetiikkaliikkeisiin vailla mitään tiettyä tarvetta, tällöin vastaan henkilökunnan avuntarjouksiin vain kohteliaalla, ”Katselen vain, kiitos”, -repliikillä. Nyt kävin kahdessa eri Sephorassa valmiiden ostotarpeiden kera, ja todella kaipasin myyjien apua.

Halusin kokeilla uutta meikkivoidetta. Olin ottanut mukaan vain mineraalipohjan ja minulle tuli kesken reissun ihan hillitön halu nestemäiseen meikkivoiteeseen. Haikeana ajattelin kotona meikkipöydällä nököttävää uutta Nui-meikkivoidettani ja jopa Max Factorin Healthy Skin Harmonya  jota en ehtinyt edes testaamaan ennen reissuun lähtöä. Päätin ostaa matkalta uuden meikkivoiteen.

Olisin mielelläni ostanut vaikka ihan halvan kappaleen, mutta täällä ei ole päivittäistavarakauppojen kosmetiikkaosastolla lainkaan testereitä. Pyörittelin toooodella pitkään käsissäni mm. Neutrogenan meikkivoidetta arpoen oikeaa sävyä pakkausten värikoodien perusteella, mutta ei niiden pohjalta kyllä viitsi meikkipohjaa ostaa. Kyllä se täytyy saada testata iholle.

Siksi käännyin lopulta Sephoran puoleen.

Minulla oli jo yksi heikko kokemus Salt Lake Cityn Sephorasta, jossa en meinannut millään saada apua näkymättömiksi muuttuneilta myyjiltä. Tällä kertaa menin Provon Sephoraan. Kerroin myyjälle hakevani kosteuttavaa, heleää, dewy-jälkeä tekevää meikkivoidetta tai CC/BB-voidetta läpikuultavasta puolipeittävään peittävyyteen. Myyjän piti hetken aikaa miettiä ennen kuin hän lähti esittelemään vaihtoehtoja. Hieman epävarmasta olemuksesta ajattelin, että ehkä kyseessä oli hiljattain työnsä aloittanut sales assistant, joten hapuileva palvelu saattoi olla perusteltua.

Myyjä tarjosi minulle ensimmäisenä – tai käytännössä ainoana – vaihtoehtona Tarten Rainforest Of The Sea –meikkivoidetta. Merkki on tuttu, meikkivoide ei.

Katselin pakkausta jossa ei lukenut minkäänlaista kuvailua meikkivoiteen ominaisuuksista (esim. peittävä, luonnollinen, kosteuttava, mattainen, blurraava jne), mitä pidin erikoisena, sillä miten kuluttaja muuten tietää millaisesta meikkivoiteesta on kyse. Myyjän mukaan Rainforest oli kuitenkin kosteuttava ja kasteinen. Kysyin, miten hän vertaisi tuotetta esimerkiksi Bare Mineralsin seerumimeikkivoiteeseen, josta myös olin ollut kiinnostunut. Myyjä vastasi, ettei seerumimeikkivoide peitä juuri nimeksikään ja että Tarte olisi enemmän sitä mitä haen. Yritin kysellä miten myyjä sitten kuvailisi Bare Mineralsin meikkivoiteen ominaisuuksia, mutta hän ei osannut sanoa muuta kuin että Tarte on parempi.

Kun pyysin toista vaihtoehtoa, myyjä esitteli minulle Make Up For Everin HD-meikkivoiteen. No, HD on minulle jo ennestään tuttu eikä sekään ollut sitä mitä tällä kertaa hain. Odotin lisää vaihtoehtoja, mutta niitä ei tullut. Ja kuinkahan monta kymmentä eri merkkiä Sephorassa on….

Myyjä vei minut peilin ääreen jossa testasimme Tarten meikkivoidetta. Valittu sävy Light Sand sopi minulle ihan täydellisesti, mutta jokin meikkivoiteen koostumuksessa arvelutti, se ei tuntunut järin kosteuttavalta.

Kun esitin myyjälle toiveen ”something a little bit more emollient”, hän haki hyllystä Josie Maranin Vibrancy-meikkivoiteen. Sen jälkeen hän jätti minut peilin ääreen yksin kysymättä, olisinko tarvinnut apua Vibrancy-sävyn valinnassa tai olinko kiinnostunut vielä joistain ihan muista tuotteista. Okei, apu olisi kyllä vielä kelvannut mutta ei sitten...

Tässä vaiheessa liikkeeseen saapuivat ah-niin-kärsimättömät matkaseuralaiseni jotka antoivat ymmärtää, että nyt olisi jo pian aika jatkaa matkaa. Minulla ja ”Josiella” oli vielä tutustuminen kesken. Vibrancyn koostumus vaikutti lupaavalta ja olin jo halukas ostamaan senkin. Kipitin Josien hyllylle ja hain katseellani myyjää. Maranin meikkivoiteiden G/RG-sävymerkinnät eivät sanoneet minulle mitään, ja vaikka toki osaan arvioida sävyjä itsekin, olisin halunnut myyjän mielipiteen ja vahvistuksen sille, etten ainakaan ollut vahingossa ottamassa yhtään roosaan taittavaa sävyä.

Nappasin hihasta seuraavaa ohikulkevaa myyjää, joka ei näyttänyt tuntevan Josie Maranin sävyjä lainkaan. Hän käänteli pulloja samalla tutkivalla uteliaisuudella kuin minäkin, ja totesi lopulta, ”I don’t think this brand has any cool tones, you’re good with whatever you feel comfortable with”.

Öööh..? Kun en näyttänyt kovin vakuuttuneelta, myyjä ehdotti, että laittaisi minulle mukaan näytteen kahdesta sävystä joiden hän silmämääräisesti arvioi olevan minulle sopivia. Ja minä kun olisin oikeasti toivonut, että myyjä olisi konkreettisesti testannut minulle sopivan sävyn siinä paikan päällä…! Kaikilla tuntui olevan kumma hoppu päästä asiakkaasta eroon mahdollisimman vähällä vaivalla. Minun työpaikallani asiakas olisi istutettu peilin ääreen ja hänelle olisi tuotu hakemastaan meikkivoidetyypistä ainakin kolme vaihtoehtoa ja ilman muuta ehdotettu oikean sävyn testaamista asiakkaan iholle. Asiakkaanhan halutaan tekevän kaupat, ei jäävän harkitsemaan. Ei täällä.

Seuralaisteni mulkoillessa ja hoputtaessa minua nappasin Josien näytteet mukaan ja marssin kassalle Tarten kanssa. Olin todellakin halunnut ostaa sinä päivänä meikkivoiteen ja Tarten pullo ainakin näytti niin kauniille ja olihan sävy ihan täydellinen. Ainahan sen voisi vaihtaa jos en tykkäisikään siitä. USAssa melkein kaikilla kosmetiikkamyymälöillä on mahtava palautuspolitiikka; tuotteen saa palauttaa avattuna ja käytettynä ilman sen kummempaa perustelua kuin ”en tykännytkään tästä”.

Kävikin sitten niin kuin ounastelin; Tarten Rainforest Of The Sea ei tuntunut siltä mitä hain ja se lähti vaihtoon. (Kerron meikkivoiteista myöhemmin lisää omassa postauksessaan.)

Tällä kertaa menin Salt Lake Cityn Sephoraan. Esitin myyjälle jälleen samat toiveeni ja melkein ihan sama juttu kertaantui; kärsimättömän oloinen myyjä esitteli minulle yhden vaihtoehdon (IT-Cosmeticsin CC-voide), ja toisen hakeminen tuntui vaativan jonkin verran pinnistelyä.

Ainakaan ”heleä, kosteuttava meikkivoide” ei vaikuttanut olevan sellainen tuote, josta myyjät täällä osaisivat antaa suosituksia "kuin apteekin hyllyltä". Palvelu tuntui epävarmalta ja todellakin kaikkea muuta kuin inspiroivalta, mikään myyjän puheessa ei kuulostanut siltä että hän olisi tuotteista innoissaan ja olisi halunnut vakuuttaa asiakkaan tuotteen upeudesta.

Tämänkin myyjän seuraava tarjokas oli Make Up For Ever. Sen jälkeen hänellä ei ollut suositella muita ”heleyttäviä, kosteuttavia, luonnollisen peittävyyden meikkivoiteita”. Olin todellakin ällikällä lyöty, seisoinhan yhdessä maailman tunnetuimmista, suurimman valikoiman omaavista kosmetiikkaliikkeistä. Yritin toista kautta. Kysyin, mitkä meikkivoiteet olivat Sephoran bestsellereitä ja löytyisikö niiden joukosta kenties jokin tarvettani vastaava, ja kerroin lisäksi olevani erityisen kiinnostunut suosituista kulttituotteista. ”Ei, ei niissä oikein ole, kaikki myydyimmät tuotteemme ovat mattaisia ja enemmän täyden peiton meikkivoiteita”.

No... eipä tässä sitten kai muuta. Seinä tuli vastaan.

Hetken mietittyään myyjä sanoi, ”Niin, meidän muut kosteuttavat ja heleyttävät meikkivoiteet ovat nekin peittävämpää laatua”.

Vastasin, että voisin sitten mielelläni katsoa niitä.

”So you want to see more? You want to see the more high coverage ones?”

Myyjän kummallinen asenne alkoi todella ärsyttää. Hemmetti, joo, haluan nähdä useampia erilaisia vaihtoehtoja, voisitko nyt vain innokkaasti esitellä niitä ja sytyttää minussa ostohalun! Mitä nämä tällaiset ihmettelyt ovat? Alkaisi nyt vain myydä minulle tavaraa! Tässä seisoi kosmetiikkafriikki toiselta mantereelta joka oli valmis upottamaan ostoksiinsa pidemmänkin pennin. Hänen ostoskoriaan ei täällä kuitenkaan haluttu täyttää.

Jotta juttu ei venyisi ihan älyttömän pitkäksi, tiivistän loppukokemukseni liikkeessä seuraavaan: myyjä esitteli minulle Laura Mercierin ja Hourglassin meikkivoiteet todeten samalla, että ”no nämä nyt ovat sitten vähän kalliimpia” (”joo kiitos, ei haittaa, haluan nyt vain löytää juuri sen oikean koostumuksen"), ja jätti minut Hourglass-testereiden kanssa yksin peilin ääreen, ihan niin kuin Provonkin liikkeessä. Ei mitään oheistuotteiden esittelyä, ei kysymyksiä siitä olinko kiinnostunut muista tuotteista.

Kun kysyin toiselta myyjältä apua Beccan highlighterin kanssa (en löytänyt sitä hyllypaikastaan), myyjä sanoi, että se on valitettavasti loppuunmyyty. Hetkeä myöhemmin löysin sen hyllyn päädystä erillisestä highlighter-displaysta.

Mitä tahansa miltä tahansa myyjältä kysyin (”Onko tämä tuote limited edition?” ”Osaatko sanoa, onko tämä huulikynä kosteuttava?”) sain epävarmoja vastauksia tyyliin, ”En osaa sanoa, se on ollut jo pitkään lopussa”, ”Näytäs, jooo….. onhan siinä sellaista tietynlaista kosteuttavuuttakin”.

Huokaus.

Olen toki itsekin ollut muinoin vasta aloittanut, epävarma myyjä jolle liikkeen tuhannet tuotteet eivät voi olla ensimmäisen työviikon tai –kuukaudenkaan aikana tuttuja, mutta olivatko Utahin Sephora-liikkeiden myyjät kaikki sellaisia..? Tuskin. Saavuin myymälään unelma-asiakkaana: innostuneena ja ostoalttiina kosmetiikkafriikkituristina jolle olisi voinut myydä vaikka mitä. Olisin niin halunnut kohdata henkilökunnan riveissä toisen kaltaiseni innostuneen friikin joka olisi silmät säihkyen esitellyt minulle kaikkia Ameriikan ihanuuksia ja puhunut suu vaahdossa kulttituotteista ja viimeisimmistä upeuskokoelmista. Vaan ei.

No, sain ostettua ominkin avuin melkein 300 dollarilla tuotteita. Olisi vain ollut kiva saada henkilökohtaisempaa palvelua ja jopa löytää itselle ihan uusia helmiä asiantuntijan opastuksella.

Ainiin, ne Josie Maranin meikkivoidesävyt… Joista en halunnut punapohjaisia sävyjä. Kun googlasin Vibrancy-meikkivoiteen sävyt, niin arvatkaa mitä saamani kaksi näytettä olivat kuvaukseltaan? ”Medium / neutral-to-red undertones” ja ”Tan / red undertones”. On siinä ammattitaitoa kerrakseen.

Karkkipäivän joulukalenteri - luukku yhdeksän

Lahjoittaja: Lumene

Tuotelahjoitus Tyttöjen Talolle Kuopioon.

Lumenen terveiset:

”Lumenella haluamme olla osaltamme vaikuttamassa siihen, että jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään. Tyttöjen talo on järjestö, joka tukee nuorten naisten ainutlaatuista kasvua omannäköisiksi naisiksi. Tyttöjen Talossa voi saada tukea omaan naiseksi kasvuunsa sekä tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, erilaisissa elämäntilanteissa.

On etuoikeus olla mukana tukemassa tämän nuorisotyötä edistävän järjestön toimintaa lahjoittamalla mm. Kuopion talolle Lumene-tuotteita. Lisäksi teemme jatkuvaa yhteistyötä Espoon Tyttöjen talon kanssa.

Kaunista joulunodotusta kaikille!”

Kuopion Tyttöjen Talon ohjaajat Tiina Hakkarainen ja Anna Korhonen

Lumene on kaikille tuttu suomalainen kosmetiikan valmistaja eikä todennäköisesti esittelyjä kaipaa. <3

Kuopion Tyttöjen Talo on paikka 12–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka kaipaavat yhteistä tekemistä, uusia ystäviä ja ajatusten vaihtoa oman ikäisten ja luotettavien aikuisten kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota tyttöjen näköinen, turvallinen ja toiminnallinen talo, jossa jokaisella tytöllä ja nuorella naisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Toiminnan keskeisinä ajatuksina ovat kohtaaminen, yhteisöllisyys, osallisuuden vahvistaminen ja sukupuolisensitiivinen työote.

Anna Korhonen (kuvassa) vetää Kuopion Tyttöjen Talolla ainutlaatuista seksuaaliväkivallan hanketta. Kuopiossa on nyt vihdoin paikka, jossa ammattilaiselle voi luottamuksellisesti kertoa kokemastaan väkivallasta ja saada apua virka-ajan ulkopuolellakin. Lue hankkeesta lisää täältä.

Kauneudenhoitotuotteille on Tyttöjen Talolla kovasti kysyntää. Vierailin Kuopion Tyttöjen Talolla syksyllä ja Tiina Hakkarainen esitteli minulle pienen korin johon mahtuivat kaikki talolla käytössä olevat kauneustuotteet.

Tuotteille kuten kynsilakoille ja ihonhoitotuotteille olisi paljon käyttöä talon toiminnassa ja Lumenen lahjoitus pääsikin heti tositoimiin iltaan, jossa letitettiin ja leikattiin hiuksia ja lakattiin kynsiä. Tiina lähetti illasta ylläolevan kuvan. Tytöt ja talon henkilökunta lähettävät kiitoksensa, samoin kuin minä.

Kiitos Lumene.