Kokosin mieleenjääneimmät jutut blogista ja elämästäni viime vuodelta.
Kuka muistaa nämä kaikki? :) (No ei sillä että pitäisikään, näistä ei ole huomenna pistokoetta ;))
Mr. Karkkipäivä opetteli meikkaamaan nettitutorialin kautta ja teki itselleen juhliin smoky eye -meikin.
Tammikuun lopussa minä ja 40 Karkkipäivän lukijaa lähdimme Tallinnaan kauneusteemaiselle lukijamatkalle. Suomen ensimmäinen blogilukijamatka :)
*
Aloitin vuoden seuratuimman bloggausaiheeni eli FitFarm-valmennuskokeilun jonka ensimmäinen viikko uusine ruokavalioineen oli yhtä tärinää.
Kävin stailattavana sympaattisessa tamperelaisessa EmKa-vaateliikkeessä.
Poistuin museosta 2010-luvulle ja ostin vihdoin älypuhelimen.
*
Osallistuin kahden muun bloggaajan (Virve ja Erika <3) kanssa L'Orealin supermielenkiintoiseen Skin Summit -tapahtumaan Pariisissa. Opimme paljon mm. keinoihosta.
*
Matkustin ihanaan Prahaan "lokkeilemaan" Mr. Karkkipäivän työmatkalle.
Mokailin Michelin-tähden ravintolassa.
*
Pääsin osalliseksi mahtavimpaan, huikeimpaan yllätykseen koskaan ystäväperheeni isän 50-vuotisjuhlien merkeissä.
Yllätyksen kohteena ei ollutkaan juhlasankari vaan me vieraat, jotka lennätettiin tilaisuutta varten vuokratulla charter-koneella Madeiralle viiden tähden hotelliin juhlimaan kolmeksi päiväksi. Kokemus, joka saa vieläkin miettimään saattoiko se olla totta....
Päädyin mieheni viattomasta heitosta alkaneen keskustelun seurauksena kokeilemaan elämässäni ensimmäistä kertaa brassisokerointia ja kaikki lähti. Auts.
*
Jouduin mukavuusalueeni ulkopuolelle vanhalla työpaikallani ja pohdiskelin tuhkakasan alla miten perfektionismiin tottunut selviää, kun ei yhtäkkiä osaakaan ja hallitsekaan täydellisesti.
"Joo, me ollaan kaikki välillä ihan surkeita. Emme löydä sanoja, emme täytä odotuksia ja jokin on vain mennyttä meistä riippumatta.
Mutta ei pitäisi olla niin rankka itselleen. Entäs sitten jos et osaa kalastaa? Keskity siihen, että osaat neuloa lämpimän villapaidan."
*
Matkustimme misterin kanssa Ranskaan juhlistamaan ystäviemme satuhäitä Normandian maaseudulla.
Häissä tuli myös vedettyä sokeriöverit :)
Patonkimaasta hurautimme junalla Sveitsiin patikoimaan ja kokemaan Alppien taikaa Zermattin vuoristokylään. Jäätiköt murisevat öisin <3
*
Selätin hiusnörttiyteni ja toteutin vuosikausia uinuneen haaveeni ja värjäsin hiukset violetiksi.
*
Karkkipäivän lukijamatka vol. 2 vei iloisen joukon tällä kertaa Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja Mádaran tehtaalle.
Suoritin toisen askeleen kohti moderneja aikoja avaamalla Instagram-tilin.
Neljässä kuukaudessa on käynyt selväksi, että Instagram on tosiaan mun juttu ja tykkään siitä älyttömästi :) <3 Mun Instassa tosin ei ole hienoja, muokattuja ja pitkään harkittuja taidevalokuvia vaan henki on sovelluksen alkuperäisen idean mukaisesti instant sharing, jaan spontaaneja räpsähdyksiä arjestani ja matkoiltani. Satunnaisesti laitan myös linkkejä blogipostauksiin jos siltä tuntuu :)
Jouluisten kissakuvien suosio hämmensi ^_^
Syyskuu vei minut myös tuttuun tapaan Ateenaan ja Kreikan saarille.
*
Karkkipäivän lukijat lähtivät sankoin joukoin mukaan "Postikortteja Lefterikselle" -tempaukseen, ja yli kuukautta (!! mikä Postia vaivaa..??) myöhemmin ensimmäiset kortit saavuttivat vihdoin Astypalean saaren.
Toivottavasti loputkin löysivät perille :)
Kuun lopussa starttasi Lumenen Natural Code -kiertue, hienoin yhteistyö johon olen koskaan päässyt mukaan.
Tapasin lukijoita seitsemässä kaupungissa ympäri Suomea ja sain jakaa roppakaupalla meikkivinkkejä. <3 :)
*
Reissasin läntiseen USAan yhdessä sisareni ja äitini kanssa ja matka oli yksi parhaita koskaan tekemiäni.
Muistoihin jäivät niin ystäväni Sheilan upea pool party house (ainiin siitäkin mun piti tehdä oma juttu), San Luis Obispon omalaatuinen tunnelma B&B Works -riehaantumisineen, Vegasin odottamaton viettelys ja Utahin huikeat kansallispuistot.
*
Muutto uuteen blogikotiin Kauneuteen & Terveyteen. :)
*
24 comments on “Karkkipäivän ja Sannin vuosi 2016”
Hyvä kun noihin sun liloihin hiuksiin on jo niin tottunut, ja ne tuntuu jo olevan niin osa sinua, että noi alkuvuoden blondin hiukset näyttää ihan oudoilta :D
Oma vuoteni oli aika hiljainen...Kävin Berliinissä moikkaamassa ystävääni, eka lentokonereissu vissiin kolmeen vuoteen ja ensimmäinen reissu Berliiniin. Jouduin yllättäen lopettamaan rakkaan kissani syyskuussa, mutta pian saimme uuden karvaisen perheenjäsenen, joka on aivan ihana ja mahtava :D Opiskelu jatkui ja siihen kuuluen rahat on vähissä :D Kuitenkin kynsilakoista sai pieniä iloja silloin tällöin. Siinä se oikeastaan oli pähkinänkuoressa ^_^ Saas nähdä mitä tää 2017 tuo tullessaan :)
Niin munkin mielestä..! ^_^
Osanotot kissaystävän poismenosta :´-(
Mutta samalla toivotan ihanaa alkanutta vuotta perheelle uuden karvaturrin kanssa <3 Elämään kuuluu ikäviä hyvästejä mutta onneksi yhtä lailla myös iloisia kohtaamisia ja uusien rakkaiden ihmisten, eläinten ja asioiden tervetulleeksi toivottamista :)
Voi että sinun blogistasi tulee sitten aina hyvä mieli :) Kirjoitat niin kivasti kaikenlaisista aiheista!
Oikein mahtavaa uutta vuotta sekä Karkkipäivälle että Sannille! <3
Kiitos, sylin täydeltä hyvää uutta vuotta myös sinne pohjoiseen teille kaikille :) <3
Sun vuoden perusteella voi sanoa, että sää matkustelet tosi paljon. Ehkä inasen kateellinen oon. No, jospa joku päivä minäki pystyn matkusteleen!
Tämä vuosi piti tosiaan sisällään poikkeuksellisen paljon matkustusta... En ole koskaan reissannut yhtä paljon kuin tänä vuonna. Ei varmaan ihan heti toistu :) Mutta kivaa oli ^_^
Miehesi on kyllä parempi meikkaamaan kuin minä. :)
Tuo Praha-matka on mennyt minulta ihan ohi, ja tuntuu kuin tuo lukijamatkakin olisi ollut jo pari vuotta sitten.
Tuossa hääpostauksessa olet aivan upea.
Mitä muuten postikorttitempaukselle kuuluu nyt?
Hahah ^_^ Aika hyvin se kyllä suoriutui tuosta savumeikistä :D
Minulla ei ole enää mahdollisuutta saada yhteyttä Lefterikseen ja saada kuulla korteista ellei hän itse päätä tarttua kynään (nettiähän hän ei käytä). Aiemman postikortti"selvityksen" tehnyt Irma on lähtenyt Astypalealta ja domatiani emäntä, johon myös olin yhteydessä Lefteristä ja postikortteja koskien, ei vaikuta ymmärtävän mistä on kysymys. Hän on vastannut vain yhteen viesteistäni erittäin huonolla englannilla (hän osaa vain ns. turistienglannin ydinsanaston), ja tästä viestistä päättelin, että selitykseni Lefteriksestä ja postikorttiyllätyksestä oli hänelle aivan liian vaikeasisältöinen ymmärtää.
Itse uskon että loputkin kortit ovat tulleet perille, kun osa tuli niin varmasti loputkin, kaikissahan oli kuitenkin sama osoite :) Olisi tietysti ollut kiva kuulla Lefterikseltä henkilökohtaisesti mitä hän postikorteista ajatteli, mutta se selviää todennäköisesti vasta jos joskus palaan Astypalealle ja näen hänet jälleen.
Olisi ihanaa kuulla nimenomaan Lefteriksen omasta reaktiosta. Luulen, että ihan iloinen on asiasta ollut. :)
Itse toivoisin, että tästä tulisi monessakin mielessä ikimuistoinen ja erilainen vuosi. Eräs suuri asia saattaa tapahtua (riippu toki monesta seikasta). Ehkä sitten voisi jopa toteuttaa jonkun matkustushaaveen.
Pidän sormet ja varpaat ristissä että sun suuri asia tapahtuu..! :)
Sanni, sun blogista tulee niin hyvälle tuulelle!! :) Tätä jaksaa seurata aina vaan vuodesta toiseen <3
Kiitos Himmu :) <3
Kävin itte brassisokeroinnissa ekaa kertaa hiljattain ja sitä ennen luin sun "kauhukertomuksen" kuinka sattui niin paljon että jouduit riisumaan tuskanhien takia paidan ja keskeyttämään hoidon + kasan vastaavia lukijoiden kommentteja. Oli vähän paniikki mennä. :D Mutta mulla meni ihan pienellä polttelulla vaikka poistettavaa kyllä oli ja karva paksua! Näin se vaan on yksilöllistä. Jäikö sulla tavaksi käydä uusimassa käsittelyä?
Ihan täyttä brassia en usko enää ottavani koska siitä ei ollut mitään, köh, iloa :D tai edes esteettistä etua, mutta bikinialueen sokeroinnista kaavailin tapaa. Olin kovasti menossa bikinirajan käsittelyyn ennen syksyn Kreikan matkaa mutta sitten se vain.... jäi. En toisaalta ihmettele, tää on hyvin tyypillistä minua :D Vaikka pitkään siistinä pysyvä bikiniraja on minusta miellyttävä juttu, hoitolaan meno edustaa minulle kuitenkin sen tyyppistä extra"vaivaa" että se jää helposti suorittamatta ^_^ :D Tiedän, kuulostaa ihan hullulta. :)
Vuosi 2016 piti sisällään paljon raskaita asioita ja synkkiä fiiliksiä. Vastapainona olen myöskin matkustellut enemmän kuin ikinä aiemmin ja tehnyt muutenkin paljon uusia jänniä juttuja.
Pähkinänkuoressa kohokohdat ja pahimmat aallonpohjat: Tammikuussa Tallinnanreissu miehen kansssa, Tukholman risteily tyttöjen kanssa, Helmikuussa Berliiniin toisen tyttöporukan kanssa sekä parin vaivaavan ruuvin poisto nilkasta, Maaliskuussa alkoi juoksukoulu ja lähettiin Tallinnan risteilylle vanhalla hyvällä kaveriporukalla, Huhtikuussa kissan äkillinen kuolema ja uuden saapuminen hyvin nopealla aikataululla, Toukokuussa lätkän MM-kisat Pietarissa, elämäni ensimmäinen cooper, jonka seurauksella plantaarifaskiitti terveeseen jalkaan. Kesäkuussa kaverin polttarit (seikkailupuistoa, limusiiniajelua jne), elämäni ensimmäinen telttaretki sekä festarireissu ystävien kansssa. Heinäkuussa käytiin mm. Kroatiassa, Elokuussa oli kaikkea kivaa pientä sälää, konsertteja, pakohuonepelejä jne. Kävin myös kahvilla Lusan kanssa tulevaa Riikan matkaa silmällä pitäen :)
Syyskuussa käytiin Riikassa, keikoilla, oopperaassa sekä juhlittiin mun synttäreitä. Lokakuussa oli taas keikkoja, Liisa Ihmemaassa -baletti, testasin ilmajoogaa sekä messuilin Riika-tyttöjen kanssa I Love Me messuilla.
Marraskuu oli kamala. Oli kissan jalkaongelmat, mun jalkaongelmat, meillä oli ikkunaremontti (jonka aikataulu oli epäselvä viimeseen asti), lähtö Krakovaan ja siinä samalla mä järkkäsin duunin pikkujouluja kaiken muun ohella. Kaikki kuitenkin selvisi ennen reissuun lähtöä, ja matka oli kaikin puolin onnistunut :)
Joulukuussa keskityin työn lisäksi käymään joulumarkkinoilla. Kuukauteen mahtui myös Pähkinänsärkijä-baletti siskon kanssa sekä jälleen vähän musiikkia hyvän ystävän kanssa.
Mä kiteyttäisin vuoden 2016 siis elämysten vuodeksi, niin hyvässä kuin pahassa :)
Sulla on kyllä ollut tosi tapahtumatäyteinen vuosi, Kuorotipu. ("Hassu" sattuma että niin sun kuin Arlenen vuoteen on mahtunut Berliinin matka ja kissan poismeno sekä Karkkipäivän lukijamatka...) Rakkaan lemmikin poismeno on tottakai niitä ikävimpiä asioita mitä voi (ainakin lemmikillisenä ihmisenä) kohdata, mutta onneksi sun vuoteen mahtui lemmikkisurujen ja -vaivojen ja sun jalkaongelmien lisäksi valtavasti myös tosi kivoja juttuja. Olen vähän kade noista baleteista..!
(Jännä muuten kun musta nyt Riikan matkan jälkeen ja etenkin Insta"stalkkailun" kautta tuntuu kuin suunnilleen tuntisin sut jollain tapaa... ^_^ Hassu tunne kun luki sun vuodesta ja tuli sellainen olo, että "Eikö mun pitäisi jo tietää näistä kun mähän 'tunnen' Kuorotipun..." ^_^)
Huomasin myös yhtäläisyydet Arlenen vuodessa :D
Mulla on ehkä taipumusta jauhaa asioistani aika avoimesti täälläkin, mutta ihan kaikkea en oo ehtinyt vuodattaa kuitenkaan :). Jollain hullulla tavalla sua oon pitänyt "tuttuna" jo pitkään, kun blogia lukenut kohta 7 vuotta. Ja nyt mä lasken sut tutuksi ilman lainausmerkkejä, koska sä tiedät kuka mä oon :D
Yks Helsingissä asumisen hyviä puolia on ehdottomasti oopperatalo. Mä tykkään baletista aivan hulluna ja oopperaan tutustun myös mielelläni enemmän. Veikkaan kuitenkin, että nyt kevään jälkeen, kausikortin umpeuduttua, jätän oopperan vähemmälle ja laitan rahani balettiin. Se on vaan niin kaunista :)
Noniin, voidaan siis reilusti sopia että me ollaan Tuttuja! ^_^
Baletista - sattumalta laji on mulle hyvinkin läheinen, sillä koko perheeni (no, isää lukuunottamatta) on harrastanut sitä :) Kaksi sisartani hyvinkin pitkälle saakka, toinen hyväksyttiin Oopperan Balettikouluun 11-vuotiaana. Mutta jäi menemättä kun eihän sen ikäinen voi muuttaa yksin Helsinkiin. Oma taipaleeni baletin parissa päättyi jo satubalettiin :D, joten ehkä munkaan kohdalla ei voi ihan puhua sen harrastamisesta. Mä olin opettajan mukaan liian levoton ja häiritsin muita, enkä soveltunut balettiin ^_^
Siskojen vielä harrastaessa tuli käytyä säännöllisesti koulujen esityksissä, ja onhan baletti tosiaan ihan uskomattoman kaunista. Viimeisen kerran olen käynyt jonkun tamperelaisen koulun balettinäytöksessä joitain vuosia sitten. Katsoin nuoria tanssijoita iho kananlihalla ja silmäkulmat kosteina. Baletissa on se jokin mieletön lataus.... Sun vuodesta lukiessa tuli mieleen, että miksi ihmeessä mä en koskaan mene Helsinkiin varta vasten käydäkseni baletissa? Olen jotenkin ihan unohtanut balettiesitysten olemassaolon ja mahdollisuuden... Kiitokset inspiraatiosta, baletti kirjautui juuri mun vuoden 2017 To See -listalle :) <3
Kevään Joutsenlammen esityksiin saa vielä lippuja ;)
:)
Ihana vuosi! Huomattavasti parempi kuin meikäläisen :P Ei auta kuin toivoa että tämä alkanut olisi vähän armollisempi. Saataisiinkohan me tänä vuonna sovittua joku tapaaminen, kutsun sut tänne Jyväskylään! :)
Saataisiinkohan me tänä vuonna sovittua joku tapaaminen, kutsun sut tänne Jyväskylään! :)
Awww, kiitos :) Mulla on kyllä suunnitteilla jonkinlaista jyväskyläilyä tänä vuonna, sitten kyllä yritetään tavata! :) :)
Yes, mahtavaa! Ilmoittele asap kun tiedät milloin :)
Niin teen :)