Ja mä kun luulin että ilmiö johtui USAn veden laadusta.
Ei. Syypää on Crazy Colorin Violette. Nyt mulla on sitten pääasiallisesti siniset hiukset.
En tykkää näistä, murmur.
USAsta tultua mun hiukset näytti tältä. Niihin oli ilmestynyt kauttaaltaan sameansinisiä raitoja, joiden oletin johtuvan joko USAn veden mineraalipitoisuudesta tai Color Mask Paintin Deep Purple -sävystä, jota olin miksannut pari tippaa reissuun mukaan lähteneeseen värihoitoainemiksiin. (Joku lukija kommentoi aiemmin Deep Purplen tehneen hänen hiuksistaan "turkoosin folion väriset", tämä jäi minulle tarkasti mieleen.)
Tänä aamuna vahvistui, että siniseen taittavan sävyn taustalla onkin juuri ennen USAan lähtöä ostamani Crzy Colorin sävy Violette.
Puhdas Violette näyttää pelkästään syvän violetilta ja hoitoaineeseen sekoitettuna se laimenee pastelliseksi sinivioletiksi.
Tänä aamuna värjäsin hiukset ensimmäistä kertaa seoksella, jossa oli pelkästään Violettea ilman muita taittosävyjä (alempi purkkikuva, ylemmässä mukaan on sekoitettu punertavaa Purple Rainia). Hiukset vetivät ihan sinisiksi, etenkin ohimoilta ja pituuksista.
En tykkää yhtään.
Mielenkiintoisesti, kaksi kameraani "näkevät" hiusvärini eri lailla.
Olympus (teistä katsoen vasemmanpuoleinen kuva) näkee hiukset selvästi sinisempinä, Canon (oikeanpuoleinen kuva) violetimpina. Itse näen ne yhtä sinisinä kuin Olympuksen kuvassa mutta vielä räikeämpinä ja epätasaisempina, paikoin jopa vihertävän sinisinä. Tosi ruman väriset. :/
Eli ei muuta kuin taas uusille väriostoksille. En taida nyt hetkeen päästä takaisin pastelliseen poniliilaan kun tuo homeinen sininen puskee niin voimakkaasti esiin. :/ Toivottavasti se ylipäänsä lähtee. USAssa pesin hiukset pariin otteeseen ilman värihoitiskäsittelyä ja siinä missä liila sävy haalistui, olivat siniset raidat yhtä vahvoina jäljellä.
Väreillä leikkiminen on tähän saakka ollut hauskaa mutta nyt homma lähtee ihan väärään suuntaan. Harmi kun sävy ei näy kuvissa sellaisena kuin miltä se mulle peilissä näyttää (eli yhtä karseana), kamerat haluavat jostain syystä parannella tulosta ^_^
.
Tässä vielä pari lähikuvaa päivän meikistä, joka on kaikkea muuta kuin itsenäisyyspäivähenkinen. Kokeilin uutta Sephorasta ostamaani räikeänvihreää Kat Von D'n Electric Warrior -sävyä ja yhdistin sen Sephoran ja Diorin violetteihin ja Urban Decayn metallisen vihreään Deep End -eyelineriin.
...ja näissäkin Canonilla otetuissa kuvissa hiukset näyttävät paljon violetimmille kuin mitä ne oikeasti tällä hetkellä ovat... Canon, miksi yrität vääristää totuutta? ;D
Olen kotona ja yritän pitää silmiä suunnilleen tikuilla auki. Blogin kirjoitus toimii yhtenä tikkuna. :) Mun kropan mielestä kello on nyt aamu-kahdeksan eikä se oikein tykkää siitä että en ole päästänyt sitä tänään nukkumaan.
Aina kun on ollut pidempään matkoilla tekee kotiin palattua heti mieli pureutua kosmetiikkajuttuihin. Tässä tulee taas tällainen jo tutuksi käynyt kosmetiikka-aiheinen reissustapaluupostaus jossa vain lähinnä ihastellaan purkkeja. :)
Kosmetiikkapostia oli tällä kertaa kertynyt matkan aikana aika maltillisesti. Mikä on ihan hyväkin juttu.
Ainakin Lily Lolon luomiväripaleteista saatte varmasti lukea lähempää infoa lähiaikoina. :)
Lumenen Sisu-tuotteet oli pakattu havun oksiin..! <3 Nuohan olisivat kelvanneet melkein maljakkoon ja joulukoristeet kyytiin :)
Minulla oli muuten kova aikomus aloittaa joulukoristelu heti tänään, mutta arvatkaa vain olenko jaksanut...
Saapuneista PR-tuotteista välittömään testiin päätyi kaksi kynsilakkaa: Essien talvikokoelman Oh Behave ja IsaDoran joulukauden kokoelman Vintage Gold.
Kimaltavan roosapersikkaisen Oh Behaven ikuistus kuviin ei onnistunut (näyttää kuvissa ihan cremeltä eikä niin roosaiselta kuin livenä).
Kuvasin sitten vain Vintage Goldin - mutta ei senkään kaunis, vienon pinkki shiftaus erotu kuvissa. Kuten todettua, minusta ei tulisi kynsibloggaajaa. ;)
Tänään ihkaensimmäinen ohjelmanumeroni Tampereelle päästyä oli muuten kynsihuolto. Ahhh. Tällä kertaa ehti vierähtää melkein 7 viikkoa huoltojen välillä...
Ilokseni löysin PR-pakettien joukosta myös joulukalenterin. Kiitos L'Oreal :) Niin nätin näköinen :) En ole itse ehtinyt hankkia tänä vuonna lainkaan joulukalenteria joten tämä oli iloinen ylläri. Kyllä luukkujen availu vain kuuluu joulukauteen :)
Reissussa oli ihanaa saada käyttää koko kuukausi samoja tuotteita, mukaan lähti setti eri merkkien suosikkejani kuten EkoPharmaa ja Estelle & Thildiä. Vaikka kosmetiikan testailu on tosi kivaa hommaa, niin on ihana "saada" välillä käyttää myös useampi viikko lemppareitaan :)
Tänä iltana aloitan seuraavan testisarjan läpikäymisen: kuvan kauniissa lahjapaketissa loikova Neal's Yard Remedies.
Ja muuta tänään testiin lähtevää:
Elektroninen Foreo Luna -kasvoharja. Jep, vihdoin ja viimein testaan jotain näistä viime vuosien kasvoharjahiteistä. En tiedä mikseivät ne oikein ole jaksaneet minua kiinnostaa, kun muuten rakastan fiilistellä erilaisia puhdistustuotteita.
Kai se on se minun perustavanlaatuinen anti-innostukseni sähköisiä kauneudenhoitolaitteita kohtaan. Minulla ei ole säännöllisessä käytössä mitään muuta elektronista kauneudenhoitovimpainta kuin Schollin jalkaraspi, siihen myönnän ihastuneeni mutta sekin vei aikaa. Lämpenen näille tosi hitaasti.
Saa nähdä miten minun ja Foreon käy. :)
Pakko vielä jakaa yksi viime hetken nostalgiahankinta USAssa. (Ja ostin mä yhden voidemaisen violetin luomivärinkin... ;))
En tiedä kuinka monelle teistä Nexxus sanoo mitään, merkkiä kun ei myydä Suomessa, mutta minulle se merkitsee hiustuotteiden aatelia ja liittyy vahvasti nettikauneushörhöilyni alkuaikoihin. Hurahdin Nexxukseen vuosia sitten (tarkalleen ottaen 10 vuotta sitten) lukiessani siitä suitsutuksia Juurikasvu-keskustelupalstalla.
Koska Nexxusta ei saanut tilattua Suomeen kovinkaan halvalla, pyysin USAlaisystäviäni ostamaan minulle pieniä matkakokoisia pulloja ja lähettämään niitä minulle. Niin palavasti halusin päästä tutustumaan merkkiin. Kun sitten talvella 2007 teimme misterin kanssa reissun New Yorkiin, ostin laukun kirjaimellisesti puolilleen Nexxusta ^_^ :D (..toinen puoli täyttyi My Little Poneista :)) Tein tuohon aikaan ostoslistoja Juurikasvun suositusten perusteella ja olin niiiiin onnellinen kun pääsin toteuttamaan hankintoja :)
Yksi suosikkishampoistani oli kosteuttava Therappe. Kun törmäsin tällä reissulla Nexxukseen Walgreensin hyllyllä, en voinut vastustaa 90-millisen pikku-Therappen ostamista ihan vain nostalgiasyistä. Se tuoksuu vieläkin ihan samalle..!
Tällaiset mitättömät jutut ilahduttavat kosmetiikkafriikkiä ja nostalgistia valtavasti :)
.
P.S. Näyttääkö nuo kuvalliset hymiöt teistä ihan hassuilta..? Otanko hymiöt pois päältä..? Mä en ole vielä ihan varma tykkäänkö niistä tuollaisina kuvina vai en... ehkä se on vain tottumiskysymys..?
Joku jo kysyi enkö aio joulukuussa muuta postata kuin kalenteria, ja vastaus on: totta kai aion :) En malta odottaa että pääsen taas säännölliseen, normaaliin "blogipäiväjärjestykseen" kotona, vaikka enpä voi väittää etteikö matkakin olisi ollut aivan fantastinen. :)
Vielä tänään ja huomenna en ehdi tehdä mitään "perusteellisia" bloggauksia koska koko viikonloppu kuluu kotimatkaan (10 tunnin lento, 7 tunnin välietappi Tukholmassa, 12 tunnin laivamatka, 2 tunnin bussimatka....), mutta laitan tähän vähän koottuja fiiliksiä reissusta. Kopsasin osan tekstistä eilisestä Facebook-päivityksestäni, päivittelin sinne kuulumisia kun en päässyt blogiin. Facen ja Instan puolella ilmestyy muuten vähän tiheämmin päivityksiä kuin blogissa, vaikkakin lyhyitä, joten niistä voi käydä kurkkimassa missä Sanni on menossa silloin kun ei ehdi päivittää blogia.
Facebookista:
"Laitanpa sitten lyhyet kuulumiset tänne Faceen kun en pääse blogiin. Nyt ollaan siis jo kotimatkalla, tänään bussilla Vegasiin josta huomenna lento Tukholmaan ja maanantaina vihdoin kotona.
Matka on ollut aivan mahtava ja sain paljon syvemmän ja monipuolisemman kuvan USAsta kuin millään aiemmalla Yhdysvaltojen reissulla. Aiemmin olen tehnyt tänne lähinnä kaupunkireissuja ja nyt tuli nähtyä todella paljon myös luontoa. Ja ennenkaikkea vietettyä aikaa paikallisten kanssa.
Kalifornian rannikon villiys ja "tyhjyys" yllätti, valtaosa alueesta välillä San Francisco - Los Angeles on ihan maaseutua, kun itse odotti että rannikko on täynnään vilkkaita kaupunkeja toinen toisensa jälkeen.
Koko reissun highlight oli kuitenkin ilman muuta Utah, jonka jylhät, lumihuippuiset vuoristomaisemat ja kuin toisesta maailmasta olevat, häkellyttävät punakiviset luonnonpuistot lumosivat täysin. Olin mielessäni tulosa Utahiin vain tapaamaan sukuani, ja perillä odottikin mieletön bonus mykistävän luonnonkauneuden muodossa. Tänne haluan uudestaan! Ja vuortenvalloittajamies mukaan. :) Mr. Karkkipäivä tykkäisi niiiiin näistä mestoista :)
Rinkastani lehahtaa välillä jouluisen makeita tuoksuja.. Siellä painaa 3 kpl Bath & Body Worksin suuria tuoksukynttilöitä. Onneksi siskoni esti minua ostamasta kolmea kappaletta lisää, minkä olin kovasti aikeissa tehdä kun kynttilät olivat niin mielettömässä tarjouksessa. Sillä mitä hyötyä olisi ollut alennuksesta, kun olisin lisäkynttilöiden takia joutunut maksamaan uudesta laukusta lennolle... ^_^"
(Tähän sain Facebookkiin kommentin Virveltä, joka halusi kertoa, että Arlandan kentällä on myös B&B Works jossa voisin vielä toteuttaa mahdollisia mielitekojani.. ^_^)
Matka oli siitä erityisen special, että reissasimme yhdessä perheenä ensimmäistä kertaa 16 vuoteen. (Nuorin sisareni tosin ei päässyt mukaan opintojensa takia.)
Kuvassa olemme Oremin BYU-yliopiston taidemuseossa. Sisareni (joka ei halua esiintyä blogissa kasvoillaan) ja minä näytämme kuin kalapuikoilta jähmettyneine asentoinemme... :D Vähänkö nauratti tämä kuva.
Laulamme serkkuni Tiinan järjestämässä illanvietossa Ultra Bra'n Haukea :)
Odotin, että reissussa olisi voinut olla tiedossa paljonkin hermojen menetystä puolin ja toisin, kaikkihan me tiedämme millaista on välillä aikuisena viettää aikaa vanhempiensa kanssa, mutta kaikki on mennyt todella hyvin. Minä ja sisareni olemme saaneet vain pikkuisen välillä torua äitiä kun hän häviää aika ajoin kameroineen jonnekin räpsimään ilmoittamatta muulle seurueelle ^_^ No, taitaa olla samaa vikaa minussakin, tykkään jumittua ottamaan kuvia enkä halua että minua hoputetaan. (Siksi on tavallaan parasta reissata yksin kun saa toteuttaa näitä jumituksiaan... <3)
Teatterissa katsomassa "Saiturin joulua" tyttöporukalla. Etualalla äiti, minä ja Irmeli-täti. Taaempana penkkirivillä serkkuni Carolynin poikien ihastuttavat vaimot.
Kuvia tätini valokuva-albumista. Äitini näyttää minusta niin coolilta tuossa 70-luvun kuvassa :)
Äitini kaksi vanhempaa sisarta muuttivat Yhdysvaltoihin 50-luvun lopussa ja jäivät sille tielleen. Meillä on täällä valtava kimara serkkuja, heidän lapsiaan ja heidän lapsenlapsiaan :)
Vaikka edellisestä vierailusta oli vierähtänyt 25 vuotta, tuntui siltä, kuin olisin saapunut kotiin. Kaikki ne kasvot jotka ovat olleet lähinnä kuvia tätini lähettämissä joulukirjeissä ja päivityksissä vuosien varrelta, olivat nyt siinä ympärillä elävinä ja niin läheisinä. <3 Olen valtavan iloinen ja onnellinen että matka vihdoin toteutui.
Tätini Irmeli ja serkkuni Bryan ja Carolyn Suomen vierailulla 60-70-lukujen taitteessa.
Rakastan katsella vanhoja, ajan patinoimia valokuvia... :)
.
Postauksesta tuli nyt vähän kömpelö ja hiomaton kun sen pikaisesti kokosin aamukohmeessa hotellissame Las Vegasissa, mutta ehkä siitä välittyi niitä ihania, lämpimiä tunnelmia joita olemme saaneet matkalla kokea. :) Teen kotona vielä kokoomapostauksen reissun eri "pysäkeistä". San Luis Obisposta olisi kiva kirjoittaa kokonainen oma juttu, kaupunki ympäristöineen osoittautui todelliseksi Kalifornian helmeksi :)
Jos huomisen joulukalenteriluukkua ei muuten kuulu, se johtuu siitä, ettei Las Vegasin kentällä ollut nettiyhteyttä... Aikeenani on julkaista luukku lentokentällä ennen koneeseen menoa viiden maissa iltapäivällä paikallista aikaa eli aamuyöllä teidän aikaa. Toivottavasti netti ei sabotoi aiettani :)
*
P.S. Kiitos sille lukijalle joka vinkkasi Sephoran vaihto-oikeudesta. :) Käytetynkin tuotteen saa palauttaa 60 päivän sisällä ostosta. Vaihdoin epäonnistuneen rajauskynähankinnan eilen Vegasin Sephorassa UD:n päheään metallisenvihreään eyelineriin. :)