Jos jokin tällä matkalla harmittaa (vähän) niin se, että pakkasin laukkuni lähes täyteen kilorajaan saakka jo kotona. En ole shoppailevaa tyyppiä eikä minulla ole yleensä mitään vaikeuksia pidättäytyä täyttämästä laukkuani ostoksilla matkoilla ollessa. Mutta nyt....
Tällä kertaa olisin helposti voinut täyttää toisen 20 kilon laukun ostoksilla (en vähiten Bath & Body Worksissa).
Koska kuitenkin tiedän että en oikeasti tarvitse yhtään mitään ja kotona on edelleenkin meneillään hitaasti mutta varmasti etenevä ”eroon ylimääräisestä kamasta” –projekti, en ostanut uutta laukkua paluumatkalle ja olen niellyt ”tahtois…!” –tunteita kosmetiikkaliikkeissä ja (köh) vastustamattoman pehmeitä trikoopaitoja pursuavissa vaatekaupoissa. Saatoin kyllä ostaa neljä saman mallista (mutta eri väristä) trikoopaitaa GAPin 40% alennuksesta… Sen jälkeen en ole enää uskaltanut mennä GAPiin tällä matkalla.
Meikithän eivät paina juuri mitään joten niitä voisi ostaa enemmänkin, mutta tarvitsenko niitä? En tietenkään.
Olen saanut meikkiostokset rajoitettua tässä postauksessa esiteltyyn minimaaliseen määrään. Ihan yllätyin kun en löytänyt MACiltäkään mitään muita haluttavia luomivärejä kuin kaksi jo tuttua suosikkia. 6 dollarin hintainen refill-nappi tuntuu lähes ilmaiselta…. Ainakin verrattuna Urban Decayn 20 dollarin hintaisiin luomiväreihin. Yhden UD:n ostettuani muistin, että onhan Decayllakin irtonappeja ja heti alkoi harmittaa. Miksi en ostanut sellaista…? Vai olikohan niin, että UD:lla refillejä ei saa ostaa yksinään vaan ne täytyy ostaa tyhjän paletin kanssa…? En muista systeemiä mutta tosiasia on se, että noilla hylsyillä en tee mitään ja tuntuu hullulta maksaa muovireunuksista yli 10 dollaria….
MACiltä mukaan päätyivät vain kotona juuri hajotettu Beautiful Iris ja luonnonvaalea highlighter-ikisuosikki, L’Orealin edesmenneen Golden Beigen ohella paras nudevaalea luomiväri, Shroom.
Minun on pitänyt jo vaikka kuinka kauan omistaa oma postaus näille silmämeikin ”työhevosille” eli perusvaaleille luomiväreille. Hiljaisia, näkymättömiä, mutta niin tarpeellisia. Vaikka nudevaaleat luomivärit voivat ulospäin näyttää hyvin samanlaisille, luoden tunteen että ”Ihan sama mitä niistä käyttää”, se ei suinkaan ole sama. Vaaleissa, päälle päin lähes identtisiltä näyttävissä luomiväreissä on eroja, jotka ainakin meikkifriikki huomaa selvästi.
Itse ostin edellisen Shroomini loputtua tilalle MACin Ricepaper-sävyn, ihan vain kokeilunhalusta, ja totesin ettei se toiminut lainkaan niin hyvin kuin Shroom. Ricepaper on ratkaisevasti kellertävämpi sävy eikä sovi yhtä monipuoliseen käyttöön kuin neutraali Shroom joka sopii niin viileiden kuin lämpimien meikkien kanssa. Ricepaper on jäänyt lähes käyttämättä.
Sephorasta ostin Z-paletin irtonapeille. Taas sarjassamme ”tää on pitänyt ostaa jo niiiin kauan”. Näitä olisi voinut ostaa saman tien useammankin. Tykkään koostaa omia paletteja ja irtonappisysteemi on minulle kaikkein mieleisin. Omiin paletteihin koottavat napit vievät reissussakin kaikkein vähiten tilaa.
Muut luomivärihankinnat (sain näköjään jonkun keltavihreäkohtauksen): Kat Von D’n ihana räikeä kellanvihreä Electric Warrior ja likainen vihertävä kulta Trasher (tooodella metallista jälkeä jota rakastan). UD:lta kuvassa varsin vaisulta näyttävä mutta livenä ihana kultavihreä sävy Sideline, samaa duochrome-laatua kuin jo haalimani iki-ihanat Tonic ja Fireball.
Tonic on muuten varmaan koko vuonna eniten käyttämäni luomiväri, vaikka ostin sen vasta syksyllä. Se on yksi parhaita silmämeikkihankintojani koskaan. Juuri tämän vuoksi meikkifriikki ostaa aina vain lisää samoja sävyä (esim. minä loputtomiin violetteja): niissä on valtavasti nyanssi- ja koostumuseroja ja kun jaksaa metsästää, aina välillä osuu todelliseen kultasuoneen. Vain harva hankinta osoittautuu lopulta Tonicin (ja Beautiful Irisin) kaltaisiksi superhelmiksi. :)
Tässä sitten on matkan hutiostos. Voi että harmitti.
Innostuin kun bongasin Sephorassa nämä Lancômen vain Sephorassa myytävät Extreme Longwear-kynät, joissa oli tosi ihania sävyjä ja ihanasti liukuva koostumus. Näitä ei saa Suomesta, must get one here..!
Päädyin kädenselkä-swatchien perusteella suloiseen vaaleanliilaan sävyyn nimeltä Baroque (swatcheista alimmaisin). Mun kokemuksella olisi kyllä pitänyt tajuta miltä sävy näyttää pohjoismaalaisen vaalean henkilön luomilla…. Ei oikeastaan yhtään miltään. Sävy on aivan liian vaalea tehdäkseen varsinaista rajausefektiä, joten se on käytännössä kuin vaalea liila luomiväri. Lisäksi sävy on niin punertava, että se saa ilmeen näyttämään raikkaan sijaan väsyneeltä. Kaikkea muuta kuin imarteleva sävy minulle, siis.
Tällainen pastellinen rajaussävy toimisi upeasti tummalla ihonsävyllä jossa se loisi makean kontrastin. Vaalealla iholla sävy jää täysin pliisuksi. Höh. Sinne meni 21 dollaria. Baroque tulee toimimaan minulla vain pohjustuskäytössä, ja siihenkin se on turha koska omistan jo kivoja liiloja pohjustussävyjä.
Tässä meillä taas on esimerkki amerikkalaisesta erikoisesta kosmetiikan markkinointityylistä, josta kirjoitin jutun Floridan matkalla. Tällainen markkinointi ei ole sallittu Suomessa.
USAssa eri kauppaketjut (luulin aiemmin että vain CVS) voivat kehittää omia talon sarjojaan, joiden tuotteet ovat suoria kopioita tunnettujen brändien menestystuotteista. Niin suoria kopioita, että pakkaukseen on valmiiksi painettu minkä tuotteen kopio on kyseessä. Ihan hullua! :)
Myymälöissä kopiotuotteet on yleensä vieläpä sijoitettu alkuperäisten viereen. Eli jos asiakas on hakemassa Aveenon voidetta x, hänelle on tehty helpoksi löytää voiteesta talon oma, halvempi versio. Aveenon sijaan asiakas saattaakin valita alkuperäisen vieressä nököttävän Walgreensin tai CVS:n kopioversion. Jotenkin ihan kreisiä että tällainen menettely on USAssa laillista. Miettikää jos Suomessakin esim. Pirkan hedelmäjogurtti olisi hyllyssä suoraan Valion kyljessä ja siinä lukisi, ”Kuin Valion Hedelmäpommi”. Tai Rainbow’n suklaapatukkaan olisi painettu, ”Kuin Fazerin sininen”.
.
Loppukevennyksenä vielä toisenlainen esimerkki amerikkalaisesta markkinointiviestinnästä, jollainen ei ihan Suomessa menisi läpi.
Half & Half, paikallinen kahvimaito. (Voi sitä toki muuhunkin käyttää mutta on standardi nimenomaan kahvimaitona.)
Half & Half on sekoitus maitoa ja kermaa, mutta ei kirjaimellisesti suhteessa 50-50, kermapitoisuus on vain muutamia prosentteja. Juoman kokonaisrasvapitoisuus on noin 9. Jo nimitys ”puolet ja puolet” olisi Suomessa kielletty, sillä Suomessa mainosteksteissä ei saa esittää väitteitä tai vihjauksia joilla ei ole totuuspohjaa. (Esim. voimariinin piti vaihtaa nimi oivariiniksi koska se ei sisällä pelkkää voita.)
Mielenkiintoisesti, Half & Halfista on myös olemassa…. rasvaton versio..! Siis tuote joka on ”puolet kermaa, puolet maitoa”, mutta jossa ei ole lainkaan rasvaa. Ööö? :D Onko joku kuullut rasvattomasta kermasta..?
Tuoteseloste kertoo, että juomassa on kermaa sen verran, että ”rasvapitoisuus on mitätön”. Mikä ihme on tämän tuotteen tarkoitus? Kyseessä on rehellinen rasvaton maito, skimmed milk. Kuitenkin sitä on sallittua markkinoida nimellä ”Half & Half”. Kuluttajalle luodaan kuva täyteläisemmästä tuotteesta, ja hän luulee ostavansa terveellisemmän version kermamaidosta, vaikka hän todellisuudessa ostaa rasvatonta maitoa. On nämä jenkit hassuja…
Aamun winter-wonderland... <3
.
Blogin muutto lähestyy.... torstaina Karkkipäivä löytyy osoitteesta
20 comments on “(Anti)Shopping”
Toi half & half on tullut jossain resepteissä vastaan ja jaksaa edelleen huvittaa, en vaan ymmärrä MIKSI tommosta tuotetta tarttee. Samoin self-rising flour. Eikö ois vaan iisimpää ostaa sekä tavallisii jauhoja että jotain tarvitsemaansa kohotusainetta..? Kumpaakin voi sitten käyttää eri tarkoituksiin, kun taas tommonen yhdistelmätuote ei oo niin monipuolinen.
Hei mites muuten jenkkilän JUUSTOT? Sä kun oot tommonen juustojen ystävä niin ootko kaupassa juusto- tai ylipäätään ruokatarjontaa katsellut? Mulla on jotenkin (internetin myötä) semmonen mielikuva että siellä on perusmarketeissa paljon todella teollisia juusto"valmisteita"?
No niinpä ^_^ "Only in the States"... :D
Juustoista - kyllä täältä löytyy ihan kunnon normaaleja juustoja :) Tutkin aina pakkausselosteet ja valtaosa on ihan "ehtaa tavaraa". Light-juustotuotteiden joukosta sitten löytyy kyllä niitä sekoitteitakin joissa on kaikenlaisia lisäaineita.
Montakohan vastausta saat, että oivariinissa on voita. :D
Dämn, pitää muuttaa teksti ^_^ Niinhän se olikin että Oivariinissa on voita, mutta voi-sanaa ei voi käyttää koska se ei ole pelkkää voita...
Olen myös kuvitellut, että Oivariinissa ei ole lainkaan voita, ja siksi ei saa sanoa voimariiniksi! Aikamoista viilausta. :D
Täytyykö nyt myös esim. voimistelijoita alkaa nimittää oivostelijoiksi?!
Reps XD
Nyyhkin täällä juuri UD:n Naked Basic -paletin Venus -sävyn perään, joka loppui paletista ekana. Se on mulle se täydellinen perusvaalea, ja sitä ei tietenkään saa yksittäisenä nappina :( En todellakaan halua ostaa uutta palettia tuon sävyn vuoksi, vaikka paletista on 3 muutakin väriä kuluneet kiitettävästi...
Amerikkalaiset ruuat, yh! Rasvaa ei saa tuotteessa olla, mutta siirappia kyllä. Todennäköisesti siirappi on lisätty rasvattomaan "kahvimaitoon" tuomaan täyteläisempää koostumusta, joka olisi tietysti saatu aikaiseksi reilummalla kerman määrällä.
Tuota maissisiirappia löytyy muuten huomattavasta osasta amerikkalaisia valmis- ja pikaruokia, leivonnaisia ja juomia. Oi voi.
Juuri näin. Huokaus.
Tuo rasvaton kauhu löytyi tätini jääkaapista, itse valitsen sen ehdan kermaisen.
Ihania sanoja olit käyttänyt tuossa postauksessa, kuten esim. silmämeikin työhevonen ja keltavihreäkohtaus. :) Aivan mainioita, alkoi hymyilyttämään.
Ihana muuten tuo puu, jonka oksilla on reippaasti lunta + upea sininen taivas taustalla.
Ja tuosta tuotteiden halpaversioiden myynnistä: vaikuttaa törkeältä toiminnalta, ei voi muuta sanoa.
Hihi ^_^ ...mutta lisäksi olin käyttänyt ihan liian monta kertaa ja vieläpä samassa lauseessa sanaa 'ihana' :D pitäisi keksiä uusia adjektiiveja...! ^_^
Minusta 'ihana' on ihan ihana sana, joten ei haittaa. Ja eihän sillä voi mitään, jos tulee sellaisia ihanuus-kohtauksia. :)
Niin ja tuo viimeinenhän on ihan klassikkoesimerkki ihan tooooosi terveellisestä tuotteesta. Siinä on rasvatonta maitoa ja melassia, tai mikä tuo corn syrup sit virallisesti lieneekään, suomeksi varmaan glukoosi-fruktoosisiirappi. Ei siitä sen enempää kuin että sen ansiosta jenkeissä on ihan hyväksyttävä terveysväittämä kertoa "contains real sugar". (EU:ssa on asian suhteen vähän enempi rajoituksia, niin kuin glukoosi-fruktoosisiirapin suhteen muutenkin)
Eli tuossa on joku lähemmäs 70 kaloria/100g eli reippaasti yli tuplat rasvattomaan maitoon nähden. Interwebsin mukaan siinä on noin 10% sokeria, eli selvyyden vuoksi noin coca colan/mehun luokkaa!!! Mutta joo, totuuden nimissä rakenne on varmaan maissitärkkelyksen ansiosta paksumpi...
Ei mulla sit muuta, kunhan halusin taas niuhottaa...
Haha, oon parhaillaan vaihdossa Kanadassa ja olen ihmetellyt ihan samaa "half & half" juttua. Toinen, mikä edelleen jaksaa ihmetyttää, on bagged milk. Täällä siis myydään maitoa MUOVIPUSSISSA. En ymmärrä, miten se on tarkoitus käyttää!
Wooot...? :D :D
Kyllähän Suomessakin on myyty maitoa muovipusseissa (70-luvulla). Pussi laitettiin kannuun pystyyn ja kulma leikattiin auki, siitä sitten kaadettiin lasiin. Pussit jatkokäytettiin usein matonkuteina: muistelen, että siihen aikaan aika monessa vessassa oli pyöreä, maitopusseista virkattu matto :).
Minusta on ihan äärimmäisen kiinnostavia nämä jutut eri maiden kaupoista :) Markkinointi, pakkaukset, tuotteet ymym.
Nuo brändituotteista kopioidut 'halpaversiot' eivät muuten ole aina täysin samaa tavaraa, vaikka sisällysluettelo voikin näyttää samankaltaiselta: koostumuksessa voi olle pieniä eroja ja suhteet voivat vaihdella. Näin olen ollut ymmärtävinäni :)
Jenkkien 'kevyt'tuotteet. :D :D Rasvatonta suositaan yleisesti saman terveysilluusion takia kuin meilläkin, mutta mukana on just tuota high fructose corn syrupia, joka on varsinainen maksanturmelija...
Tosin, valinnanvaraa löytyy monista ruokakaupoista, luomu ja luonnollisuus ovat kasvavia trendejä :) herkullista lähiruokaa saa monelta paikkakunnalta ainakin farmers market-yhteisötoreilta ja Trader Joe's ym. kauppapaikoilta.
Joo, eivät ole koskaan tismalleen samaa ainetta :) Olen vertaillut incejä ahkerasti ;D Mutta samankaltaisia ja ns. "vastaavia" :)
...fruktoosisiirapista en lähde edes puhumaan.... Aaargh. *sokerinatsin päästä nousee höyryä* :D
Ihan hirveetä, että maidossa on maissisiirappia. :O En kestä!