Tänään olen:
Tällaiset teaserit on tyhmiä, tiedän, mutta en malttanut..! ^_^
Marraskuussa voin kertoa mitä tänään kuvattiin :) Kivaaaa...!
.
P.S. Olen stailauksen uhri ^_^ Hyvällä tavalla :D Kiitos sen helmikuisen EmKa-stailauksen, päädyin ostamaan aikuisen elämäni ensimmäisen farkkupaidan, ja I'm lövin' it ^_^
...ja kyllä ne saman session pinkit buutsitkin piti kotiuttaa :)
28 comments on “Jännää!”
Farkkupaita käy tosi hyvin!! Tuo mekko puolestaan on synkkä.. Mutta nuo kengät - molemmat - kuin sinulle tehty.
Mä tykkään kyllä mekostakin ^_^ Taskulliset mekot <3 <3
Tosi hyvältä tuo mekko kyllä näyttää. Tuo hyvin esille sekä ponitukan, että ponikengät!
Mekko istuu sulle ihan täydellisesti!
Upea, upeampi, Upeus! :)
Vau miten upeita kuvia, jään mielenkiinnolla odottamaan mihin ne liittyvät :)
Hei, minulla on kysymys. Luin juuri läpi taannoisen kahden viikon induktio-postaussarjan ja innostuin aiheesta. Ajattelin kokeilla sitä, tarkoituksena saada kunnon potku persuksille kohti (takaisin) terveellisempiä ruokailutottumuksia. Onko mielestäsi turvallista (tai mahdollista) heittäytyä induktio-jaksolle ihan kylmiltään vai pitäisikö siihen jotenkin "laskeutua"? Olet varmasti tätä asiaa valottanut jossain aiemmassa postauksessasi, mutta en ihan kaikkia kahlannut läpi. Entä onko sinulla jotain uusia vinkkejä aiheeseen?
Vastauksestasi jo etukäteen kiittäen,
Emma
p.s. niin ja kiitos aivan ihastuttavasta blogista - en ole koskaan tainnut käydä kommentoimassa ja kiittämässä!
Moi Emma!
Tällaiset kysymykset ovat sellaisia joihin en valitettavasti uskalla ottaa kantaa vaan lääkäri tai ravitsemusterapeutti on oikea asiantuntija :) En pysty sanomaan mikä on "turvallista" eri ihmisille, kun olen itse vain "tavis" jonka tietämys aiheeseen tulee omista kokemuksista ja lukemastani kirjallisuudesta. Toki voin sanoa mikä on vaikutelmani omien kokemusteni ja kaiken lukemani perusteella, en vain voi muotoilla sitä yleiseksi suositukseksi koska en ole koulutettu ravitsemusasiantuntija. Ymmärrät varmasti :)
Itsehän aloitin ihan kylmiltään, ja tätä aloitusta puolletaan myös esimerkiksi Atkinsin ruokavaliossa. Eli mahdollista se aivan ehdottomasti on. Sivuoireet ovat käytännössä takuuvarmat, ja on yksilöstä kiinni miten hyvin/huonosti niitä kestää ja millaiset "kärsimykset" tuntuvat kohtuullisilta uuden elämäntavan tavoittelussa. Kun aloittaa "kertalaakista"-tyylillä, etuna on se että kroppa tottuu uuteen ravintoainekoostumukseen nopeammin eikä tarvitse "kärvistellä" mielitekojen kourissa niin pitkään. Mutta kaikille tuo kylmiltään aloitus ei sovi, ja silloin voi aloittaa hitaammin ja porrastaen, niin että vähentää hiilareita viikko viikolta. Tällöin täytyy sietää myös vieroitusoireiden pidempi kesto. Sokerin mieliteoista pääsee käytännössä irti vasta kun on ollut täysin ilman lisättyä sokeria kaksi viikkoa, näin ainakin useimmilla. Kun sokerihimot haihtuvat, projektista tulee huomattavasti helpompi.
Minä hyppäsin suoraan ruokailutyylistä, jossa varmaan 80-90% ravinnosta koostui (pääsääntöisesti nopeista) hiilareista, ruokavalioon jossa vain noin 10% koostui hiilareista. Kuten arvata saattaa, se oli aikamoinen shokki kropalle. Vieroitusoireet sokerista ja tärkkelyksestä eivät kuitenkaan olleet lopulta ihan niin pahoja kuin odotin, ja pahin vaihe kesti vain pari viikkoa, tai oikeastaan se ihan ikävin vain viikon. Mulla ei ollut pahemmin päänsärkyä mikä on yleisin oire vaihtaessa todella matalalle hh-tasolle, mutta mulla oli tykytystä rinnassa ja sellaista yleistä outoa oloa. Sitä vain tunsi että nyt elimistössä tapahtuu jotain muutosta... Psykologiset haasteet olivat kuitenkin lopulta fyysisiä oireita suuremmat, eli just se taistelu leivän ja pullan mielitekoja vastaan. Ja niitä totuttuja ja "ainoaksi oikeaksi" koettuja malleja vastaan. Kun kropalle on koko elämän ajan kertonut, että aamiainen esimerkiksi on yhtä kuin leipää ja muroja, niin niitä se silloin odottaa ja haluaa. Ja se ei tavallaan ole "tyytyväinen" kun sille antaakin muuta, vaikka energiantarve täyttyy. Kaikki on korvien välissä.
Perusteellisen, elämäntavaksi jäävän ruokavalioremontin onnistumisen "salaisuus" on yksinkertaisesti siinä, että sinnikkäästi opettaa kropalle uuden ravintoainekoostumuksen: kroppa haluaa sitä mitä se on tottunut saamaan, ja kun se tottuu uuteen ravintoon vailla tyhjiä hiilareita, se haluaa just sitä eikä enää kipuile vanhojen mielitekojen perään. Se haluaa sitä uutta ruokaa, ja kun saavuttaa sen pisteen, ei tarvitse enää ikinä ponnistella tai miettiä "mitä voin syödä, mitä en" (koska luonnostaan haluaa terveellisempiä vaihtoehtoja) tai kokea että joutuu luopumaan jostain, sitä vain syö hyvää ruokaa ja voi hyvin ^_^
Tsemppiä matkalle :)
Kiitos laajasta ja monipuolisesta vastauksestasi - tästä oli paljon apua. Ja juu, ymmärrän tietenkin, että puhut vain omasta puolestasi :) Ei siis huolta, että annat "vääriä" vastauksia.
Mulla on ruokavalio muuten tosi hyvällä mallilla (ollut jo muutaman vuoden), eikä ongelmana ole leipä, pastat yms. - syön niitä tosi vähän, enkä ole niistä mitenkään riippuvainen. Herkutkaan eivät olleet aikaisemmin ongelma, mutta jostain syystä tänä syksynä ne ovat päässeet luikertelemaan keittiööni ja niistä eroon pääseminen tuntuu tällä hetkellä tosi vaikealta. Siksi ajattelin, että pitäisi repäistä kerralla oikein kunnolla! Olen jo 47-vuotias, joten osaan kuunnella kehoani aika hyvin ja mulla on suht paljon perustietoa ravitsemuksesta, joten uskoisin, että uskallan kokeilla tätä induktiota turvallisesti. Jos se ei tunnu toimivan, niin sitten jotain muuta :)
Aurinkoista syksyn jatkoa (huoh, vaikka sitä aurinkoa taidetaan kyllä joutua odottamaan aika pitkään...)!
Emma
Hyvä juttu ja hyvältä kuulostaa :)
Sokerikoukku on paha koukku, eikä sitä edesauta vaikka kuinka söisi muuten terveellisesti... Niin kauan kuin elimistö saa säännöllisesti puhdasta sokeria, on olemassa pohja addiktiolle. Toiset onnekkaat pystyvät herkuttelemaan kohtuudella, toisilla se vain lähtee aina, tai hyvin herkästi lapasesta ja johtaa huonoon oloon. Minä kannatan sitä että jokainen syö ihan juuri niin kuin haluaa ja kaikki tavat syödä ovat hyviä - niin kauan kuin oma ravintokoostumus ylläpitää terveyttä ja hyvää oloa eikä aiheuta negatiivisia lieveilmiöitä. :)
Toivottavasti pääset tavalla tai toisella irti omasta herkuttelukierteestäsi.
Tämmöset teaserit on oikeesti erittäin ärsyttäviä! :D
Näytät kyllä tosi hyvältä kuvissa, ja just siltä, että viihdyt tossa tyylissä :)
Hehheh, pahoittelen ^_^
Ihania kuvia! Farkkupaidat kyllä pysyy muodissa ja on aina omalla tavallaan raikkaita! :) Innolla odotan mitä tuleman pitää ;)
hanna
http://www.hannamariav.com
Voi morjens, mitkä sääret! Ja farkkupaita näyttää ihanan freesiltä ylläsi, jotenkin sopii hiuksiin. :)
Upealta näyttää ♡
Tosi ihania ja pirtsakoita kuvia susta! Ja mitkä bootsit <3 mäkin haluun, vaikka pääsääntöisesti luotankin pukeutumisessa neutraaleihin sävyihin.
Vau, upeita kuvia! Ja kengät <3 :)
Kauniita kuvia ja IHANA mekkko!!
Kyl oot nätti! :)
Toi mekkokin on kivannäköinen. Mikä/mistä se on?
Se on Taukon Picnicleija, ostin Tampereen Seelestä :)
Aaaa! se on se. Ilmankos oli niin kivan näköinen. (oon sitä ennenkin jossain kuolannut :D )
Haa! Saako Tauko Designin vaatteita Tampereelta?! Loistava uutinen:)
Ainakin tuolta Seelestä :)
Ihanat, pirteät kuvat! Olet kuin malli konsanaan. :) Odotellaas nyt sit mihin nämä liittyy... :D
Minusta tällaiset teaserit on ihan huippuja :) kiitos siis uteliaisuuden herättämisestä :D Ja kuvat on kyllä ihan tosi upeita!!! Ja tuo mekko ja nuo ponikengät <3 ja hiukset tietty, kaikki siis :D
Kiitos :) :)
epätoivoinen täällä taas hei. (kommentoin taas ohi postauksen aiheen, mutta mun itseni on helpompi selata vastauksia uudemmista postauksista kuin joistain vanhemmista, aiheeseen liittyvistä...)
eli peiteväriasiaa. kyselin joku aika sitten mikä olisi hyvä peiteaine punoittavissa poskille ja hikoilevalle iholle. uskon muutaman kokeilun jälkeen löytäneeni hyvän tuotteen. mutta! uusi ongelma on ilmennyt, nimittäin aivan jättimäisen suuret ihohuokoseni. ei niitä kovin montaa suurta ole, mutta nenässä on pari ja poskissa samoin, poskissa lisäksi runsaasti "ei niin isoja" selkeitä huokosia. kaikki kokeilemani peiteaineet jymähtävät noihin huokosiin, ja lopputulos on se että minulla on peiteaine"pilkkuja" naamassa. ei oo kaunista katseltavaa.
sokoksen lumenen myyjä myi minulle primerin, jonka pitäisi auttaa peiteainetta levittymään tasaisemmin, mutta ei oo kyllä tähän mennessä ollut mitään apua.
vinkkejä? nämä suurimmat huokoset ovat olleen ton näkösiä jo jonkin aikaa, eli en usko että mistään ihohuokosia supistavista naamioista tai muista on apua. kosmetologin satojen eurojen arvoiset hoidot taas eivät tällä hetkellä ole vaihtoehto koska olen köyhä opiskelija (no, olen kyllä köyhä varmaan valmistumisen jälkeenkin).
Moi epätoivoinen!
Laajentuneiden ihohuokosten "paklaus" voi kyllä olla kinkkinen homma, ja suosittelenkin avuksi myös hoitopuolen toimenpiteitä, ennenkaikkea huokosia supistavia naamioita. Savi-, muta- ja turvenaamioiden voima huokosten supistamisessa on mieletön, ja säännöllisellä käytöllä huokoset pysyvät supummassa. Omiin suosikkeihini kuuluvat mm. Mádaran Detox-mutanaamio ja Sosarin muta- ja turvenaamiot. Mádaran naamiosta en ole ehtinyt tekemään postausta (vaikka kuvamateriaalikin on valmiina huokoskuvineen :D), mutta Sosar-naamion vaikutuksia olen esitellyt täällä:
https://karkkipaivablogi.com/2016/04/19/huokoset-kasittelyssa/
Samaisessa postauksessa esittelen myös NYXin Pore Fillerin joka mielestäni on tosi hyvä huokos-blurraaja. Blurraajistakaan ei kuitenkaan ole ihan älyttömästi apua jos muuten ei hoida ihoa tavalla, joka edesauttaa huokosten pysymistä supistuneina. Kannattaa harkita kunnolliseen savi/muta/turvenaamioon sijoittamista. Mitä korkeampi pitoisuus tuota saviainesosaa, sitä tehokkaampi. Esimerkiksi Sosarin naamiot ovat täyttä tavaraa, 100-prosenttisesti mutaa ja turvetta.
Wau mikä nainen! Tuo mekko on ihan täydellinen sulle.