Syksy on lempivuodenaikani monellakin tavalla. Rakastan tunnelmallista hämärää joka lumettomassa maisemassa on vielä aivan erityisen pimeää. Siinä on jotain selittämättömän kiehtovaa. Olin nuoruudessani pitkään todellinen kauhukirjallisuuden ja -elokuvien ahmija, ja syksy vetosi synkkyydellään tähän puoleen minussa. Kävin kävelyllä hautuumailla ja testasin koska alkaa pelottaa liikaa.
Nyt vanhempana syksyn synkkyys ei tunnu minusta enää kauhuelokuvan kulissilta vaan päin vastoin pörröisen romanttiselta. Rakastan kaikkea syksyssä; sadonkorjuujuhlia, suomalaisia omenoita, värikkäiden lehtien tuoksua kosteassa maassa, sitä että saa alkaa pukeutua lämpimiin villapaitoihin ja marraskuun tienoilla alkavaa joulun tunnelman väreilyä ilmassa. Hah - joillekin meistä henkinen pikkujoulukausi alkaa heti Pyhäinpäivän jälkeen..! ^_^
Syksyllä vaihdan myös kesän sitruksiset ja raikkaat tuoksut ihan toisenlaisiin. On mausteisten, pehmeiden ja sensuellien tuoksujen aika.
Kipaisin viime viikolla alakerran varastoon penkomaan hajuvesiarkkuani ja valitsin sieltä kaksi lempituoksuani, jotka ovat levänneet viime syys- ja talvikauden yli. Kun ihmisellä on 30 + hajuvettä ei kaikkia tietenkään tule käytettyä joka vuosi.
Cacharelin Amor Amor Elixir Passion EdP on makea (mutta ei imelä) tuoksu, jossa on vaniljaa, tiare-kukkaa ja mustaherukkaa. Hyvin syksyinen. Ihana, olin jo melkein unohtanut tämän..! (Tämä voi olla joitain niistä harvoista suuren kosmetiikkavaraston hyvistä puolista, löytää jotain joka yllättää iloisesti ;))
Chloén Love, Chloé EdP Intense on yksi kaikkien aikojen lempituoksuistani. Puuterinen, raukean lämmin ja mausteinen. Olen kuvaillut kuinka koen tuoksut väreinä, ja Love, Chloé on tuoksultaan lämpimän metallisen ruskea. Tuoksussa on vaniljaa ja myskiä, se on voimakas ja hienostunut ja ennen kaikkea hyvin puuterinen. Ahh, niin täydellinen syystuoksu. Kuin pehmein cashmirneule vasten ihoa...
Tätä on annosteltava Diorin Hypnotic Poisonin tavoin varovasti, yksi suihkaus läheltä suihkaistuna voi jo olla liikaa.
Vaihdatteko te tuoksuja kausittain? Mitä tuoksuja käytätte tänä syksynä?
Jaan vielä syksyisen kynsilakkasuosikkini, jota tosin en voi vinkata potentiaalisena hankintana sillä sitä ei enää valmisteta.
Pullostakin voitte tunnistaa, että kyseessä on Lumenen vanhaa kynsilakkalinjaa, veikkaan että tämä on kahden vuoden takaisesta kokoelmasta. Sävy on nimeltään Lumen jälkeen, mikä viittaisi kevätkokoelmaan. Murrettu vanhan roosan sävy on omaan makuuni ehdottoman syksyinen, ja lakkasin tällä kynnet ensimmäistä kertaa vasta tänä syksynä. Ihana. En normaalisti ole yhtään tällaisten vähän tunkkaisten roosan sävyjen ystävä (kai näitä "mummosävyiksikin" kutsutaan :)), mutta nyt tämä iski suoraan tämänhetkiseen fiilikseen ja mieltymystilaan.
Harmillista että kaikkea ei tule testanneeksi silloin kun ne lähetetään. Tai ehdi, pikemminkin. Toisaalta, ehkä en olisi juuri silloin pitänyt sävystä, enkä olisi tullut sitä kuitenkaan blogissa esitelleeksi. Nyt tämä on just sitä mitä haluan tänä syksynä kynsilleni. <3
Olen kynsilakkatyylini suhteen hyvin askeettinen, kuten tiedetään, eli ei koristeluja. Kimaltelevat päällyslakat ja muut erikoispäällyslakat ovat enemmän minun juttuni, ja niitä käytän tosi paljon.
Essie julkaisee joka vuosi Luxeffects-päällyslakkakokoelman jossa on erilaisia kimallelakkoja. Sain tämän syyskauden Luxeffects-kokoelman sävyt Fringe Factor ja Frillin' Me Softly maahantuojalta, ja ihastuin kuvassa näkyvään lämpimämpään Fringe Factoriin. Siinä on hopeisia ja lämpimän roosan sävyisiä "neulashileitä" (heh, kertokaa kynsibloggaajat millä nimellä tuon muotoista glitteriä/hilettä kutsutaan :D Tiedän että alan harrastajilla on kaikille eri koostumuksille, efekteille ja struktuureille nimensä...).
Hopeisen Frillin' Me Softlyn vieressä Fringe Factor näyttää ihan pronssiselta, mutta kun glittereitä tarkastelee lähemmin paljastuu, että "cocktailissa" on sekä hopeisia että roosan sävyisiä hileitä. Tosi jännä sävy, ja sopii oikein hyvin Lumenen sävyn päälle. Näissä Essien Luxeffect-lakoissa on muuten se hyvä juttu, että näistä tosiaan tulee kynnelle kunnolla hilettä. Kaikkihan me tiedetään kuinka moni kimallelakka näyttää ihanalta vain pullossa, ja kynnelle levittäessä tulee yksi tai kaksi orpoa kimalletta.
Ja vielä lopuksi, vaikka jutun piti käsitellä vain tuoksuja mutta en malta olla vilauttamatta tätä...
Uuu, vähän erilainen smoky-paletti..! L'Orealin joulukauden limited edition La Palette Smoky. Aika makea, I'll say! Kerrankin smoky-paletti jossa on selkeästi värejä :) Sävyt ovat kuvassa hitusen vaaleampia mitä livenä. Kaunis!
Olen saanut paletin L'orealilta.
Meikkikuvia varmasti luvassa :) Samoin kuin parilla muulla kauden herkkupaletilla jotka sain Helsingin reissulla hyppysiini...
Ah, syksy :)
35 comments on “Syksyn pehmeät lempituoksut”
Valistapa tietämätöntä: mikä erottaa nämä smoky-paletit muista paleteista? Smoky-meikinhän pystyy tekemään paletilla kuin paletilla, kunhan mukana on pari tummempaa sävyä. Tai näin olen ymmärtänyt? Ja silti vain melko harvoja paletteja tituleerataan smoky-paleteiksi. Olen saanut sen käsityksen, että "smoky" on lähinnä markkinointiin liittyvä leima ja ettei sillä sen syvällisempää merkitystä ole - olenko ihan hakoteillä?
Olen niin fakkiintunut omaan meikkityyliini etten ole koskaan tehnyt itselleni smoky-meikkiä, joten aihepiiri on aika vieras :)
I would say that is correct ;)
Jep, smokyn voi tottakai tehdä millä tahansa paletilla kun mukana on muutama tummempi sävy. Toki vaaleampiakin meikkejä näkee silloin tällöin tituleerattavan smoky-meikeiksi kun sävyt on levitetty ja häivytys tehty savuisesti, mutta itse kuulun siihen "koulukuntaan" jonka mielestä smoky eye -meikissä on aina tumma tai keskitumma pohja. :)
Mulla ei ole ollut pitkilleen hirmu tummaa tuoksua, mutta tulee vaihdettua johonkin mausteisempaan ja lämpimämpään, mitä se nyt kenellekin tarkoittaa. Viime talvena käytin Yvesin Neroli mikä-se-oli, en löydä pulloa mistään joten se on varmaankin loppu. Cleanin Warm Cotton ja Skin on myös ihania syys/talvi tuoksuja.
Noi on joko tikkulakkoja tai karvalakkoja, niinkuin jalkakarva. Aika moni inhoaa, mutta kyllä mullakin muutama löytyy, riippuu sävystä.
Hieno paletti , pitää saada!
Kiitosshhh :) Katsoin että englanniksi hilettä kutsuttiin ainakin yhdessä blogissa "bar glitteriksi" mutta en keksinyt sille mitenkään suomennosta.
Jalkakarva... ^_^ Mä näin ne ilmiselvinä kuusenneulasina..! :D
Minäkin muuten rakastan Yves Rocherin Neroli -tuoksua, ehkäpä onnistunein YR-tuoksu vuosikausiin. En tunnistaisi Rocheriksi sokkotuoksutuksella, vaikka muuten tunnen Rocherin tuoksumaailman niin hyvin että useimmista haistan heti sen tietyn rochermaisuuden.
Kun mietin, niin en muuten osaa lokeroida tuota Nerolia minkään kauden tuoksuksi... Se on mulle juhlatuoksu jota käytän harvoin mutta hartaasti. <3
Kyllä, ilman muuta tuoksut vaihtuvat vuodenaikojen mukaan! Sehän niissä niin hauskaa onkin, että aina on jotain uutta nuuhkittavaa vaikka varasto säilyisi ennallaan.
YR:n Neroli olisi muuten aika kiva, mutta sen paras tuoksuosuus haihtuu iholta liian nopeasti ja jäljelle jäävä osuus on aika vaisu. Ja tuossakin on mun mielestä se Rochereille ominainen hajusteiden vesittyneisyys tai laimeus, joka mua niissä aina vaivaa, eikä sillä ole mitään tekemistä tuoksun keveyden tai raskauden kanssa. Varmaan on vaikea tehdä kestäviä tuoksuja, jos hintalapun pitää olla linjassa YR:n edullisen hintatason kanssa?
Kunnollisia, hyvin iholla säilyviä tuoksuja on muutenkin nykyään tosi vaikea löytää ihan hintaan katsomatta. Monet tuoksut haihtuvat iholta jo ennenkuin ehtii muutamaa metriä kauemmaksi hajuvesiosastolta. Sen vuoksi vanhat klassikkomerkit pitävät mut otteessaan vuodesta toiseen.
Kiitos Chloe-vinkistä, pidän tuon kuuloisista tuoksuista, joten testaamaan, testaamaan... :)
Mun iholla Rocherin Neroli kestää tuntikaupalla :) Sen "sillage" (miksi tuota kutsutaan suomeksi?) on jopa niin vahva, että juhlissa minulta usein kysytään mitä ihanaa tuoksua minulla on, kun se leijailee ympärilläni.
Vaikka en kynsiblokkaaja olekaan, niin olisiko ehkä tikkuhile oikea sana?
Mä tavallaan tykkään myös syksystä, mutta koiralenkkeilijänä jotenkin tää ihan pahin marraskuu, alastonta, paljasta, ankeaa ja kuraista, yrittää masentaa. Tässä tulee esiin yksi epäsäännöllisen kolmivuorotyön ehdottomia helmiä. Hyvin usein pääsee aamupäivällä, valoisaan aikaan, metsään!
Tikkuhile kuulostaa ainakin paremmalta kuin karvahile :D
Voin kyllä kuvitella syksyn edustamat haasteet koiran omistajille... Etenkin isojen ja pitkäkarvaisten koirien. Olen itse asiassa usein miettinyt, hoitochihujen jalkoja tarmokkaasti kurakeleillä puhdistaessa, että miten ihmeessä suurten koirien omistajat toimivat... Onko heillä joku kuraeteinen päiväkotien tyyliin jossa koira puhdistetaan lenkin päätteeksi... :D No ei tietenkään, mutta täytyyhän koira jossain putsata, eikös? Oikein kunnon kurasäällä pyyhintä jollain pyyhkeellä ei varmaan edes riitä vaan hauva on vietävä suihkuun... Kieltämättä tulee mietittyä, että miten tuota jaksaisi tehdä monta kertaa päivässä...
Toinen vaihtoehto tietysti on ettei välitä koiran sisään tuomasta liasta :D
Koiranelämää sivusta katselleena voin todeta, että jonkinlainen rätti/pyyhe/kuramatto eteisessä on pakollinen tassujenkuivauspaikka. Toki hauva pitää opettaa kuuliaisesti odottamaan sen verran, kunnes tassut ovat tarpeeksi kuivahtaneet...
Ulkoa takaoven kautta suoraan pesuhuoneeseen. Eli tavallaan kuraeteinen:) Se on samalla tavalla lenkkiin kuuluva rutiini, kuin se itse käveleminenkin. En mä sitä oikeastaan sen enempää mieti.
Joskus jos remontoisi, niin tulisi kyllä joku kunnollinen systeemi, ettei kura päätyisi edes pesuhuoneeseen...
Tosin tuollainen vähän isomman maavaran koira ei ehkä tule samalla tavalla likaiseksi kuin chihu, joka on koko kropallaan aika lähellä maanpintaa:) Lisäksi me käydään enimmäkseen metsässä lenkillä. Kurakeleillä mennään kuivempaan maastoon. Metsästä tuleva lika on erilaista kuin se kaupunkilika. Mä en tiedä, johtuuko se saasteista vai mistä, mutta metsälenkin jälkeen riittää yleensä huuhtelu kun taas kaupungissa kävelyn jälkeen jalat täytyy pestä shamppoolla, koska se lika ei muuten irtoa.
Yritän pitää turkin ja tassukarvat lyhyinä. Meillä yksi koira ei astu lätäköihin ja liikkuu muutenkin niin hienostuneesti, ettei sillä ole yleensä edes tassut likaiset. Kaksi muuta, ja varsinkin se pienin, rällää ihan sydämensä kyllyydestä kaikki kuraojat läpi ja upposukeltaa pää edellä suohon pitkospuiden reunalta. Sen elämäntehtävä on ilmeisesti olla mahdollisimman märkä ja likainen kaiken aikaa... Ehkä se on onnellinen?
Isoimman koiran villainen turkki hylkii likaa, ei kastu läpi ja kuivuessa lika rapisee siitä itsestään. Se voi joskus näyttää pahimmalta lenkillä, mutta puhdistuu melko hyvin itsekseen.
Märät ja kuraiset koirat voi jättää pesuhuoneeseen odottelemaan ja mennä itse hetkeksi vetämään henkeä ja juomaan lasin punaviiniä, ennen kuin palaa saunalle käsittelemään asiaa:D
Mielenkiintoista. Olettaisin että varmasti saasteilla täytyy olla vaikutusta.
:) :D
Varmasti <3 Kauanko sulla menee sen putsaamiseen tuollaisen metsäreissun jälkeen? Olisi varmaan kidutusta pukea tuollaiselle koiralle joku kurahaalari... Mun mielestä sellaisiin puetut koirat, joita näkee välillä kaupungilla, näyttävät aina vähän kiusaantuneilta... :D Mutta ymmärrän oikein hyvin kurahaalarin koiransa päälle pukevaa emäntää tai isäntää.
:D Ihana ^_^
Varmasti vaikuttavat saasteet ja mitä muuta se katupöly nyt sitten onkaan? Hienoksi jauhautunutta hiekkaa ja asfalttia? Märällä kelillä sekoittuu veteen ja kävellessä roiskuu jalkoihin. Eikä irtoa karvoista.
Tollaiseen roiskumiseen varmaan auttaakin joku kurahaalari, mutta tuskin se suossa uimiseen ja rypemiseen mitään auttaa. Korkeintaan kuraa menee haalarin sisäänkin ja kotona on edessä vielä isompi urakka. Tai snaakkeli hukkuisi suohon haalarinsa painosta. Ehkä sen voisi elmukelmuttaa:D
Mä tunnen meidän lenkkimetsät aika hyvin ja märillä keleillä vältän niitä pahinmpia paikkoja. Eivätpä nuo nyt yleensä niin kovin likaisia metsäreissun jälkeen ole (mun mies voi olla eri mieltä tehdessään koira-autoon sisäputsia). Enemmän tulevat likaisiksi tiellä ja kävelyteillä.
Cockeri menee niin lujaa, ettei mutakaan pysy sen perässä. Ilmavirta varmaan kuivaa sen jo matkalla:) Ja se on loppuen lopuksi kuitenkin niin pieni, ettei sen huuhteluun montaa minuuttia mene.
Tosin meillä ei millään koiralla ole mitään varjeltavaa näyttelyturkkia. Siisti, lyhyehkö ja takuton turkki ei likaannu kovin pahasti. Enkä oikein edes hyväksy sellaista, että koiran turkkia pitäisi suojella niin, ettei se saa elää ja liikkua.
Mä en oikein ole ymmärtänyt koirien pukemista muutenkaan. Nyt kuitenkin tolla senioriosastolla alkaa olla sen verran ikää, että jos on kovin kylmä tai tulee vettä ja räntää vaakasuoraan, niin joku takki on välillä ihan paikallaan selkää ja sisäelimiä suojaamaan tai kotona lenkin jälkeen kuivatteluun.
Ja ihan vähintäänkin kunnon heijastinliivit pitää olla!!!
Kovin tumpuloidut koirat näyttää ihan yhtä vaivaantuneilta ja kömpelöiltä, kuin toppa- ja kurahaalareihin puetut pikkulapsetkin:) (Käytetäänkö sellaisia edes enää, vai onko ne niin epätrendikkäitä?)
Tosin puppekoira jaksoi ontua 6 vuotta pelkkää heijastinliiviäkin. Sellaista, joka ei paina, kiristä, mitenkään haittaa liikkumista, karvat eivät mene väliin jne. Monta kertaa päivässä, monta kuukautta vuodessa ja vuodesta toiseen...
No niinpä tosiaan ;)
Hei, mulla on vielä Sanni tapaamatta! :) (Muille tiedoksi että Sanni on Tiian cockerspaniel :))
Jes, nämä todellakin :) Totilla ja Viivillä on sellaiset neonväriset huomioliivit että varmasti erottuvat maastosta syksyisin tai muuten vain pimeillä keleillä, ovat kyllä liikuttavan näköisiä ne päällään. Muuten ne eivät vaatteista diggaa mutta nuo huomioliivit näyttäis olevan niistä ihan ok :)
Joskaan mulla ei ole osaa eikä arpaa sen nimeämiseen:D
:D
Caroline Ferreran 212 Vip Rosé oli kesällä tuoksuna, nyt tuntuu jo ehkä vähän liian kevyeltä, mutta pidän siitä niin paljon, etten malta vaihtaa. Talvituoksuna jo viime talvelta tuttu Dieselin Loverdose Edp (se violetti puteli) joka on samalla mystinen, tumma ja silti niin..ihana.
Tykkään hajuvesistä, en meikkaa kuin joskus, kulmat ja tukka pitää olla hyvin, muulla ei niin väliä, mutta joka ikinen aamu pitää laittaa hyvää hajua :D vanhat pullot on tallessa, ne muistuttavat vanhoista muistoista ja niiden kautta voi aina palata menneeseen.. :)
Loverdose on mulle sellainen tuoksu josta samaan aikaan tykkään (vastustamaton lakritsi... namms!), mutta samalla en voisi kuvitella itse käyttäväni sitä. Ehkä se lopulta kuitenkin on liian makea. Mutta persoonallinen se on, erottuu noiden ns. mainstream-makeiden tuoksujen joukossa positiivisesti :) Mun mielestä. ^_^
Täältä löytyy ainakin yksi kausi-tuoksuttelija! :D Kesällä Chanelin Chance tai uutena Ralph Laurenin Big Pony pink. Nyt syksyllä ehdottomasti Bossin Nuit. Kestosuosikki läpi vuoden ja vuosien on Bossin puolipallon mallinen Woman. Poison on lapsesta saakka ollut itselle sellainen tuoksu, että "jonakin päivänä se on mun." Onko Sanni sulle tuttuja käyttämäni tuoksut? Mielipiteitä? :D
Chanelin Chance on käytössä itsellänikin, Eau Fraiche ja Tendre -versioina.Ja nimenomaan kesäkäytössä :)
Ralph Laurenin Big Pony Pink ei ole minulle tuttu, mutta Bossin Nuit on oikein miellyttävä ja voisin itsekin kuvitella käyttäväni sitä syksyllä. Bossin Woman on minulle vähän sellainen liian "helppo" tuoksu, se on hyvän tuoksuinen mutta siitä puuttuu joku persoonallisuus jonka takia se ei jää mulle mieleen. Työvuosilta muistan että sitä oli helppo myydä klassisen eleganttina naisten tuoksuna, ja pidin tuoksusta itsekin mutta se ei olisi mun tuoksu. :)
Muoks. Hei, tajusin juuri mitä tuoksua tarkoitit tuolla Laurenin Big Pony Pinkillä :) En muistanut yhtään että nimessä oli 'Big', myin tuota paljon silloin kun tuo ponituoksukokoelma ilmestyi. Tyttömäinen, kiva tuoksu, myös sellainen aika helppo ja moneen makuun menevä. Taisi olla suosituin niistä neljästä tuoksusta. Ei ihan mätsää omaan makuuni, hedelmäiset tuoksut ei enää ole olleet mun juttu sen jälkeen kun taisin saada hedelmäesanssiyliannostuksen Escadan kesätuoksuista. :) Niistäkin tykkäsin ennen tosi paljon, nyt ei tipu enää yhtään.
Niin siis kappas, se Chance on itellänikin Tendre! :D
Kyllä vaihdan tuoksua kausittain. Nyt syksyllä oon käyttänyt Kenzon Amour -tuoksua. Olen todella huono kuvailemaan tuoksuja, mutta ainakin pehmeä se mielestäni on :D Mun suosikkituoksu ikinä on Marc Jacobsin Daisy, mutta en osaa käyttää sitä kuin kesän ja alkusyksyn ajan. Hakusessa olisi täydellinen hajuvesi talvea varten :)
Kenzon Amour on sekin yksi all-time-suosikeistani, vaikka en edes omista sitä :D Todella ihana tuoksu, ja kyllä, se on pehmeä :)
Mä tykkään Marc Jacobsin Daisy Eau So Freshistä :) Perus-Daisykin on ihan hyvä, mutta jos ostaa pitäisi niin Eau So Fresh <3
Oma kestosuosikkini on ympäri vuoden Guccin Gorgeus Gardenia. Siitä en pääse yli. Mutta talvella sen rinnalle nousee toinen Guccin, legendaarinen Rush. Se on täyteläinen ja ihana talven piristäjä. Kyllä, olen Guccin tyttö :)
Guccilla on tosi hyviä tuoksuja, mutta mikään ei koskaan ole koskaan ylittänyt mun sydämessä ihanan puista 90-luvun Gucci Accenti -tuoksua joka on sittemmin lopetettu.. Nykyisellään tykkään enemmän Guccin miesten tuoksuista :D Onneksi omakin ukko tykkää ^_^
Itse en yleensä vaihda hajuvesiä vuodenaikojen mukaan, vaan menen fiilispohjalla :)
Osaisitko Sanni muuten suositella pintakuivalle sekaiholle luonnonkosmetiikan puhdistusgeeliä? :) Mielellään geelimäinen, koska en tykkää vaahtomaisten tuotteiden tunnusta. Olen tähän asti käyttänyt EkoPharman Vadelma-sarjan puhdistusgeeliä, koska kosteuttavat tuotteet ovat tuntuneet parhaimmilta (vaikka iho tuottaakin epäpuhtauksia kohtalaisesti)
Siis tarkoitatko geeliä, joka ei vaahtoa, vai vain tuotetyyppiä (eli ei suoraan vaahtona pullosta tulevaa)?
Suurin osa geeleistä vaahtoaa ainakin miedosti, eikä tällä hetkellä tule mieleen vaahtoamatonta luonnonkosmetiikan puhdistusgeeliä. Mutta jos tuote saa vaahdota, niin heitän vinkkinä ihan viimeisimmän testaamani tuotteen, eli Mia Höydön Kaunis-puhdistusgeelin. Se tosin on vähän hinnakkaampi niinkuin koko Höydön linja, mutta enhän tiedä minkä budjetin tuotetta etsit :)
Kaunis-putsari on koostumukseltaan tutun hyytelömäinen niinkuin 99% luonnonkosmetiikan geeleistä, mutta ei niin lirua kuin vaikka tuo EkoPharman geeli. Ihoa ei jää kiristämään tämän jäljiltä eli on hyvin hellävarainen. Puhdistaa kuitenkin ihon tehokkaammin kuin esim. EkoPharman Vadelma-geeli (mutta ei vahvaa meikkiä, siihen pystyy harva luonnonkosmetiikan putsari ellei ole öljypohjainen).
Toinen vinkkauksen arvoinen mieleen tuleva tuote on latvialaisen Kivvin salvia- ja piparminttuputsari. Se ei ole ihan geeliä vaan maitomaista nestettä joka ei kuitenkaan ole emulsiota vaan vaahtoaa kasvoilla. Itse tykkään tuosta koostumuksesta enemmän kuin ihan rehellisestä geelistä, mutta nämä ovat tietysti täysin makuasioita. Ainoa miinus tuotteessa on tuoksu. Kirjoitin Kivvin tuotteista täällä.
Juttu Mia Höydön tuotteista ei vielä ole ulkona, vaikka postaus on jo valmiina. Se tulee osaksi joulukuun kotimainen kosmetiikka -teemaviikkoa :)
Jos laitan glitterlakkaa, laitan lakkaa ensin meikkisienelle ja sillä tuputan glitteriä kynsiin. Meikkisieni imee itseensä sen lakan ja kynsille päätyy vain glitterit - huonostakin glitterlakasta saa hyvän (tai ainakin paremman) tällä keinolla :)
Hyvä vinkki :) Ilmeisesti siis annostelet sienelle ihan kunnon volyymit glitterlakkaa? Mulla on joitain sellaisia glitterlakkoja joissa niitä hileitä ei todellakaan millään meinaa tulla ulos pullosta vaikka kuinka lappaa ulos paksuja siveltimellisiä lakkaa... :p En tajua miten nämä lakat on suunniteltu toimimaan. Eihän kynnelle voi levittää viittä hervottoman paksua kerrosta lakkaa... Ja niin täytyisi kuitenkin tehdä jos mielii saada rehellisen glitterkerroksen aikaiseksi.
Pullo muutamaksi tunniksi alaspäin. Foliopalan päälle pullosta suoraan kaatamalla lakkaa ja vaikka meikkisienen palalla tuputtelet lakkaa sieneen etsien mehukkaimmat glitterit.
OK, kiitos :)
Annostelen sienelle about "siveltimellisen" lakkaa, sit tuputan kynnelle, ja taas lataan sienelle siveltimellisen jne. Koko homman aloitan tietty laittamalla kynnelle kerroksen mitä tahansa lakkaa, jotta glitterit tarttuvat helpommin.
Mielestäni tällä tavalla ei tule kumminkaan kauhean paksua kerrosta, koska enimmäkseen kynnelle päätyy glitterit ja lakan "geeli" jää meikkisieneen :)
Kiitos :)
Tuoksumieltymys on aaltomainen juttu, välillä tekee mieli makeahkoa/mausteista, joskus pakko suihkia jotain vihreää ja raikasta :)
Olen ollut taas laiska hajuvesien käyttäjä, mutta YR:N Sitruuna-Basilika vartalosuihke oli kesällä todella kätevä tuoksuvalinta.. toimi deodoranttinakin.
Täytynee kaivella taas tuoksuvarastoa, enne kuin eltaantuvat.. Pari vuotta sitten käytin aivan ihanaa italialaismerkkistä vartalo-colgnea, (Mansikkanetin poistomyynnistä).. mutta se muuttui sitten kisunpisuksi...!
Syksyksi ja talveksi vaihdan aina aika tuhdit hajuvedet. Thierry Muglerin Angel ja Chanelin Coco. Jonkun mielestä ehkä iltatuoksuja, mutta minä en jaksa olla niin fanaattinen tuoksujen suhteen, onko joku ilta- vai päivätuoksu. Minusta on ihan ns. kääriytyä tai pukeutua tuoksuun, vähän kuin villapaitaan. Tottakai välillä tekee mieli laittaa kevyempää tuoksua ja silloin käytän Hugo Bossin Orange tai Melvitan ruusutuoksua.
Vihretä tuoksut eivä sovi minulle, ne haisee enemmänkin kissanpissalta minulla. Minun ihollani näköjään toimii makeat ja mausteiset tuoksut. :)