Olen
...saanut matkalla enemmän hyttysenpuremia kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna öttiäiset sentään jäivät Skiathokselle, nyt elektroninen hyttysentappaja on ollut reissun viisaimpia sijoituksia. Parga oli ehkä suurin hyttysloukku.
...syönyt matkan aikana yhden "kielletyn" herkun: pinaattipiiraan. Aivan taivaallinen.
Suosittelen Attika Artopoeia -leipomon spanakopitaa, lupaan että makuelämys vie järjen. Attikan piiraissa on julmetun paksu, painava ja mehukas täyte ja vain hyvin ohuelti vastustamattoman rapeaksi paistettua filotaikina. (Toisissa piiraissa voi olla vähän täytettä, paljon taikinaa.) Raksahtaa hampaissa silleen ihan syntisen täydellisesti... (Vähensin syyllisyyden tuntojani poistamalla päällimmäiset filokerrokset :) Saa ottaa huumorilla! ;))
...ikävöinyt Mr. Karkkipäivää tällä kertaa ehkä vähän enemmän kuin yleensä <3
...kuluttanut matkan aikana puolitoista purkkia huulirasvaa. Nykyinen riittää onneksi Suomeen asti.
...saanut tällä kertaa nostettua rahaa automaateista ongelmitta. Vaihdoin pankkia viime vuotisen jälkeen. Kannatti kaikin puolin.
...näemmä muuttunut yhä vain askeettisemmaksi matkatavaran suhteen; mukaan pakatuista vaatteista kolmasosa on käyttämättä.
...ostanut esimmäistä kertaa silmämeikinpoistopyyhkeitä tavallisen meikinpoistoaineen sijaan. Ja nehän ovat tosi näppäriä! Eivät kirvele silmissä ja ovat tosi tehokkaita. Kaikkea sitä tajuaa vanhalla iällään.
Kirkolla, missäs muualla :)
En ole
...syönyt enää seepiaa viime syksyn trauman jälkeen. Vieläkin yököttää, oikeasti.
...lakannut kynsiä kertaakaan matkan aikana, vaikka niin innoissani valitsin mukaan otettavia sävyjä. Geelivahvisteista puolet on irronnut.
...käyttänyt matkalla kertaakaan huulipunaa tai huulikiiltoa
...syönyt yhtään suklaata Suomesta lähdettyäni. Harvinaisen pitkä suklaamieliteoton ajanjakso.
...taaskaan käyttänyt päivittäin aurinkovoidetta. Olen maailman huonoin esimerkki. Olen ihoni ennenaikaisen vanhenemisen siis valinnut.
...jaksanut jumpata säännöllisesti niinkuin edellisillä reissuilla. Eikä ole huono omatunto.
Kykladien sininen ja valkoinen....
Alemmat kuvat Paroksen Naoussasta, ylimmät kaksi Parikiasta.
.
Tänään suuntaan päiväretkelle Serifoksen saarelle. Taitaa olla laskujeni mukaan Kreikan saareni numero 36. :)
*
P.S. Newolosta tai hyvinvointivalmennuksesta yleisesti kiinnostuneet tai te joilla on siitä kokemusta (vaikka negatiivistakin), minua pyydettiin välittämään linkki aihetta koskevaan kyselyyn. Vastaamassa voi käydä täällä. Kysely on täysin anonyymi.
.
P.P.S. Jotenkin niin hauskaa että eilinen postaus sai niin suuren suosion :D Tällainenkin aihe näemmä voi herättää vilkasta keskustelua..! ^_^
11 comments on “Olen / en ole”
Seepiasta tuli aasinsiltana mieleen, että oletko sattumoisin nähnyt tämän jutun? (http://nyt.fi/a1305991478553)
Olen itse kala-allerginen kasvissyöjä, mutta tuon luettuani tajusin, että mulla ei ole ihan minkäänlaista käsitystä siitä, miten eettisesti vaikkapa kaupassa myytävät lohet tai tonnikalat on tapettu (nuo on siis ainoat merenelävät, joita olen muulle perheelle ostanut). Pitää varmaan lukea tuo NYTin jutussa mainittu biologi Telkänrannan kirja ja perehtyä aiheeseen muutenkin jotain kautta.
Viihtyisää loppulomaa ja kiitos ihastuttavien kuvien ja tarinoiden jakamisesta! ♥
Tulipa ikävä olo tuon kalajutun luettuani :´-( Mitä tässä nyt sitten pitäisi seuraavaa kalaruokaa syödessä ajatella... :/
Tänään söin mustekalaa. Paljonkohan se oli kärsinyt...? :(
...vaikka ymmärrän siis ettet laittanut tätä kommenttia (sinut lukijana tuntien) jotta ahdistuisin kun seuraavan kerran otan kalaa lautaselle. Pelkäänpä, että valtaosa kaikista syömistämme kaloista on kärsinyt jonkun verran. :( Kyllä minua on aina surettanut ajatus jonkun troolarin kannelle paiskottavista kaloista jotka sätkii siinä itsensä kuolemaan...
Voi ei! En todellakaan tarkoittanut pahoittaa mieltäsi! ♥ Söisin varmasti itsekin terveys- ja järkevyyssyistä mereneläviä, ellei niiden maistaminen jäisi viimeiseksi ateriakseni. Enkä ole vielä ajatellut lopettaa kalaruokien ostamista perheen syötäväksi, joten koen itseni aivan yhtä lailla vastuulliseksi kalojen kärsimystä mahdollisesti edesauttavassa toiminnassa.
Nauti auringon lämmöstä! :)
Kiitos Ylva :) Tosiaan arvelin kyllä, kun sinut kommenttilaatikosta "tunnen" pitkäaikaisena lukijana (ja erittäin mukavana ja myönteisenä sellaisena :)) että et varmastikaan tarkoittanut kommenttia syyllistävässä mielessä. Hyvähän se on ainakin tiedostaa tuo kalojenkin kärsimys. On totta ettei moni varmasti tule sitä ajatelleeksi.
Olen itsekin tosi huono käyttämään aurinkorasvaa. Tänä kesänä en tainnut Suomessa laittaa yhtään aurinkorasvaa, vaikka kävin elokuussa joka päivä ottamassa aurinkoa :D Enkä palanut kertaakaan tänä kesänä. Ihotyyppini kestää aika hyvin aurinkoa, ensimmäisinä aurinkoisina päivinä innostun siitä auringonotosta liikaa ja silloin en ole niin tarkka minuuttimäärien kanssa, joten aina se eka auringonottokerta päätyy palamiseen :D
Viimeksi Kreikassa lomaillessani käytin aurinkorasvakerrointa 10 ja hyvin pärjäsin. Jos en käynyt uimassa, en lisäillyt aurinkorasvaa edes päivän aikana (Hyi minua).
Toisaalta, toiset juo ja polttaa paljon, mun paheeni on auringonotto :D
Näin minäkin aina sanon :)
Tosin oma auringonottoni on vähentynyt radikaalisti viime vuosina. Edelleen oleilen mieluusti auringossa enkä esim. terassillakaan istu koskaan varjossa, mutta sellaista varsinaista harkittua aurinngonottotoimintaa tapahtuu enää todella harvoin.
Mullakin riittää Kreikassa SK10, tosin riittäisi varmasti SK6:kin jota ennen käytin. Olevinaan sen verran "järkevöidyin" että nostin kroppaaurinkovoiteen suojakertoimen tuohon kymppiin ja naamakertoimen (:D) viiteentoista.
Hei Sanni!
Voitko kertoa sun veriryhmän? Oon tota karppaus-asiaa miettiny... Itellä ei maitotuotteet oikein toimi...
Miten veriryhmä liittyy karppaukseen? :D
joo oli vähän lyhyt selonteko. No kun oon A-veriryhmää niin maito ei sovi mulle eikä oikein punainen lihakaan
Aaa. Mä en ole tiennyt yhtään että veriryhmä voi vaikuttaa ruoka-aineiden sietokykyyn. Mielenkiintoista.
Avaatko vähän että mihin tämä tieto perustuu?