Tuli taas mieleen tällainen mitä omituisin aihe blogattavaksi. (Alanko mä käydä tätimäiseksi..? Onko nää ihan tätiaiheita..? Varoittakaa jos siltä vaikuttaa! Mun viimeiset 15-vuotiaat lukijat nostaa kohta kytkintä :D)
Hukkaan menevä ruoka.
Kuinka paljon heitätte ruokaa pois? Jääkö teillä paljon yli ruokaa tai elintarvikkeita jotka ehtivät mennä pahaksi?
Aihe tuli mieleeni tänään kun tyhjentelin jääkaappia Maarianhaminassa. Tunnustaudun pakastus- ja ruoanjämienhyödyntäjäfriikiksi (- kaikkien muiden friikkeyksieni ohella.. mitäs niitä löytyikään, kosmetiikka-, kontrolli-, lista…).
Minun tekee pahaa heittää ruokaa pois, ja esimerkiksi tilanteessa, jossa olen lähdössä pitkälle reissulle (kuten nyt), pyrin säästämään tai hyödyntämään jääkaapin sisällön niin perusteellisesti kuin mahdollista. Myös mieheni sangen liikkuvainen työ ja elämäntyyli pitävät huolen siitä, ettei jääkaappi ehdi joka viikko tyhjentyä normaalin arkiruokailun kautta, ja ilman toimenpiteitä ruokaa ehtisi mennä pahaksi aika paljon.
Miehelle vähän korvapuustia siitä, ettei hän ole oppinut huolehtimaan pilalle menevien elintarvikkeiden hyödyntämistä…
Palatessani omilta matkoilta saa miehen jäljiltä olevaan jääkaappiin aina tehdä kiinnostavan tutkimusretken tutustuen eri asteiden kuivettumis- ja homehtumisvaiheissa oleviin vihanneksiin, juustoihin ja leikkeleisiin. Kyllä sinne minunkin jäljiltäni joskus jää vihanneksia, se myönnettäköön, mutta ei tuo mies useinkaan niitä heitä pois vaikka emäntä olisi poissa monta viikkoa :D (Kenen kotona tämä on tuttua...?)
Tänään tyhjensin Maarianhaminan jääkaapin kaikesta öljyjä ja maustetahnoja lukuun ottamatta. Kuten tuli todettua, olen Pakastaja. Heitän pakkaseen melkein kaiken jonka arvioin selviävän pakkasesta hyödyntämiskelpoisena. Luin jostain, että jopa tuoretta, raakaa omenaa voi pakastaa, ja niinpä pakastin viime syksynä sisareni tuomaa omenasatoa. Kelpasivat hyvin piirakan täytteeksi sulatettuina.
Pakastan myös kaikki maitotuotteet, avatutkin. Raejuustot, jogurtit, rahkat, kermat, soijamaidot. Soijamaito esimerkiksi ei ole pakastuksesta moksiskaan, eikä makukaan muutu. Kypsytetty juusto selviää pakastuksesta myös suhteellisen hyvin, mutta tuorejuustojen rakenne muuttuu. Ne ovat edelleen syötäviä, mutta sopivat vetistyneen rakenteensa puolesta paremmin vaikka kastikkeisiin tai sosekeittoihin kuin sellaisinaan syötäviksi. Viime kesänä pakastin netin ohjeiden mukaan jopa mozzarellaa (kaikki neste on poistettava), ja sen koostumus ja maku säilyivät lähes täydellisesti.
Mitä en pysty pakastamaan, otan mukaan tai annan esimerkiksi sisarilleni. Nyt Maarianhaminasta lähti mukaan kassillinen tuorevihanneksia kuten porkkanaa, paprikaa ja sipulia. Ehdin syömään nämä vielä toisessa kodissani ennen reissuun lähtöä. Nyt varmaan nauratte, mutta toin jopa Zürichistä mukanani vihanneksia ja yhden avokadon, joita en ehtinyt syödä majapaikassani. ”Matkaeväiksi”, ajattelin, mutta söin Sveitsistä mukana kulkeutuneen avokadon vasta viikkoa myöhemmin. :) Se oli vielä ihan kunnossa.
Kaikki ihmisten poisheittämä ruoka ei kuitenkaan ole pahentunutta. Moni, oma mieheni mukaan lukien (Sanni kurtistaa kulmiaan), heittää päiväyksensä ylittäneet, avaamattomatkin elintarvikkeet saman tien roskiin.
Ymmärrän tämän tiettyjen elintarvikkeiden, kuten tuoreen lihan ja kalan kohdalla, mutta en esimerkiksi maitotuotteiden. Tai kananmunien. Useimmat tietävätkin, että kananmunat säilyvät viikkoja, jopa kuukausiakin, päiväyksensä jälkeen. (Luin juuri jostain kanalan pitäjästä joka puhui munien säilymisestä kuukausissa.) Kananmunan kuntoisuuden voi helposti tarkistaa vesilasitestillä; jos veteen laitettu raaka muna kelluu, se on pilaantunut. Pohjaan uppoava on syömiskelpoinen. Pilaantuneen munan sisällä kehittyneet kaasut nostavat sen pintaan.
Entä maitotuotteet? Useat juovat maitoa päiväyksen jälkeen luottaen hajuaistiin (ja kahvin kanssa voi suorittaa juoksettumistestin), mutta moniko söisi kolme viikkoa vanhaa jogurttia? Tai kuukauden vanhaa rahkaa?
Hapanmaitotuotteet säilyvät huomattavan pitkään päiväyksensä jälkeen, kunhan niitä ei avaa. Puhutaan viikoista, jopa kuukaudesta. Tämä vahvistettiin Arlalta, kun viime kevään rahkahulabaloon yhteydessä kysyin heiltä maitorahkan säilyvyydestä. Rahkaa voi muuten Arlan mukaan pakastaakin, mutta kuten muissa tuorejuustoissa (rahkahan on itse asiassa tuorejuustoa), koostumus muuttuu jonkun verran.
Myös raejuusto säilyy pitkään päiväyksensä yli avaamattomana. Sekin valmistetaan maitohappokäymisen avulla, ja hapatus pidentää säilyvyyttä.
Heinäkuussa Sveitsiin lähtiessä jääkaappiin jäi pari soijajogurttia. (Ne, kuten maitojogurtit, ovat myös hapantuotteita.) Parasta ennen 10.7., eli päiväyksestä oli 6 viikkoa. Söisinkö..? Kyllä söin. Jogurtin tuoksu, koostumus ja maku olivat täysin normaalit. Toinen jogurteista jäi vielä avaamatta. Sujautin sen asunnolta lähtiessä kerman ja mantelimaidon kanssa pakkaseen…
Tiedän, että kuulostan nyt joltain Martalta, mutta ruoan hävikki Suomessa on ihan kamala. Suomalaiset heittävät ruokaa menemään 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa (saasyoda.fi).
Täällä puhuttiin hiljattain kestävästä kulutuksesta halpisvaate-kirjoitukseni kommenteissa. "Halparättien” ostamista on helppo kritisoida, mutta moniko tulee ajatelleeksi, että myös ruoan poisheittäminen voi yhtä lailla olla epäeettistä kulutusta? Kuluttajaliiton mukaan "yksittäisen kuluttajan ruokavaliossa ympäristön kannalta suuri merkitys on poisheitetyn ruoan määrällä."
En todellakaan röyhistele täällä rintaani koska pakastan aterioita ja sullon porkkanapusseja käsilaukkuun, sillä paljon matkustelevana elämäntyylini kiistatta aiheuttaa ympäristökuormitusta. Mutta kuten kotimaisesta ruoasta kirjoittaessani, haluan tuoda esiin pikku juttuja joilla voi olla ja on merkitystä. En itsekään ollut tullut ajatelleeksi ruokahävikin merkitystä ympäristölle, ennen kuin sattumalta osuin aihetta käsittelevään uutiseen.
On epärealistista olettaa, että monikaan kulutus- ja nautintopohjaiseen kulttuuriimme tottunut muuttaisi yhtäkkiä tapansa ja lakkaisi shoppailemasta, tekemästä lentomatkoja tai ottamasta pitkiä kuumavesisuihkuja. Minusta sellaisesta on turha tuntea syyllisyyttä, me emme kaikki ole täydellisen epäitsekkäitä teoissamme. On aivan loistavaa, että joku on tiedostavampi. Mutta myös se on hyvä, jos me muut teemme vaikka niitä pieniä arkisia asioita, joilla on merkitystä pitkässä juoksussa.
Eikö ole hassua, että sen lauantaisen pyttipannun jämän pakastaminen voi olla yksi sellainen asia. :)
*
Ja nyt lupaan kirjoittaa lähiaikoina enemmän kevyitä ja viihteellisempiä (pinnallisempia?) juttuja...! ^_^ Eiköhän täältä taas parit tuotearvostelut ja meikkipostaukset irtoa. :)
98 comments on “Paljonko menee ruokaa roskiin?”
Valitettavasti olen joutunut luopumaan -30% tuotteiden ostosta, koska siten merkitty leipä on useammin kuin kerran homehtunut jo päivässä... :( Harmi, säästäisin mielelläni poistotuoitteita hyödyntäen, mutta olen huomannut, etteivät ne päivämäärämerkinnät aivan turhia ole...
Haha meilläkin on tehty lettuja mökillä talven yli olleesta maidosta ja suurin osa leipomuksista, osa arkiruuistakin toki sisältää useita ns pilaantuneita raaka-aineita! usein kun jääkaapista löytyy hapantunut maitotuote joku kuittaa että no jätä sinne ja leivotaan joku päivä jotain^_^ Välillä saadaan hyvät naurut äidin kanssa, kun kerron, mitä kaikkea pilaantunutta päivän ruokaan on taas uponnut:D vihanneksista tai juustoista voi aina leikata homeisen kohdan pois ja tuote on yleensä aivan käyttökelpoinen. Kyllä ne pöpöt paistaessa kuolee! Se on jännä, että ihmisistä on tullut niin yli varovaisia eikä edes omaan makuaistiin luoteta; miksi päiväyksen ylittänyt rahka pitäis vieläpä avaamatta heittää pois, ympäristön lisäksi säästyisi kukkaroon rahaa kun syötäisiin kaikki syömäkelpoinen mikä on ostettu
Pöpöt ja home on kaksi eri asiaa. Pöpöt kyllä yleensä kuolee kuumennettaessa. Homeet kuitenkin tuottavat hometoksiineja, eli myrkkyjä ruoka-aineisiin. Niitä ei saa pois vaikka näkyvän homeen poistaisikin. Jättäisin itse kaiken vähänkään homeisen syömättä yhtä lailla, kuin en laita suuhuni palanutta ruokaa sen karsinogeenisyyden (eli aiheuttaa syöpää) vuoksi.
Olen huomannut yhdeksi tärkeimmistä keinoista hävikin vähentämisessä ruokaostosten "vakioinnin". Meillä ostetaan pääsääntöisesti vain hyväksi havaittuja, tuttuja tuotteita, jotka takuulla syödään. Useimmiten heitetään pois sellaisia tuotteita, joita on ostettu "kun jännän kuuloisessa reseptissä luki"...
Ja toinen juttu on kirjoittaa pakkaukseen aina avaamispäivämäärä. Ainakaan minä en aina muista, että kuinka pitkään joku jogurtti tms on kaapissa ollut avoimena. Mutta jos siihen on merkitty avaamispvm, niin voi vähän vahtia että tulee käytettyä loppuun.
Ja todellakin on nautinnollinen haaste keksiä jotain kivaa ruokaa jääkaapin jämistä! Mikä riemu, kun saa aikaiseksi perheelle jotain hyvää, vaikka ensin näytti ettei jääkaapissa ole mitään syötävää :-)
Meillä monet hyvät pöperöt ovat syntyneet juuri siten, että kaapeista on kaavittu kasaan kaikki mitä niistä löytyy (monesti sieltä nimittäin löytyy vaikka mitä,vaikka ensivilkaisulla vaikutelma onkin että "meillä ei oo mitään ruokaa"!), ja kyhätty niistä ateria. Ei sen aina tarvitse olla niin viimeisen päälle ja gourmeta. :)
Ja tuo päivämäärien merkitseminen avattuihin tuotteisiin oli loistava vinkki, kiitos siitä! :)
Mä koen olevani aika hyvä hyödyntämään ja jatkokäyttämään jämiä. Mun taloudessani missään nimessä mene ruokaa roskiin siinä määrin, kuin vaikkapa lapsuudenkodissani, jossa tehdään joka päivä uusi lämmin ruoka riippumatta siitä, että edellisenkin päivän jämä on vielä jääkaapissa ja siitä saisi helposti jatkettua toisen päivän aterian. Usein ne edelliset päätyvät lopulta roskiin, ja ylipäänsä suureen jääkaappiin hautautuu vaikka mitä.
Mulla ei kuitenkaan ole pakastinta, ja pelkään, että talouteni kuitenkin yltää siihen keskimääräiseen ruoan vuosihävikkiin (12-14kg per talous?). Eniten menee hävikkiin hedelmiä, joitakin vihanneksia, leipää, leikkeleitä. Kun onnistuu unohtamaan jonkun puolikkaan perunapussin pilaantumaan, siinä on jo kilo, ja joskus hedelmät tuntuvat menevän pilalle ihan hetkessä. Tänään heitin pois puolikkaan sinihomejuuston, joka kasvoi jo ihan väärän näköistä hometta, ja jääkaappiin jäi vielä poisheittoa odottamaan ainakin juustosalsaa ja majoneesia.
Tänäänkin kuitenkin vuoleskelin kuivettuneesta ja valkoiseksi pinnottuneesta cheddarkimpaleesta ihan uskottavalta näyttävän juuston vielä esiin, enkä niuhota päiväysten päälle, kyllä sen hajusta ja mausta tietää, onko tavara vielä ajankohtaista. Pakastin auttaisi kyllä paljon hävikin vähentämisessä, leipäpussitkin voisi heitellä suoraan pakastimeen ja sulatella sieltä tarpeen mukaan.
Kylllllä. Täälläkin juuston vuoleskelija ;) Leikkaan myös kasviksista nahistuneet tai vettyneet kohdat pois ja syön hyvällä halulla :)
Hyvä postaus! Niinkuin se Suomalaisen ruuan suosimisestakin kertova :)
Itselläni menee todella vähän ruokaa biojätteeseen. Pyrin hyödyntämään kaikki jämät. Jos syön esim. riisiä ja kanakastiketta ja kastike loppuu ennen riisiä niin syön lopun riisin vaikka tonnikalan tai jauhelihan kanssa :) En ymmärrä syömäkelpoisen ruuan heittämistä roskikseen tai sitä että ei jaksa tutkia jääkaapin sisältöä ja ruoka vanhenee sinne.
Kuulemani mukaan muuten, jos tuotteessa on hometta, ei homeisten kohtien poistaminen enää auta. Homeet ovat sieniä, jotka kasvavat rihmastona... Eli pelkkä näkyvän homeen poistaminen ei poista hometta tuotteesta. Se on jo siinä vaiheessa levinnyt koko elintarvikkeeseen, vaikka näkisitkin vain yksittäisiä pilkkuja. Sama pätee leivän säilyttämiseen jääkaapissa, mitä en ole ikinä ymmärtänyt. Se pilaantuu ihan yhtä lailla, mutta pilkut eivät vain tule pintaan...
Tässä menee mun raja. Mitään homeista (poislukien tietty juustot ymv, joiden kuuluukin olla "homeessa") en käytä. Lievästi pehmenneitä ja "pilaantuneita" kasviksia saatan käyttää. Varsinkin kun ko. efekti useimmiten johtuu enemmäkin liian tehokkaasta jääkaapista ja jäätymisestä, kuin niinkään pilaantumisesta...
Nohh, hehheh... :D Luulen, että mun elimistö on kenties saanut mun elämän aikana niin paljon homeista ruokaa, että se on kehittänyt jonkun vahvan immuunisuojan homeen bakteereita vastaan. Päätellen siitä, että en ole koskaan kokenut ruokaan liittyvää sairautta vaikka jos jonkinlaista epäilyttävää on tullut syötyä --> en ole saanut myrkytys- tai edes lieviä pahoinvointioireita mistään ruoasta Suomessa tai ulkomailla. *koputtaa puuta*
Homeita vastaan tuskin on mahdollista kehittää immuniteettia. Homeisen ruoan ongelma on homeiden tuottamat hometoksiinit eli myrkyt. Niillä on omat pitkäaikaisvaikutuksensa kuten on esim. palaneen ruoan syömisessäkin (karsinogeenisyys eli aiheuttaa syöpää).
OK. Karsinogeenisyys toki on tuttu, palanutta ruokaa en syö.