Torkuin parvekkeella ilta-auringossa. "Menen ihan kohta sisään ja teen sen blogijutun", ajattelin. Niinä hetkinä kun horros tilapäisesti hälveni vaihtaessani asentoa aurinkotuolissani.
Kello 18.30 aurinko alkaa kadota parvekkeeltani. Varjon viileys herätti minut. "Menen ihan kohta sisään..." ajattelin taas. Tartuin maahan pudonneeseen Allt Om Mat -lehteen ja aloin lukea lehden fetajuustotestiä. Feta... Mmmm.... Testijutussa oli kuva paahdetuista kasviksista kera murustetun fetan.
Mmmm.
Tässähän alkaa olla nälkä. Ja kello näyttää tosiaan illallista.
Katsoin taivaalle. Aurinko oli kadonnut talon katon taakse.
Mutta pihalle se vielä paistoi. Koko loppuillan.
.
Tuntia myöhemmin olin kattanut kerrostaloasuntoni pihalle yhden hengen "Välimeren illallisen".
Ihan pihalla.
Eikä mitään blogijuttua. *
Parvekkeen pikkukalusteet heilahtivat hetkessä pihalle.
Uunipaahdettua munakoisoa, porkkanaa, punasipulia, kirsikkatomaattia, paprikaa, salottisipulia, valkosipulia, minttua, timjamia.
Fetaa, pistaasipähkinöitä, hyvää oliiviöljyä. Suolaa ja pippuria.
Lasissa Sannin spesiaali; omena light -siideriä, vissyä ja limeä. Tätä kuuluu juoda auringossa. Tai saunan jälkeen.
Kerrostalon pihakin voi olla ihan kiva paikka :)
.
*) Paitsi tämä. ;)
Huomenna Seglinge-stoori ja Mr. Karkkipäivän housut. Jos en nukahda taas parvekkeelle.
