Olin tässä kirjoittamassa huomiselle juttua keskiviikkoisesta Biodelly-vierailustani. Halusin kirjoittaa alkuun pienen pätkän blogeista, mainospostauksista ja kaupallisuudesta, mutta sehän sitten lähti tuttuun Sanni-tyyliin rönsyämään. Kun kirjoitus ei lopulta liittynyt postauksen varsinaiseen aiheeseen mitenkään, päädyin irrottamaan tekstin tähän omaksi pakinakseen.
Ajatuksiani blogien kaupallisesta/tilatusta vs. omaehtoisesta sisällöstä.
Tekee mieli lausua muutama sana aiheesta mainospostaus. Blogit ovat nykyään niin kaupallisia, että tämänkin tyyppinen postaus (--> viittaa huomiseen postaukseen) nähdään itsestäänselvästi yrityksen "tilaamana" mainoksena. Eikä moni bloggaaja varmaan tänä päivänä enää edes tekisi tämän kaltaista juttua oma-aloitteisesti ilman palkkiota. Minua tällainen hieman ärsyttää, vaikka ymmärränkin kehityksen nykytilanteen taustalla. On erittäin ok, että bloggaajat tienaavat blogeillaan eivätkä mainostajat hyväksikäytä heitä, mutta ääripäässä ilmiö on mennyt suuntaan, jossa bloggaaja jo lähtökohtaisesti miettii, miten voi hyötyä jostain kirjoittamastaan.
Myös mainostajien päässä suhtautuminen on muuttunut. Voitteko kuvitella, että minulle viime vuonna tarjottiin palkkiota, jotta vinkkaisin blogissa tapahtumasta, jonka tyyppisistä minulla on muutenkin ollut tapana vinkata lukijoilleni ihan vapaaehtoisesti. Jäin jotenkin tosi hämmentyneeksi. (En ottanut palkkiota vastaan.) Samalla on totta kai hyvä, että varta vasten tilatusta mainoksesta tarjotaan palkkiota, mutta hämmennyin siitä asetelmasta, että nykyään bloggaajan jopa oletetaan toivovan palkkiota jonkun asian mainitsemisesta.
Ehkä minua voi pitää tyhmänä ja totaalisen anti-bisnes-tajuisena, mutta kyllä minun mielestäni blogien "kuuluu" edelleen perustua tavallisten ihmisten arkisille havainnoille ja ei-ostetuille mielipiteille. Sen, että pitää blogia jossa kirjoittaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan, tulisi perustua omaehtoisuuteen ja vilpittömään innostukseen jakaa asioita. Tätä nykyä se on monelle myös työ josta maksetaan, mutta asetelman ei pitäisi muuttaa pohjimmaista lähtökohtaa blogin pitämiseen; halua jakaa jotain omaa. Intohimoja, ajatuksia, kokemuksia.... Jotain, joka lähtee omasta tarpeesta kirjoittaa, kertoa. Ei ulkopuolisen sanelemasta.
En ehkä löydä tähän parhaita mahdollisia sanoja (tulee heti mieleen pari loistavaa verbaalikkoa lukijoideni joukossa jotka varmasti keksisivät tähän mitä nasevimmat ilmaisut ;)), mutta toivottavasti tajuatte mitä haen takaa. Totta kai blogeissa on myös kaupallisia yhteistyökuvioita - ja saakin olla, mutta mielestäni maksetut ja/tai mainostajan aloitteesta luodut postaukset eivät saa muuttua blogien itsetarkoitukselliseksi sisällöksi. En pidä siitä, että viime vuosien kehitys on muuttanut lukijoidenkin suhtautumisen blogikirjoituksiin - melkein mikä tahansa juttu nähdään herkästi mainoksena, "se kirjoittaa tuosta kun se on hyötynyt, saanut siitä jotain".
Toivoisin, ettei kenenkään bloggaajan aihevalintoja ohjaisi ajatus siitä, miten kirjoituksesta voisi hyötyä. Omaehtoisuus ja tietynlainen kotikutoisuus ovat juuri niitä asioita jotka tekevät blogeista BLOGEJA, tavallisen ihmisen ääniä, verrattuna viihteellisiin aikakauslehtiin joissa kaupallisuus ja suhteet mainostahoihin ohjaavat sisältöä hyvin pitkälle.
Minä ainakin tulen edelleen aivan vapaaehtoisesti ja ilolla vinkkailemaan erilaisista tapahtumista, joiden tiedän kiinnostavan lukijoitani. Ja nostamaan esiin tuotteita, joille tarjoamastani näkyvyydestä en saa senttiäkään. On ihan hullu ajatus, että ottaisin rahaa jostain, josta kirjoittaisin muutenkin. Tiedän, tällä ajatusmallilla ei varmastikaan rikastu, mutta omaan selkärankaani tällainen ei sovi.
Jos mainostajat jo nyt tarjoavat bloggaajille palkkiota yhden lauseen menovinkistä, en voi olla miettimättä, meneekö tilanne parissa vuodessa siihen, että bloggaajat alkavat odottaa palkkiota suunnilleen mistä tahansa toista osapuolta hyödyttävästä blogisisällöstä. "Hmm, miksi kirjoittaisin kengistä x tai kaupasta y, kun sehän on ilmainen mainos kenkämerkille ja kaupalle? Kysynpä heiltä, mitä he maksaisivat jos mainitsen heidät blogissa".
Kyllä, kärjistetty esimerkki. Mutta ehkäpä totta jonkun kohdalla jo nyt..?
Kai minä olen hyvin naiivi dorka kun edelleen tuotan toisille ilmaisia mainoksia vain siitä ilosta, että itseäni kiinnostaa tutustua vaikka luomiväriin x tai yritykseen y, ja arvelen lukijoitanikin kiinnostavan. En ajattele näitä mainoksen kannalta. Minulle ne ovat vain kiinnostavaa sisältöä - joka nyt sattuu myös täyttämään mainoksen tunnusmerkit näkyvyyden kautta. Sillä näkyvyys = mainosta.
Huomenna siis jälleen luvassa mainos Sannin piikkiin - maksoin ihan liputkin Turkuun.
:)
112 comments on “"Mitä maksat jos kirjoitan?"”
Heh, en tiedä odotetaanko myös pienissä blogeissa olevan maksettua sisältöä, mutta kerran kun kirjoitin erittäin ihastuneeseen sävyyn yhdestä kaupasta, niin tuntui, että oli paikallaan mainita postauksen olevan ihan omasta aloitteesta tehdyn. Mutta hassua sinänsä, että tuntui noin kun perustin blogin nimenomaan tuota varten, että pääsen jakamaan kosmetiikkaan liittyviä innostuksen aiheitani muiden samanmielisten kanssa :D.
Juuri tähän blogien valtava kaupallistuminen on mennyt, jaan saman kokemuksen. Koska blogeissa on nykyään niin paljon yhteistyöpostauksia, tuntuu, että täytyy ihan erikseen korostaa jos kyseessä EI ole yhteistyöpostaus, koska lukijat jo odottavat tietyntyyppisten postausten olevan sitä. Lukijat on ikäänkuin "totutettu" siihen, että jos blogissa esitellään jotain, se on monissa tapauksissa sovittu yhteistyökuvio. Ja itse taas haluaisi muistuttaa, että kyllä blogeissa edelleen on ihan oma-aloitteisestikin tehtyjä tuote/yritys/matkakohde/ravintola/jne-esittelyjä, joiden taustalla ei ole bloggaajan hyötyminen.
Ei voi muuta sanoa, ku hyvä postaus :).
Tänks :)
Etkö sinäkin kirjoita työksesi tätä blogia ja tämä on päätyösi? En ymmärrä miten uskottavuutesi kärsisi, vaikka ottaisitkin palkkion jonkin sellaisen mainostamisesta, jota mainostaisit muutenkin. Jos blogisi mainospostaukset edelleen "mahtuvat" blogisi aihepiiriin niin en usko, että ne lukijoita häiritsee. Eri asia jos alat mainostamaan kaikkea mahdollista - kuten monet bloggaajat tekevät ja saavat tehdäkin, mutta itse en niitä blogeja lue.
Blogiskene elää (ja voi myös muuttua radikaalistikin muutaman vuoden päästä) ja itse ainakin bloggaajana haluaisin hyötyä tilanteesta kunhan blogini linja pysyisi oman linjani mukaisena ja voisin rehellisesti seistä mainospostausten takana. Kyllä muussakin palkkatyössä joutuu joustamaan ja esim. omaa eläkettä kannattaa miettiä silloin kuin ei ole eläkeiässä! Oletan siis, että työkseen bloggaavat hoitavat joko itse tai sitten työnantajan kautta eläkemaksunsa.
Kyse ei ole uskottavuudesta vaan omista arvoista. Minulle maksetaan palkkiota siitä että kirjoitan blogia, ei siitä että mainostan tuotteita. Osallistunhan minäkin silloin tällöin kaupallisiin kampanjoihin, jos aihe kiinnostaa niin oikein mielellänikin. Välillä on oikeasti ihan älyttömän kiinnostavia ja hauskoja kamppiksia - mutta että alkaisin ottaa palkkiota jostain josta kirjoittaisin joka tapauksessa? No, se ei vain tunnu minusta oikealta. En halua, että blogistani alkaa välittyä tunne, että postailen juttuja vain kaupallisista syistä. Entisen "Hei, tänä viikonloppuna on tällaiset kivat messut!" -ilmaisun sijaan vinkki esittäytyisikin muodossa, "Yhteistyössä tahon X kanssa minulla on ilo kertoa teille, että tänä viikonloppuna on oikein kivat messut!" Ei ole minua. Jos se tekee minusta vähemmän tienaavan bloggaajan, niin tehköön. Ainakin blogi pysyy minulle mieleisenä.
En tarkoittanut, että sinun "pitäisi" tienata enemmän, mutta oikeasti kannattaa miettiä eläkettä ennen kuin on eläkeiässä ja siihenhän ne omat tienestit vaikuttaa. Toin esiin eläkeaspektin, koska tuntuu, että monia ei eläke kiinnosta silloin kun siihen voi vaikuttaa!
Ehkä haluat olla itsellesi uskollinen, mutta terve itsekkyyskin on kyllä ihan ok. Sinunkin blogillasi on valtavasti lukijoita ja vaikka se taisi olla Indiedaysin kaupallisin blogi jonkin tutkimuksen mukaan, ei joidenkin blogin aihepiiriin liittyvien tapahtuminen palkkiollinen mainostus minusta enää tilannetta "pahenna". Tämä siis tavallisen lukijan näkökulmasta, en tiedä miten tarkkaan muut seuraavat mikä on yhteistyöpostaus ja mikä ei. Minusta myös esim. kosmetiikkatapahtuman maksullinen mainostus on sama asia kuin blogin kautta saadun kosmetiikan testaus ja niistä kirjoittaminen.
Tässä taas huomataan se, että mielipiteitä on monia.. :)
Itse olen eri mieltä viitaten viimeiseen virkkeeseesi - mielestäni pelkän tapahtuman maksullinen mainostaminen ei tosiaankaan ole sama asia kuin kosmetiikan testaus - bloggaajahan ei nimittäin tällöin anna lukijalle mitään konkreettista toisin kuin silloin kun hän kirjoittaa kosmetiikasta. Minun mielestä jostakin tapahtumasta maksua vastaan mainostaminen on verrattavissa esim. bussipysäkeissä oleviin mainoksiin. Ne eivät haittaa, mutta niitä ei kyllä voi sanoa samanlaiseksi sisällöksi kuin tuotearvostelua.
Toki bloggaajien täytyy miettiä eläkettä, mutta omasta mielestäni siinäkään ei saa mennä liiallisuuksiin. On turhauttavaa, kun ennen niin hyvä blogi muuttuu liian kaupalliseksi eikä sisällä käytännössä mitään muuta kuin postauksia joista bloggaaja saa jotakin maksua yhteistyön merkeissä. Mielestäni tällöin ei enää kyseessä ole pohjimmiltaan blogi, vaan pikemminkin aikakauslehtiin verrattavissa oleva formaatti :) Nyt en tietenkään puhu Karkkipäivästä, ihan vain selvyyden vuoksi!
Samaa mieltä. Ensin mainitussa tapauksessa bloggaajalta ostetaan tapahtumaa mainostava teksti, toisessa taas bloggaaja tuottaa vapaaehtoisesti omaan kiinnostukseen perustuen sisältöä tuotenäytteestä, saamatta mitään palkkiota. Vaikka tuotelahjat lukijan näkökulmasta saattavat näyttää kivalta palkanlisältä ja palkkiolta itsessään, niin bloggaajalle ne eivät sitä ole. Vastaanotettuaan 159 shampoota ja 247 voidetta voi ymmärtää sen :) Kukaan ei ehtisi koko elämänsä aikana hyötymään niistä testituoteröykkiöistä joita bloggaajille lähetetään.
Mutta kirjoittaako bloggaaja tässä tapauksessa objektiivisesti tuotteesta? Vai siloitteleeko mahdollista arvointiaan, koska jos arvostelee tuotetta, niin "pelkääkö" bloggaaja mahdollisten uusien yhteistyökumppaneiden tai jo olemassa olevien menettämistä? Itse en juurikaan koskaan lue "yhteistyöbloggauksia" jos nyt ei satu olemaan juuri nappiaihe, joka itseään kiinnostaa/koskettaa. Näissäkin tapauksissa luen kriittisesti, kun taustalla aina kummittelee ajatus, onko teksti faktaa vai maksettua mainontaa.
Missä tapauksessa? Joudun myöntämään, että en ihan ymmärtänyt mihin kommentti viittaa.
Voin tietenkin vain puhua omasta puolestani, mutta jos mietit, voiko bloggaaja kirjoittaa objektiivisesti hänelle lahjoitetusta tuotteesta silloinkaan kun asiaan ei liity palkkiota, niin kyllä voi. Ainakin tämä bloggaaja. Minun mielipiteeseeni ei vaikuta se, tuleeko taho mahdollisen kritiikin jälkeen lähettämään minulle lisää tuotteita vai ei. Blogini ei ole ilmaistuotteista riippuvainen, jos kiinnostun jostain tuotteesta voin useimmissa tapauksissa hakea siitä näytteen joka tapauksessa, niitä saa myymälöistä. Ja sisältöä riittää ilman pr-tuotteitakin ;)
Kaikki yhteistyökumppanini ovat kuitenkin fiksuja yrityksiä, jotka ymmärtävät rehellisen mielipiteen mielekkyyden. Yksikään yhteistyötaho ei ole lopettanut näytteiden tarjoamista vaikka olen teilannut jonkun heidän tuotteistaan.
Älä huoli, kyllä minulle eläkettä kertyy :)
Mainosaspektit ja kaupallisuus on tärkeä asia huomioida ja ymmärtää blogimaailmassa. Mun mielestä on ihan ok että on olemassa maksettuja mainoksia sekä palkkioita bloggaajille, mutta edellytän niistä kerrottavan julkisesti. Jos asia jää epäselväksi, niin koko sisällön luotettavuus kärsii, eikä blogi enää kiinnosta. Toisaalta haluan yhtä lailla tietää milloin mielipiteet ja asian esiintuominen on täysin omaehtoista. Mun täytyy sanoa että mainostusta hönkiviin blogeihin mun on vaikea kiintyä, eivätkä ne usein jää kiinnostamaan pidemmäksi aikaa, mutta esimerkeksi tuotekokemuksia googletellesa niistä voi joskus olla hetkellistä hyötyäkin.
Miten suhtaudut tästä näkökulmasta esimerkiksi kauneusblogien tuotearvosteluihin, jotka on tehty bloggaajalle lähetetyistä tuotteista? (Kysyn ihan vain uteliaisuudesta :))
Nehän ovat omaehtoisia siinä mielessä, että bloggaajaa ei ole velvollinen kirjoittamaan hänelle lähetetyistä näytteistä (ellei tietysti toisin ole sovittu, mutta ainakaan tähän blogiin lähetetyt tuotenäytteet eivät pidä sisällään mitään ehtoja), mutta toisaalta bloggaaja ei välttämättä olisi koskaan tullut ko. tuotteista kirjoittaneeksi, ellei olisi tutustunut tuotteisiin näytelähetyksen kautta.
Eli tuotearvostelut ovat vapaaehtoisia, mutta eivät täysin omaehtoisia siltä kannalta, että niitä ei olisi olemassa, jos bloggaaja ei olisi vastaanottanut tuotteita ilmaiseksi niitä markkinoivalta taholta.
Näetkö siis tuotenäytteistä kirjoittamisen omaehtoisena vai "vaikutettuna" sisältönä? Olisiko bloggaajan hyvä asiasta kirjoittaessaan vielä tuoda esiin, olisiko hän itse mahdollisesti ostanut tuotteen?
Loistava juttu!
Oon niin monta kertaa ajatellut että eikö bloggaaminen ole omasta vapaasta tahdosta tehtävä juttu, tyyliin antaa hyvän kiertää ilman rahallista korvausta. Kyllä mä sen ymmärrän että tuotteita voi saada esiteltäväksi mutta se että tienaa elantonsa bloggaamisella on jo aika överiä. Loppu vuodesta just taas näin punaista kun luin verotus juttuja kuinka paljon kukakin bloggaaja tienaa kaiken sen materian lisäksi, huh huh! Itse kolmivuoro työtä tekevänä en niinkään paljon tienaa vuodessa ku monet heistä, ja tää ei oo mitään katkeruus vinkumista,ei todella.
Sun blogi on aina ollu loistava, paljon vinkkejä antava, rönsyilevän runsaasti eri asioista kertova blogi eli jatkossakin tätä luen, ehkä jopa paljon mieluumminkin tän kirjoituksen jälkeen!
Jatka samaan malliin!!! Hyvä Sanni!
Minusta on ihan ok tienata elantonsa bloggaamisella, jos vertaa vaikka kolumnien kirjoittamiseen lehteen. Että siis se on kutsumustyötä; ihminen tekee sitä mistä tykkää ja jos sille on tilausta tässä markkinataloudessa, niin miksikäs ei siitä voisi saada palkkaa. Räikeä mainostaminen on eri juttu, vaikka eipä minua haittaisi jos Sanni ottaisi palkkiota aiheesta, josta muutenkin kirjoittaisi (mutta ymmärrän kyllä, miksi ei).
Tästä lähtökohdastahan blogit alunperin syntyivät :) Ja syntyy edelleen, mutta koska blogeilla on nykyään täysin mahdollista myös tienata rahaa, niin varmasti moni perustaa tällä hetkellä blogin taloudellisessakin mielessä.
Miksi se on överiä...?
Jos on taho, joka haluaa maksaa bloggaajalle siitä että hän pitää blogiaan, tulisiko hänen kieltäytyä? Eikö ole vain hieno asia, että joku voi alkaa tienaamaan harrastuksellaan?
Moni nykyään blogillaan tienaava on tietysti aloittanut bloginsa ilman ajatuksia taloudellisesta hyödystä - kuusi-seitsemän vuotta sittenhän ei blogeissa juuri raha liikkunutkaan joten miten sellaista näkökulmaa olisi edes tullut ajatelleeksi? Mutta kun tarjoutuu tilaisuus saada harrastuksestaan myös palkkiota, miksi sitä ei voisi hyvällä omallatunnolla ottaa vastaan? Ja olla ylpeä siitä, että joku itse luoma asia koetaan palkkion arvoisena? Minä ainakin olen ihan vilpittömästi ylpeä siitä, että Karkkipäivä on aikoinaan koettu sen laatuiseksi, että sen sisällöstä on haluttu tarjota palkkiota.
Blogillaan tienaaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että sen tulisi näkyä blogin sisällössä. Ei palkkion noston tarvitse vaikuttaa sisältöön ;) Tietysti on eri tapoja tienata, ja luonnollisestikin niissä blogeissa, joissa palkkio muodostuu mainoslinkeistä ja linkkien kautta tehtyjen ostosten tuottamasta provisiosta, bloggaajan taloudellinen hyöty on aivan eri tavalla esillä kuin niissä blogeissa, joiden kirjoittajien palkkio ei liity mainoslinkkeihin.
Minun tyyliini mainoslinkeillä tienaaminen ei sovi, mutta en näe millään lailla vääränä, että joku toinen bloggaaja käyttää sitä tapaa. Jos siihen on mahdollisuus, tottakai jokainen mielellään tienaa omalla menestyksellään. Sehän on vain luonnollista.
Fakta on se, että tällä hetkellä kenellä tahansa on mahdollisuus tienata blogin pitämisellä. Itsenäisestikin, siihen ei tarvita portaaleita tai muita toimeksiantajia. On kiinni omasta kiinnostuksesta ja tyylistä, haluaako mahdollisuuteen tarttua.
Jos minä bloggaisin edelleen itsenäisesti, se ei varmaankaan näkyisi pankkitililläni. Minun tyyliini mainoslinkit eivät sovi, sillä silloin tienausaspekti vaikuttaisi ratkaisevasti blogin sisältöön. Jollekulle toiselle se sopii ja on luontevaa, Karkkipäivälle ei. Olisi hurjan stressaavaa kirjoittaa blogia miettien koko ajan, miten postauksiin saisi sijoiteltua mainoslinkkejä.
Kyllä minä allekirjoitan ihan täysin tuon, mitä sanot. Vaikka jaksankin aina puhua siitä, ettei blogin tarvitse olla ilmaista tuota, ei minustakaan kosmetiikkabloggaajan kuuluisi saada maksua kirjoittamastaa tuote-esittelystä. Tuntuisi täysin vieraalta, jos pyytäisin maksua siitä, että kirjoitan jostakin kosmetiikkatuotteesta jotain. Itse olen ptänyt periaatteena, että jos blogi on kerran paikka, jossa käy paljon ihmisiä, voin myydä mainostilaa ja näkyvyyttä bannerien muodossa ja jos joku tahtoo rehellisen tuote-esittelyni jälkeen ostaa tuotteen, voin ottaa siitä komission linkkiliikenteeseen ja blogin kautta syntyneisiin ostopäätöksiin pohjautuen, mutta jokainen joka on ehdottanut, että kirjoittaisitko tästä tuotteesta X-summaa vastaan on kyllä joutunut kohtaamaan kylmän ein.
Sinä olet kyllä esimerkillisen rehellisesti ja avoimesti kertonut oman blogisi linkeistä ja mihin ne perustuvat. :) Ylipäänsä olet tehnyt hienoa työtä puhumalla bloggaajien hyväksikäyttöä vastaan ja tuomalla esiin sitä, että mainosyhteistyö on todellakin työtä josta kuuluukin saada asianmukainen korvaus. Jokainen tehköön sen päätöksen minkä verran haluaa blogiinsa kaupallisia yhteistöitä, mutta niihin mukaan lähtiessä on osattava pitää kiinni arvostaan.
Kiitos erittäin hyvästä kirjoituksesta. Kyllä uskon että nyt jo monille bloggaajille asetelma on jo se etttä mitä hyödyn jos kirjoitan. En viitsi nimeltä mainita. Onneksi sinä olet rehellinen tämän asian suhteen! Aitous kunniaan!!
Varmasti on myös monia muita bloggaajia jotka ajattelevat samoin kuin minä :) Ja kirjoittavat yhteistyökumppaneita hyödyttäviä juttuja silkasta omasta mielenkiinnosta vailla taloudellista motiivia.
Mutta ne megakaupalliset blogit ovat sitten ikävästi saaneet aikaan sen, että muitakin blogeja on alettu tarkastella samojen hyötyaspekti-lasien läpi.
Hassu sattuma, kirjoitin samana päivänä juuri tästä aiheesta, mutta jo aamupäivällä. :) (https://mielekasmiellekartta.wordpress.com/2015/03/07/milloin-ei-voi-ajatella-pelkkaa-ilmaista-rahaa/) Pohdin kirjoituksessani monia samoja asioita kuin sinä, joten en listaa niitä tähän uudestaan, mutta kyllä joidenkin blogien kaupallisuus on lähtenyt ihan käsistä. Edustat varmaan aika harvinaista bloggaajaa, ottaen huomioon suosiosi.
Minulla on sisäpiiritietoa mm. sellaisesta bloggaajasta, jolle yksi suuren yrityksen tarjoama diili ei kelvannut sellaisenaan, vaan lisäksi bloggaaja halusi valtavan summan rahaa, lähemmäs 10 000 euroa, ja kyseessä on siis suomalainen blogi. Ehdotettu diili olisi jo sellaisenaan tuonut bloggaajalle valtavasti näkyvyyttä ja mainetta, mutta se ei riittänyt. Bloggaajia on varmasti yhtä monta erilaista kuin on blogejakin, niin hyvässä kuin pahassa.
Sinulla on jo niin paljon kokemusta bloggaamisesta, että osaat varmasti toimia niin kuin parhaaksi näet ja koet. Minustakin tärkeintä on ehdottomasti se, että kirjoittamiseen suhtautuu intohimoisesti ja siihen on aito halu ja tarve, jota mikään raha ei pysty muuttamaan.
Joo, siis mikä sattuma :)
Hyvä kirjoitus. Allekirjoitan täysin tämän:
Minulle tuo merkitsee myös sitä, etten halua "saastuttaa" blogiani ylikaupallisuuden leimalla. Kyllä, tuotearvosteluita sisältävät kosmetiikkablogit ovat luonnostaan kaupallisia, kuten Ostolakossa-Virvekin on useasti asiasta hyvin kirjoittanut (kaupallisuus ei suinkaan ole synonyymi "huonoudelle", kaupallisuus kuuluu olennaisesti tiettyihin blogigenreihin). Mutta kuten tuossa aiemmalle kommentoijalle kirjoittelin, haluan pitää blogini paikkana jossa viihdyn ja jonka tyyppistä itsekin tykkäisin lukea - - ja itse en halua lukea blogia, jonka joka toinen kirjoitus on yhteistyöpostaus ja jaetun informaation motiivina paistaa bloggaajan hyötyminen.
Aika uskomaton muuten tuo diilihomma johon viittasit... :-0
Kyllä, tuo on hyvin tärkeää, että oma blogi on sellainen, joiden kaltaisia lukisi mielellään myös itse. Hyvin harvalle tämä tarkoittaa tiuhalla tahdilla julkaistuja reilusti mainoksia sisältäviä ja bloggaajaa rahallisesti hyödyttäviä postauksia. Moni vain tuntuu unohtavan tämän seikan, eli vaikka ei itsekään välitä mainospostauksista yleisesti blogeissa, oma blogi on ikään kuin poikkeus, ja siksi reilu mainonta siellä on ok. Näin ei tietenkään oikeasti ole, ja siksi mainonnan kohdalla onkin hyvä katsoa omaa blogia samoin silmin kuin muitakin blogeja.
Minä katson ehkä vähän eri näkökulmasta, koska en tiedä miten teillä menee palkkaus, palkkiot jne. ja olen olettanut, että bloggajien saama kosmetiikka, tuotelahjat tms. menee verotuksen piiriin ja näihin sopimuksiin saattaa automaattisesti kuulua jokin palkkio saatujen tuotteiden lisäksi. Siksi laskin samaan kategoriaan sen, että vinkkaat jostakin tapahtumasta maksua vastaan, vaikka vinkkaisit siitä muutenkin.
Ymmärrän kyllä sen, että et halua sellaista leimaa blogiin, että mainostat kaikkea mahdollista. Edelleenkin se on minusta eri asia kuin se, että mainostaa oman blogin aihepiiriin kuuluvia asioita.
Täysin samaa mieltä. Itsekin olen tuota oman blogin "saastuttamista" vastaan, en voisi kirjoittaa mistään mulle täysin yhdentekevästä.
Hyvä kirjoitus! Jäin miettimään muutamaa seikkaa. Ensinnäkin lukijana minusta olisi aina hauska tietää, onko bloggaaja ns. ammattilainen vai kirjoittaako hän ilmaiseksi. Esimerkiksi Lilyssä on hyvinkin luettuja blogeja, joista ei ilmeisesti kuitenkaan makseta palkkiota. Saisi olla avoin juttu tuo.
Mihin se sitten vaikuttaisi? Minun mielestäni palkkatyöstä pitää osata ottaa vastaan myös kritiikkiä, eikä voi olla ihan niin herkkänahkainen. Teksteiltä on oikeus odottaa hyvää kieliasua ja rakentavasti esitetyille (jopa bloggaajan omista mielipiteistä eroaville, oho!) kommenteille asiallista vastausta, ei v...tuilua tai kauheaa puolustautumista ja kommentoijan nolaamista. Muistan, kun kommentoin eräälle melko suositulle (palkalliselle) perhe-/lifestyleblogaajalle, että tietty matka-aihe jo väsyttää ja odotan taas hänen tavallisia hauskoja juttujaan. Hän vastasi tosi kipakasti ja nolaavasti. En ole lukenut blogia sen jälkeen. Lukijan kunnioittaminen on tärkeää tietysti, vaikkei palkkaa maksettaisikaan, mutta kyllä se mielestäni korostuu, jos raha vaihtaa omistajaa.
Olen itse alalla, jossa on hyvin tarkkaa, että kahta päällekkäistä palkkiota ei voi ottaa. Jos saat jo palkkion/palkan, et voi enää ottaa muuta palkkiota. Tämä sopii omaan arvopohjaani hyvin. Bloggaajille tulee vielä palkkion lisäksi paljon tuotteita testattavaksi ja kyllä ne kosmetiikkafriikin arvion mukaan ovat palkanlisää vähintäänkin henkisesti :), ja tietenkin juuri ne mahdollistavat hyvien arvioiden kirjoittamisen.
Sellainen kyllä sylettää, kun huomaa blogaajan kalastelevan jotain tiettyä tuotetta blogissaan siitä haaveillen ja väitän, että aidon innon jostain asiasta erottaa tästä kalastelusta aika helposti. Esimerkiksi uudesta Ticketin haalarista haaveileminen, kun lapsi on kasvanut ZX-senttisestä yli, on pikkusen läpinäkyvää.
Nämä kaikki vain yleisenä pohdintana; on kivaa, että kirjoitit tästä aiheesta!
Hyvä kommentti! Kun bloggaamisesta tulee työ, kaikkea ei voi ottaa enää niin hlökohtaisesti ja oman persoonan kautta, koska tässäkin "asiakas on aina oikeassa" ja häntä ollaan lähtökohtaisesti palvelemassa.
Mitä kieliasuun tulee, ihmettelen joidenkin blogien (en tämän) kehnoa kieltä. Kurssi kielenhuoltoa ei olisi pahitteeksi. BTW tämän postauksen tekstilaji ei ole pakina, vaikka niin nimetään.
Blogeja tulee ja menee, raha vaeltaa. Markkinointi elää ja mainostajat siellä, missä potentiaaliset ostajat. Saas nähdä, millaisia muutoksia blogimaailmassa lähivuosina...
Itse asiassa, palkkiollisesta näkökulmasta, bloggaajan "asiakas" on portaali tai muu taho joka hänelle palkkiota maksaa. Asiakas maksaa bloggaajan tuottamasta sisällöstä, lukija ei maksa mitään ;) Asiakkaan kannalta tietenkin on olennaista, että blogilla ON lukijoita, joten tässä mielessä on bloggaajan edun mukaista käyttäytyä blogissaan niin, etteivät lukijat kaikkoa. Jonkun bloggaajan kohdalla suosion takana voi kuitenkin olla myös ns. "niin ärsyttävä että pakko lukea" -ilmiö, ja tällöin, niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, on hänen etunsa mukaista jatkaa "herneen-nenäänveto-tyyliin". :D
Mutta ymmärrän kyllä pointin kommentissasi :)
Tiedän :) En keksinyt parempaakaan ilmaisua enkä pidä toistosta ('postaus'/'teksti'/'kirjoitus').
Just näin!
Hei Kriittinen Muija!
Halusin tuoda oman näkemykseni tuohon ammattimaisen ja "epäammattimaisen", eli ilmeisesti tässä tapauksessa palkkiollisen ja ilmaiseksi suoritettavan bloggauksen eroon. (Voihan bloggauksen "ammattimaisuuden" määritellä myös muustakin perspektiivistä kuin rahallisesta, esimerkiksi tekstien ja kuvien laadun kannalta, esim. minusta monen muutenkin ammatikseen kirjoittavien, kuten toimittajien, henkilökohtaiset blogit ovat tyyliltään hyvin ammattimaisia vaikka ne eivät henkilölle välttämättä merkittävä tulonlähde olekaan.)
Jos ammattibloggauksen kriteerinä pidetään sitä, että henkilö saa blogistaan palkkiota, niin minusta se ei suinkaan pidä sisällään sitä, että blogilta tulisi odottaa hyvää kieliasua ja tiettyä tyyliä vastata kommentteihin. Palkkiota maksetaan kun blogi menestyy, ja blogin menestyksen taustalla voi olla vaikkapa blogin provosoiva tyyli. Yksinkertaistettuna: blogilla on tyyli joka joko vetää lukijoita tai ei vedä, ja kun blogilla on paljon lukijoita --> portaalit kiinnostuvat --> bloggaajalle tarjotaan palkkiota jotta hän siirtyisi tuottamaan suosittua sisältöään portaalin sivulle. Ei kaikille menestyneille blogeille ole yhteistä hyvä kieliasu ja "poliittisesti korrekti" kommentteihin vastailu, vaikka totta kai ymmärrän, että etenkin jälkimmäinen voi olla hyvin tärkeää osalle lukijoista. Toisille lukijoille taas kipakat vastaukset bloggaajan taholta saattavat muodostaa merkittävän viihteellisen osuuden blogin lukukokemuksessa, ja juuri se vetää blogiin massoittain lukijoita. Lukijamassat = pohja palkkiolle = ammattibloggaus.
Tilatessani Suomen Kuvalehteä, josta maksan, odotan asiallisia, viilattuja tekstejä, oikeakielisyyttä ja ns. tieteellistä uskottavuutta. Lukiessani blogeja joista en maksa mitään, en voi asettaa niille samanlaisia odotuksia. Odotuksia toki saa olla, tietysti jokainen mielellään näkee lempibloggaajansa tyylin säilyvän samanlaisena, mutta en näe perusteltuna, että blogin tekstien esimerkiksi täytyisi olla erityisen oikeakielisiä tai bloggaajan "poliittisesti korrekti" vastatessaan lukijoille, vain koska jokin taho maksaa hänelle palkkiota. Palkkio maksetaan menestyksestä ja menestys tulee henkilökohtaisesta bloggaustyylistä.
Haa, totta! Nyt kun kirjoitit noin, ostan ajatuksesi osittain :). Jos esim. Nata WTD:stä vastaa provosoivasti tai provosoituneesti, viihdyn ja katson kaikki jatkokommentit. Ehkä kyse oli siitä, että lukemani blogin tyyliin ilkeän sävyinen vastaus ei sopinut. Ja tietenkin omasta herkästä nahastani ;).
Kieliasusta ja palkallisuuden vaikutuksesta ammattilaisstatukseen pidän aiemman näkemykseni :).
Hyvin kirjoitettu, pystyn samaistumaan ajatuksiisi hyvin. Tottahan se on että siitä lähtöpisteestä tähän, blogit ovat kaupallistuneet. Mutta edelleenkin kirjoitan ihan omasta halusta, omasta mielenkiinnosta ja niistä tuotteista joista haluan. Lähtötilanteeseen verrattuna yhteistyökumppaneita on tullut mukaan ja hyvä niin. Pystyn tuottamaan lukijoille sisältöä uutuustuotteita koska en millään ostaisi tai pystyisi ostamaan aina kaikkea itse. Minusta se tuo runsautta ja erilaista rikasta sisältöä kun kirjoitan monipuolisesti tuotteista mutta edelleen sillä vaatimuksella että tuotteista tosiaan innostun.
Bloggaaminen ei ainakaan minun kohdallani ole sitä että tavaraa tulee koko ajan. En sitä jaksaisi enkä haluaisi. Bloggaaminen menisi liikaa työksi koska nyt se kuitenkin on vain harrastus. No okei, aika iso sellainen ;D mutta ihana harrastus! Minusta on hienoa että on muutamia ihania yhteistyötahoja ja olen niistä iloinen. Mutta kuitenkin kaikki lähtee itsestä eikä ilmaisen tavaran saanti ole päaäsia.
Minua jopa inhottaa hetkittäin ajatus että jos bloggaa niin pitäisi mukamas saada kaikki ilmaiseksi ja pitäisi olla hirveästi erilaisia yhteyksiä? Miksi pitäisi olla? Minua välillä ahdistaa lukea erilaisista tapahtumista ja kaikesta materiasta. En tiedä. Jotenkin se kotoisuus on kadonnut tietyistä blogeista kun näkyy läpi se materialismi ja tavaranahneus. Olen niin vanhanaikainen kun sanon että silloin kun aloitettiin niin asiat ei olleet näin. Blogit olivat ihan oma-aloitteisia ja oikeastaan kellään ei ollut yhteistyökumppaneita. Blogattiin ihan omasta puhtaasta ilosta.
Välillä minullakin on yhteistyössä tuotettuja kamppiksia mutta todella harvoin. Ja näistäkin olen kertonut ihan rehellisesti. Ennen oli hirveä haloo piilomainonnasta, silloin kun yhteistyöt ja linkkien käyttö blogeissa yleistyi. Sitä ihan hävettiin ja pelättiin käyttää linkkejä, aika paljon tuli kommentteja että "ei kai ole mainoslinkki ja ethän hyödy siitä mitenkään jos linkkaan, en halua että bloggaaja hyötyy mitenkään". Minusta se oli hämmentävää ja outoa. Itse en pelkää käyttää linkkejä, ihan sama jos bloggaaja jotain hyötyy. En tiedä muistaako kukaan näitä aikoja mutta mulle sanottiin aika paljon noista linkeistä. Nykyään ovat ajat tosiaan muuttuneet, käytän edelleen linkkejä mutta ehkä ihmiset ovat ymmärtäneet että ne eivät ole mainoslinkkejä ellei toisin mainita enkä minä saa niistä mitään korvausta muutakuin avun lukijalle että he löytävät tuotteen :)
Minäkin tästä asiasta voisin jaaritella. Mutta onneksi blogeja on olemassa, ne ovat ilmaista ja helppoa luettavaa. Toki tilaan myös paria lehteä mutta itselle esim. Karkkipäivä on tietopankki josta haen inspiraatiota ja selaan vanhoja juttuja :) ja minusta on kiva lukea blogeja joihin pääsee mukaan ja jos tuntee bloggaajan niin se on bonusta. Luen mielellään näitä "vanhoja blogeja" joissa on pysynyt mukana vuosien saatossa. En minä pidä Karkkipäivää kaupallisena vaikka sulla näitä yhteistyöjutskia on enemmän. Koska täältä paistaa kuitenkin läpi se oma ilo ja halu blogata ihan omasta tahdostaan <3 ihana Sanni <3
Kiitos osallistumisesta perusteellisella pohdinnalla, CN :) Kiva oli lukea sinunkin ajatuksiasi aiheesta. Kuten ollaankin monesti juteltu, ajat ovat muuttuneet, ja kehitystä kuuluukin tapahtua. Kaupallisuuden mukaan tulemisessa on myös hyötynsä - bloggaajat pystyvät tarjoamaan lukijoille entistä laajemmin tuote-esittelyitä ja -arvioita. Bloggaajan itsensä ei minusta voi suoranaisesti katsoa hyötyvän hänelle lähetetyistä tuoteröykkiöistä vaikka moni lukija niin ajatteleekin (ellei bloggaajalla ole viittä päätä ja useampia raajoja joihin holvata niitä tuotteita :D), mutta lukijat hyötyvät arvostelujen ja informaation muodossa. Silloin kun mainostava taho ja blogin kohdeyleisö kohtaavat, homma toimii :) Kuten sinun blogissasi - ei varmasti kukaan kynsifriikki lukija voi valittaa mahdollisuudesta nähdä uutuuslakkoja niin kauniisti ja aina tuoreeltaan esiteltynä kuin sun blogissa. :) Kateuskin on varmasti monilta hellittänyt. Joo - bloggari saa läjittäin ihania kynsilakkoja, mutta montako kertaa hän realistisesti ehtii yhtä lakkaa käyttämään? ;) Ne ovat hänelle työmateriaalia, aivan eri asemassa kuin tavalliselle kuluttajalle.
Mutta sitten on ne ikävätkin puolensa. Ja joidenkin blogien luonne on todellakin muuttunut huimasti kaupallisuuden myötä.
Täytyy vain yrittää luovia siellä aallokossa ja pitää kiinni omasta tyylistään ja arvoistaan :)
Minäkin täältä huutelen mukaan! Mielenkiintoista pohdintaa monella ja hienoa lukea erilaisia mielipiteitä. Pakko siis omakin tunkea tänne mukaan vaikkei siitä varmasti kenellekään mitään suurempaa hyötyä ole. :D
Vastaan tähän kohtaan, koska ole Karkkipäivän lisäksi lukenut myös Charming Nailsia ja molemmista blogeista pidän juuri siksi, että niistä löytyy se bloggaajan oma luonne ja omat kiinnostuksen kohteet. Ne ovat edelleen niitä "kotikutoisia" blogeja, tosin eivät tasoltaan. Molemmissa hyvää tekstiä ja hienoja kuvia. Mutta tähän aiheeseen palatakseni, niin olen itse miettinyt miten mua varmasti ahdistaisi jopa tuo tuotteiden tuleminen kotiin. On se varmasti jännittävääkin saada heti testiin uusi tuotteita ja ovathan kosmetiikkatuotteet niin kiihottavia. ;) Mutta silti. Se kaikki tavara, mihin sen säilöö? Ja se ajatus siitä paljonko tavaraa menee hukkaan ja jää testaamatta, koska ei vain ehdi. Näin lukijana on mahtavaa saada lukea tuoteuutuuksista tai jo vähän vanhemmistakin kiinnostavista tuotteista mutta jos itse bloggaisin saattaisin tuntea syyllisyyttä siitä, että en ehtisi kaikkea testaamaan. Tietysti ymmärrän, että ei ole tarkoituskaan testata kaikkea eikä bloggaajalla ole sellaista velvollisuutta. Enkä sitä teillekään tarkoita. :) Mietin vain itse tuota, kun moni taas voi ajatella, että olisi vain ihanaa saada kaikki uutuudet kotiin asti!
Toinen juttu on tuo bloggaajien palkka tai palkkio. Monesta blogista mielestäni huomaa, että niihin on panostettu sekä aikaa että vaivaa. Postaus on kunnon mittainen eikä vain joku tuoteroiskaus, kuvat ovat ajatuksella otettuja ja käsiteltyjä ja aiheeseen on perehdytty kunnolla. Kyllä mä olen ihmeissäni, miten ihmisillä on viitseliäisyyttä panostaa niin paljon! Ja kyllä mielelläni soisin sellaisesta panostuksesta myös palkkion. Varmasti se työstä käy vaikka harrastukselta tuntuisikin. Toki itsekin on tullut törmättyä vähemmän panostaviin blogeihin mutta eipä niitä ole tullut seurattua. Vakituisesti en muuten edes seuraa kovin montaa blogia ja nyt kun olen tullut ajatelleeksi, niin kyllä tuo kaupallisuuden huokuminen siihen vaikuttaa. Jos bloggaaja tosiaan tuntuu vihjailevan, että nyt näille ja näille tavaroille olisi käyttöä tai varauksetta vain esittelee mitä kaikkea on bloginsa avulla saanut, niin eipä se jaksa kiinnostaa. Maailma kyllä muuttuu koko ajan mutta aitoutta ainakin minä arvostan aina vaan enemmän. :)
Kiitos kommentista, Etusormi! :)
Tätä varmaankin harva lukija tulee ajatelleeksi. Luulen - tai tiedänkin - usean bloggaajan kokevan sekä ahdistusta tuotenäytemäärästä että syyllisyyttä siitä, että ei ole realistista mahdollisuutta kaikesta kirjoittaa.
*allekirjoittaa :)*
Yksi tärkeimmistä syistä miksi olen jatkanut blogisi lukemista on juuri tuo aito kiinnostus ja halu kertoa asioista. Olen niin tympääntynyt sellaisiin blogeihin, joiden teksteistä voi nähdä, että niitä kirjoitetaan vain ja ainoastaan rahan kuvat silmissä. Kaupallisuus sinänsä ei haittaa, koska se kuitenkin tuo lisää sisältöä blogiin, mutta rajansa kaikella. Jatka samaan malliin! :)
Kiitos Laura :)
"Toivoisin, ettei kenenkään bloggaajan aihevalintoja ohjaisi ajatus siitä, miten kirjoituksesta voisi hyötyä. Omaehtoisuus ja tietynlainen kotikutoisuus ovat juuri niitä asioita jotka tekevät blogeista BLOGEJA, tavallisen ihmisen ääniä, verrattuna viihteellisiin aikakauslehtiin joissa kaupallisuus ja suhteet mainostahoihin ohjaavat sisältöä hyvin pitkälle."
Niin samaa mieltä! Todella hyvä tekstin. Itsekin bloggaajana tulee mietittyä näitä asioita ja en useinkaan tahdo lähteä mainoksiin mukaan juuri siitä syystä, että ne eivät välttämättä oikein tue lukijaa. Paljon kivempi on kirjoittaa omaehtoisesti ja sellaisista jutuista, jotka arkeen kuuluu jokatapaukessa. Tuntuu usein vaan ihan hassulta, kun nykyään ei voi omaehtoisesti mainostaa mitään, ja tuntuu että pitää selitellä jos jokin kahvila on mielestäni hyvä tai pidän jostain rasvasta. Aivan kuin se kaikki olisi mainosta... Vaikka blogithan ovat juuri tuota mitä kutsuit. Mielipiteitä ja ihan tavallisista asioista kertomista.
Kiitos tekstistä, tämä oli mukava lukea! :)
Niinpä. Ei sille mitään mahda ja se ärsyttää, mutta se on blogimaailman tätä päivää ja täytyy vain yrittää kestää oma ärtymys ja bloggailla omaan tyyliin siitä huolimatta. Loppujen lopuksi on onneksi paljon sellaisiakin lukijoita, jotka näkevät aihevalintasi ilman kaupallisuuden "filtteriäkin" ja ymmärtävät, että kaikkia mainoksiksi tulkittavia juttuideoita ei aina ohjaa taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Halleluja! Sannin ja Eeva Kolun blogit ovat blogisfäärissä harvinaisia valonpilkahduksia. Indiedaysilla suosituimpien blogien joukossa roikkuvat edelleen entiset kivat blogit, jotka nykyään tekevät postauksen vaikka hernekeitosta jos kahisevaa tulee. Kiitos Sanni, keep it going (:
Ou my, olen harvinaisen otettu että mut mainitaan samassa lauseessa Eeva Kolun kanssa...! :)
Hei! Offtopic näin heti alkuun, mutta oletin että vastaat tuoreeseen postaukseen nopeiten. Mutta asiaan. Minä tavallaan "pelkään" salisyylihappoa sisältäviä tuotteita. Joskus nuorempana lueskelin salisyylihapon vaaroja jotka ovat tietenkin määritelty 100% salisyylihapolle. Mutta tieto tunnetusti lisää tuskaa. Tuotteissani on n. 0,5-2% pitoisuus happoa ja silti yllä on jatkuva pelko sokeutumisesta salisyylihapon takia vaikka olen todella varovainen ettei silmään mene mitään. Mutta silti silmät rupeavat tuntumaan oudolle heti käytön jälkeen. Joten toivon että voit vakuutella minut salisyylihapon turvallisuudesta :D kiitos etukäteen!
Vaikken Sanni olekaan, niin pakko linkata tähän nämä kaksi Ellenin kirjoitusta, jotka heti tuli mieleen salisyylihaposta puhuttaessa:
http://natur-ellen.blogspot.fi/2012/07/salisyylihappokasvovesi.html
http://natur-ellen.blogspot.fi/2011/04/kotona-tehtavat-kemialliset-kuorinnat.html
Noissa itse postauksissa ja niiden kommenteissa on aika kattavasti tietoa. :) Tietysti jokaisen iho on erilainen ja reagoi eri tavalla eri aineisiin, mutta mää ainakin olen käyttänyt 20-prosenttistakin salisyylihappoliuosta ihan ongelmitta.
Hei "Aknenaama"!
Nyt joudun kenties nolaamaan itseni tai vähintään järkyttämään uskoasi asiantuntijuuteeni, mutta kuulen nyt ensimmäistä kertaa että salisyylihappo saattaisi myös olla vaarallista. (No, tottakai vesikin voi olla vaarallista, mutta ymmärrät mitä tarkoitan :)) En ikinä ole törmännyt kosmetiikan yhteyksissä puheisiin salisyylihapon vaarallisuudesta.
Onneksi minulla on fiksuja ja asioista tietäviä lukijoita jotka osaavat vastata kysymyksiin joihin minä en osaa, kuten tässäkin venlaalaa. Kiitokset siis hänelle :)
Ei liity aiheeseen kommenttini tämä, mutta innostuin muuten eräässä rahkapostauksessasi kuvana käyttämästäsi Danonen maustamattomasta rahkasta, kun se näytti niin kivalta pakkaukselta. Ostin siis sen itselleni, ja se oli kyllä todella hyvää. Sitten testasin saman merkin maustettuja kerrosrahkoja, joissa hiilihydraattia kuitenkin alle viisi grammaa sadassa grammassa, ja söin niitä pari yhtenä kiireisenä päivänä. Molempien kertojen jälkeen minulle tuli ihan merisairaus-olotila päälle. Ehkä nuo keinomakeuttajat eivät ole mitään kovin suositeltavia juttuja ravintona.
Hei, täällä yksi, joka saa oireita runsaasti ns. kalorittomia makeutusaineita sisältävistä tuotteista. Yleensä en syö niitä, sillä minun suustani myös niiden maku jotenkin korostuu ja ne siis maistuvat pahalta. Mutta niinä harvoina kertoina kun olen syönyt, niin sen huomaan olosta. En pitkään kehdannut mainita asiasta kenellekään, sillä se kuulosti tosi vainoharharhaiselta, mutta kerran mainitsin ja huomasin etten ole ainoa. Tietyille aineilla herkät ihmiset saavat niistä oireita. Mutta jos haluaa välttää sokeria, niin totuttelulla oppii aika nopeasti pitämään kirpeästä tai happamasta mausta. Makeutusaineet eivät ole välttämättömiä :-)
Kuvittelua tai ei, niin itse olen kanssa kokenut, etteivät keinotekoiset makeutusaineet sovi minulle. Etenkin jos tulee juotua paljon light-limppareita tai syötyä jatkuvasti -tuotteita, niin tulee sellainen olo, että pyörryttää jopa istuessa.
Makeutusaineet onkin ihan paskaa. Maltitoli on pahin kaikista, makeutusaineista se yleisin, joka aiheuttaa useimmille vatsaoireita. Ja sitä onkin sitten lähes kaikessa ainakin yhtenä makeutusaineena. Itse hyväksyn mieluummin pienen määrän sokeria kuin makeutusaineet. Tosin vältän myös sitä lisättyä sokeria mahd. paljon ihan perus-syömisissäni.
Joo, olen nyt tehnyt testin, ja nuo maustetut vähäsokeriset (eli keinotekoisia makeutusaineita sisältävät) tuotteet aiheuttavat pahan olon. Voin kyllä syödä maustamattomiakin rahkoja, siinä ei ole mitään ongelmaa, mutta välillä vain haluan testata uutuustuotteita.
Itsekin kiinnostuin tuosta Danonen Vitalineasta ja sitä on tarkoitus ostaa seuraavaksi :)
Ostin edellisellä kauppareissulla Valion Täyteläistä ihan vain palauttaakseni mieleen miltä se taas maistuikaan, ja eihän se kyllä mitään kovin hyvää ole Milbonan ja Rainbow'n rasvaisiin verrattuna. Maistui jotenkin...piimäiseltä... Rakennekin ihan outo litku.
Juu, eivät ole tosiaan. Itse en onneksi saa niistä oireita, mutta en mieluusti syö niitä sisältäviä tuotteita. Pepsi Maxistakin olen viime aikoina luopunut ja vaihtanut maustettuun kivennäisveteen. (Light-limut ovat olleet suurin keinomakeutettujen elintarvikkeiden ryhmä jota käytän.)
Odotan päivää jolloin kaiken voisi saada stevialla, erytritolilla tai vaikkapa agavesiirapilla makeutettuina versioina. Ja juu, tiedän odottavani turhaan ;)
Tämä ei nyt liity yökkä-oloon tai rahkoihin, mutta haluan vain sanoa, että on ilo lukia bloggaajaa, joka ajattelee ja nimenomaan ajattelee kriittisesti ja syvällisesti. Kiitos siis tästä blogista. :)
Kiitoskiitos Jonttu :)
(Jep - viivereaktio mutta päätin tänään varata aikaa kaikkiin tämän postauksen kommentteihin vastaamiseen :)) Tai no, melkein kaikkiin - en keksinyt mitään sanottavaa noihin ylempiin makeutusainekeskustelun kommentteihin :))
tiedätkö mitä? Karkkipäivä on yksi lempiblogejani juuri sen takia, että asenteesi, että kirjoitat todella intohimosta etkä hyödyntavoittelun ajama, näkyy ja tuntuu vahvasti blogissa. monet ennen ihan kivat blogit ovat menneet jokseenkin kuvottavaan suuntaan juuri sen takia, että ne tuntuvat olevan pelkkää mainosta mainoksen perään, tai sitten sisältöä, jota on tunnuttu tekevän juuri jonkinlainen hyödyntavoitteluajatus taustalla. ja ei, mä en todellakaan moralisoi tai tuomitse sitä, että bloggaajat saavat palkkioita. päin vastoin. mielestäni yrityksiltä pitääkin ottaa rahat pois ;) (kunhan sen sitten myös muistaa mainita näkyvästi ja asianmukaisesti lukijoille. tämä tuntuu olevan monille bloggaajille aivan tavattoman vaikea asia...) en näe ongelmaa siinä, että ottaa palkkion vaikka mainitsemastaan asiasta jos sen aidosti haluaa itse mainita. mielestäni olennaista on se bloggaajan tekemisen mentaliteetti: sen pitäisi olla aitoa tekemisen meininkiä, ei hyötymisajattelua johtotähtenä. voin vilpittömästi sanoa, että blogisi on mahdollisesti viimeisiä tietämiäni kevyemmän aihepiirin blogeja, jossa oma halu ja ne kotikutoisuuden juuret näkyvät vielä aidosti ja vahvasti (en tarkoita kotikutoisuudella laatua - tämähän on mahtavaa ammattimaista työtä - vaan sitä meininkiä). mahtavaa, Sanni! Pidä linjastasi kiinni ^_^ ei voi muuta todeta kuin että olet kyllä harvinaisuus tässä kapitalismin tehoajattelun läpitunkemassa maailmassa.
Ja minä voin taas vilpittömästi sanoa "kiitos", anonymous :)
Mielestäni voisit ihan hyvin ottaa palkkiota sellaisesta mistä olisit mutenkin kirjoittamassa :) Mutta jatkuvaa mainostulvaa ja jokaisen saadun tuotteen hehkutusta ei ole mukava lukea blogeista.
Joissain tapauksissa kenties - mutta en vinkin kohdalla, jota olen jo aiemmin jakanut ihan muutenkin! ^_^
Mainoksia tursuavia blogeja välttelen kuin ruttoa ja minusta Karkkipäivässä on ihanaa juuri se, ettei blogi ole täynnä jotain pölynimurimainoksia tai muuta diipadaapaa. Minusta olisit kuitenkin ihan hyvin voinut ottaa sen palkkion, jos aihe oli sellainen että tosiaan joka tapauksessa olisit maininnut siitä lukijoillesi. Jos taas aihe olisi ollut sellainen, ettet siitä ilman palkkiota olisi maininnut, niin sitten palkkion ja vinkin olisi voinut jättää pois. Jos tämä blogi on oikeasti nykyään päätyösi niin kyllä silloin voit jo miettiä ihan toimeentuloakin ja eläkettä niin kuin joku jo mainitsikin, kunhan aiheesi pysyvät edelleen sellaisina, että kirjoittaisit niistä ilman mainospalkkiotakin.
Musta tässä Emilian kommentissa tulee hyvin olennainen ja fiksu näkökulma esille:
"ihan hyvin voinut ottaa sen palkkion, jos aihe oli sellainen että tosiaan joka tapauksessa olisit maininnut siitä lukijoillesi -- Jos tämä blogi on oikeasti nykyään päätyösi niin kyllä silloin voit jo miettiä ihan toimeentuloakin ja eläkettä niin kuin joku jo mainitsikin, kunhan aiheesi pysyvät edelleen sellaisina, että kirjoittaisit niistä ilman mainospalkkiotakin."
Tämä on mun mielestä se olennainen juttu, mitä moni hakee näillä "en lue mainosblogeja"-kommenteillaan takaa. Eli maksettu sisältö ei lukijoita haittaa, mikäli se sopii blogin linjaan ja aiempiin aiheisiin saumatta. Eihän sekään taida enää montaakaan tyyppiä haitata, että bloggaaja saa arvioimansa tuotteet ilmaiseksi? Eihän yhdelläkään bloggaajalla olisi kovin kattavaa tietopohjaa erilaisista meikinpuhdistusaineista jos ne kaikki pitäisi ostaa itse. Lukijatkin ovat alkaneet suhtautua näihin ilmaisiin puteleihin enemmän bloggaajan työvälineenä kuin minään muuna.
Ainoa juttu, mikä mua kirjoituksessasi vähän harmittaa, on se että taustaoletuksena on rahan "pilaava" voima. Tai siis, musta on tosi hassu ajatus sanoa että rahallinen palkkio jotenkin pilaisi tapahtuman mainostamisen blogissa VAIKKA olisit siitä kuitenkin vinkannut lukijoille ilman mitään yhteydenottoa... Tekeekö se vastaanotettu raha (josta tosiaan sitä paljon puhutta eläkettäkin kertyy) siitä jotenkin pahan? Vai onko kyse siitä, mitä luulet lukijoiden odottavan sinulta/mitä itse odotat lukijana blogeilta?
Voin hyvin käsittää että tämä kuulostaa jonkun korvaan oudolta. :) Mutta minä olen ehkä vähän ihme tyyppi ajatusmaailmoineni... Kerta kaikkiaan tuntuisi vain niin naurettavalta kertoa vinkin, jonka aiemmin on jakanut ihan "itsenäisesti", olevan yhteistyö.
En osaa tätä selittää niin että se kuulostaisi järkeenkäyvältä... Ehkä se on enemmänkin tunnejuttu lopulta. :)
Ymmärrän mitä ajat takaa sillä ettet halua rahastaa vinkeillä tai suosituksilla. Muistan aiemmin kuulleeni sellaisen tarinan, että joku afrikkalainen huulirasvavalmistaja oli ollut iloisesti yllättynyt siitä, että joku oli kertonut blogissaan miten hyvää se huulirasva oli ihan oma-aloitteisesti ja rahaa pyytämättä. Hän kun oli jo saanut tuta sen että jotkut suositut bloggaajat tekevät suosituksia vain rahaa vastaan, mikä on minusta jotenkin tosi outoa.
Sinulla mentaliteetti taitaa olla enemmän rakkaudesta lajiin -tyyppistä. En minäkään ihan ymmärrä sitä, jos mennään niin pitkälle että vaaditaan tuotteen mainitsemisesta palkkio. Minusta se on pelkkää mainostamista eikä siinä enää ole vaikuttimena kertoa, miten hyvä joku tuote on tai miten haluaa vinkata tapahtumasta, joka itseä kiinnostaa.
Käsi ojossa pyytäminen on eri asia kuin se, että kieltäytyy tarjotusta palkkiosta, joka perustuu asiaan josta kertoisi muutenkin. Tästä voi moni ammattibloggaaja vetää herneen nenään, mutta siinä vaiheessa kun tuotteita nostetaan esille pääasiassa palkkion takia niin minä ainakin katson sen pelkästään suoraksi mainostamiseksi. Moni blogi on jäänyt matkan varrelle, joka on sille tielle lähtenyt.
Karkkipäivässä aistii sen, että olet aidosti kiinnostunut kosmetiikasta ja haluat antaa tinkimättömän ja rehellisen mielipiteen testaamistasi tuotteista. Silloinkin kun ne ovat paskoja.
Jotenkin symppistä että olisitte halunneet mun ottavan sen palkkion :D
Kuten tuossa Elisallekin kirjoitin, taitaa olla vaikea selittää asiaa niin että se kuulostaisi järkevältä, teen asioita paljon tunnepohjalta ja minulle on tärkeää että tekemiseni tuntuvat oikeilta.
Vaikka kommentoin tossa jo pari kertaa aiempiin kommentteihin, niin pakko vielä sanoa se, että bloggaajana ahdistun useinkin tekstejä kirjoittaessani ja kaiken kirjoittamansa saa lukea jälkikäteen ihan tosi tarkkaan, ettei ymmärretä väärin. Siis esim. jos kirjoitan himoitsevani jotain, se tulkitaan niin, että odotan, että ko. tuote pian lähetetään mulle ilmaiseksi. Näinhän se ei kyllä mene enkä sitä koskaan haekaan. Yritän siis nykyään välttää minkään himoitsemista blogissani. :D Ja aina tekee mieli lisätä P.S. Tämä ei ollut mainospostaus! En saa tästä rahaa! Voitte klikata linkkejä vapaasti, mulle ei makseta siitä mitään! Ostin tuotteen ihan itse ja ostan jatkossakin!
Äh. :/
Tiedän niin mitä tarkoitat. Mulla on ihan sama, että monesti tulee jopa poistettua joku "olisipa kiva joskus kokeilla tuotetta x" -tyylinen lause, kun se saatetaan tulkita testituotteen kerjäämisenä.
Tai koen että postausten motiiveja pitää selitellä, tai alleviivata sitä että en nyt kirjoita tätä siksi että hyödyin jotenkin. Hyvänä esimerkkinä on jäänyt mieleen viime talvinen Hämeenlinna-postaukseni - kun en korostanut postauksen epäkaupallista lähtökohtaa ja alleviivannut ettei taustalla ole mainosyhteistyö, niin jo tuli kommenttia jossa epäiltiin postauksen motiiviksi diiliä hämeenlinnalaisten yritysten kanssa...! Sen jälkeen tuli olo että ei helkkari, mihin tyyliin tässä pitäisi kirjoittaa ilman tulkintoja ostetusta mainossisällöstä.
Mulla ei siis tosiaankaan ole pohjimmiltaan mitään blogien kaupallistumista vastaan, eikä fiksusti toteutetussa, luontevasti blogiin sopivassa mainosyhteistyössä ole mitään pahaa, mutta kun kaupallisen sisällön määrä blogeissa on jo saanut aikaan sen, että lukijat ovat alkaneet katsoa blogeja "Onko tämäkin nyt ostettu postaus?" /"Kerjääkö se taas ilmaisia tuotteita?" -lasien läpi, niin silloin voin pitää kehitystä vain huonona.
Mitä käytät keittiössä käsienpesuaineena? Itselläni minikeittiö, joten minulla on käsienpesuaineena tiskiaine, eli Fairya tällä hetkellä. Se ei kylläkään ole kovin hellävaraista käsille, kun siinähän on tuo ärsyttävyysmerkkikin... Tiskit tiskaan hanskat kädessä.
Käytän milloin mitäkin, tällä hetkellä jotain sitruunan tuoksuista nestesaippuaa.
Eli sinulla ei siis ole mitään erityistä löytö-tason käsienpesuainetta keittiöön? :) Tarkoitan noita tuotteita, joita olet korvamerkinnyt hyviksi löydöiksi.
Eip :)
Eucerin suihkuöljy. Pesee hyvin, ei tuoksu miltään ja ei kuivata käsiä. Ja saa täyttöpakkauksina, eli voi kaataa millaiseen pumppupulloon vaan.
Olen itse pessyt räpylöitäni Dermosilin keittiösaippuoilla, hinta-laatu -suhteeltaan mielestäni hyviä. Salvia häivytti kokkauspuuhien hajut käpälistä ja Polka tuoksuu hyvälle ja näyttää nätille. Ehkä tosin hivenen voimakastuoksuinen, jos sattuu olemaan herkkä.
Selvä, kiitos vinkeistä. :) Tosiaan melkein mikä tahansa varmaan parempi käsille kuin Fairy.
Hei, hyvä kun muistutit tuosta Polkasta! Mun piti tilata sitä jouluna Dermoshopista mutta se olikin sitten loppunut siinä vaiheessa kun menin vihdoin tilausta tekemään - ja nyt sitä sitten kumma kyllä onkin Dermoshopin Outletissa! :D Nyt mää saan sen! :) Minttukarkin tuoksuinen keittiösaippua kuulostaa niin hyvältä! :)
http://www.iherb.com/Clearly-Natural
Meillä on tuota sitruunantuoksuista nestesaippuaa keittiössä käsienpesuhommissa :)
Juuri tämän vuoksi palaan aina uudelleen lukemaan karkkipäivää, vaikka en edes ole erityisen kiinnostunut kosmetiikasta (vaan ruuasta ja budjettimatkailusta)! Rakastan sitä aitoutta, joka täällä on. Sitä että jos kirjoitat tuotteesta omaa arviotasi, tiedän että se on aito rehellinen mielipiteesi. Pidän myös siitä, että haluat laittaa hyvän kiertämään jakamalla/myymällä halvalla tuotteita joita olet saanut ja joille ei ole käyttöä itselläsi.
On vähän kurjaa, kun monissa lempiblogeissani nykyään on postaus toisensa perään erilaisia kampanjakirjoituksia, eikä koskaan saa selville edes sitä, ostaisiko kirjoittaja tuotetta omalla rahallaan, vai kirjoittaako arvion vain velvollisuudesta. On sääli, että tämän vuoksi myös monet aidot bloggaajat joutuvat erikseen mainitsemaan ovatko ostaneet tuotteen itse. Mitä väliä sillä on? Minä saan lukea ilmaiseksi joka päivä useita viihdyttäviä blogeja, suon jokaiselle kirjoittajalle todella mielelläni sen, että he saavat tuotteita ilmaiseksi. Minä saan heidän avullaan tietää, olisiko tuote sellainen, josta minä mahdollisesti pitäisin? Mutta koska rehelliseen mielipiteeseen ei monissa blogeissa enää voi luottaa, ei tuotearvioista tms. kokemuksista ole juurikaan hyötyä.
Kiitos siis, että olet pysynyt aitona!
Kiitos itsellesi palautteesta, Aidan! :)
En meikkaa, en ole kiinnostunut Kreikasta matkailumaana enkä myöskään ole kiinnostunut vähähiilarisesta ruokavaliosta. Lisäksi olen 56-vuotias. En taida siis olla peruskohderyhmää (jos sellaista edes on). Silti luen tätä blogia, ja tämän viimeisen kirjoituksesi perusteella ymmärrän jälleen paremmin miksi. Hyvä Sanni! Jatka samaan tapaan, arvostan tyyliäsi ja pohdintojasi.
<3 <3 :) :)
Sun pitäis laittaa sivupalkkiin tilinumero, jonne kaikki "vahingossa mainostetut" tahot saisavat maksaa omantuntonsa mukaisen palkkion vapaaehtoisesti:D
^_^ ^_^ :D
Moni kommentoija onkin tiivistänyt ajatukseni hyvin, mutta haluan vielä erikseen kiittää sinua että olet pitänyt Karkkipäivän juuri tällaisena blogina! Luotan tuotearvioisihi ihan eri lailla kuin moniin muissa blogeissa esiintyviin, ja rakastan rehellistä ja tinkimätöntä linjaasi, innostuksesi kosmetiikkaa kohtaan paistaa kirkkaasti läpi. Olen jopa oppinut tykkäämään matka- ja ruokapostauksistasi, vaikka aluksi aihe tuntui siltä ettei kiinnostaisi ollenkaan, mutta yllätyksekseni olen ahminut kaikki vanhatkin matkakertomukset läpi. Olet niin hyvä kirjoittamaan, että varmaan lukisin kauppalistaasikin innolla :D Annat lukijoillesi paljon itsestäsi, ja ilostutat ja tuot lämpöä, mutta sopivassa suhteessa myös syvällisempiä ja vakavampia pohdintoja, ja tämän takia olet pysynyt yhtenä suosikkibloggaajanani. Iso kiitos tästä, ja myös useasta hyvästä tuotevinkistä, olen löytänyt monta luottopurnukkaa ansiostasi, viimeisimpänä hankintana tänään naistenpäivälahjana itselleni Benecosin Pink Honey -huulipuna. Ihanaa naistenpäivää ja toivottavasti karkkipäiviä on luvassa vielä vähintään seuraavat kuusi vuotta! <3
Kiitos Kristalli! :)
Ja etenkin tähän: jee ^_^
Tuo on niin ihana ja käytännöllinen sävy :) Toivottavasti teistä tulee hyvät ystävät :)
Itse vinkkailen erittäin usein mitä olen ostanut ja löytänyt ja mistä pidän, ihan oma-aloitteisesti. Silloin tulee tunne kirjoittaessa että on pakko heittää joku "tää ei oo sitte mainos" lause kehiin, että ei lukijat luule että piilomainostan. Vaikka miksi meidän pitäisi sanoa, että "tämä ei ole mainos" jos ei kerran ole..mutta tulee vain sellainen olo. :D Itse laitan aina postauksen alkuun jossain muodossa erittäin selvästi jos kyseessä on mainos tai teksti sisältää mainoslinkin.
Tiedän niin mitä tarkoitat. Vaikka onhan se tavallaan mainos - tuot vinkilläsi tuotteelle näkyvyyttä, ja kaikki näkyvyys on mainosta. Se vain ei ole valmistajan/merkin edustajan aloitteesta tehty mainos. :)
Noo, on täällä vielä sellaisiakin blogeja, jotka ovat olleet pystyssä jo pitkään (omani pian viisi vuotta), mutta postauksista ei ole maksettu rahallista korvausta. Tällä hetkellä juuri pohdiskelen aihetta. Koska harrastukseni vie niin paljon aikaa, ja antaa ehkä joillekin jotain (iloa, hyötyä tms), olisi ihan hauskaa jos voisin itsekin ansaita jotain. Siis jotain muuta kuin iloa siitä, että voin ehkä jakaa iloa tms muille. Ihan vaikka käteistä ;) Varsinkin kun teen nykyisin vain puolikasta työaikaa, jotta avoimille opinnoille sekä blogille jäisi enemmän aikaa.
Mutta lähtökohtani olisi kuitenkin tämä sinunkin peräänkuuluttama intohimo asiaan. En voisi kuvitella että kirjoittaisin aiheista jotka eivät kosketa minua, tai joiden en voisi kuvitella koskettavan lukijoitani. Mutta myönnän kyllä, ettei minua haittaisi lainkaan se, että saisin korvauksen siitä että olen kirjoittanut jotain, jonka olisin kirjoittanut myös ilman sitä korvausta. Ainakin se olisi aidoista lähtökohdista kirjoitettu juttu.
Tienatahan voi myös ilman portaaleja tai toimeksiantajaa :) Moni bloggaaja tienaa erilaisilla kumppanuusmarkkinointiohjelmilla kuten Trade Tracker ja
Trade Doubler.
Lisätietoa blogilla tienaamisesta saa mm. täältä.
Itseasiassa juuri kirjauduin Trade Doubleriin, mutta en ole vielä edennyt asiassa. Kiitos! :)
Hei! Olen valitsemassa uutta kasvovoidetta vanhojen loputtua ja rehellisesti sanottuna en tiedä mihin pitäisi päätyä. Ajattelinkin kysyä sulta jos osaisit antaa vinkkiä.
Tähän mennessä en ole käyttänyt luonnonkosmetiikkaa tai juurikaan välittänyt että mitä voidetta käytän, tää onkin ehkä näkynyt siinä että varsinkin talvisin hurjasta rasvaamisesta huolimatta iho hilseilee paljon. Nyt luin artikkelin parabeeneista jossa sanottiin niiden jopa vanhentavan ihoa, mikä ei ole ensimmäinen vaikutus jota kasvovoiteelta toivoisi:) Olen nyt 21, ja aika stressi vanhenemisen suhteen on aika kova, erityisesti silmänalusissa jotka aika suuret ja kuopalla on rypyt ja jopa silloin tällöin pientä pussittamista ilmaantunut. Muuten mun iho on aika normaali ja hyvässä kunnossa. Ainakaan finnejä ei ole tuskin koskaan.
Oon nyt eniten katsonut estelle&thld sarjaa, ja sieltä katsellut biohydrate- ja biodefense sarjoja. Se mitä aiemminkin oon pohtinut on anti age tuotteiden käyttöä liian nuorena, voiko siitä olla haittaa vai onko se vain hyvä että enemmän tehoaineita mukana? Pystyykö tämän ikäisen iho hyödyntämään kalliimpien ja vanhemmille ihmisille suunnattujen sarjojen tehoaineita? Mietein että jos esimerkiksi valitsisin biohydrate -sarjan yövoiteen jatkuvaan käyttöön, tai vastaavasti biodefense -sarjan päivävoiteen? Olen ajatellut ostaa vain yhden voiteen ja käyttää sitä sekä aamulla että illalla, jotenkin lompakkoystävällisempi ratkaisu tähän hetkeen:) Entä seerumit? Mulla on mennyt vähän ohi että kuuluuko niitä käyttää koska ja mikä niiden suurin tarkoitus ja vaikutus ihoon on?:) Saa toki kertoa jos jollain muulla sarjalla olisi paremmat edellytykset hidastamaan ihon vanhenemista suunnilleen samasta hintaluokasta. Entä silmänympärysvoide, eroaako sarjojen silmänympärysvoiteet paljon kasvovoiteista vai voisiko samaa voidetta levittää vain ohuelti koko kasvoille? Muistelisin että kirjotit tästä joskus jonkun muun tuotteen kohdalla:)
Aiheeseen liittymättä olen vähän lukenut mikroneulausteloista, onko sulla tietoa tai kokemusta? Jos joskus tutustut enemmän olis tosi mielenkiintoista lukea postausta aiheesta!:) Vois olla mielenkiintoista testata, vaikka en tiedä pitäiskö odottaa vielä muutama vuotta :)
Kiitos jos jaksat vastata, ymmärrän että tuli vähän pitkä viesti:)
Älä usko noita ;) Ihan vakavasti. Harvasta kosmetiikan ainesosasta liikkuu niin villejä ja väänneltyjä "totuuksia" netissä ja mediassa kuin parabeeneista.
Minä olen kaiken asiasta oppimani, ymmärtämäni ja maalaisjärkenikin perusteella sitä mieltä, että anti age -tuotteista ei ole haittaa, joskaan ei hyötyäkään nuorelle iholle. Koulussa opetettiin, että iho vain jättää hyödyntämättä ne ainesosat joita se ei tarvitse, ja tämä käy minun järkeeni. Maksaessasi esimerkiksi veltostuneelle iholle tarkoitetusta, kalliista, kiinteyttävästä voiteesta, maksat ihan turhasta. Ihosi hyödyntää voiteesta kosteutusominaisuuden, ne kiinteyttävät ainesosat ovat kuin ylimääräisiä palikoita palapelissä.
Suosittelen lukemaan tämän postauksen, siellä kerron seerumeista ja anti-age-tuotteista ja niiden vaikutuksista:
https://karkkipaivablogi.com/2014/05/21/ihonhoito-for-dummies-osa-4-anti-age-ja-muut-erikoistuotteet/
Seerumeiden suurin hyöty nuorelle iholle on lisäkosteutus rasvattomassa muodossa. :) Seerumin käyttö on paikallaan vaikkapa silloin, kun normaali päivävoiteesi ei riitä kosteuttamaan (esim. talvella), ja haluat lisäkosteutta ilman päivävoiteen vaihtamista täyteläisempään. Seerumia voi käyttää aamuin ja/tai illoin voiteen alla. Seerumia voi myös käyttää yksinään voiteen sijaan, kuten itse teen kesäisin.
Estelle & Thildin BioDefense-linjaa en ole vielä ehtinyt testaamaan, joten en osaa sanoa linjan tuotteiden koostumuksista mitään.
Mikäli ihosi on niin kuiva että ihan hilseilee, saattaa BioHydrate-linjan yövoidekin olla sinulle liian kevyt. Vaikea sanoa, kun en tiedä minkä tyyppisellä voiteella olet nyt ihoasi hoitanut. Oikeasti kuiva iho vaatii rasvaisen voiteen, mutta pelkästään pintakuivalle iholle riittää vesipitoisempi, kuten nuo BioHydrate-linjan voiteet. Hilseily on yleensä "syväkuivan" ihon tunnusmerkki, mutta pintakuivakin iho voi hilseillä mikäli altistuu tarpeeksi kosteutta riistäville olosuhteille. Mä tekisin kenties niin, (jos olet kiinnostunut juuri E&T:stä), että ostaisin BioHydrate-yövoiteen 24-h-käyttöön, ja jos iho vieläkin hilseilee, niin ostaisin E&T:n kasvoöljyn ja sekoittaisin sitä yövoiteeseen.
Riippuu oman ihon sietokyvystä. Useimmissa tapauksissa sama voide mitä käyttää kasvoille sopii myös sy-iholle, sy-voiteet eivät eroa kasvovoiteista merkittävästi, useimmiten olennaisimpana erona on hajusteettomuus ja kevyempi koostumus. Jos sy-iho tuntuu reagoivan kasvovoiteeseen huonosti, vaihtaisin vähintään hajusteettomaan.
Mikroneulauksesta minulla ei valitettavasti ole mitään kokemusta, se on hoito johon en varmaan edes uskaltautuisi :) Tai sanotaan näin, että jos ihoni olisi huonossa kunnossa ja kokisin mikroneulauksesta saattavan olla hyötyä, niin saattaisin kokeilla. Mutta koska ihoni on ihan hyvässä kunnossa, en haluaisi altistaa sitä neulaukselle silkasta uteliaisuudesta.
Kiitos paljon vastauksestasi!:)
Mun täytyy tunnustaa, etten juurikaan ajattele blogien kaupallisuutta enkä missään nimessä lue blogeja mikään kaupallisuustutka päällä :D Enkä osaa suhtautua blogien harrastamaan (piilo)mainontaan sellaisella tunteen palolla kuin moni muu. Luotan omaan lukutaitooni ja uskon, että kyllä ne motiivit sieltä tekstistä paistavat läpi, enkä siten selittelyjä, "ostin tän ite" - tyyppisiä kommentteja kaipaa. Voi tosin olla, että olen vaan sinisilmäinen :D
Enkä välttämättä kaipaa edes niitä "*tuote saatu" - merkintöjä, vaikka ymmärränkin, että piilomainonta on kiellettyä ja yhteistyöpostaukset tulee merkitä selvästi. Esimerkiksi jossain "Kuukauden loppuneet" - postauksessa mulle on ihan sama, onko tuote ostettu itse vai saatu blogin kautta. Sama pätee tuotearvosteluihin - vai pitäisikö mun lukijana jättää kaikki kehut heti omaan arvoonsa, kun postaus onkin toteutettu yhteistyössä kaupallisen tahon kanssa :D
Ylipäätään jos joku tuote on bloggaajan mielestä täyttä p*skaa, voiko tuosta tuotteesta rahan kiilto silmissä kirjoitettu postaus olla kovinkaan antoisaa luettavaa? Siinä saa olla taitava kirjoittaja ja kovin suuri rahan tarve. Itselleni muutenkin tuollanen "kehun koska sain ilmaiseksi" - tyyppinen ajattelu, josta lukijat tykkäävät bloggaajia syyttää, on todella vieras ja sotii täysin omaa ajattelutapaa vastaan. Blogin kirjoittamisen mielekkyys kuitenkin kumpuaa halusta jakaa omia mielipiteitä ja kokemuksia ja herättää keskustelua, joten pelkkien mainostekstien kirjoittaminen lienee kaiken lisäksi todella tylsää.
*peukku*
Nimenomaan.
Pakko olla niin samaa mieltä, kuin suurin osa kommentoijista! Tää sun blogi on raikas tuulahdus nykyblogimaailmassa. Ihan hurja määrä blogeja on tippunut lukulistalta, varsinkin mainostuksen vuoksi.
Tykkään kovasti lukea sun juttuja, koska a) tämä on yllätyksellinen blogi, aihepiiri on suht laaja b) reissupostaukset ! c) sun tyyli on omintakeinen, persoonallinen, kaikkine hassuine "pakkomielteineen" (ota tää hyvällä <3) :)
Ihana Maarit! ^_^ <3 Kyllä - otan hyvällä! :)
Kiitos pohdinnasta!
Et varmaan ilahdu, kun ehdotan tätä.. mutta oletko koskaan ajatellut testata ja kirjoittaa blogijuttua aasialaisesta kosmetiikasta? Varmastikaan et ole missannut korealaisten ihonhoitotuotteiden kasvavaa suosiota länsimaissa - jokainen itseään kunnioittava blogisti lähestulkoon on tehnyt jonkinalisen noteerauksen aiheeseen ;)
Mikään korealaiskauppa ei (vielä!) sinua ehkä tunne, mutta hinnat ovat niin kohtuullisia, että pieni tilaus esim. Ebayn tai Cosmetic-loven maailmaan ei varmasti veisi perikatoon... Valikoimissa on monia ns. luonnollisiakin vaihtoehtoja, esim. Innisfree-sarja, joka taitaa peräti olla amerikkalaisen Certified organic-luokituksen kantaja.
Suomessa voi nyt jopa tilata suhteellisen hyvin tunnettua Missha-sarjaa eestiläisestä nettikaupasta http://missha.ee/ jos kauko-itä kauppapaikkana ei innosta..
Olisi mielenkiintoista lukea käsityksiäsi ja kokemuksiasi korealaisten, noh, eksoottisesta ja innovatiivisesta kosmisvalikoimasta - tuntuma voi olla aivan eri kuin tähänastiset :)
Kuka tietää, vaikka avautuisi jopa ovi hedelmälliseen yhteistyöhön jonkin korealaiskaupan kanssa :)
Hehheh - en ole missannut, mutta meitsi ei kai kunnioita itseään ^_^
Ei mutta joo, myönnän ihan rehellisesti, että minua tuo aasialaiskosmetiikka ei ole niin hurjasti kiinnostanut, BB-voiteita lukuunottamatta.
Misshasta olen jopa (katos, en mä ihan kalkkis ole :D) kirjoittanut blogiin Suuressa BB-voidevertailussa. Innostuin Misshasta sen verran, että minun oli tarkoitus tilata Perfect Cover BB-voiteesta oma sävy syksyn 2012 pitkän reissun jälkeen (sain Missha-näytteen kaverilta juuri ennen matkalle lähtöä), mutta ei-niin-yllättävästi Missha oli kaikonnut kauas ajatusten pohjalle kun kolme kuukautta myöhemmin palasin Suomeen. Enkä tullut koskaan tilanneeksi omaa Perfect Coveria. Ajatus on kuitenkin aina aika ajoin kuplinut mielessä... ;)
Mikäpä etten joskus vetreytyisi tilaamaan muitakin korealais-kosmetiikkainnovaatioita, mutta toistaiseksi ne eivät vain ole onnistuneet herättämään suurempaa kiinnostusta. En ole koskaan ollut järin tunnettu trendikkyydestäni. :/
Joo, ei kaikkien trendien kanssa tarvitse kulkea myötäsukaan... mutta kun olet kosmetiikan kanssa kuitenkin paljolti kaikkiruokainen ja avarakatseinen, tässä olisi tilaisuus avartua vielä lisää. Haluaisin lukea kommenttejasi ja tuntemuksiasi korealaisten koostusten ja keksintöjen suhteen... siellä on niin omalaatuisia, joskus turhan tuntuisia, mutta myös hyvin toimivia tuotteita - tarpeisiin, joita ei kuluttajan ennen tiennyt olevankaan ;)
Missha ei BB-creamien kohdalla ole kaikki kaikessa, itse tykkään enemmän Skin79-sarjan Oriental Gold ja VIP -kreemeistä. Etude House on monipuolinen meikkitalo, joilla on myös laadukkaita ihonhoitojuttuja - samoin Innisfree, jonka puhdistusöljy on loistava ja ei-kuivattava.
Funktionaalisen kosmetiikan saralla Korea on myös näköjään melko edistyksellinen - siellä kun viranomainen valvoo esim- brightening-väitteillä myytäviä tuotteita ja niiden tehoa... C-vitamiinia, niasiiniamidia jne... saa melko edulliseen hintaan monelta sarjalta, samaten kemiallisia kuorintoja. Eli, jos ihastuit Paulan AHA-kuorintoihin, vastaavia saa edullisemmin Aasian suunnalta.
Yritän vielä ylipuhua sinut, sillä laajan tuntemuksesi ja kokemuksesi kautta osaisit avata sellaisia vertailu- ja valotusnäkökulmia, mitä ihan joka bloggaajalla ei ole.
Tekee melkein mieli tilata ja lähettää sinulle sieltä jokin 'liemi', josta sitten kirjoittaisit pitkän arvion ja analyysin :D
Korea näyttää olevan aikamoinen seerumien taivas!
:D
:) Ääk, imartelevaa ^_^
Tämä aasialaiskosmetiikkajuttu on muuten hyvä esimerkki siitä, mitä kosmetiikan muuttuminen pelkästä vapaa-ajan friikkeilystä työksi on käytännössä merkinnyt. Vaikka olenkin myyjän työt lopetettuani toipunut pahimmasta kosmetiikkaähkystäni, en voi kieltää, etteikö kosmetiikka tietyssä mielessä edelleen myös väsyttäisi. Se on läsnä niin kokonaisvaltaisesti elämässäni, että kaikesta ei pysty enää innostumaan samalla tavalla kuin ennen blogi- ja kosmetiikkamyyjäaikojani. Niin hullulta kuin se saattaa kuulostaakin.
Kuvaan liittyy jälleen myös se odotusten luoma stressi, joista puhuin yksinmatkailusta kirjoittaessani. Kun on profiloitunut kauneusbloggaajaksi, lukijat odottavat tiettyjä asioita. Kuten vaikkapa aasialaiseen kosmetiikkaan perehtymistä. ;) Ja se odotus muuttaa suhdettani asiaan... Vaikea selittää, kuten niin monia tunnepohjaisia juttuja.
Mutta lupaan jättää (a)asian muhimaan. :) Ei minulla lähtökohtaisesti tietenkään ole mitään aasialaiskosmetiikkaan tutustumista vastaan. :) Siihen ei vain ole riittänyt tarpeeksi innostusta.
Apua, ei missään nimessä ollut tarkoitus lisätä stressiä tai kasata jotain vaatimusten kuormaa.. Totta kai toimit oman kiinnostuksesi ja motivaatiosi mukaan.
Ymmärrän tietyllä tavalla myös tuon mainitsemasi kosmetiikkaähkyn...
Ajatukseni oli ainoastaan vinkata, että kun et vielä ole täysin kosmetiikasta kirjoittamista lopettanut, niin näkökulmasi aasialaistuotteisiin olisi erittäin arvokas ja kiinnostava - ei tietenkään mikään pakkopulla :)
Kun blogisi on esitellyt esim. Kiehl'sin ja monen muun vähemmän tunnetun sarjan ominaispiirteitä, ajattelin korealaisten juttujen joukosya myös varmasti löytyvän jotain sinua innostavaa. Vaikka ne kehutut C-vitamiiniseerumit ja happokuorinnat.. :)
Ei huolta, kyllä mä otin tuon sinun kommenttisi/toiveesi kohteliaisuutena :) Siis että lukija kokee mun mielipiteen niin kiinnostavana, että toivoo siltä pohjalta postausta aihepiiristä, joka on henkilölle muuten jo tuttu. Siitähän voi olla vain otettu :)
Mä hyödynnän nyt tässä sitten ihan röyhkeästi sun perehtyneisyyden alueeseen :D - vähän samaan tapaan kuin Paula's Choicen kohdalla jolloin pyysin Veppeä suosittelemaan mulle mitä tuotteita mun kannattaisi tilata :) Minulle saa siis mieluusti laittaa vinkkejä hyviksi havaituista aasialaisen kosmetiikan nettikaupoista (vaikka sähköpostiin). Alentaa projektiin ryhtymisen kynnystä ;D
Hehee, en ole mikään asiantuntija, vaan pelkkä aloittelija korealaiskosmetiikan harrastuksessani :) Mutta muutamia vinkkejä voin kyllä jakaa:
Kansainvälisiltä ja suomalaisilta sivuilta luettujen arvioiden & käyttökokemusten perusteella suosittelisin seuraavia lähes kulttiaseman saavuttaneita tuotteita kokeilun arvoisina:
C 20 OST C-vitamin serum:
http://www.wishtrend.com/skin-care/502-vitamin-c20-serum-ost.html
Tehokas C-seerumi, jolla luvataan ihohuokosten pienentämistä, pigmenttiläiskien vaalenemista ja tietysti ryppyjenkin siliämistä. Kokeilussa on nyt vanhempi, alkoholillinen versio, mutta markkinoille on tullut uudempi, tiivistetty, vielä vahvempi cocktail.
http://www.wishtrend.com/skin-care/1215-pure-vitamin-c215-advanced-serum-c20.html
Itse asiassa koko Wishtrend.com -sivustoa voi lämmöllä suositella ns. funktionaalisten kosmetiikkatuotteiden kauppapaikkana. Vaalentavia, silottavia ja mustapäitä poistavia tuotteita moneen makuun.
Wishbox-paketeissa on usein hyviä tuotekomboja tarjoushintaan!
COSRX- sarja on hajustamattomien nimenomaan AHA-, BHA-, ja muihin tehoaineisiin perustuvien seerumien tuotelinja.
http://www.wishtrend.com/318-cosrx
Myös Klairs on ns. funktionaalista kosmetiikkaa, hajustamaton ja herkkäihoisille kehitetty sarja, jota tietääkseni myy vain Wishtrend.
http://www.wishtrend.com/59-klairs
Toinen, laajempi koreakauppa on http://www.cosmetic-love.com/
joka on valikoimaltaan laajempi, ja myy enemmän edullisia mainstream-tuotelinjoja. Söpöjä puteleita...:) Skaala on laaja, ja erityisesti värikosmetiikan ystävää se varmaan ilahduttaa..
Postikuluton, luotettava nettikauppa.
Ebay tietenkin on jo oma lukunsa, ja sieltä avautuu kaikkea kivaa, mutta näitä kahta putiikkia voi lämmöllä suositella vasta-alkajille :)
Näiden lisäksi pitää ilman muuta mainita korealaisten suosimat etanalimatuotteet - kyllä! Merkeistä kuuluisia ovat Benton (en tunne, mutta monet ovat kehuneet), Mizon ja myös esim. Tosowongoo. Lähes joka sarjalla on oma etanalitkunsa..
Sanotaan heti, että etanoita ei limankeruussa mitenkään vahingoiteta - näin ainakin virallinen totuus.. Lypsäviä kultapossuja ei oteta hengiltä!
Aika moni on kommenttien perusteella saanut etanoista avun jos jonkilaiseen ihovaivaan, mutta etanaliman lisäksi seerumeissa on paljon muitakin antioksidantteja ja marjauutteita jne...
Perustuuko nuo etanajutut samaan kuin Baba de Caracol..?
Suuuuuri kiitos NG! :)
Hyvä kirjoitus! : )
Blogimaailma on muuttunut niin paljon verrattain lyhyessä ajassa. Varmaan lukijat näkevät blogit aika omanlaisenaan mediana, versus esimerkiksi lehtiin (toisaalta niin erilaisia että onko vertailu järkevää...?).
Blogin perustaminen on jotain mitä "kuka tahansa voi tehdä" ja siitä voi sitten syntyä näitä palkka/sponssikeskusteluja, mitä nyt ollaan nähty. Ehkä? Blogaamista on tavallaan helpompi (?) peilata itseensä. "Mitä minä tekisin?" jne.
Njääh, meni asian vierestä :) Ihan pakko tännekin nyt kertoa, että nostalgia iski tänä aamuna. Tänään alkaa lopputenttirykäisyt (aaaapuaaaa..!) ja tätä tekstiä lukiessa aloin ajatella, että herrane aika, muistan vielä kun Karkkipäivästä sain jotain inspiraatiota meikkiin kun menin pääsykokeisiin :D Hauska, miten semmoisestakin saa itseluottamusta vaikkei se tiedon määrää lisääkään. Sama tekniikka on tänäänkin käytössä :D
Erittäin hyvin kirjoitettu juttu, joka sai mut arvostamaan sua bloggaajana vieläkin enemmän! :)
Itsellä on pieni blogi ja usein joudun kirjoittamaan, että postaus ei ole yhteistyössä tehty, jos en sitä erikseen mainitse, niin yleensä joku Anonyymi tulee kyselemään, että onko sponsoroitu.
Tuli tästä kirjoituksesta heti mieleen yksi lifestyle/perhebloggaaja :D Tuntuu, että ko. ihminen mainostaa blogissaan ihan mitä vaan tyyliin vessapaperista ja lähikauppakäynnistä alkaen, kunhan tavara on ilmaista ja/tai asiasta kirjoittamisesta saa palkkion... Ja hän tekee myös sitä, että "vihjailee" blogissaan tarpeistaan ja kas, pian kyseistä asiaa onkin ihan sattumalta tarjottu hänelle.
Tämä oli tosi hyvä ja blogiskenelle tärkeä kirjoitus! Blogisi on edelleenkin yhtä hyvä kuin aina ennenkin ja aitous paistaa todellakin läpi ! :)
Kiitos SaraM <3
Tämä oli hyvä teksti. Jotenkin viimevuosina on alkanut toden totta ärsyttämään muuttunut blogimaaiLma. Tarkoitan lähinnä sitä kuinka aika moni tuntuu perustavansa kirjoituksensa sille mistä on saanut uusia vaatteita ja ollaan millon missäkin pippaloissa. Tulee tunne, että onko se elämä vain ja ainoastaan sitä pintaliitoa ja uusia tavaroita.
ja kun ainakin olen siinä uskossa ollut, että bloggaaminen olisi harrastus ja sitä tehtäisiin kirjoittamisen ilosta ei ilmaisen tavaran perässä
Huh tulipa asiaa mutta kiitos tästä. Pidän tyylistäsi kovasti ja allekirjoitan aika monia ajatuksia kanssasi :)
Kiitos EweS.
Bloggaaminen ei ole enää kaikille bloggaajille pelkästään harrastus, mutta eihän tienaaminenkaan sitä tarkoita, että blogin täytyisi muuttua ilmaislahjojen ja pippaloiden esittelyfoorumiksi. Mutta tyylejä on tosiaan monia....
Miettinyt sitäkin, että mitähän nämä pintaliito bloggaajat (tai no pitkään bloganneet yleensä)tekevät sitten jos jonain päivänä lukijoita ei enää innosta tai kirjoittajan oma innostus lopahtaa.. lähinnä ajattelin näitäkin ketkä ovat tottuneet tavaran saantiin. toki kukin elää tyylillään välillä jää vaan ihmettelemään yhtä jos toista :)