Nostalgiaan taipuvaisena ihmisenä halusin tänään tehdä muistelmapostauksen eräistä minulle kovin rakkaista ihmisistä.

Minulla ei ole omia lapsia, mutta minulla on silti neljä lasta. Neljä hoitolasta, joiden "nannyksi" saavuin kesällä 2003. Siitä tuntuu olevan samalla niin kauan... ja niin vähän aikaa.

Muistan alla olevan hetken kuin eilisen. Ensimmäinen aamuni perheessä.

Olin saapunut Ahvenanmaalle yölaivalla, ja lapset olivat nukkumassa kun saavuin taloon. Seuraavana aamuna makuuhuoneeni ovelta kuului varovainen koputus.

Vuodesohvalleni pelmahtivat Ronja, 9 v, Frida, 7 v, Emma, 2 v ja Anton, 5 kk.

Minun oli tarkoitus olla lastenhoitajana vain kesän yli, mutta pesti venyi puoleksi vuodeksi. Ja kesätyö venyi kuudeksi vuodeksi Ahvenanmaalla....

Vuodet kuluivat ja lapset pysyivät minulle läheisinä. Kun Ronja pääsi ripille, otin hänestä rippikuvat. Muistan, kun Anton aloitti koulun. En unohda sitä hetkeä, kun pikku-Emma oli kasvanut minusta ohi... Muistan, kun törmäsin ensimmäisen kerran Fridaan baarissa. "Sinä - täysi-ikäinen..!" ^_^

Niin paljon muistoja. On mahtavaa, kun on saanut seurata neljän näin ihanan ihmisen kasvua lapsista kouluikään, teini-ikään ja aikuisuuteen. Melkein siinä silmäkulma kostuu, kun iso Anton-poikakin edelleen aina halaa minua kun tavataan. Hassua ajatella - minä olen aina ollut Antonin elämässä.

Tein toukokuussa Fridan ylioppilasmeikin, joka lieneekin monella varmaan tuoreessa muistissa.

Frida ja Emma juhannuksen vietossa. Olimme katsomassa juhannussalon pystytystä Jomalan De Gamlas Hem'illä.

Pikku-Emma oli herkkä ja viisas lapsi, taisin kiintyä häneen eniten lasten ollessa pieniä. Emmalla oli monessa asiassa pikkuaikuismaisia ajatuksia. Muistan, kun hän 3-vuotiaana totesi noustessamme autoon talvella, että "Muista kopistella jalat ettei autoon tule lunta sisään". :)

Nyt Emma on 13. <3 En vain oikeasti pysty tajuamaan sitä. Minulle Emma on tavallaan aina se pikkuinen tyttö joka halusi leipoa kanssani ja nukkua vieressäni ja päätti lauseet varmistaen, "Visst, Sanni, visst?"

Ronjakin on jo ihan aikuinen, meistä on tullut "tasavertaiset" kaverit. :)

.

Vanhoja Ahvenanmaa-albumeitani penkoessa en voinut olla liittämättä mukaan myös näitä otoksia....

Todistettavasti Mr Karkkipäivällä on aina ollut viehätys huulipunaan...

Minulle niin tyypillinen meikkityyli noilta vuosilta. Vaaleaa koko luomella, tiukka banaanivarjostus ja vahva kynärajaus koko silmän ympäri. Ja juuri kestovärjätyt kulmakarvat näemmä...! ^_^ Kuva vuodelta 2005.

Don't try this makeup at home. Tällaisessa lookissa olen ollut katsomassa Bo Kaspers Orkesteria Maarianhaminassa kesällä 2005.

Sanni ja Ahvenanmaa - kesällä 2014 ja kesällä 2003. Voi tuota 24-vuotiasta tyttöä....! ^_^ (Ja ainakin silmälasit on vaihtuneet parempiin :D)

Kesätyö voi tuoda elämään paljon <3

Minulle se toi lasten lisäksi koko Ahvenanmaan. :)

Eilisen NYX-postauksen kommenteissa nousi pari kommenttia, joiden pohjalta intouduin tekemään aiheesta oman postauksensa;

"Meikkaako joku oikeasti itseään  kaupan testereillä?"

Muutama lukija kommentoi semi-järkyttyneenä, että a) miten itse kehtasin "sotkea testerit" silmäbakteereillani ja b) kokeileeko joku muka oikeasti kaupan meikkitestereitä silmiinsä, naamalle ja huuliin.

Vastaus: kyllä, totta kai.

Olin hämmästynyt lukiessani kommentit, sillä minulle on aina ollut ihan selviö että ihmiset meikkaavat itseään kaupan testereillä. Onhan se tottakai ällöä, mutta näin nyt kuitenkin tapahtuu. Olen kuvitellut olevan kaikille ihan tuttu ja yleinen näky meikkitelineillä, kun joukko tyttöjä harjaa testerimaskaraa ripsiinsä ja vetää sormella luomiväriä luomeensa. Eikä tämä käytös rajoitu teineihin, kyllä meikkejä kokeilevat kaiken ikäiset. Selektiiviseltä hyllyltä voi usein bongata keski-ikäisen rouvan laittamassa huulipunaa - kyllä, suoraan testeristä.

Lainaan tähän suoraan poiminnat nimimerkki RainDropin kommentista ja hänelle kirjoittamani vastauksen (ehkä jollekulle muullekin tulee uutena tietona esimerkiksi tuo liikkeiden asiakasmeikkauksia koskeva asia):

"Mua kiinnostaisi kyllä nyt kuulla, etta meikkaako joku oikeasti noilla kaupan testereilla? Siis ihan oikeasti kokeilee luomivareja silmiin, poskipunaa naamalle, huulipunaa huuliin?

Oltuani kolme ja puoli vuotta töissä kosmetiikkamyymälässä uskallan sanoa, että minulla on vankka silmin havaittu tieto asiasta. :D Ja asia on kyllä havaittu elämän aikana jo aiemminkin.

Kyllä, ihmiset meikkaavat surutta itseään testereillä. “Hienompien” merkkien valvotuissa, miehitetyissä pisteissä asiakkaita toki ohjataan käyttämään testerien kokeiluun topsipuikkoja ja onpahan paremmilla merkeillä tarjota ihan siveltimiä ja kertakäyttöisiä vaahtomuoviapplikaattoreita meikkien testaamiseen. Mutta miehittämättömät markettimeikkitelineet ja selektiivisten merkkien hyllyt ovat tietenkin ihan “Villiä länttä” ja asiakkaat tekevät testereillä mitä tykkäävät. Kyllä minä sen ymmärrän oikein hyvin. :) Suuri osa asiakkaista näkee testerit juuri siinä tarkoituksessa – että voi kokeilla, miltä sävy itsellä käytännössä näyttää.

"enpä tiennyt tuotakaan, että kosmetiikkamyymälöiden asiakasopastukset tehdaan asiakkaiden käytössä olevilla testereilla(!), tietääpähän välttää niitäkin.

Tämä on kieltämättä “mielenkiintoinen” asia, ja juuri tämän vuoksi osa todellakin välttelee näitä opastuksia tai ylipäänsä meikkauksia kosmetiikkamyymälöissä. Jos asiaa miettii perusteellisemmin, niin tajuaa, että näinhän opastusten/muiden meikkausten tietysti täytyy liikkeissä toimia. Millä muilla meikeillä opastukset voitaisiin tehdä..? Ei kosmetiikkamyymälöissä ole erillisiä “vain asiakasmeikkauksiin” varattuja meikkivarastoja, toisin kuin esimerkiksi kosmetologeilla joiden meikkiteline luonnollisestikin on olemassa vain ja ainoastaan asiakasmeikkauksia varten. Ainoat meikkaukseen käytettävät tuotteet joita myymälät saavat ovat testereitä.

Voi toki olla mahdollista, että myymälä esimerkiksi omatoimisesti laittaa sivuun valitun joukon testereitä joita käytetään vain asiakasmeikkauksiin, ja sehän olisi hyvä idea. Ehkäpä joku liike noudattaakin tällaista käytäntöä..? MUTTA. Kaikista merkeistä ei tietenkään voi laittaa kaikkien tuotteiden testereitä sivuun tätä tarkoitusta varten, ja tällöin esimerkiksi opastuksissa, joissa asiakas usein nimenomaan on kiinnostunut jonkun tietyn merkin tuotteista/väreistä, jää ainoaksi mahdollisuudeksi käyttää yleisessä asiakaskäytössä olevia testereitä.

Tämä on realiteetti.

Ei myymälöiden henkilökuntakaan saa omia, erillisiä näytekappaleita joista kokeilla uutuustuotteita (poislukien koulutuslahjat, mutta esimerkiksi uusien meikkilookkien tuotteita ei tosiaankaan jaella koulutuksissa), joten myös heidän ainoa mahdollisuutensa tutustua tuotteisiin ovat testerit. Näin ollen on ihan vakiokuvio, että uusien lookkien/tuotesarjojen testereiden saapuessa henkilökunta kokeilee meikkejä ennen kuin ne laitetaan esille telineisiin. Kosmetiikkaliikkeiden henkilökunnan työhön kuuluu valikoiman tuotteiden testaus – millä muulla tavalla he pystyisivät tämän  osan työstä toteuttamaan…?

Tein testereiden käytöstä kyselyn blogin sivupalkkiin! Vastaa ja kerro, oletko sinä meikannut itseäsi kaupan testereillä.

Sana on vapaa! Kertokaa; mitä mieltä testereillä meikkauksesta?

Kiitokset nimimerkeille Sara ja RainDrop kiinnostavasta keskustelun avauksesta! :)

Huomasin viikko sitten Ahvenanmaan paikallislehdessä ilahduttavan uutisen - saaren ainoa kemikalio, Mjuk & Len City, on ottanut valikoimiinsa NYXin!

Meikkifriikeille nimi on varmasti tuttu, mutta muille taustatietona että kyseessä on pienen kulttistatuksen omaava meikkisarja USAsta, ns. "köyhän miehen MAC". Pelkästään single-luomivärisävyjä on yli 100 sävyä eri koostumuksilla. (Euroopassa tosin ei taida olla yhtään jälleenmyyjää jolla olisi NYXin koko valikoima, eikä Maarianhaminan pikku liikkeessäkään ole kuin murto-osa luomiväreistä, mutta silti..... vähänkö siistiä!)

Merkkiä ei myydä manner-Suomessa. Itse olen tilannut NYXin tuotteita Jenkeistä, moni blogin lukija muistaa varmasti ainakin Karkkipäivässä usein vilahdelleen klassikkotuote Blush Taupen, eli harmaanruskean poskipunan joka on täydellinen kasvojen varjostuksiin.

Maarianhaminan kemppari on siitä hauska paikka, että pikkuisesta koostaan huolimatta sieltä saattaa löytää kulttimerkkejä joita ei myydä muualla Suomessa. Mm. Bare Mineralsia myytiin täällä jo vuosia ennen kuin merkki rantautui manner-Suomeen. Mjuk & Len City myy myös pientä valikoimaa Victoria's Secret -kosmetiikkaa.

Kävin heti mainoksen bongattuani haukkana tutustumassa Mjuk & Len'in NYX-valikoimaan. Huomasin, että valtaosa testereistä oli vielä täysin avaamattomia ja koskemattomia.

Haaa.

Niinpä..........

....menin liikkeeseen eilen viettämään antaumuksellisen NYX-meikkaussession..! :)

(Käytetyillä testereillä en uskaltaisi meikata ainakaan silmiä ja huulia.)

Kysyin Mjuk & Lenin henkilökunnalta luvan ottaa kuvia blogijuttua varten, ja se onnistui kun pirautettiin myymäläpäällikölle. (Myymälöissähän ei oikeastaan saisi kuvata.)

Tässä siis NYX-silmäkarkkia Maarianhaminasta! :)

Ihaaaana.....

Ihaaaana # 2....

Tosi huono swatch-kuva, pahoittelut. Melkein ostin tämän paletin.... Hintaa 38€, ja paletin alakerroksessa on vielä pari poskipunaa ja highlighter.

Merkkasin lempparisävyt sydämellä, käytin niistä osaa myös meikissä.

NYXillä on tosi paljon erilaisia paletteja.

Ja huulikiiltoja. Nämä Butter Glossit hurmasivat minut! Nimensä mukaisesti rasvaisia, huulirasvamaisia kiiltoja. Tuoksuvat ihanalle - mutta eivät liian makealle.

Swatcheja muutamista herkuimmista sävyistä. Mjuk & Lenin myyjän mukaan Apple Strudel on "bloggaajien lempisävy" (huomasin taas olevani bloggaaja aivan ulalla ^_^ - minulle koko Butter Glossit kun eivät olleet entuudestaan tuttuja :P).

Temptalian blogista löytyy ihania kuvia ja parempia swatcheja.

Käytin omaan meikkiini luonnollista pinkki-beigeä sävyä Crème Brulee.

Nämä vähän himottaisivat..... Mä olen niin sucker tällaisille läpikuultaville "mehukiilloille" = huulikiilto jossa ei ole helmiäistä.

Poskipunia ei Mjuk & Lenin NYX-valikoimassa ole kuin 10 (no, onhan sekin paljon verrattuna moneen muuhun markettimerkkiin ;)) Tässä lemppareitani. (Taupekin löytyy...! ;))

Käytin omaan meikkiini hempeää persikkapinkkiä Angel-sävyä. Wanna.

Tämä paletti oli ehkä kaikkein ihanin! Love in Paris -sarjan (osalla NYXin paleteista on omat sarjanimet) nro 6, C'Est La Vie.

Tällä olisi hintaa 17,50€.

Käytin silmämeikkiin näitä sävyjä C'Est La Vie'stä; kimaltavaa harmaansinistä, vaaleaa beigeä, tummanruskeaa, metsänvihreää ja luumua.

Vaaleaa beigeä luomen sisänurkassa, vihreää luomen keskellä, tummanruskeaa ulkonurkassa ja alaluomella, luumua luomivaossa ja sen yläpuolella, harmaansinistä alaluomella ja yläluomen ripsirajassa tussirajauksen päällä. Sisärajauksena tummansininen kynä. Kulmaluulla vaaleaa Butt Naked -paletista. Käytin Butt Nakedista myös violettia C'Est La Vie -luumun päällä sekä voimakkaasti hohtavaa vaaleaa harmaanliilaa alaluomen sisänurkassa.

Meikki oli IRL todella tumman, melkein smokyn näköinen. Oli vaikea saada sävyjä näkymään kuvissa oikein.

Tässä taas yksi syy (?) lisää tulla lomailemaan Maarianhaminaan - voi käydä hypistelemässä NYXejä...! :) ^_^

Netistä saa toki aina halvimmalla, mutta Mjuk & Len'in NYX-hinnat ovat ihan ok, sellaista edullisen markettisarjan luokkaa. Esimerkiksi poskipunat 10,50€, solo-luomivärit 10€ ja Butter Gloss -huulikiillot... mitäs ne olikaan, alle kympin kuitenkin, olisiko ollut 8,90€...?

*

NYXillä on muuten pikkuinen myymälä myös Tukholman Gallerian'issa. Avattiin joku puolitoista vuotta sitten. En tiennyt tätäkään aiemmin...!

Tänään luupin alla kolme erilaista CC-voidetta; kaksi korkeasuojakertoimellista "normikosmetiikan" edustajaa ja yksi matalasuojakertoimellinen luonnonkosmetiikan edustaja.

Saanko esitellä; MAC Prep + Prime CC Colour Correcting -voide SK 30, Lavera Colour Correction -voide  SK 6 ja Lancôme City Miracle CC Cream SK 50.

Olen saanut voiteet blogin kautta.

Mitäs tämä CC nyt sitten meinasikaan? Colour Correct = värin korjaus, mikä tarkoittaa sitä, että CC-voiteen olennaisin ero BB-voiteeseen verrattuna on väripigmenteissä. CC-voiteeseen on valittu erityisesti ihon eri värivirheitä taittavia pigmenttejä.

Näkyykö tämä sitten oikeasti käytännössä? Se on jo toinen asia. ;) Tai sanotaanko näin, että en ole testannut CC-voiteita henkilöillä, joiden iholla on selkeitä värivirheitä (punoitusta, kellertävyyttä, sinertävyyttä, harmautta), joten en voi ottaa asiaan kunnolla kantaa. Mutta omalla, suhteellisen värivirheettömällä ihollani, en ole havainnut CC-voiteen peitto/neutralointikyvyssä eroa BB-voiteeseen.

Kuulisinkin mielelläni kokemuksianne, jos joku on huomannut CC-voiteissa olennaisen eron BB-voiteeseen verrattuna. Onko esimerkiksi joku punoittavan ihon omistaja saanut ihonsa tasaisemmaksi CC:llä kuin BB:lllä?

Testivoiteeni eroavat paitsi sävynsä, myös koostumuksensa ja ominaisuuksiensa puolesta.

MACin Prep + Prime -linjan voide on tarkoitettu primerin tavoin kosteusvoiteen päällä ja meikkivoiteen alla käytettäväksi (tai yksinään jos iho on rasvoittuva ja hakee vain kevyttä peittoa), Laveran tarjokas korvaa sekä kosteusvoiteen että meikkivoiteen ja Lancômen City Miracle "tekee kaiken"; tasoittaa, peittää, suojaa UV-säteilyltä ja kosteuttaa.

MAC Prep + Prime CC Colour Correcting SPF 30. 30,50€ / 30 ml.

MACin CC-voiteita on neljässä sävyssä, minä sain sävyn Adjust joka on neutraali ihon sävy. Kolme muuta sävyä ovat vahvemmin neutraloivia (Illuminate on laventelinen, Recharge oranssi ja Neutralize keltainen). Käytännössä Adjust on viileä, roosaan taittava ja aika vaalea sävy (ainakin minun jo päivetystä saaneilla kasvoilla).

Voide tuntuu juuri siltä mitä se onkin - ohuelta primerilta. Koostumus ei kuitenkaan ole silikonisen liukas vaan meikkivoidemainen. MACiltä saamieni tietojen mukaan se hillitsee hyvin ihon kiiltelyä ja sopii rasvoittuvalle iholle yksinään käytettäväksi. Normaalille iholle alle kannattaa laittaa alle kosteusvoide, kuivaihoiselle suositellaan mieluummin MACin Prep + Prime BB-voidetta joka on kosteuttavampi.

Pigmenttiä Adjust-sävyssä on aika hillitysti eikä MACin CC minun silmiini mitenkään huomattavasti tasoita ihon sävyä.

Kenelle? Suojakertoimellista primeria hakevalle, kevyttä, suojakertoimellista kesämeikkipohjaa etsivälle.

LAVERA Colour Correction 8-in-1 Cream. 22,95€ / 30 ml.

En kuulu näiden "niin-ja-niin-monta-in-1" -mainoslauseiden ystäviin, sillä se on mielestäni turhaa usein itsestäänselvien ominaisuuksien omiksi eduikseen listaamista. Kaikkien kosteusvoiteiden voi esimerkiksi sanoa kosteuttavan, häivyttävän juonteita, kirkastavan ja suojaavan ihoa, ne ovat siis jo voiteen perusfunktioita. :) (Pahoitteluni taas tästä pedanttisuudesta, mä nyt olen tällainen... :p)

Laveran CC haluaa kertoa meille että se tekee kahdeksaa asiaa:

1 Kosteuttaa 24 tuntia

2 Kirkastaa ihoa

3 Peittää ihon virheitä

4 Vähentää pigmenttiäiskien vaikutelmaa (huomatkaa sanavalinta; kosmetiikkamerkit käyttävät huolella ilmaisua 'appearance of', jolloin he eivät väitä vähentävänsä itse konkreettista ihovirhettä vaan vain sen vaikutelmaa)

5 Silottaa pieniä juonteita ja ryppyjä

6 Kiinteyttää ja täyteläistää ihoa

7 Suojaa vapailta radikaaleilta

8 Suojaa UV-säteiltä (suojakerroin 6)

Alun jälkeen odottaisitte minun ehkä jatkavan vähemmän mairittelevaan sävyyn, mutta Laveran CC on testikolmikosta suosikkini. Markkinointitekstit ovat minun kannaltani turhia pränttejä, minut vakuuttaa koostumuksella ja ihofiiliksellä. :)

Sävy on erinomainen, neutraali/lämmin beige. Sopii minulle täydellisesti. Ihanan tuoksuinen. Todella miellyttävä, notkea, kermainen ja hyvin levittyvä koostumus. Tuntuu mielestäni paremmalta kuin Laveran BB, myös sävy on BB:tä parempi. (Laveralla BB/CC-sävyjä on vain yksi.) Te joille Laveran BB on liian tumma, kokeilkaas CC:tä joka on vaaleampi. Jälki läpikuultavaa, tasoittaa ihon sävyä mutta ei peitä. Ei kuivu täysin mattaiseksi mutta ei jää kiiltäväksikään. Todella positiivinen yllätys!

Kenelle? Luonnonkosmetiikan käyttäjälle joka etsii hyvää sävyttävää kosteusvoidetta.

LANCÔME City Miracle CC Cream SPF 50. 39€ / 30 ml.

Lancômen CC-voide lupaa paljon, ja lunastaakin lupauksensa. Tuotteesta kerrotaan, että se "tasoittaa ihon sävyä kuin meikkivoide, kaunistaa kuin valovoide, kosteuttaa kuin kosteusvoide, suojaa UV-säteilyltä kuin aurinkovoide, vähentää kiiltelyä kuin puuteri". Se myös lupaa suojata ihoa erityisen tehokkaasti saasteilta.

City Miracle onkin testikolmikosta eniten meikkivoiteen kaltainen, eli peittää selvästi enemmän. Harmillisesti saamani testisävy 02 ei sovi minulle yhtään (se on oranssihtava ja liian tumma), joten en voinut testata tuotetta parhaalla mahdollisella tavalla. Oikealla sävyllä tulos olisi ollut vielä paremmin arvioitavissa, mutta koin koostumuksen kuitenkin peittävän kahta muuta testi-CC:tä tehokkaammin. Sävyjä on saatavilla kolme, kahta muuta en ole nähnyt joten en osaa sanoa niiden tummuuasteesta tai taittosävystä.

Voide on (epäilemättä korkean suojakertoimensa ansiosta) nahkean tuntuinen ja nappaa heti ihoon kiinni. Tasoittaa ihon pintaa tehokkaasti ja blurraa huokosia. Iho jää himmeäksi mutta silti kauniin kuultavaksi. Pinta tuntuu kuivemmalta kuin Lavera, mutta jää "joustavaksi" ja kostean näköiseksi koko päiväksi. Laatu tuntuu ja näkyy koostumuksessa. Raikkaan, miellyttävän tuoksuinen.

Kenelle? Korkean suojakertoimen sävyttävää päivävoidetta / kevyttä meikkipohjaa hakevalle "cityihmiselle", joka haluaa selvitä yhdellä tuotteella.

Tein ihan sattumalta mielenkiintoisen havainnon swatchatessani CC-voiteita iholle. En pyyhkinyt swatcheja heti pois kun jäin säätämään jotain koneelle, ja kohta huomasin, kuinka Laveran ja MACin voiteet alkoivat kuivua ja halkeilla Lancômen pysyessä tasaisena ja kostean näköisenä.

Annoin swatchien olla ihollani tunnin ja Lancômen CC:n pinta oli edelleen muuttumaton. Toistin testin vielä seuraavana päivänä varmistuakseni asiasta, ja levitin voiteita tällä kertaa laajemmalle alueelle. Sama tulos.

Kasvoille levitettynä pinta on tietysti huomattavasti ohuempi, eivätkä MAC ja Lavera osoita samanlaisia halkeilun merkkejä normaalikäytössä kasvoilla. Oli kuitenkin mielenkiintoista tehdä havainto paksumman pinnan käytöksestä, ja kertoohan se jotain Lancômen voiteen teknologiasta. Jotain siinä on selvästi "rakennettu" eri tavalla, tietyt komponentit eivät haihdu samalla lailla kuin MACin ja Laveran voiteissa.

Onko joukossanne CC-voiteiden faneja?

CC vai BB? Kumpi parempi? Vai ihan samanlaisia? ;)

Sain äijän mukana saarelle Lushin tilaukseni joka ei ollut ehtinyt saapua kotiin ennen kuin lähdin "kesälaitumille".

Saadessani paketin hyppysiini tunsin Sen.

Niin tunnusomainen.

"Tuo paketti pikkuisen tuoksahtaa", mies totesi. Niinpä.

Täällä haisee Lush.

Lushin liikkeissä käyneet tietävät, että siellä Tuoksuu. Tai Haisee, kummin asian nyt kokee. Tuoksu on niin voimakas, että joka kerta myymälässä vieraillessani mietin, miten siellä pysyyy kukaan olemaan töissä. Kai hajuun sitten adaptoituu..? Mutta entä Lush-henkilökunnan kotiväki...? Hajuhan tunkeutuu jokaiseen kankaan kuituun, hiuksiin ja varmaan ihoonkin ja kuvittelisin sen seuraavan kotiin saakka. (Jos tätä lukee joku Lush-henkilökunnan omainen, valaiskaa asiaa :))

Itsehän siis todellakin pidän tuoksuvasta kosmetiikasta. Mutta Lushin tuoksu on ihan omissa sfääreissään. En pystyisi oleskelemaan liikkeessä kovin pitkään. Mitähän hajusteallergikolle tapahtuisi Lushilla...? Ei, he eivät menisi sisään. Haju varoittaa itsestään jo kymmeniä metrejä liikkeen ulkopuolella.

(Paketistani muuten löytyi hyvänkin tuoksuisia tuotteita - jotka eivät hyökkää päälle ja tainnuta erikseen käytettynä. :))

Pääsyyllinen pakettini "lemuun" on tässä. Tuleva Kreikan matkakumppanini, palashampoo Godiva. Sen tuoksu on todellakin aivan pökerryttävä. Joudun tunnustamaan, että en voi säilyttää tätä kylpyhuoneessa vaan yritän saada hajua laimenemaan pitämällä saippuaa ainakin nyt aluksi ulkona parvekkeella.

Anteeksi, mutta miten te Lush-saippuoiden ystävät selviätte tästä..? :D Yritän hahmottaa edessäni (ja haistaa...) Virven kylppäriä jokusen vuoden takaa neitokaisen upottua eeppiseen Lush-huumaan, video Virvestä fiilistelemässä, hypistelemässä ja nuuskuttelemassa kymmenien (!) Lush-saippuoidensa seurakuntaa on etsautunut ikuisesti aivokuorelleni. ^_^

It's Raining Men -suihkugeeli (joka Fairly Traded Honey -lempparishampooni tavoin pohjautuu hunajaan ja jota aion Vepen suosituksesta käyttää shampoona) on imelän mutta aika herkullisen ja jopa potentiaalisesti koukuttavan tuoksuinen. Ehdottomasti parempi kuin FTH:n tuoksu. American Cream -hoitis on vaniljainen naminami josta siitäkin tykkään kovasti, vaikka en tiedä voisiko tätä montaa pulloa käyttää. Tuoksuun saattaisi alkaa jossain vaiheessa turtua. Daddy-O'ta en ole vielä käytännössä testannut, mutta pullon suulta se tuoksuu erikoiselle, ehkä vähän itämaiselle ja, noh, tietysti hyvin voimakkaalle.

Tigit jäävät melkein kakkoseksi tuoksukilpailussa näiden pullosten kanssa...! :D

Kerron tuotteista lisää käyttökokemuksia kun olen ehtinyt käyttää niitä pidempään. Ekan pesukerran perusteella It's Raining Men ei päihitä superloistavaa Fairly Traded Honey'ta, ja on selvästi vähemmän hoitava (mutta tätä toki saattaa suihkugeeliltä odottaakin ;))

Tapasin toukokuussa ehkä elämäni houkuttavimman näköisen voileipäkakun. Ja nyt puhuu henkilö, joka ei edes pidä voileipäkakusta. Siitä perinteisestä, kylmästä voileipäkakusta.

Ystävälläni Lenitalla on luotto"smörgåstårta"-resepti, josta valmistuu niin herkullinen mättö että se antaa aiheen kutsua kavereita kokoon pelkästään voileipäkakun merkeissä. Toukokuussa sain kutsun Lenitan mökille "och äta smörgåstårta". Vastasin, että tulen tietysti mielelläni, vaikka en leipää syökään.

Perillä odotti tämä näky. Lämmin, juuri uunista tullut voileipäkakku.

Kuolahan siinä lähti valumaan. Muiden haukatessa meheviä täytettä valuvia kakkuviipaleitaan ja pyyhkiessä tyytyväisinä suupieliään haarukoin itse suuhuni eväsboksista tonnikalasalaattia ja loin kakkuun merkitseviä katseita. "Me tapaamme vielä. Minä teen sinusta vhh-version, minä niin teen sinusta vhh-version.

Ja niin minä tein. Juhannuspöydän yllätysmomentiksi kaikkien perinteisten grilliherkkujen keskelle nousi Sannin Megamehevä Vhh-Voileipäkakku.

Se oli hitti.

(Paitsi Mr. Karkkipäivän mielestä joka ei pidä sienistä. "Ykköskerros hyvä, kakkoskerros liian sieninen." No, sun menetys! :))

Kakku tehdään alkuperäisen ohjeen  mukaan maalaisleipään, joka neuvotaan pilkkomaan kuuteen viipaleeseen. Kaksi viipaletta = yksi kerros.

Alkuperäisessä ohjeessa 2-kerroksen täytteeseen tulee sienten seuraksi 140 g pekonia (tällöin sienten määrä 250 g). Minä jätin sen pois kun en syö lihaa.

Täyte 1: keitä munat koviksi, anna jäähtyä, viipaloi ja sekoita jogurtin ja majoneesin kanssa. Pilko pinaatti ja lisää seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä täyte ensimmäiseen kerrokseen.

Täyte 2: (Paahda pekonikuutiot.) Viipaloi sienet ja paista voissa. Viipaloi purjo ja lisää sienten joukkoon. Lisää päälle (vehnä)jauho (minä käytin Pofiberiä) ja sekoita. Lisää ruokakerma ja tuorejuusto. (Minä käytin maustamatonta tuorejuustoa jonka maustoin itse kahdella murskatulla valkosipulinkynnellä ja mustapippurilla.) Anna kiehua hiljalleen ja sekoita välillä. Lisää lopuksi (pekoni ja) mausteet. Levitä täyte toiseen kerrokseen.

Päällys: levitä kakun "kannen" päälle voita ja kerros ketsuppia. Nosta kansi kakun päälle. Laita päälle juustoraastetta ja kirsikkatomaatteja. Paista uunin alaosassa 200 asteessa kunnes juusto ruskistuu. Koristele valmis kakku tuoreilla pinaatinlehdillä.

Käytin kakkupohjana Adam'sin jauhoista leivottua loistavaa vhh-siemenleipää, jossa on ihan naurettavan vähän hiilihydraatteja - 100 grammassa vain 1,9 grammaa. Adam's-leipäjauhoja voi ostaa mm. Hyvinvoinnin Tavaratalosta ja YesDelistä. Adam's-leipä esitelty aiemmin täällä.

Kerrokset kasaan.

Arvatkaa mitä tapahtui viimeisen kuvan oton jälkeen.

Laitoin päälle juustoraasteen ja kirsikkatomaatit. Nostin kakkua.

Se putosi lattialle nurinpäin.

* * * ! ! ! % € @ § ≈ & #  ! ! ! * * *

Siksi kakusta ei enää ole kuvaa ennen uuniin menoa juustoraasteen ja tomaattien kanssa.

Olen kömpelö ja minulta putoaa käsistä tavaroita, ruokia ja meikkejä tuon tuostakin. Nyt minulla olisi tahtotila syyttää kakun putoamisesta mansikoiden seurana iltapäivällä nautittua juomaa.

;)

No. Kokosin itseni ja kakun, ja seuralaiseni vakuuttelivat että kakku näyttäisi varmasti ihan hyvältä tultuaan uunista kuorrutteineen.

Niin se näyttikin. Vaikka reunat olivat rähjäiset. :)

Sehän ei kuitenkaan vaikuta makuun! ^_^

Kakku nautittiin terassilla koirat jaloissa päivää paistatellen.

Ja tänään loppu kakku pakattiin rasioihin ja pakastettiin.

Yksi ensi viikon työpaikkalounas hoidettu. :)

Kuka tykkää voileipäkakusta? Kylmä vai lämmin? Itse en ole koskaan aiemmin maistanut - tai edes nähnyt, ennen Lenitan "voileipäkakkubileitä" - lämmintä voileipäkakkua. Kylmä ei maistu mutta tämä oli ihan eri planeetalta. Mums!

Hei luonnonkosmetiikan käyttäjät! :)

Koska luonnonkosmetiikka ei kuulunut eiliseen kosmetiikkakyselyyn, tein sille oman kyselyn. :) Luonnonkosmetiikkaa on mielestäni vaikea yhdistää perinteisen kosmetiikan "analyysiin", koska esimerkiksi hintarakenne ja syyt käytölle ovat niin erilaisia kuin normikosmetiikan puolella. Luonnonkosmetiikka muodostaa oikeastaan ihan erillisen kiinnostuksen alueen mun kosmetiikkamaailmassa, joten se ansaitsee ehdottomasti oman, erillisen kyselynsä! :) Ahhh, mä rrrrakastan kyselyitä! Ja tilastoja! <3

Make my day ja käykää "luonnon ihmiset" vastailemassa tähän uuteen kyselyyn, se ei vie minuuttia tai kahta kauempaa!

Puran vastauksia myöhemmin kesän aikana. :)

Kyselyyn pääsee tästä.

Muuten, ihan kuriositeettina, löysin postauskuvaa etsiessä Karkkipäivän arkistosta tällaisen artikkelin vuodelta 2010:

Vuosi luonnonkosmetiikan käyttäjänä

Jestas, siitä on tosiaan jo viisi vuotta kun vaihdoin luonnonkosmetiikkaan. Alunperin kokeiluluontoinen projekti jäi pysyväksi valinnaksi. :)

Tuota postausta oli aika hauska lukea ja moni asia on muuttunut neljän vuoden takaisesta raportista, esimerkiksi nyt olen löytänyt minulle sopivan luonnonkosmetiikan dödön ja käytän hymyssä suin Born To Bion deodoranttia. Myös erinomaisia luonnonkosmetiikan kasvoputsareita on löytynyt niin monia etten enää yhtään haikaile Sebamedin perään. :) Artikkelin lopussa oleva Top 10 Tuotteet oli myös hauska, en edes muistanut tehneeni tuollaista..! Täytyykin joku päivä tehdä uusi vastaava, nyt kun käyttökokemusta on kertynyt jo viisi vuotta ja huomattavasti useammista tuotteista. :)

Juhannusterkut Eckeröstä! Aurinko sentään paistelee mutta kylmähän täällä on. Eräät olivat kaukaa viisaita ja pakkasivat toppatakin... :)

Jos juhannuksen vietoltanne maltatte, niin käykääs vastaamassa Karkkipäivän Kosmetiikkakyselyyn, vol. kesäkuu 2014. Olen suorittanut vastaavanlaisen kyselyn kosmetiikan hintakokemuksiin, ostotottumuksiin ja brändimielleyhtymiin liittyen kerran aikaisemmin, mutta tästä on aikaa jo kolme ja puoli vuotta ja nyt minua kiinnosti kovasti järjestää uusi kysely saman aiheen ympärille.

Ihmisten ajatukset kosmetiikan hinnoista ja kallis vs. halpa kosmetiikka -vastakkainasettelusta ovat nimittäin yksi minua eniten kiinnostavia aihealueita kauneuden maailmassa.

Kosmetiikkakysely löytyy täältä!

Käyn vastauksenne läpi heinäkuun aikana, takarajaa vastaamiselle ei ole.

Ihanaa juhannuksen jatkoa kaikille!

Cattier Paris on tuoreimpia tulokkaita Suomen luonnonkosmetiikkamarkkinoilla. Itse taisin bongata tuotteet ensimmäisen kerran joskus viime syksynä tai loppukesästä. Tällä kertaa pakkausten ulkonäkö johdatti minut "väärille jäljille", eli minulle tuli mielikuva hieman arvokkaammasta sarjasta. Kyseessä on kuitenkin luonnonkosmetiikan hintastandardeissa keskihintainen, tiettyjen tuotteiden kohdalla jopa huokea sarja.

Maahantuojan mukaan Cattier on yksi Ranskan myydyimmistä luonnonkosmetiikkamerkeistä. Sarjan on perustanut vuonna 1968 Pierre Cattier, joka aloitti uransa kehittämällä kosmetiikkatuotteita savesta. Sarja tunnetaan edelleen savesta, jota käytetään naamioiden lisäksi myös käsivoiteessa ja shampoissa.

Sarjalla on Ecocert-sertifikaatti sekä Cosmebio-tunnus. Täysin Cattieriin liittymättä, haluan selvittää yhden jutun tuosta Cosmebio-tunnuksesta. Se ei nimittäin ole sertifikaatti, vaikka maahantuojankin sivuilla lukee "Cosmebio-sertifioituja tuotteita". Itsekin olen luullut Cosmebion olevan oma sertifikaattinsa, ja asia näkyy olevan epäselvä jopa alan ihmisille (Dr. Hauschkan lehdistötapahtumassa joku väitti Cosmebion olevan "Ecocertin luomu-tuotteiden logo"). Ecocertin luomu- ja luonnonkosmetiikan sertifikaatti merkitään kuitenkin yllä näkyvällä tavalla Organic/Natural -tekstillä peruslogon alle.

Ecocertin sivuilla FAQ-osiosta löytyy kohta "Mitä eroa on Cosmebiolla ja Ecocertillä?"

Vapaasti suomennettuna:

"Ecocert ja Cosmebio ovat kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta organisaatiota eri tarkoitusperillä. Ecocert on sertifiointijärjestö joka tutkii ja tarkistaa että tuotteet vastaavat sertifikaatin vaatimuksia ja myöntää sertifikaatin. Cosmebio on markkinointijärjestö ranskalaisille luomukosmetiikan tuottajille. Sen toimintaan ei kuulu tuotteiden sertifiointi. Järjestön tarkoitus on tukea luomukosmetiikan markkinointia ranskalaisille kuluttajille." (Järjestö on täysin ranskalainen jä jäseneksi pääsee vain ranskalaisia luomukosmetiikan valmistajia.)

Cosmebion jäsenyritykset käyttävät logoa tuotteissaan.

En tiedä kiinnostiko tämä ketään muita kuin minua, mutta halusin kuitenkin avata asian! :) Terkut Ekovistalle, että Cattier ei siis ole "Cosmebio-sertifioitu", vaan pelkästään Ecocert-sertifioitu, ja kuuluu Cosmebio-järjestöön. ;)

Sitten käyttökokemuksiin. Sain Cattierin PR-toimistolta kattavan setin tuotteita testiin.

Koska incien läpikäyminen erikseen kunkin tuotteen kohdalla venyttäisi jutun turhan pitkäksi, kerron tässä yhdessä kappaleessa että incit vaikuttavat minusta oikein hyviltä ja ovat suhteellisen lyhyitä verrattuna moniin muihin merkkeihin. Inciä lukiessa tunnistaa suunnilleen jokaisen ainesosan, seassa ei ole pitkää litaniaa erikoisia emulgaattoreita tai viskositeetin säätäjiä sun muita koostumukseen vaikuttavia "extra-aineita".

Hintaesimerkit ovat Hyvinvoinnin Tavaratalon sivulta.

Cleansing Foam For The Face - saman tuntuinen vaahto kuin useimmissa muissakin luonnonkosmetiikan pumppuvaahdoissa. Ei kovin miellyttävä tuoksu, vähän lääkeyrttimäinen. Pakkauksessa lukee "fresh and delicate fragrance", mistä en voi olla samaa mieltä. :) Mutta ihan pätevä tuote, hoitaa hommansa siinä missä muutkin vastaavantyyppiset putsarit. 12,50€ / 150 ml.

Cleansing Micellar Solution - miellyttävän tuoksuinen vesi, aineessa tuoksuu sen sisältämä manteliöljy. Tuntuu iholla hellävaraiselta vaikka sisältääkin bentsyylialkoholia, tosin se ei ole ihan ensimmäisten ainesosien joukossa. En itse pidä misellaarivesistä kasvojen puhdistuksessa (misellaarivesi = kuin vahvempi kasvovesi joka lupaa poistaa kaiken meikin ja lian), mutta kasvovetenä voisin tätä käyttää. Ensimmäistä kertaa huomioin muuten, että luonnonkosmetiikan putsari ei poistanut normikosmetiikan meikkiä. Cattierin misellaarivesi lupaa poistaa myös silmämeikin, mutta minun silmämeikkini ei sillä lähtenyt. 15,50€ / 300 ml.

Moisturising Day Care / normal skin - ohut, ei-miellyttävältä tuoksuva emulsio (lääkeyrttimäinen tuoksu). Tuoksusta tulee mieleen Primavera-luonnonkosmetiikka. Koostumuksesta, tuoksusta ja ihofiiliksestä tulee mielikuva edullisesta tuotteesta, tämä tuntuu "halvalta". Kosteuttaa toki kuitenkin, imeytyy nopeasti ja jättää ihon miellyttävän himmeän näköiseksi. 21,50€ / 50 ml.

(Tuoksu oli mielestäni jopa niin outo että epäilin tuotteen pilaantuneen ja tilasin PR-toimistolta uuden kappaleen. Hekin nuuhkivat tuotteen ja heidän mielestään se tuoksui normaalilta eikä millään lailla pilaantuneelta. Minusta kakkoskappalekin tuoksui ihan samalta kuin ensimmäinen. Näin voivat siis eri nenut kokea tuoksut aivan eri tavalla..! :))

Nourishing Day Care / dry skin - oikein miellyttävän tuntuinen, hajusteeton voide. Tällä kertaa hajusteettomuudesta on minunkin näkökulmastani etua, mikäli siis Cattierin kaikissa hajusteellisissa voiteissa on saman tyyppinen tuoksu kuin normaalin ihon. Tätä voisin ehdottomasti käyttää talvella. Koostumus ei ole samalla lailla rasvainen kuin vaikkapa Laveran Cranberry & Argan -voiteissa (nekin kuivan ihon), vaan täyteläisyyden tunne on enemmänkin silkkinen ja suojaavan tuntuinen.Voide tuntuu viskositeetiltaan paksummalta kuin Laveran Cranberry & Argan, mutta jättää silti vähemmän rasvaisen tuntuisen pinnan. Kerrassaan miellyttävä, juuri hyvä talvivoide minun iholleni (mutta silti päätin lahjoittaa tämän huutajaisiin kun olen realisti.... noita käyttöjonossa olevia voiteita kun riittää). 27,50€ / 50 ml.

Masque Argile Pink Clay & Aloe Vera Mask - herkälle iholle tarkoitettu savinaamio. Koostumukseltaan ohuehkoa, hurjan nopeasti kuivuvaa ainetta. Tässä onkin tosi paljon savea (kaoliini), incissä ykkösenä. Kuivuttuaan alkaa rapista vaatteille, kannattaa istuskella vaikka kylppärissä se 10 minuutin vaikutusaika. Huuhdeltua iho jää todella kuivan tuntuiseksi, mutta ei muita tuntemuksia. Iho näyttää samalta, pinta tai väri eivät ole muuttuneet. Mutta tähän olen jo tottunut vuosien varrella, aniharva naamio tekee kasvoilleni mitään. 7,95€ / 100 ml. Incissä ehkä aavistuksen ihmetyttää piparminttu-uute, joka potentiaalisena ihoärsyttäjänä ei yleensä ole se ensimmäinen valinta herkän ihon tuotteeseen.

Exfoliatig Gel w/ jojoba grains - kuorintageeli kasvoille. Hauskan näköinen geeli, sisältää mustia rakeita. Tuoksu miellyttävä ja tuntuu ihollakin mukavalta, ei liian tymäkkä kuorinta. Koostumus vaahtoaa miedosti. Iho ei kuitenkaan jää niin sileäksi mihin olen kuorinta-aineiden jäljiltä tottunut. 12,95€  75 ml.

Hand Cream - Ohut, nopeasti imeytyvä "kesäkäsivoide". Sopii siis minun käyttööni kesäkaudelle vähemmän rasvaisen koostumuksensa puolesta, talvella tämä ei todennäköisesti tekisi mitään halkeilevan kuiville käsilleni. Yrttimäisessä tuoksussa päällimmäisenä miellyttävä, kevyt laventelin tuoksu. Laventeli kuuluu minulla tuoksuna samaan kastiin kuin ruusu; jossain muodossa se on pehmeän puuterinen ja erittäin miellyttävä, jossain taas tunkkainen ja kamala. 11,50€ / 75 ml.

Savihammastahna - ei vaahtoa, koen tarvitsevani kaksi pesukertaa että tulee kunnolla puhtaaksi. (Ei kuitenkaan maistu savelta ;))

Dry Hair Shampoo w/ bamboo extract - hyvin liru koostumus, jälleen saa varoa ettei puolet aineesta ehdi viemäriin ennen kuin kämmenen ehtii lyödä päähän. Yrttimäinen, perinteinen luonnonkosmetiikan tuoksu. Sisältää sulfaatteja, mutta vaahtoutuu kuitenkin "normi"shampoota miedommin. Vaahto tuntuu mukavan liukkaalta ja pehmeältä ja sitä on miellyttävä työstää hiuksiin. Huuhdellessa tyvi tuntuu vähän nahkealta ja pituudet hitusen takkuisilta ensimmäisessä huuhtelussa, mutta toisen vaahdotuksen jälkeen hiukset tuntuvat erilaisilta; selvemmiltä ja vähemmän nahkeilta. Shampoota saa annostella hiuksiin aika paljon. 9,95€ / 250 ml.

Detangling Balm w/ pomegranate fragrance - granaattiomenasta en tiedä mutta tuote tuoksuu mun nenään ihan lasten vaaleanpunaiselle yskänlääkkeelle! :) Erikoinen, synteettisen tuntuinen tuoksu, vaikka ei tietenkään ole synteettinen. Hoitis sisältää paljon hyviä öljyjä mutta ei mitään liukastavia ainesosia (kvartäärisiä ammoniumyhdisteitä). Koostumus miellyttävän paksua voidetta, selvittää hiukset ja jättää ne pehmeiksi, mutta ei tee silkkisen liukasta tunnetta. Sitä, jota itse kaipaan hoitoaineeseen. 17,50€ / 150 ml.

Oliko merkki jo jollekin tuttu?