Olen tehnyt vähähiilihydraattisia pipareita jo kolmena jouluna. Olen aiemmin valmistanut piparitaikinan uskollisena siirappiversiolle, jossa perinteinen siirappi on korvattu itsetehdyllä taatelisoseella tai agavesiirapilla, tämän ohjeen olen jakanut täällä. Taateleissa ja agavesiirapissa kuitenkin on fruktoosia. Jättämällä tämän elementin pois, saa piparkakkusista tietenkin huomattavasti vähähiilihydraattisempia.
Tänä vuonna lähdin kokeilemaan pipareita karppaus.infon Traanitapiirin ohjeella.
Alkuperäisen ohjeen keksit olivat makuuni liian rasvaisia, ja lähdin sitten tuunaamaan reseptiä paremmin minulle sopivaksi. Yllättäen vaati vain kaksi testisatsia kunnes täydellinen koostumus löytyi! Mmmmm-rousk!
Tätä taikinaa ei pysty kaulitsemaan, toisin kuin noita siirappiversioita. On siis noudatettava vaihtoehtoista piparoimistekniikkaa.
Traanitapiirin ohje:
2 munaa vatkattuna
100 g voita
50 smetanaa
2,5 dl mantelijauhetta
1 tl psylliumia
1,5 dl Hermesetas-jauhetta
4 tl piparkakkumaustetta
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita yhteen munat, sulatettu voi ja smetana. Sekoita yhteen kuivat aineet. Yhdistä seokset. Anna turvota n. 5 minuuttia. Levitä taikina lastalla tai nuolijaa apuna käyttäen leivinpaperin päälle uunipellille. Esipaista taikinalevyä noin 10-15 minuuttia, ota pelti ulos ja leikkaa taikinalevy veitsellä suupalan kokoisiksi neliöiksi. Laita takaisin uuniin ja anna paistua vielä 12-15 minuuttia.
(Minulla keksit jäivät tällä paisto-ohjeella pehmeiksi, tosin jokuhan voi tykätä pehmeämmistä pipareista. Itse laskin lämpötilan noin 130 asteeseen esipaiston jälkeen ja annoin pipareiden tekeytyä uunissa vielä vajaan tunnin. Näin sai rapeita pipareita.)
Minusta on kivempi kun piparit ovat "piparin muotoisia" eivätkä neliötä, joten veitsellä leikkaamisen sijaan painelin esipaistettuun taikinaan muoteilla kuvioita. Raakana taikinasta ei pysty ottamaan osioita muotilla.
Poistin kuvioiden ympäriltä reunat samantien, lähtivät oikein helposti. Asettelin reunat omina paloinaan pellille ja paistoin piparit loppuun alennetussa lämpötilassa.
Tällaisia tuli.
Tuomio: Traanitapiirin piparit maistuivat oikein hyville ja aidon piparimaisille (joskaan eivät siirapin puutteessa yhtä makeille kuin "oikeat" piparit), mutta olivat hieman liian rasvaisia. Reseptissä käytetään pelkkää mantelijauhoa, joka on jo itsessään todella rasvaista, 100 g voita ja vielä smetanaakin.
Päätin kokeilla vähempirasvaista versiota eri jauhoseoksella, puolittamalla voin määrän ja jättämällä smetanan pois. Käytin jauhoseokseen 1,5 dl mantelijauhoa, 0,5 dl Bake Pro -heraproteiinijauhetta ja 0,5 dl Fibrex-sokerijuurikashiutaleita. Jälkimmäiset ovat erittäin kuitupitoisia ja lähes rasvattomia.
Tulos: ehm. :D Kuva kenties puhuu puolestaan? Pipareista tuli karkeita ja kuivia. Taikina ei myöskään kohonnut yhtä paljon (mikä ei tosin vaikuta makuun), eivätkä kuitupiparit vaatineet kuin noin 15 minuutin jälkipaiston 150 asteessa esipaiston jälkeen. Reunoja oli myös hieman hankalampi saada irti muottikuvioiden ympäriltä.
Mutta - maku oli mieleeni oikein onnistunut. Aika kuivahko, tosiaan, mutta maku silti hyvä. Tykkäsin myös super-rouskuvaisesta koostumuksesta, joka on Fibrexin aikaansaama. Mies maistoi yhden ja sanoi - "Pahviako leivoit?"
Ykkösversiota hän ei tämän jälkeen edes suostunut maistamaan. Tylsä tyyppi. :)
Traanitapiirin smetanapiparit vs. Sannin rujot kuitupiparit.
Traanitapiirin keksin nautittuaan on mentävä käsienpesulle.... ^_^
Versio 3: laskin Fibrexin osuutta taikinassa ja lisäsin heraproteiinijauhetta, ja lisäsin 30 g ranskankermaa. Jos tällä saisin taikinasta vähemmän kuivan ilman että se silti on merkittävästi rasvaisempi.
Näytti lupaavalta; esipaistetusta taikinalevystä sai muotilla erittäin hyvin paloja, ja ne irtosivat levystä lähes itsestään.
Nämäkään piparit eivät vaatineet rapeutuakseen yhtä pitkää jälkipaistoaikaa kuin Traanitapiirin, taisin paistaa max. 20 minuuttia 150 asteessa ja ne alkoivat jo tummua.
Tulos: rasvakoostumukseltaan oivallisen tasapainoisia, aavistuksen pehmeitä mutta silti mureita piparkakkuja. Eikä näpit jää rasvaisiksi! Perrrr-fect! :)
Tässä siis pipariverstaan Vuoden 2014 Voittajaresepti:
(ohjeesta tulee yksi pellillinen, koko pellillisessä alimmillaan 5,4 g hiilihydraattia valituista jauhomerkeistä riippuen)
Sananen makeutuksesta: vähähiilihydraattisia makeutusaineita on monia, ja itse huomasin, että pelkällä erytritolilla pipareissa maistui sellainen jännä "jäinen" sivumaku. Jäinen maku maistuu erytritolissa "raakana", mutta aiemmin en ole sitä leipomuksissa huomannut. Käyttäessä yhdistelmää stevia-erytritoli pipareiden maku oli parempi - vaikka steviassa tunnetusti on erytritolia voimakkaampi sivumaku. Kannattaa myös lisätä makeutusta vähän kerrallaan ja maistella, minulle esim. tuo Traanitapiirin käyttämä 1,5 dl olisi aivan liikaa.
Joulun herkkukeittiössä on valmistunut myös vhh-versiot Julia-konvehdeista, luumutortuista ja Rocky Road -suklaista! :) Näistä laitan oman postauksen.
P.S. Mikä on teidän lempparijouluherkkunne? Oletteko enemmän pipari- vai torttuihmisiä? Vai maistuuko suklaat paremmin? (Kellepä ei suklaa maistuisi.. ^_^)
Entäs maustekakku - liian "Tyyne-tätiä"? Vai uppoaako suolaiset herkut paremmin? :)
(Piti ihan tehdä kysely sivupalkkiin :))
22 comments on “Pipariverstaalta”
Sanni sä olet niin ihana kun jaksat kehitellä näitä reseptejä <3 Nämäkin piparit menee ehdottomasti kokeiluun jossain vaiheessa. Taatelisiirappiversiota tein viime jouluna. Jään vesi kielellä odottamaan myös muita mainitsemiasi reseptejä. :p
Rauhallista joulua sinulle ja Mr. Karkkipäivälle! :)
Kiitos Meow :) Oikein ihanaa joulunaikaa sinnekin :)
Olet varmaan usein asian kertonut, mutta minkä verran syöt hiilareita päivässä? Näissähän on eroja miten ihmiset tarvii ja sietää, mutta kuitenkin jokainen tarvii :)
Keskimäärin sellaiset 30-40 grammaa "normipäivänä", eli kun syön itsetekemääni kotiruokaa. Joinain päivinä voi mennä 20 gramman tuntumaan, joinain päivinä lähelle 50 grammaa. Joka päivähän en grammoja laske, en joka viikko tai kuukausikaan, mutta silloin tällöin pidän uteliaisuudesta laskuviikon jolloin tsekkaan millä tasolla ruokailuni on. Kyllä se siellä runsaan 30 gramman tasolla tuntuisi useimpina päivinä liikkuvan.
Mielenkiintoinen tämä testiverstas! :D
Itselle maistuu mummun tekemä joululimppu... Mm. siirappia ja kotikaljaa, kyllä niistä saa pakostakin hyvää limppua pöytään! :D
Aivan varmasti :)
Kiinnostuin valtavasti kiitos sinulle !
Joululimppu voilla ja juustolla! Glögin kanssa. :)
Mukavaa saada kivoja ideoita eloon
Suklaa vie loppupeleissä voiton. Jos pipareita ei keittiössä näy, en edes osaa kaivata niitä, mutta suklaa...kyllä sitä aina jostakin jouluna kaivaa.
Näin pääosin kasvissyöjänä laatikot ja kyllä äipän tekemä maustekakku uppoaa :D
Vitsit uteliaisuudesta pakko kysyä ootko kuullut tästä Hairbell shampoosta/hoitoaineesta? Kovat on väitteet tukan kasvua lisäävistä aineista ym. Mutta en tuosta http://harmonylife.fi/utk/hair-bell osannut etsiä.
Hyvää ja rauhaisaa Joulunaikaa! :)
Nyt kuulin noista vasta ensimmäistä kertaa :) En osaa kyllä yhtään sanoa mihin nuo väitteet perustuvat, muut ainesosat munankuoriuutetta lukuunottamatta ovat tuttuja ja yleisesti kaikenlaisissa hiustuotteissa käytettyjä, en ymmärrä miten keratiini ja soijaproteiini yhtäkkiä tässä nimenomaisessa tuotteessa stimuloisivat hiusten kasvua. Ja puheet B6-vitamiinista, että sillä olisi "keskeinen rooli hiusvartta kasvattavien proteiinien aineenvaihdunnassa". En löydä mitään tuota väitettä tukevaa tietoa netistä, yleisestihän se on B7-vitamiini eli BIOTIINI jota käytetään hiusten hoidossa.
Mutta jos tuolla tökötillä joku oikeasti saa hiuksensa kasvamaan nooeammin niin kiva juttu :) Itse kyllä suhtaudun erittäin skeptisesti ulkoisesti käytettävään tämän tyyppiseen tuotteeseen - imeytyvätkö mahdolliset aktiiviaineet hiustuppeen saakka on erittäin kyseenalaista. Sisäisesti nautittavista lisäravinteista taas voikin olla jotain hyötyä.
Kiitos taas hyvästä postauksesta! Mä tykkään jouluna mehevistä maustekakuista ja jouluhalosta, joka tänä vuonna oli kevyempi rahkaversio hc-suklaa-voiversion sijaan. Oon usein myös tehnyt vaaleita ohuita sitruunanmakuisia sydänpipareita, ja laittanut kahden sydämen väliin sitruunatuorejuustotököttiä. Ne ovat ihan parhaita:)
Tein tänään ihan ex-tempore pipareita sun ohjeella sen verran soveltaen, että mitä kaapista löytyi. Olipa nopea ja kiva tapa leipoa niitä! Musta tuntuu, että taikina maistuu vähän makeammalta kuin itse kypsä pipari, ja makeutuksen kanssa ei olisi tarvinut kitsastella ihan niin paljon kuin itse kitsastelin. Jauhona oli kaurajauhoa, jauhettua auringonkukan siementä, spelttijauhoa ja protein pancakemix jauhoseosta. Voin lisäksi laitoin pari ruokalusikallista kookosöljyä. Pääsin myös testaamaan Suma-merkkistä ceylonin kanelia näihin piparkakkumausteen lisäksi ja tuntui toimivan. Muuten siis olivat hyviä, mutta makeutta vähän kaipasivat. Tähän ongelmaan haettiin onnistuneesti apua brie- ja castello-juustosta ja omenahillosta lisukkeena.:)
Ihanaa joulunaikaa ja loppuvuotta! :)
Oi, kuulostaapa hyvältä :)
Totta, taikina on tosiaan raakana makeampaa kuin kypsänä, itsekin huomasin saman. Siksi sen just oikean makeustason löytäminen voi olla haastavaa, kun taikinasta pitäisi tehdä hitusen ällömakea jotta piparit sitten kypsinä olisivat sopivan makeita. Tosin onnistuin itse tuossa kolmannessa testisatsissa laittamaan ihan liikaakin makeutusta, joka johti todella selvään jäiseen sivumakuun valmiissa piparissa. Ekaan satsin laitoin vajaa puoli desiä erytritolia ja vajaan teelusikallisen stevia-erytritolia, ja siitä tuli ihan täydellinen. En tiedä miksi piti lähteä siitä enää varioimaan :D
:D
Mä löysin kuiville Fibrex-pipareille täydellisen parin sinihomejuustosta - sen rasva tasapainottaa kivasti keksin kuivuuden :)
Jonain vuonna tein ruispipareita, ne olivat todella herkullisia. Nyt tyydyin vääntämään italialaisia appelsiinikorppuja (resepti Dansukkerin sivulta), tosin appelsiini ei juuri maistunut. (Mikähän siinä, että maukkaiden leivonnaisten taikina usein on niiiiin hankalasti käsiteltävää, että leipuri luulee koko ajan unohtaneensa jonkin oleellisen ainesosan...)
Lopputulos oli maukas, vaikka leivontaosuus oli vaativa!
'Tyyne-täti' on usein paras osio, ei saa moittia :) (edesmenneissä sukulaisissa oli sen niminenkin isotäti...) Perinteiset kakut ovat todella maukkaita, varsinkin pähkinä- ja taateliversiot. Ei tarvitse ahmia monta palaa, niin tietää saaneensa jotain hyvää :)
Mä tykkään kanssa "Tyyne-tädin kakuista", olen mauste- ja kuivahedelmäkakkujen suuri ystävä! :) Sisareni (viljaton ja sokeriton) taatelikakku ylitti tänä vuonna kaikki edellisvuosien tarjokkaat, suli kirjaimellisesti suussa..! Suomen kielen 'kuivakakku' -ilmaisu on niin kökkö, eihän tämän lajin kakuissa todellakaan ole kyse kuivasta kakusta, joka vie ajatukset pölyttyneisiin, mauttomiin tekeleisiin. Peruskakuista tiikerikakku on aina yhtä loistava kaikessa yksinkertaisuudessaan, niiiiin hyvää!! Sarjassamme "vaikea jättää vain yhteen palaan". ^_^ Apua, mä voisin suunnilleen elää leivonnaisilla jos sille tielle lähtisin, mä vain rrrrakastan kaikkea leivottua..!
Sisaresi version resepti olisi kiva nähdä, kuulostaa herkulta!
Vaan ei makeaa mahan täydeltä!
Taatelikakku oli yksi sisareni vegaanikokeiluita, alkuperäinen resepti oli (ylläripylläri) karppaus.infosta, ja sisko versioi sen vegaaniksi ja muokkasi myös jauhokoostumusta erilaiseksi.
200 g kivettömiä taateleita
2 dl vettä
150 g voita (siskon versiossa vegaanimargariinia)
Taatelit paloiksi ja kiehautus & pehmennys vedessä. Pois liedeltä ja lisää voi/margariini.
2 kananmunaa (siskon versiossa vastaava määrä No Egg'iä)
1 tl steviaa
ripaus suolaa
3 dl mantelijauhetta
1 dl kookosjauhoa
1/2 dl kaurahiutale-vehnäleseseosta (siskollani on näköjään tällaista johonkin tarkoitukseen..)
2 tl ruokasoodaa
vajaa tl jauhettua vaniljaa
1,5 tl piparkakkumaustetta
1 dl omenasosetta (sisko käytti Bonaa)
0,5 dl soijakermaa
Kuivat aineet sekaisin, lisätään omenasose, kerma ja jäähtynyt taatelivoiseos ja lopuksi No Egg - vaahto. Paistetaan 175 asteessa runsas tunti, alkuperäisessä reseptissä ajaksi mainittiin vain 35 min mutta sisko oli paistanut ensin tunnin, kumonnut kakun ja havainnut vielä liian pehmeäksi ja paistanut vielä tovin kunnes hammastikkutesti toi tyydyttävän tuloksen :)
Kakussa oli jotenkin vain aivan älyttömän ihana koostumus.. Itse en ole koskaan tykännyt vehnäjauhotaatelikakun "sienimäisyydestä", ja tämä vehnätön versio oli samalla todella pehmeä ja melkein raakakakkumainen, mutta silti kypsän makuinen. Ei murea, mutta ei myöskään mitenkään mainittavan kostea.. Sellainen ihana johon lusikka vain uppoaa ja pala sulaa suuhun....
Millä korvaisit mantelijauhon? Ihana kun löytyi tällainen resepti piparihimoon, joka (melkein) sopii uuteen ruokavalioon sairastumisesta johtuen, paitsi tuo pähkinä-ja manteliallergia haittaa noita jauhoja..
Hmm, hankala... Vhh-leivonnassa pähkinä- ja kookosjauhot ovat niitä makean leivonnan jauhoja, ja varmaankaan et voi käyttää myöskään kookosjauhoja..? Muita vhh-leivontajauhoja ovat soija- ja proteiinijauho ja leseet, mutta soijajauhon maku on sellainen, että pahoin pelkään että se saattaisi tulla läpi pipareissa. Yksinään käytettynä sen maku tulee läpi suolaisissakin leivotuissa, esim. pizza- tai piirakkapohjassa. Kuitenkaan pelkillä leseillä tai heraproteiinijauheellakaan ei voi leipoa... Joskus tein testileivonnaisen jossa oli lähes pelkästään protskujauhoa eikä onnistunut.
Kenties kokeilisin sekoituksella noita "suolaisen leivonnan" jauhoja, eli 1/3 soijajauhoa, 1/3 heraproteiinia ja 1/3 leseitä. Lupiinijauhokin on yksi mahdollisuus, se on ominaisuuksiltaan soijajauhon kaltaista ja neutraalimman makuista, mutta värjää ruoan keltaiseksi. Eli todennäköisesti saisit kellertäviä pipareita :) Lupiinijauhoa saa vain ekokaupoista kuten Ekolosta ja Ruohonjuuresta. Joissain Life-myymälöissäkin olen nähnyt.
Ajattelin kokeilla tehdä vhh-pipareita tänä vuonna, mutta mitä jauhoja käytät niihin nykyään? Tuota bakepro-jauhoa ei tunnu saavan enää (sivuilla viimeiset uutiset vuodelta 2010) enkä löydä muualtakaan. Voiko laittaa ihan tavallista heraproteiinijauhetta (whey100)? Maustamatonta vai esim vaniljan makuista, joka toisi jo vähän makua pipareihin.
Voi, mä käytän nimenomaan sitä. :) Pahoittelut kun vastaamiseen meni näin pitkään, mun pää on ollut koko viime viikon ihan kiinni I Love Me -messuissa. 🙈