Olimme tällä viikolla mieheni kanssa Kööpenhaminassa, kuten jo tulikin aiemmin kerrottua.

Matka oli yllätyssyntymäpäivälahjani Mr Karkkipäivälle. Halusin ilahduttaa miestäni jollain laadukkaalla, mieleenpainuvalla elämyksellä joka vastaisi edes jotenkin niitä kaikkia ihania yllätyksiä joita mieheni on minulle vuosien varrella järjestänyt. Minulle on välillä tullut huono omatunto siitä, että minulla ei suoraan sanottuna ole varallisuutta tarjota miehelleni samanlaisia yllätyksiä joilla hän on minua hemmotellut. Elämysten laatua ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta siitä ei esimerkiksi pääse yli eikä ympäri, että tasokkaaseen ravintolaan ei mennä syömään viidellä kympillä.

Minulle oli selvää, että miehen syntymäpäiväyllätyksen täytyy liittyä ruokaan. Se kun on meille yhteinen ja niin rakas harrastus. Halusin viedä miehen Michelin-tähden ravintolaan. Aloin säästää lahjaan jo viime vuoden puolella.

Koska rakastamme kummatkin  myös matkailua, halusin mahdollisuuksien mukaan yhdistää lahjaan ulkomaanreissun. Koska valtaosa budjetista meni ravintolaan, oli matka saatava halvalla. No, halpalentoyhtiöiden aikoina se ei tokikaan ole ongelma eikä mikään. Matkat sain tuttuun tapaan halvemmalla kuin Tampere-Kuopio-junaliput.

Mutta entäs majoitus.... Tiesin, että Mr Karkkipäivä ei kokisi oloaan mukavaksi Couchsurfing-tyyppisessä majoituksessa, ja halusin muutenkin viettää aikaa nimenomaan kahdestaan eikä CS-housti oikein sopinut tämän matkan tunnelmaan. Hotelleista minulla olisi ollut juuri ja juuri varaa johonkin kaikkein ankeimpaan hostelli-tyyppiseen, eikä sekään tuntunut kovin kivalta ajatukselta toisen juhlamatkalle.

Vastaus: Airbnb! Tämä palvelu on ikäänkuin Couchsurfauksen kaupallinen versio, ja sen kautta on mahdollista saada aivan huipputason majoitusta huomattavasti hotelleja edullisempaan hintaan. Ideana on se, että yksityisihmiset vuokraavat asuntojaan - joko pelkkää huonetta tai sitten koko asuntoa niin, että paikka on kokonaan sinun.

Hintaan, jolla olisin tavallisilta hotellimajoitussivuilta saanut sen ankean 8 neliön hostellikopperon, löysin Airbnb'n kautta 70 neliön upean, elegantin asunnon aivan Kööpenhaminan keskustasta. Ja mikä vielä plussaa? Ei tarvitse odotella klo 14:n että pääsee tsekkautumaan sisään tai lähteä klo 12 - useimmat Airbnb-vuokraajat ovat joustavia ja mekin pääsimme asuntoomme heti aamulla kaupunkiin saapuessamme ja luovutimme asunnon lähtöpäivämme iltana vasta lähtiessämme lentokentälle.

En voi kuin suositella mitä lämpimimmin! Meidän asuntomme vuokrahintaan kuului vielä rajaton kahvikiintiö! ^_^ Keittiön Nespresso-keitin ja kahvikapselit olivat vapaasti käytettävissämme. Ja kyllä niitä tosiaan tuli hyödynnettyä..! :)

Sitten siihen Suureen Ravintolaillalliseen.

Se oli todellakin Suuri. :)

Kööpenhaminassa on eniten Michelin-tähden ravintoloita Pohjoismaissa - kokonaista 15 kappaletta, joista kahdella kaksi tähteä. Noihin kahden tähden ravintoloihin ei ollut mitään tsäännssiä saada enää pöytävarausta huhtikuulle kun tammikuussa aloitin varauskyselyt.

Netin arvostelujen perusteella päädyin lopulta yhden Michelin-tähden ravintola Kokkeriet'iin.

Lähetin ravintolaan etukäteen onnittelukortin joka odotti miestäni pöydässämme kun saavuimme! ^_^

Valitsimme 8 ruokalajin maistelumenun, joka käytännössä olikin yhtä kuin kuusitoista ruoka-annosta. Ennenkuin saimme edes menua käteemme, oli eteemme tuotu jo viisi erilaista alkupalaa keittiön tervehdyksinä. Tahti tuntui alkuun jo vähän liiankin huimalta..!

Kaikki annokset olivat luonnollisestikin uskomattoman kauniita ja osa meni kokoonpanonsa puolesta jo molekyyligastronomian puolelle.

Tällaisessa paikassa jos missä on noloa alkaa kuvaamaan annoksiaan (tosin tehtiin sitä muissakin pöydissä ;)), joten otimme illan aikana hyvin vähän kuvia. Yllä muutamia annoksia. Alareunan vasen annos oli yksi suosikeistani - merikrottia tuhkalla ja lakritsilla maustettuna. Ja tokihan lautasella oli paljon muutakin hässäkkää mutta oli mahdoton painaa mieleen kaikkien annosten sisältöä kun ruokia oli niin mielettömästi..! :)

Tältä se minun 70 euron "kuohkea föönaukseni" sitten näytti illan aikana...! Voin sanoa että mietin kerran jos toisenkin mihin miljoonaan parempaan kohteeseen olisin tuon rahan voinut sijoittaa... Mrrr!

Viimeisenä jälkkärinä oli kakkua. Miehen omaan oli laitettu kynttilä syntymäpäivän johdosta! :)

Ja minun kakkuni...

...se oli valmistettu sokerittomana ja mantelijauhokakkupohjaan...! :) :) Uskomattoman loistavaa palvelua.

Ilmoitin pöytävarauksen yhteydessä että en syö lihaa tai kanaa ja jos mahdollista, jonkun jälkiruoan voisi korvata juustolla sillä en pidä makeasta ja välttelen sokeria. Juustoa en saanut - mutta kaikki minun jälkkärini oli tehty sokerittomina! :)

Istuimme ravintolassa yhteensä viisi tuntia. Ruoka oli täydellisen hyvää ja meillä oli mielettömän viihtyisä ilta. Ruoka ja koko elämys oli todellakin hintansa arvoinen, mutta arvatkaa mitä tapahtui? Mikä ihan pikkuisen harmittaa...! Viimeisten annosten välillä minä melkein nukahdin pöytään - ja pari kertaa taisin oikeasti torkahtaakin! Joitain annoksia en enää edes muistanut seuraavana päivänä..! Kuvia katsellessa olin ihan että "Söinkö mä tuollaisenkin..?"

Kävi nimittäin niin, että olin edellisenä yönä nukkunut varhaisen lennon ja yöbussin takia vain yhden tunnin. Kävelimme koko päivän Kööpenhaminassa enkä ottanut päivätorkkuja vaikka väsytti jo päivällä.

Kun kello viimeisten ruokalajien aikaan oli jo lähemmäs 01.00 Suomen aikaa, oli väsymys kasvanut niin valtavaksi että keikuin koko ajan unen ja valveen rajamailla. Ja yhä vain tuli niitä annoksia...! Myös miehellä oli selviä vaikeuksia saada silmät pidettyä auki jälkkärien aikaan... hihhih... ollaan me varmasti oltu aika huvittava näky. :)

Tällainen oli meidän Kööpenhamina. Ja kyllä, misteri tykkäsi lahjastaan kovasti. <3

Olen saanut Sokokselta kokeiltavaksi We Care Icon -meikkejä. Vihdoin pääsen kunnolla tutustumaan tähänkin sarjaan! :) Toistaiseksi kokemusta on vain ruskeasta eyelinerista, joka onkin kyllä ollut ahkerassa käytössä.

Tämä juttu oli julkaisuvalmiina jo eilen mutta villiinnyin tiramisusta niin että se kiilasi ohi ^_^

Valitsin luomivärejä kolmeen eri lookkiin, lisää siis tulossa myöhemmin. :)

Ensimmäinen look on hillitty "kauneusmeikki" ruskean ja vaalean ruusun sävyillä. Silmämeikin tein kolmen sävyn Smoky Brown -paletilla jonka kauniin viileät sävyt vetivät ihollani yllättävän punertaviksi, etenkin tuo keskimmäinen sävy.

Tämä on toisaalta jo tuttu ilmiö, ihoni on sen verran lämmin että hyvin monet, jostain syystä etenkin hohtavat ruskean sävyt, näyttävät ihollani aina lämpimiltä. Mattaruskea pysyy paremmin "itsensä sävyisenä".

We Care Iconilla on kolmen sävyn Smoky-paletteja kolmea erilaista; satiini-mattakoostumuksella varustetut ruskea ja harmaa-musta sekä kimaltavammalla koostumuksella pinkki-vaalea-harmaanmusta.

Olen aiemmin swatchaillut näitä Sokoksella useaan otteeseen ja pitänyt laatua sen verran hyvänä että olen jopa suositellut ko. paletteja hyvien ja edullisten ruskeiden tai harmaiden palettien kyselijöille. Nyt voin vahvistaa arvioni: laatu on hyvä. Sävyt levittyvät silkkisesti eivätkä varise.

Yhden kokeilukerran perusteella mono-sävyt ovat hitusen kuivempaa laatua. Mutta palaan tähän kun olen kokeillut niitä kunnolla (sain testiin yhteensä viisi "monoa").

Tämän meikin suosikkituotteeni on Moisture Wear -huulipuna sävyssä Natural Soft Rose. Sain valita testisävyt itse ja valitsin tämän ja lämpimämmän Perfect Hot Coralin. Natural Soft Rose (#4) on todella kaunis ja (tekisi kovasti mieli käyttää englannin sanaa wearable ;)) helppokäyttöinen sävy arkeen. Käytän harvoin tällaisia ruusun sävyjä, mutta pitäisi kyllä käyttää useammin! :)

Moisture Wear -huulipunan koostumus on kevyt, liukas ja voidemainen.

Meikkipohjan tein Perfect Wear -meikkipuuterilla, sävy 3 Perfect Apricot.

Poskille sipaisin Natural Glow -poskipunaa sävyssä 2, Perfect Rose. Poskipunassa on kaksi eri puolta, persikkaisempi ja pinkimpi. Käytin persikkaista puolta. Sävy on hyvin, hyvin läpikuultava = tässä on vähän pigmenttiä.

Lisäsin poskipäille, kulmaluulle ja silmäluomen sisänurkkaan korostukset All Over Shimmer Highlighter -puuterilla, sävy 1 Magic Glow. Puuterin persikkaisen beige alin raita sopii kauniisti täydentämään Smoky Brown -luomiväripaletin harmoniaa. Sipaisin sitä alaluomelle tummanruskean sävyn alle.

We Care Icon on meikkisarjoissa sieltä kaikkein huokeimmasta päästä, hinnat taitavat olla Rimmelin tasoa. Esimerkiksi luomiväripaletti kustantaa 10,90€ ja huulipuna 7,50€. Minusta on aina erityisen kiva kokeilla ja pystyä suosittelemaan edullisia merkkejä joihin kaikilla on varaa. :)

Perusteellista arviota We Care Iconin laadusta en osaa vielä antaa, mutta tämän ensimmäisen meikin perusteella vaikuttaa oikein hyvältä. Huulipuna ja luomiväripaletti saavat erityismaininnan - ja jo aiemmin omistamani eyeliner joka on todella hyvä!

Mitenkäs te ja WCI? Onko merkki monille tuttu?

Onko teillä koskaan soinut ovikello yhdeksän jälkeen illalla, ja oven takana on seissyt siskosi tuoreen tiramisukakun ja kahden chihuahuan kanssa?

Ja sanonut, että nyt koemaistellaan tää tekele? :)

Kyseessä on vieläpä vhh-tiramisu.

Veikkaan ettei kovin monen käsi noussut ylös :D

Ennenkuin kukaan ehti iskeä lusikkaa kakkuun, kiikutin sen yläkerran kuvausstudioon. Ilmassa oli jotain erityisen hetken tuntua. Vhh-tiramisu....

Sisareni on siis myös lähtenyt kokeilemaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Hän rakastaa leipomista ja haluaa tehdä syntymäpäivilleen sokeroimatonta, vehnäjauhotonta tiramisua. Meille maisteltavaksi tuotu kakku on koeversio numero 1.

"Mullekin..?"

Kakku on taivaallista.

Kun luette tätä, vedän juuri kolmatta (tää on viimeinen..!) palaa. Sisko - sinä todellakin onnistuit. :)

Slurps x 100 000.

.

Vhh-tiramisukakku (8-10 annosta)

Vhh-sokerikakkupohja:

1 muna

0,75 dl erytritolia

75 g sulatettua voita

0,25 dl vettä

0,5 tl vaniljapulveria (= jauhettua vaniljatankoa)

0,75 dl mantelijauhoa

0, 75 dl Bake Pro -leivontaproteiinia (= kuumuutta kestävää heraproteiinijauhetta)

0,5 tl leivinjauhetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa munat ja makeutusaine kuohkeaksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja vesi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Kaada taikina mantelijauholla leivitettyyn kuivakakkuvuokaan ja paista kakku uunin keskiosassa noin 30-35 minuuttia.

Täyte:

4 kananmunaa

500 g mascarponea

4 rkl erytritolia

1 tl rommiaromia (tai aitoa rommia, amarettoa tai muuta makeaa jälkkäriviiniä)

raastettua tummaa suklaata (miel. yli 70%) tai tummaa kaakaojauhetta

n. 1 dl jäähtynyttä vahvaa kahvia

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa keltuaiset ja makeutusaine vaahdoksi. Yhdistä keltuaisvaahtoon mascarpone. Vatkaa valkuaiset kiiltäväksi, kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja lisää rommi.

Viipaloi sokerikakkupohja n. sentin paksuisiksi paloiksi. Kostuta kakkupalat kahvilla. Kokoa kakku vuokaan; laita ensimmäiseksi vaahtokerros, sen päälle kahvilla kostutettuja kakkupaloja ja palojen päälle suklaaraastetta. Toista kerrokset. Viimeistele vaahtokerroksella ja suklaaraasteella/kaakaojauheella. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli tai vähintään muutama tunti.

Mitäs me kakku-Cartmanit.... :)

Mun oli vain pakko jakaa tämä ihan saman tien. ^_^

Noniin, nyt sitten vihdoin juttua maaliskuisesta vierailustamme Lumenen tehtaalle. :) Olin kyllä tosi otettu kun selvisi, että tarkoin valittuja kutsuttuja oli vain viisi.  Yksi ei päässyt tulemaan, ja meitä oli kierroksella itseni lisäksi Virve, Erika ja Mona.

Lumenen tehdas sijaitsee Espoossa, enkä ole koskaan aiemmin siellä käynyt, en edes tehtaanmyymälässä. Ja kuten aiemmin kerroin, Lumene ei mitenkään hurjan helposti päästä vierailevia ryhmiä tuotantotiloihinsa. Siksikin olin erityisen otettu ja innostunut varta vasten bloggaajille järjestetystä tutustumiskäynnistä.

Vierailu alkoi pienellä Lumenen historian kertauksella ja ihonhoidon trendikatsauksella. Sorry tämä pateettinen ruokaräpsy joka ei mitenkään liity itse tehtaaseen, mutta olinpahan taas ilahtunut kun Lumenellakin oli otettu huomioon mun ruokavalio. ^_^ Kääk, olenko mä jo näin tunnettu karppailija… :D

Asiantuntijana toimi Lumenen tuotekehityspäällikkö, kemisti (FT, kemia) Josefin Backman. Backman oli tosi hyvä tyyppi! Rempseä ja sellainen meidän "tavan tallaajien" kieltä puhuva, ei mikään "pölyinen tiedemies" ^_^.

Ihonhoidon trendeissä anti-aging dominoi edelleen. Uudet teknologiat ja aktiiviaineiden ihoonkuljetukseen liittyvät innovaatiot ovat suuria juttuja anti-aging –tuotekehittelyssä. Myös luonnollisuus-trendi jatkaa voimakasta kasvua.

Kirjoitin ylös muutamia anti-age -trendin avainsanoja.

Historia- ja trendikatsauksen jälkeen lähdimme tutustumaan laboratorioon.

Keskustelu kävi vilkkaana koko kierroksen ajan ja puhuimme mm. kantasoluteknologiasta, eläinkokeista, hajusteista, säilöntäaineista,  vaikuttavista anti-age –ainesosista ja allergiatesteistä. Backman vastaili kysymyksiimme avoimesti rempseään tyyliinsä eikä mielestäni pyrkinyt vastauksillaan mitenkään glorifioimaan työnantajaansa ja maalaamaan Lumenelle jotain superhäikäiseviä kultaisia raameja. Minulle jäi mielikuva avoimesta ja luotettavasta kosmetiikkafirmasta joka valmistaa toimivaa, laadukasta peruskosmetiikkaa, kuuntelee aktiivisesti kuluttajien toiveita ja pysyy ajan hermolla.

Kokosin tähän kiinnostavimpia kierrokselta mieleen jääneitä juttuja.

.

Lumenen tuotekehittelystä

* Yhden tuotteen kehitys voi kestää noin 1,5 vuotta mutta sujuu nopeimmillaan kolmessakin kuukaudessa, kuten BB-voiteen kohdalla. Joihinkin trendeihin on kyettävä vastaamaan erittäin nopeasti, mistä BB-voide on hyvä esimerkki.

* Lumene-tuotteiden säilyvyys testataan pitämällä niitä 3 kk lämpökaapeissa 40 asteessa. Lämpöaltistuksen aikana seurataan miten tuotteet kestävät ja tapahtuuko niissä muutoksia. Joitain tuotteita altistetaan myös pakkaselle.

Kysymys: miksi kasviöljyt eivät ole korkealla Lumenen inceissä vaikka Lumene korostaa markkinoinnissaan kasvipohjaisia ainesosia?

Vastaus: koska Lumene käyttää mieluummin muita tehokkaampia ainesosia kuten erilaisia peptidejä,  kasviuutteita ja marjojen siemenöljyjä.

(Sain tähän kysymykseen Backmanilta jälkeenpäin laajennetun ja tarkennetun vastauksen, jossa sanavalintaani hieman korjattiin ja kerrottiin, että Lumene korostaa markkinoinnissaan marjojen siemenöljyjä, ei yleisesti kasviöljyjä. Itse laskin kysymyksessäni marjatkin kasveiksi… Semantiikka-asioita. ;) Lumene suosii marjaöljyjen ohella muitakin kotimaisia öljyjä kuten rapsia. Backman halusi myös tuoda esiin, että Lumenen käyttämät caprylic/capric triglyceride, isopropyl palmitate ja decyl oleate (rasvamaisia aineita, käytetään pehmentäjinä ja löytyvät usein incin alkupäästä) ovat peräisin kasveista.

Ainesosista

* Parabeenihysteria on täysin perusteeton, parabeenit ovat kosmetiikkateollisuuden tehokkaimpia ja turvallisimpia säilöntäaineita. (Olenkohan kuullut tämän aiemminkin..? :D No ehkä joku 197 kertaa kaikilta kohtaamiltani alan ammatti-ihmisiltä. Eikä heillä ole todellakaan mitään kaupallisia intressejä puolustaa parabeeneja. Vaihtoehtojakin kun kosmetiikkateollisuudella on – mutta mitkään niistä eivät ole yhtä hyviä tehtävässään kuin parabeenit.)

* Kollageeni ei tee kosmetiikassa yhtään mitään – se ei imeydy ihoon. (Tämäkin jo aiemmin minulle tuttua tietoa. Voitte siis naiset avoimesti naureskella markkinoiden kollageenia sisältäville voiteille.)

* Sen sijaan peptidit imeytyvät ja niillä on oikeasti tutkittuja vaikutuksia

* Hyaluronihappo on yksi kosmetiikan kalleimpia raaka-aineita

* Antioksidanteilla on ihonhoitotuotteissa ensisijaisesti tuotteen säilyvyyteen vaikuttava ominaisuus, mutta ne vaikuttavat myös ihoon. (Antioksidantit kuuluvat mun henkilökohtaisiin lemppariaiheisiin! ”Oletko siis nähnyt aiheesta tutkimuksia?” kysyin Backmanilta. Ja kyllä, hän on lukenut tällaisia tutkimuksia. :))

* Antioksidantit eivät Backmanin mukaan haihdu kannellisista purkeista niin nopeasti, kuin esimerkiksi Paula Begoun tiimeineen väittää. Toki tuubit ja pumppupullot säilövät antioksiodantit paremmin, mutta eivät ne kaikki katoa hetkessä purkeistakaan.

* Joillain anti-age –ainesosilla on oikeasti vaikutuksia myös dermiksessä saakka.

* Kemiallisesti ei ole mitään väliä, onko joku ainesosa luonnosta vai synteettinen, esimerkiksi kookoksesta johdettu sulfaatti tai synteettinen sulfaatti ovat kemiallisesti ja toiminnallisesti ihan sama asia. Eli ”kookos-SLS” ei ole sen hellävaraisempi kuin täysin synteettisesti valmistettu SLS (sodium lauryl sulfate).

Hajusteista ja allergiatesteistä

* EU:n mielestä lista 26:sta eniten allergisoivasta hajusteesta tulisi pidentää jo 200 ainesosaan. Kaikki hajusteet ovat loppujen lopuksia potentiaalisesti allergisoivia.

Kysymys: mitä tarkoittaa hypoallerginen?

Vastaus: termiä voi käyttää ainoastaan tuoksusta, ei koko tuotteesta (mitä näkee varsin yleisesti). Hypoallerginen tuoksu on tuoksu, jossa allergisoivien hajusteiden pitoisuus on pidetty mahdollisimman pienenä.

* Hajusteettomassa tuotteessa raaka-aineiden ominaistuoksu on peitetty hajua ”syövillä” ainesosilla.

* Ilmaisu ’allergiatestattu’ ei lopulta kerro yhtään mitään, ei ole mitään virallista määritelmää tai kriteerejä sille, millaisia testejä tulisi suorittaa ja miten usealle henkilölle.

* Kaikille tuotteille tehdään joka tapauksessa ns. patch-testi eli pidetään ainetta iholla 48 tuntia ja seurataan reaktioita. Termillä ”allergiatestattu” varustettu tuote ei vältämättä eroa testauksensa puolesta millään lailla ”normaalisti” patch-testatusta tuotteesta.

* Allergia- ja Astmaliiton logolla varustettuihin tuotteisiin voi luottaa sillä ne ovat käyneet läpi tarkemman syynin. Allergiatunnus kertoo, että ihotautilääkärit ovat tutkineet tuotteen ja se täyttää allergianäkökulmasta asetetut kriteerit (= allergisoivat ainesosat on pidetty minimissä ja tietyillä ainesosilla, kuten fenoksietanolilla, on normikosmetiikkaa alhaisemmat sallitut maksimipitoisuudet).

Kysymys:  miksi kaikista tuotteista ei tehdä ”herkän ihon tuotteita”? Eihän kenenkään iholle voi olla pahaksi tuote, josta on jätetty pois potentiaalisesti allergisoivia ainesosia?

Vastaus: Syy on kosmeettinen. Monet potentiaalisesti allergisoivat ainesosat tuovat tuotteeseen paremman iho-fiiliksen kuin ei-allergisoivat. Ja suurin osa kuluttajista toivoo tuotteilta nimenomaan miellyttävää ”skin-fiilistä”.

.

Aurinkosuojatuotteista

* EU:ssa on vain 10-15 sallittua UV-filtteriä, USA:ssa käytetään vielä vanhoja ja useampia filttereitä.

* Suojakertoimen mittaamiseen käytetään silmämääräisiä testejä, ei mitään koneellista menetelmää. Suoja-aineet testataan levittämällä niitä ihmisiholle, altistamalla iho UV-säteilylle ja tekemällä silmämääräinen arvio ihon punoitusasteesta (!).USA:ssa mittautetuilla tuotteilla on yleensä korkeampi suojakerroin kuin EU:ssa. Näin ollen amerikkalainen SPF 50 –voide ei välttämättä Euroopan standardien mukaan ole 50.

* UV-filtterit jättävät tuotteeseen lähes aina tahmean fiiliksen, siksi on haastavaa kehittää miellyttäviä aurinkosuojavoiteita.

* Backman on ylpeä kehittämästään Lumenen LAB-sarjan Age Reverse –voiteesta, jonka suojakertoimellinen koostumus ei kuulemma ole lainkaan tahmea.

Tällaista jäi "käteen" Lumenelta! Kuten Vesa Rämöä haastatellessa, olisin voinut jäädä roikkumaan Backmaninkin takin liepeisiin vielä vaikka kuinka pitkäksi toviksi... Vierailuemännät yrittivät lempeästi ohjata meitä ulkona odottavaan taksiin kun minä ja Virve oltiin vain että "Vielä yksi kysymys...! Hei vielä tää tuli mieleen  - -!"  ^_^

Suuret kiitokset Lumenelle hurjan mielenkiintoisesta tilaisuudesta ja erityiskiitos Josefin Backmanille!

Ja kiitokset myös niille lukijoille jotka jaksoivat lukea jutun loppuun saakka ^_^ Oli niin paljon kiinnostavia pointteja että en malttanut tiivistää :)

Tummat silmänaluset. Ne saavat kasvot näyttämään väsyneiltä, oli sitten kyseessä mies tai nainen. Mutta kuinka moni mies lähtee tekemään toimenpiteitä niiden häivyttämiseksi? Aika harva.

Sillä totuushan on, että rakenteellisesti tummia silmänalusia ei häivytetä muulla kuin meikillä.

Minunkin miehelläni on tummat silmänaluset. Olen jo vuosia yrittänyt taivutella häntä käyttämään jotain kevyttä peiteainetta edes tilaisuuksissa, joissa tulisi näyttää vähän skarpimmalta ja pirteältä. No, eihän perusmiestä saa koskemaan meikkituotteeseen ei sitten millään. Turha toivo.

Viime vuonna sain vinkin eräältä ystävältäni jonka miehellä myös on tummat silmänaluset. Kuten minun äijäni, myös ystäväni mies oli oppinut käyttämään kosteuttavaa silmänympärysvoidetta. Ystäväni oli keksinyt ostaa miehelleen sävytetyn silmänympärysvoiteen, ja kas, mies oli hyväksynyt sen ihonhoitorutiiniinsa. :)

Kyseessä on Garnierin BB-voide silmänympäryksille. Idea on sama kuin BB-kasvovoiteissakin - kosteuttavaan voidepohjaan on yhdistetytty peittävää väripigmenttiä. Tuotetta ei siis tarvitse nähdä meikkituotteena, mikä on tärkeää miehen kohdalla.

Garnier BB Cream Eye Roll-On, sävy Light

Minäkin päätin kokeilla "onneani". :) Ostin miehelle joululahjaksi Garnierin BB-rollerin silmänympäryksille. En maininnut mitään tuotteen väripitoisuudesta vaan jätin voiteen extraominaisuuden miehen itsensä "löydettäväksi". Pelkäsin, että jos alan heti puhumaan tummien silmänalusten peittämisestä, miehen epäluulot heräisivät heti ja tuubi jäisi avaamatta.

Ja niin sitten kävi, että minunkin miehestä tuli BB-silmänympärysvoiteen käyttäjä..! Olin yllättynyt, kun mies ei ensin edes kommentoinut aineen väriä. Ehkäpä hän vain ajatteli, että no, tämä nyt on tällainen beige sy-voide. Joka tapauksessa, tuote on ollut hänellä säännöllisessä käytössä joulusta saakka.

BB-silmänympärysvoide ei tietenkään peitä tummuutta yhtä tehokkaasti kuin varsinainen peiteaine, sillä siinä on (tottakai) vähemmän pigmenttiä. Juuri tämäkin tekee siitä niin loistavan tuotteen miehelle. Voide ei vaadi paljonkaan häivyttelyä kun sävy on jo tasoittunut ihoon. Iho ei jää meikatun näköiseksi vaan freesautuu juuri sopivan luonnollisesti.

Oikean (teistä katsoen vasemman) silmänalusen alla BB-voidetta, toinen puoli voiteeton.

Tulos: tummuus ei ole hävinnyt kokonaan, mutta selvästi häivyttynyt ja mies näyttää pirteämmältä. :)

BB-silmänympärysvoide sopii tietysti mainiosti kenelle tahansa, jolla ei ole paljon peitettävää silmien alla ja joka haluaa nopean tuotteen jolla hoitaa sekä sy-ihon kosteutus ja ihon sävyn kirkastus.

Garnierin BB-rollerin ainoaksi miinukseksi voisi mainita falskaavan kuulapään. Ainakin Mr Karkkipäivän käytössä kuula on falskannut ja aine oli kerran sotkenut koko kosmetiikkalaukun sisällön. Silti tuubi ei ole lentänyt roskiin, eli ilmeisesti siitä kuitenkin tykätään..! ;)

* * *

Olen viime aikoina saanut blogiin tavallista enemmän kysymyksiä koskien tummien silmänalusten peittoa, joten kokosin tähän  faktakulman asiaan liittyen. Tummien silmänalusten häivytys vaikuttaa olevan monelle mystisempi seikka mitä olen kuvitellutkaan. :) Myös Jyväskylän lukijamiitissä nousi esiin kysymyksiä tummien silmänalusten ongelmasta.

Tummia silmänalusia on kahdenlaisia;

1. "Väliaikaisia", elämäntilanteen ja -tapojen aiheuttamia; huonosti nukutut yöt, juhlinta, stressi. Myös kertyneiden kuona-aineiden sanotaan voivan aiheuttaa tummuutta silmien alle.

2. Pysyviä; ihon ja kasvojen luuston rakenteen aikaansaamia.

Jälkimmäisiin ei tehoa kuin meikki, ensinmainittuihin meikin lisäksi tietysti elämäntapojen muutos.

Markkinoilla on paljon silmänympärysvoiteita, jotka lupaavat kosteutuksen lisäksi myös vaalentaa silmänalusia. Näiden aineiden teho perustuu yleensä valoaheijastaviin ja varjoja optisesti häivyttäviin pigmentteihin ja/tai ainesosiin, jotka vilkastuttavat silmänympärysalueen nestekiertoa ja laittavat kuona-aineet liikkeelle. Kolmas keino on mekaaninen - silmänympärysvoiteessa viileä metallipää jolla painelemalla/rullaamalla kuona-aineet ja nestekertymät saadaan liikkeelle. Tämä auttaa myös sy-ihon turvotukseen.

Kysymys: mitä eroa on peiteaineella ja valokynällä? Eikö valokynä auta parhaiten tummiin silmänalusiin?

Valokynän käyttötarkoitus vaikuttaa olevan yksi väärinymmärretyimpiä asioita kosmetiikkamaailmassa. Hyvin moni sekoittaa valokynän ja peiteaineen keskenään.

Valokynä on kevyempi ja huomattavasti läpikuultavampi tuote kuin peiteaine. Sen ensisijaisena tarkoituksena on tuoda iholle valoaheijastavia pigmenttejä --> häivyttää juonteiden pohjia ja kevyitä varjoja sekä korostaa kasvojen korkeimpia kohtia kuten poskipäitä ja kulmaluuta.

Peiteaine ei usein ole lainkaan valoaheijastavaa ja sen tarkoituksena on tuoda iholle peittäviä, värillisiä pigmenttejä jotka korjaavat ihon värivirheitä kuten selkeästi tummia silmänalusia, punoitusta ja finniarpia.

Jos sinulla on aina ollut todella tummat silmänaluset, kyseessä on rakenteellinen syy ja löydät kaikkein tehokkaimman avun vahvapigmenttisestä peiteaineesta. Vaalennusta lupaavat silmänympärysvoiteet tai valokynät eivät tällöin juuri auta.

Minulla on ollut tummat silmänaluset lapsesta saakka, ja käytän niiden peittoon vahvapigmenttisiä peiteaineita. Suosikkejani ovat Lily Lolon Cover-Up -peiteaine, Estee Lauderin Double Wear Stay-in-Place Concealer ja Make Up For Everin HD Concealer.

Tässä koottuna Karkkipäivässä ilmestyneitä juttuja silmänalusten peitosta.

Silmä mustana - suuri peiteainetesti

Tummat silmänaluset ja niiden peitto

Dermablend-peiteaine silmänalusilla

Näin meikkaat väsyneen ihon heleäksi

Toivottavasti faktakulmasta oli apua! :)

Olen suorittanut arvonnan.

Muhkeat kosmetiikkakassilliset lähtevät nimimerkille Heidi, onnittelut! :) Onnettarena toimi tuttuun tapaan Random.org.

Kuvituksena muutama kuva päivän kävelyltä Kööpenhaminasta. Tänään paistoi aurinkokin.

P.S. Kiitos nimimerkille desire ruokapaikkavinkistä, kävimme kuin kävimmekin tänään Det Lille Apotek'issa! :) Oli oikein kiva paikka. :)

Päivä 1 juhlamatkallamme Kööpenhaminassa.

.

Eilinen oli varsin viileä ja harmaa päivä ja välillä ropsahteli sadettakin.

Kun huppukaan ei enää auttanut minun oli suoritettava huivin muotoinen kriisihankinta. Vilasta löysin tuollaisen viltin kokoisen megalämpimän huivin johon olinkin sitten kääriytyneenä loppupäivän. :)

Huomatkaa hirveän värinen sininen heräteostoslaukkuni! ^_^ Sitä en tosin ostanut Köpiksestä vaan pari päivää sitten Suomesta etsiessäni matkustusystävällistä keskikokoista simppeliä olkalaukkua johon saa sopivasti kameran, lompakon, kännyn ja kivipuuterin. Misterin mielestä laukku on aivan kamala, ja eihän se todellakaan käyttämiini väreihin sovi ollenkaan. Minusta siinä oli jotain my-little-ponimaista. :) Silläkin perusteella voi laukun hankkia! ^_^

Söimme lounasta Nyhavnissa Faergekro'ssa. Minä söin erittäin hyvän silakkabuffetin. Lisukkeena oli vain retiisiä, perunaa, kapriksia ja erilaisia sipuleita. Joo, ja tietysti leipää, Tanskassa kun ollaan. Otin kalan kylkeen pelkkää retiisiä, ruohosipulia ja kapriksia ja ilmankin olisi kyllä pärjännyt, oli niin hyviä makuja silakoissa. :)

Illan juhlaillallista varten halusin käydä laittamassa hiukseni kampaajalla. Ei mitään varsinaista kampausta, mutta toivoin kuohkeaa föönausta ja että hiukset nyt näyttäisivät kuitenkin nätisti laitetuilta ja vähemmän arkisilta.

Kuvassa olen juuri tullut kampaajalta.

Tässä tulos. Uskokaa tai älkää, mutta tästä taidonnäytteestä sain maksaa 500 kruunua eli noin 67 euroa! Hinta oli halvin pesu & föönikombon hinta minkä keskustasta bongasimme.

Sen siitä saa kun ei osaa laittaa hiuksiaan! :D Kyllä ihan pikkuisen harmitti! ^_^

Mutta ilta oli sitäkin onnistuneempi. Nyt on sitten syöty elämäni arvokkain ja pisin ateria - 16 ruoka-annosta ja 5 tuntia! :) Illan lopussa olimme miehen kanssa nukahtaa pöytään vaikka ruoka oli ehkä parasta mitä olemme koskaan syöneet. Miksi, siitä ja itse ravintolaelämyksestä kerron myöhemmin lisää. :)

Haa! Taas sain hyvän tilaisuuden esitellä, miten ihotyypin mukaiset tuotevalinnat vaikuttavat meikkitulokseen.

Blogissa on aina hyvä olla hymyileviä kasvoja :)

Tammikuussa demonstroin sisareni ihon kautta, miten mineraalipohja voi toimia pintakuivallakin iholla. Nyt vuorossa toinen esimerkki kuivan ihon meikkipohjasta - kun toisenkin siskon iho on näköjään kuivahtanut. :p

Sisareni käyttää puuterimaista pohjaa, mutta ei mineraalia vaan tavallista meikkipuuteria (tällä hetkellä käytössä Natural Code). Sisko oli meillä juuri viikon mittaisella vierailulla, enkä tietenkään "kosmetiikkalasieni" läpi voinut olla huomioimatta hänen ihonsa kuivunutta tilaa. Totesin, että nyt voisi olla paikallaan vaihtaa meikkipohjaa kosteuttavampaan.

Yksi aamu sisareni kokeili Ella Bachén Tomaattivoidetta, josta juuri kirjoittelin.

Hänen ilmestyessään kylppäristä melkein parkaisin. Aikkkamala miten hirveän näköinen meikkipohja! Meikkipuuteri oli levittynyt päälle niin kökköisesti että komensin siskon heti takaisin kylppäriin naaman pesulle. Pinnasta näki, ettei voide ensinnäkään ollut imeytynyt optimaalisesti ja meikkipuuteri oli karahtanut kiinni kuivimpiin kohtiin.

Ei puuterimeikki muinakaan aamuina mitenkään huippuhehkeältä näyttänyt, mutta siskon normaalisti käyttämä päivävoide (Vichy Idealia kuivalle iholle) kuitenkin tasapainotti pintakuivuutta niin hyvin, että puuteri toimi päällä edes joten kuten. Ellan Tomaattiklassikko ei selvästikään kommunikoinut siskoni ihon kanssa.

Väärät tuotteet    -   oikeat tuotteet

Nyt tehtäisiin uusi meikki!

Olisin mielelläni kokeillut siskon iholle ihanan kosteuttavaa Guinotin Youth Time -meikkivoidetta, mutta sen sävy ei sopinut. Sen sijaan nappasin Make Up For Everiltä saamani Face & Body -meikkivoiteen sävyssä 20 Ivory, jonka ohut, vesimäinen koostumus on aivan erilainen kuin täyteläisen voidemaisen Youth Timen, mutta se kuitenkin kosteuttaa. Face & Body -meikkivoiteesta 80% on vettä ja se sopii iholle joka on sekä rasvoittuva että pintakuiva. Eli nimenomaan sisareni iho tällä hetkellä.

Tällä kombolla ihosta tuli aivan eri näköinen.

Yllä Tomaattivoide + Natural Code -meikkipuuteri, alla Idealia + MUFE Face & Body -meikkivoide.

.

Tällä demonstraatiolla en halua sanoa, että Ellan Tomaattivoide ja Natural Coden meikkipuuteri olisivat huonoja tuotteita ja Vichyn päivävoide ja MUFEn meikkivoide taas hyviä, en suinkaan. Tarkoituksena on osoittaa, kuinka tuotevalinnat tässä tapauksessa vaikuttivat lopputulokseen. :) Ellankin voide on täyteläistä ja sen pitäisi ehdottomasti sopia myös kuivalle - tai ainakin pintakuivalle iholle - mutta tässä tapauksessa sen tehot eivät riittäneet.

Bottom line:

* Jos meikkipohja rullaa / kökkööntyy / murustuu, kokeile vaihtaa päivävoidetta. Vaikka kosteusvoide tuntuisi ihollesi sopivalta, kaikki voiteet eivät toimi optimaalisesti yhdessä käyttämäsi meikkipohjan kanssa.

* Meikkipuuteri ei ole ihanteellinen meikkipohja kuivalle tai pintakuivalle iholle. Vaihda nestemäiseen, tai kokeile totuttaa ihosi puhtaaseen mineraalipohjaan.

Huhtikuussa ei juhlita pelkästään Karkkipäivän viittä vuotta.

Tässä kuussa tulee myös kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun herra Karkkipäivä ja minä totesimme, että kai tässä nyt sitten seurustellaan.

Ja herra itse täyttää pyöreitä.

Paljon on nähty ja koettu kymmenen vuoden aikana. On asuttu kaukana toisistamme, lähellä toisiamme, koettu niin hyviä kuin huonojakin aikoja.

Mr Karkkipäivä t-paidassa, joka oli ensimmäinen joululahjani hänelle.

Mies on järjestänyt minulle vuosien varrella toinen toistaan sympaattisempia yllätyksiä. 26-vuotissynttäreilläni hän ilmestyi täysin odottamatta oveni taakse Ahvenanmaalla suuren My Little Pony -pehmolelun kanssa (asuimme tuolloin vielä 600 kilometrin päässä toisistamme ja mies oli kertonut olevansa synttärieni aikaan kiinni jossain työprojektissa).

Kerran hän toi konsertin luokseni, kun en itse päässyt keikalle (kyseessä oli Mondo Canen keikka Ilosaaressa ja olin ollut asiasta järjettömän harmissani). Mies etsi netistä saman kiertueen keikkatallenteen, poltti keikan DVD:lle, tuli Ahvenanmaalle, kaatoi hyvät viinit laseihin ja istutti minut sohvalle - ja laittoi keikan pyörimään.

Nyt pääsin vihdoin itse järjestämään yllätyksen. Ostin lennot Kööpenhaminaan ja vien miehen syntymäpäiväillalliselle hyvään ravintolaan. Minne, se on vielä salaisuus. :)

Sain pidettyä matkan salaisuutena maaliskuun puoliväliin saakka, mutta sitten oli pakko paljastaa kun mies alkoi jo itse suunnitella ohjelmaa synttäriviikolleen. Onnistuin kuitenkin tekemään paljastuksestakin yllätysmomentin. Vietimme viime kuussa maisteluillan ravintolassa. Olin toimittanut ravintolaan edellisenä päivänä käsin tekemäni kutsun Kööpenhaminaan, jonka tarjoilija viehkosti ojensi miehelleni alkudrinkkien yhteydessä. Miehen ilme oli näkemisen arvoinen hänen avatessaan kuoren...! :)

Lähdemme matkaan huomisaamuna.

Hyvää viisikymppistä meille! :)