Nimittäin Kreikkaan. <3

Varasin juuri lennon Skavstasta Haniaan 10. syyskuuta. Viime syksyn reissulla heräsi kaipuu tehdä syksyisestä Kreikansaari-hyppelystä jokavuotinen traditio, ja kovasti yritän nyt lähteä tätä perinnettä luomaan. 4-5 viikkoa olisi tarkoitus Kreikassa taas pyrähdellä. Ja vielä tiukemmalla budjetilla kuin viime vuonna.

Lennän Ateenan sijaan Kreetan Haniaan "hintaolosuhteiden pakosta". Hintatilanne Ateenan lennoille on tänä vuonna ihan toinen kuin vuosi sitten, ja sama lento josta viime syyskuussa maksoin 80 euroa on nyt halvimmillaan 143 euroa. Muiden kuin Air Balticin lennot huitelevat lähempänä ja ylikin 200 euroa - ja tämä siis yhdensuuntaisesta lennosta. No thanks. Ryanairilla Ruotsin kautta lentäen menomatkalle tulee laivoineen ja busseineen hintaa 81 euroa. Ja pääsen suoraan saarille.

Suunnitelmissa on kohdata ensimmäisellä viikolla ystäväni Marianna jossain päin saaristoa ja sitten lähden seikkailemaan vielä tuntematonta reittiä. Uusia saaria olisi tietystikin kiva päästä koluamaan mutta toisaalta tekisi mieli moikata vanhojakin tuttuja kuten Parosta, Mykonosta, Syrosta ja ehkäpä sympaattista Karpathostakin. Symistä, Lassesta ja Pekasta puhumattakaan...! ^_^

Syksy kuluu sitten osittain Kreikka-merkeissä täällä Karkkipäivässä. Joko laitatte vedot vetämään pystynkö tällä kertaa pysymään erossa tiropita-piiraista..? ^_^

. . .

P.S. Puhuin äsken äitini kanssa puhelimessa ja huvitti hänen vilpitön valaistumisensa silmämeikinpohjustajan suhteen. :) Olenhan jo vuosia hänelle silmämeikin pohjustuksen tärkeydestä puhunut, mutta äiti ei ole koskaan hankkinut mitään tarkoitukseen sopivaa tuotetta ja alistunut kohtaloonsa --> luomivärit liuenneet lounaaseen mennessä. Kesällä annoin hänelle Lumenen silmämeikinpohjustajan, ja tuote on kaikesta päätellen muuttanut äidin meikkielämän. :D

"Sanni, siis minä en millään meinaa uskoa että tällä tosiaan luomiväri pysyy, ihan uskomaton tuote..!" "Niin, niin äiti.... Mitäs minä olen sanonut." "Mutta kun minä en tajunnut ollenkaan että se on tosiaan NÄIN hyvä, oikeasti meikki pysyy iltaan saakka..!" "Niin, äiti, tiedän..." "Miten minä en ole aikaisemmin kuullut tällaisesta tuotteesta..?" "Nnohh, äiti, olethan sinä kun minä olen aina puhunut pohjustajista..." "Ei mutta en siltikään ymmärtänyt että ne on näin hyviä....!"

Ja hehkutus vain jatkui ja jatkui. Liikuttavia nuo 6-kymppiset myöhäisheräämisineen. <3

Lauantaiaamuna nautitaan keitetyistä kananmunista majoneesi- ja avokadotäytteellä. Tämän munaruoan nimi on englanniksi "deviled eggs", ja valitettavasti en tiedä miksi näitä kutsutaan suomeksi. Kenties vain yksinkertaisesti 'täytetyiksi muniksi'...?

"Deviled"-munat ovat kauniin näköisiä ja niihin voi tehdä vaikka minkälaisia täytteitä. Perinteinen täyte tehdään sekoittamalla muusattua munankeltuaista majoneesiin, sinappiin, (salotti)sipuliin ja tilkkaan valkoviinietikkaa. Päälle ripotellaan paprikamaustetta. Itse lisäsin perinteiseen täytteeseen vielä ranskankermaa koska en tykkää voimakkaasta majoneesin mausta.

Avokadotäyte:

1 kypsä avokado

n. neljäsosa purkki crème fraîchea

1/4 punasipulia (mä olen huono näissä mitoissa, heittelen ihan fiilispohjalta)

puolikkaan limen mehu

ripaus steviaa tai sokeria

mustapippuria

suolaa jos sitä kaipaa

pari ruokalusikallista muusattua keltuaista

Löysin netistä ohjeen miten kovaksikeitetyt munat tulee "oikeasti" keittää. :D Enpähän tiennyt että siihenkin on eri metodeja...! ^_^ Itse olen vain aina laittanut munat kiehuvaan veteen ja antanut kiehua 9-10 minuuttia.

Ilmeisesti oikeaoppisen tavan mukaan munia ei jätetäkään kiehuvaan veteen, vaan ne poistetaan liedeltä minuutin jälkeen ja annetaan seistä kannen alla kuumassa vedessä 12-15 minuuttia. Tuloksena oli vähemmän kovia munia kuin kiehuttamalla, mutta koostumus oli varsin miellyttävä. Valkuaiset jäivät jotenkin "lasimaisemmiksi". Lisäsin veteen myös valkoviinietikkaa ja kuoret irtosivat helpommin.

"Deviled"-munat halkaistaan, keltuaiset poistetaan ja muusataan ja sekoitetaan täytteeseen. Täyte lusikoidaan munaan, päälle ripotellaan paprikamaustetta ja munat ovat valmiita! Itse laitoin täytteet minigrip-pusseihin, leikkasin kulman auki ja pursotin.

Olivat erittäin hyviä, etenkin raikas avokadotäyte!

Aloin jo runoilla päässäni kaikkia omatekoisia täytteitä... :) Seuraavaksi taidan kokeilla tomaattipesto-crème fraîche -täytettä. Saisi vielä värikkäämmän setin! :)

Sopivat hyvin vaikka cocktail-paloiksi.

Jos joku tietää onko näille jotain vakiintunutta suomenkielistä nimeä niin do tell. :)

Joko alkaa olla munaähky...? ^_^ Vielä olisi huominen ja sitten pääsette munista...!

On tuotteita, jotka mielestäni ovat niin itsestäänselviä perusjuttuja, että niiden kuuluisi olla osa jokaisen itseään kunnioittavan meikki/kosmetiikkamerkin perusvalikoimaa. Silti nämä tuotteet loistavat poissaolollaan yllättävän monen valmistajan sortimentissa.

* * Kuvituksena eilinen meikkini - jolla ei sinänsä ole aiheen kanssa tekemistä. ;) * *

Näitä tuotteita kaipaisin jokaisen merkin valikoimaan:

RUSKEA NESTEMÄINEN EYELINER

Siis niin perusjuttu kuin olla voi! Ruskeita kyniä kyllä on jokaisella lafkalla, mutta ei nestemäisiä. Millä logiikalla? Musta eyeliner ei todellakaan sovi kaikille - tai kaikkiin meikkeihin. Pehmeän ruskea smokymeikki esimerkiksi muuttuu ihan eri näköiseksi jos siihen ymppää skarpin mustan rajauksen. Eih, eih....

Etenkin täällä Pohjoisessa, joissa ihmiset ovat sävytykseltään vaaleampia kuin muualla maailmassa, kuuluisi ruskean eyelinerin olla aivan itsestäänselvä juttu. Valmistajat hei! What's the deal?

SILMÄMEIKINPOHJUSTAJA

Tässä brändit ovat jo alkaneet petrata, ja tilanne on tänä päivänä huomattavasti parempi kuin joku neljä vuotta sitten (10 vuotta sitten ko. tuote oli jopa harvinaisuus ja tiettyjen, erityisesti selektiivisten merkkien "kulttituote"). Nyt halvimmillakin merkeillä alkaa olla silmämeikkiprimerit perusvalikoimassaan, mutta yhä on suuriakin merkkejä joilta tämä tuikitärkeä tuote puuttuu. Esimerkiksi Yves Rocherilla tai The Body Shopilla ei ole sellaista (eikä muuten ruskeaa nestemäistä eyelineriakaan, murmur.)

Eilisen meikin luomivärit

HIGHLIGHTER

Tämä tuote puuttuu edelleen lähes kaikkien merkkien perusvalikoimasta. Uskomatonta..! Valoisa, kuultava ja "hailaitattu" iho on ollut koko 2000-luvun trendi, eikä merkeillä siltikään ole paikkaa yhdelle trendin olennaisimmista tuotteista. Valmistajat näyttävät varsinaisen highlighterin sijaan ihastuneen hohtaviin pohjustustuotteisiin, niitähän löytyy todella monilta merkeiltä. Toki valoaheijastavaa pohjustajaakin voi käyttää meikin viimeistelyyn valotuotteena (valokynän tavoin), mutta käytännössä vain puuterittomissa meikeissä, eikä tulos kuitenkaan ole samanlainen.

Jauhemainen, puristettu highlighter-tuote on ehdottomasti näppärämpi perusmeikkaajan arkirutiiniin. Useimmat meistä kuitenkin puuteroivat meikin, ja puuterimainen valotuote levittyy päällimmäiseksi yhtä vaivattomasti kuin poskipuna. Tällaisia puuterihighlightereita ilmestyy tasaisin väliajoin eri merkkien kausikokoelmissa kauniisti kuvioituna ja hulppeisiin luksushylsyihin pakattuna. Mutta peruskokoelmassa ne loistavat poissaolollaan. Liekö tämä ihan tarkkaan harkittu kuvio selektiivisiltä merkeiltä...? Jos highlighter kuuluisi perusvalikoimaan, olisivat kausilookkien tähtituotepuuterit kuluttajalle vähemmän attraktiivisia...

VARJOSTUSVÄRI

Highlighterin "vastapuoli". Okei, harva perusmeikkailija varjostaa kasvojaan, eli sinänsä ehkä ymmärrän ettei tuote ole itsestäänselvyys jokaisen merkin valikoimassa. Mutta kun tilanne esimerkiksi minun vanhalla työpaikallani oli se, ettei yhdelläkään merkillä ollut varjostajaa, niin jotain kyllä on pielessä. Varjostustuotteen kyselijöille jouduttiin aina myymään joko tumma kivipuuteri tai mahdollisimman neutraali, mattainen aurinkopuuteri. Joita niitäkään ei suinkaan löydy joka merkiltä.

Markkinatilanteen muutosta odotellessa....

NUDE, VÄRITÖN ja KORALLINEN HUULTENRAJAUSKYNÄ

Sopivan värisen huultenrajauskynän löytäminen on yksi ongelmallisimmista tilanteista meikkiostoksilla. Huulipuna itsessään on tuote, josta on markkinoilla enemmän sävyjä kuin mistään muusta meikkituotteesta, mutta yritäpä löytää punallesi mätsäävä rajauskynä...

Yleensä merkkien valikoimaan kuuluu n. kymmenisen eri huultenrajauskynäsävyä, ja sanomattakin on selvää, ettei niistä löydy paria puolellekaan saman merkin huulipunista. Etenkin hyvin vaaleille tai koralliin/oranssiin taittaville punille on lähes mahdoton löytää rajaussävyä. Oranssin sävyiset punat ovat olleet muodissa jo monta vuotta - miksei niille siis valmisteta myös rajaustuotetta? Erittäin hämmentävää. Kirkas oranssi kun vielä on sellainen sävy, joka todella kaipaisi rajauksen.

Yksi ratkaisu olisi väritön, ns. universal-kynä, joita onkin pikkuhiljaa alkanut ilmestyä useammille merkeille tuotteen oltua pitkään vain muutamien ammattimeikkisarjojen valikoimassa. Värittömästä huulikynästä olisi syytä tulla jokaisen kosmetiikkapuljun vakiotuote - ja voisiko joku please alkaa valmistaa korallisia tai oransseja kyniä?

GEELIMÄINEN SILMÄMEIKINPOISTOAINE

Okei, saattaa olla että tämän tuotteen tärkeyden kanssa olen vähemmistössä...! ^_^ Lähes kaikki kenen kanssa olen aiheesta jutellut, vannoo nestemäisen silmämeikinputsarin nimeen. Itse taas en voi sietää niitä - enkä myöskään pidä nestettä ihanteellisena koostumuksena herkälle silmänympärysiholle jota kannattaa hangata niin vähän kuin mahdollista. Liukas geeli aiheuttaa luonnollisestikin iholle vähemmän kitkaa kuin nestemäinen tuote. (Meikäläisellä ainakin on useimmiten niin vahva meikki, ettei pelkkä putsariin kostutetulla vanulapulla painelu tai kevyt pyyhkiminen riitä, vaan on tosiaankin hangattava....valitettavasti.)

Näkisin erittäin mielelläni, että meille herkkäsilmäisille olisi useammalla merkillä jemmoissaan voidemainen tai geelimäinen silmämeikinpuhdistustuote. Ennen tilanne oli parempi, mutta vuosi vuodelta geelimäiset ja voidemaiset ovat muuttuneet yhä harvinaisemmiksi. Nykyään saa ihan huutaa hämmästyksestä jos sattuu jollain merkillä bongaamaan ei-nestemäisen silmämeikkiputsarin.

.

Tällaisia "marmatuksia" minulla aiheesta.

Onko teillä joitain tuotteita joita huomaatte kaipaavanne kosmetiikkamerkkien perusvalikoimaan?

Eilisessä meikissä:

* Yves Rocher Pure Light -meikkivoide, sävy Beige 200 *

* Estee Lauder Double Wear -peiteaine, sävy Light Medium

* Make Up For Ever HD Powder *

* Kicks-poskipuna, sävy English Rose

* Yves Rocher Grand Rouge -huulipuna, sävy 21 Mauve Pastel *

* Elizabeth Arden Eye Fix Primer

* Sleek Original Palette -luomiväripaletin sävyt kultapinkki, pronssi, kupari ja oliivinvihreä

* MAC Shroom -luomiväri

* Indelible Gel eyeliner, sävy Chocolate Mousse

* IsaDora Inliner Kajal, sävy Blonde

* Yves Rocher Sexy Pulp -ripsiväri *

* Dermosil-kulmakynä, sävy Medium *

*) = saatu blogin kautta

 Perjantain munaruokana on todellinen yllättäjä; vekkulit munasilmäsämpylät.

Maukkaiden munasämpylöiden salaisuus piilee porkkanamajoneesitäytteessä, joka kätkeytyy munasilmän alle.

Nämä söpöläiset ovat superhelppoja valmistaa, mutta vievät valmisteluineen hieman aikaa.

Tarvitset:

* Kananmunaa

* Sämpylää (minä käytin vhh-sämpylää)

* Raastettua porkkanaa

* Dijon-sinappia (tavallinenkin käy)

* Majoneesia

* Juustoraastetta

Halkaise sämpylät ja koverra sisuksiin kolot täytteelle. Kannattaa tehdä kunnon kuopat sillä muna vie yllättävän paljon tilaa.

Itseleivotut sämpylät toimivat tässä reseptissä parhaiten, sillä kaupan sämpylät ovat useimmiten pehmeää höttöä joka hajoaa jos sitä lähtee kovertamaan. Itseleivotuista tulee tanakampia ja tiheärakenteisempia.

Valmista munasilmien "pesä". Sekoita yhteen majoneesi, sinappi ja porkkanaraaste. En osaa antaa mittoja, sekoitin ihan mutu-tuntumalla. Mutta sinappia kannattaa laittaa vähiten jollei halua supersinappista pesää. :) Ropsaisin itse joukkoon vielä aavistuksen steviaa korostamaan porkkanan makeutta.

Levitä porkkanamajoneesipesä sämpyläkolojen pohjalle ja reunoille.  Jätä reilusti tilaa kananmunalle.

Riko munat sämpyläpesiin. Ripottele päälle juustoraastetta.

Paista uunissa n. 160 asteessa 20-30 minuuttia, tai kunnes keltuaiset alkavat hyytyä (tarkoitus ei ole paistaa munia täysin koviksi).

Ota uunista ja nauti! On muuten yllättävän herkku makuelämys!

Mr Karkkipäivä ja Tiia saapuivat juuri sopivasti kun sämpyläiset tulivat uunista ja vieraat saivat heti lämpiäiset käteensä. Näytti maistuvan heillekin, ja Tiia oli ihan että "Onko tämä vhh-leipää..?" Leivoin sämpylät Adam's Brot -jauhoihin, joista on luvassa juttua myöhemmin (....leipäviikolla...! ^_^).

Näitä tulen todellakin tekemään useamminkin. Ovat vähän niinkuin suolainen versio rahkapullasta! :)

.

Oliko tämä resepti jollekulle tuttu..?

P.S. Pahoitteluni että eilinen kosmetiikkapostaus jäi uupumaan. En ehtinyt saada sitä valmiiksi.

Torstain munaruoka on oma henkilökohtainen lempparini; täytetty munakas. Vaikka tämä on kaikille tuttu munaruoka, se ansaitsee ehdottomasti paikan munaviikolla!

Tykkään runsaista täytteistä, joiden määrää vaihtelen nälän ja sen mukaan, toimiiko munakas aamiaisena vai lounaana.

Tein vuositolkulla täytetyn munakkaan "väärin" (tai no eihän missään varmaan ole VÄÄRIÄ tapoja, vain eri tapoja ;), mutta tässä tapauksessa makuelämys muuttui huimasti kun muutin valmistusmetodin siihen klassiseen). Vanhan tapani mukaan kuullotin täytteet pannulla ja lisäsin munaseoksen täytteiden päälle, ja paistelin siinä sitten valmiiksi kääntäen lätyn välillä niin että kummallekin puolelle tuli paistopinta. Täytteet jäivät siis munamassan sekaan.

En olisi uskonut että maussa on eroa, mutta kun aloin valmistaa munakkaan sillä "oikealla" tavalla, huomasin, että se oli paljon maukkaampaa! Täytteiden maku tulee paljon selkeämmin esiin kun niitä ei sotke munamassaan.

Kuullotettavat täytteet kuten sipuli, paprika, sienet ja sen sellaiset käytetään ensin pannulla, ja siirretään sitten sivuun lautaselle odottamaan.

Kaada munakasseos (tavallisesti teen kahden munan munakkaan, eli 2 munaa + pari ruokalusikallista kermaa tai soijamaitoa kevyesti sekoitettuna) pannuun, ja kun pinta on hieman hyytynyt, kaada täytteet lätyn toiselle puolikkaalle. Käännä munakkaan toinen puoli täytteiden päälle. Vähennä lämpöä ja anna munakkaan muhia vielä tovi kannen alla.

Lontoossa valmistin ihan törkeän mehevän, runsaan rapu-simpukka-munakkaan paahdetuilla kasviksilla. Piti nälän pitkälle iltapäivään.

Klassisen makuyhdistelmän feta-pinaatti-munakas on myös suosikkejani.

Täytetty munakas on varmasti helpoin, nopein, ravintorikkain ja palkitsevin pikaruoka ever! :) Täytteitä vaihtamalla mahdollisuudet ovat loputtomat - kolesterolia ja kaloreita tarkkaileva tekee munakkaansa pelkkiin valkuaisiin ja valitsee vähärasvaisia täytteitä kuten kasviksia, herkuttelija (tai vhh:lainen) lirauttaa seokseen kunnolla kermaa ja kuorruttaa täytteet reilulla kerroksella juustoraastetta!

Mikä on sinun lempparimunakastäytteesi? :)

P.S. Vielä lisävinkki - tykkäättekö munakkaassanne tomaatista? Kokeilkaapa kuullottaa myös tomaattia ennen munakkaaseen lisäämistä, niin kauan että se pehmenee kunnolla ja rakenne hajoaa. Kypsyessä tomaatin maku muuttuu makeaksi ja paljon aromikkaammaksi kuin tuoreena. Ero maussa on todella huomattava! Terkut vaan Mr Karkkipäivälle, joka myös rakastaa tomaattimunakasta mutta ei koskaan jaksa kuullottaa, ja ihmettelee miksi mun tomaattimunaruoat on aina parempia..! ;)

Tänä kesänä ei ole uusista, ihanista tuoksuista ollut puutetta. Mr Karkkipäivä yllätti huhtikuun lopussa tuomalla minulle laivalta Givenchyn pirteän hajuvesiuutuuden ja blogin kautta olen saanut en vähempää kuin kolme aivan hurmaavaa tuoksua, jotka ovat kamppailleet paikasta kesän ykköstuoksuna.

Näistä olen jo esitellyt Kiehl'sin  Fig Leaf & Sage Aromatic Mistin sekä Honoré des Présin persoonallisen Love Les Carottesin. Nyt on vuorossa kesän neljäs lemppari - Yves Rocherin tyylikäs yllättäjä, Secrets d'Essences -sarjan Neroli Eau de Parfum. Virve kirjoitti tuoksusta jo sen ilmestyessä toukokuussa, ja jaan aika lailla hänen odottamattoman ihastuksensa tähän upeaan tuoksuun.

En nyt halua mitenkään dissata Rocherin tuoksuja, mutta kyllähän me kaikki tiedämme, ettei niitä yleensä assosioida luksustuoksuihin. (Eikä ole varmasti tarkoituskaan.) Minulla on ollut elämäni varrella monia YR:n tuoksuja joista olen tykännyt ja osasta paljonkin, mutta kaikkia niitä on yhdistänyt yksinkertainen arkisuus ja sellainen... no, ei sille nyt muuta sanaa taida olla kuin halpuus. Ainakin tuoksuharrastajat ymmärtänevät, mitä tällä adjektiivilla haen takaa.  Ne eivät ole tuoksuneet ylellisiltä. Moniulotteisilta.

Secrets d'Essences -kokoelmalla Yves Rocher on jo useamman vuoden hakenut erilaista "nicheä". Tämän sarjan tuoksut ovat lahjakkaiden tuoksunenien käsialaa ja niihin on valittu parhaimmat raaka-aineet. Myös muotoilulla on haettu hienostuneempaa imagoa.

Ehkäpä sarjaa voisi hyvin luonnehtia myös sanoilla "aikuiseen makuun"...? :) Kaikki kokoelman tuoksut ovat aika voimakkaita ja naisellisia.

Itse en ole kuitenkaan ihan totaalisesti syttynyt millekään aiemmalle Secrets d'Esssences -tuoksulle, vaikka olen ne pannut merkille ja huomioinut kokoelman erilaisen, "selektiivisemmän" tyylin. Nyt kuitenkin toukokuinen lanseeraus oli rakkautta ensi nuuhkaisulla. Mitä en kyllä olisi nimen perusteella odottanut..!

Neroliöljyä saadaan pomeranssipuun kukista. Lisäksi kasvista voidaan käyttää lehtien ja hedelmien eteerisiä öljyjä. (Välillä näkee nerolista puhuttavan myös appelsiinipuun kukkauutteena, mutta neroli saadaan nimenomaan pomeranssista, ei appelsiinista. No, sitruspuita kumpikin :))

Olen huomannut, että itse en useimmiten pidä nerolin tuoksusta kosmetiikassa. Niinkuin en ruusustakaan. Mutta välillä kohdalle osuu poikkeuksia - kuten tämä Yves Rocherin Secrets d'Essences Neroli. <3 (Toinen poikkeus on Armanin Code, ja ensimmäisenä minulle tulikin YR:n tuoksusta mieleen Code EdP.) Todella, todella ihastuttava, intensiivisen kukkainen sitrustuoksu jossa pomeranssi ei ole yhtään kitkerää tai tunkkaista. Tuoksu on raikas, pehmeä, valoisa ja hienostunut. Aistikas, naisellinen, tasapainoinen... kestävä.... joko tuli tarpeeksi laatusanoja? :D

Jos tuoksuttelisin tätä sokkona, en kuunaan arvaisi tätä Yves Rocherin tuoksuksi.

Neroli EdP:n puhdas, intensiivinen ja vivahteikas tuoksu on saatu aikaan käyttämällä useita eri osia pomeranssipuusta. Tuoksussa on kahta pomeranssipuun kukkaisuutetta sekä lisäksi lehdistä ja hedelmistä saatavia eteerisiä öljyjä. Kukista saatava eteerinen öljy huokuu raikasta ja pehmeää kukkaistuoksua, kukka-absoluutin tuoksu taas on lämmin, hunajainen ja aistikas. Lehdistä ja hedelmistä saatavissa öljyissä puolestaan on voimakas sitrusvivahde joilla tuoksuun saadaan poreilevaa raikkautta. Pohjatuoksussa on pehmeää myskiä.

Joko ihastuit? ;)

* * *

P.S. Kesän suosikkituoksuni ovat jakautuneet käyttönsä puolesta suunnilleen näin: Givenchyn Bloom työtuoksu, Kiehl'sin Fig Leaf & Sage arkituoksu kotona ja Englannin matkatuoksu, Honoren Love Les Carottes erityisten, harvempien hetkien tuoksu ja Rocherin Neroli iltatuoksu. :)

Keskiviikon munaruoka on helppo ja ruokaisa munapiiras. Englanniksi ruoan nimi on "egg frittata".

Ainekset:

2 kananmunaa

3 munanvalkuaista

(munien määrä riippuu siitä, minkä kokoista piirasta olet tekemässä, joten valitse määrä sen mukaan. :) Tästä määrästä tuli kaksi kuvissa näkyvää pientä piirasta. Voit myös laittaa pelkkää munaa muna + valkuaisseoksen sijaan.)

2-3 dl juustoraastetta (mitä vahvemman makuista juustoa, esimerkiksi cheddaria tai parmesaania, sitä maukkaampi piiras)

täytteitä maun mukaan; esimerkiksi pinaattia, paahdettua paprikaa, kesäkurpitsaa, sipulia, tomaattia, sieniä, valkosipulia....

suolaa, pippuria, chiliä (jos tykkää)

(Vähäkalorisempaan munapiiraaseen voi laittaa juuston tilalle raejuustoa, tällöin maku jää miedommaksi.)

Sekoita yhteen munat, munanvalkuaiset ja juustoraaste. Lisää pinaatti, tomaatti ja kuullotettu sipuli (ja mitä täytteitä nyt käytätkään). Kaada vuokaan ja paista uunissa 190 asteessa n. 45 minuuttia, tai kunnes piiras on hyytynyt. Poista uunista ja anna vetäytyä hetki. Isompaan vuokaan tehdyn piiraan voi leikata paloiksi ja ottaa vaikka töihin evääksi. Maistuu niin lämpimänä kuin kylmänä!

Erityisen maukkaan piiraan saa, jos jaksaa paahtaa täytteeksi tulevia kasviksia uunissa ennen piiraaseen laittoa. Löysin useita eri versioita tästä ohjeesta ja yhteen niistä tuli täytteeksi paahdettua paprikaa, kesäkurpitsaa ja valkosipulia. Oli tosi hyvää.

Reseptiä voi varioida loputtomiin; sekaan voi lisätä pieneksi viipaloitua perunaa, murennettua leipää, vähän jauhoja, kermaa, - yhdessä reseptissä oli jopa nuudelia! ^_^

Palataan vielä hetkeksi Virven silmiin ja rajaukseen. Makeover-jutussa totesin, ettei pitkäsiipinen cat-eye-rajaus ole mielestäni imartelevin rajausmuoto Virven silmille. Ylipäänsä viirumaista "kissansilmä"-efektiä on haastavampi saada aikaan pyöreisiin silmiin.

Kun kerran oli tilaisuus harjoitella Virven silmillä :D, palasin rajausasiaan illalla Virven pestyä meikit pois. Päivämeikissä en ollut rohjennut vetää rajausta alas ulkonurkkaan saakka peläten alakuloiseksi vetävää lookkia. Nyt tsekataan miltä tuollainen rajaus näyttää!

Ja se näyttää tältä.

Ilmeestä ei tullut surumielinen, mutta eivät Virven simmut kovin kissamaisiltakaan näytä. Ne näyttävät, no, edelleen pyöreiltä. ;)

Tähän väliin verrokkikuva omasta silmästäni kissarajauksessa. Efekti on aivan erilainen, sillä silmäni on kapeampi ja pystysuunnassa matalampi.

Perussiipi ei tuonut Virven silmiin kaivattua vaikutusta. Virve totesi, että hän on itse luopunut tällaisen rajauksen käytöstä koska se ei oikein näytä miltään.

Mutta ei luovuteta vielä! Kokeilin pidentää rajausta - ei auttanut.

Kokeilin vetää rajauksen reilusti ulkonurkan ohi alaspäin - ja se toimi! (Versio 2.) Paksunsin rajausta vielä loppupäästä, ja silmä alkoi kuin alkoikin hieman "kissamaistua". :)

Version 2 vaikutus näkyy paremmin silmän ollessa auki. Pyöreä muoto on hieman tasapainottunut.

Virvekin oli sitä mieltä että versio 2  toimii paremmin. :) Seuraavaan kissansilmäyritykseen hän aikoo kuulema kokeilla tätä reilusti alas vedettyä, kolmiomaista "häntäpäätä". Jäämme odottelemaan mahdollisia kuvia Virven oman blogin puolella. :)

Tämä on jo varmaan vähän turhan "rautalankaa"... Sorry about that! :p Mutta jospa joku pyöreäsilmäinen saisi ahaa-elämyksen..?

Innostuin Virven silmistä niin että toivon pääseväni vielä tekemään lisäharjoituksia tulevaisuudessa! :) Meikkitreffit lokakuulle, Virve? :)

Tiistain munaruokana on japanilainen munarulla. Hauska ja yksinkertainen tapa tarjoilla munakas vähän eri tyylisesti.

En tiedä näyttääkö tämä minun rullani niin japanilaiselta, sen pitäisi varmaan olla vieläkin tiiviimpi ja kerrosten ohuempia. Mutta ei se makuun vaikuttanut! ^_^

Ohje on Celia Brooks Brownin Uusi Kasviskeittiö -kirjasta.

Neljä annosta:

6 tuoretta tai kuivattua siitakesientä (jos käytät kuivattuja, liota niitä kuumassa vedessä puoli tuntia)

1 tl kasviöljyä

8 kananmunaa

1,25 dl kasvislientä tai sienten liotusvettä

1-1,4 rkl kevytsoijakastiketta

1 rkl miriniä (makea japanilainen riisiviini) tai 1 tl sokeria

Viipaloi sienet ohuiksi viipaleiksi ja kuullota pannulla öljytilkassa kaksi minuuttia. Nosta talouspaperille ja jätä sivuun.

Vatkaa yhteen munat, kasvisliemi, soijakastike ja mirin tai sokeri.

Kuumenna pannu uudelleen ja lisää öljyä. Kaada pannuun sen verran munaseosta että pohja peittyy ja pyöräytä pannua niin että seos leviää ohueksi, tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on juuri ja juuri hyytynyt. Kieritä muna lastan avulla tiukahkolle rullalle ja jätä se pannun reunalle.

Kaada pannulle lisää munaseosta niin, että se koskettaa munakasrullaa. Lisää sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on jälleen juuri ja juuri hyytynyt. Pyöritä rullalle aloittaen aiemmasta munarullasta, joka jää siis uuden kerroksen sisään.

Jatka paistamista ja rullaamista, kunnes munaseos ja sienet loppuvat. Lopputuloksena on paksu munakasrulla jossa useita ohuita kerroksia.

Liu'uta munakas pannulta alumiinifoliopalalle. Pyöräytä folio tiukasti munakasrullan ympärille ja rutista päät kiinni. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia. Poista folio ja leikkaa rulla poikittain palasiin ja tarjoile.

Tämä munakas oli kyllä tosi hyvää! Siinä oli hienostunut maku, hennon makea ja soijainen. Itse korvasin mirinin/sokerin pienemmällä määrällä steviaa. Eikä minulla ollut siitake-sientäkään joten käytin tölkkiherkkusientä. Siitake olisi varmasti tehnyt munakkaasta vielä maukkaampaa.

Unohdin tuon foliovaiheen ja varmaan senkin takia oma rullani jäi vähemmän tiukaksi. Tätä tulen tekemään toistekin!