Ne jotka eivät pidä blogia, tai etenkään meikkiblogia, eivät mahdollisesti voi aavistaakaan miten himpatin vaikeaa hyvän tai edes kelvollisen meikkikuvan aikaansaaminen voi olla.
Joskus yhden ainoan lookin sessioon voi mennä kolmekin tuntia, etkä löydä muistikortilta yhtäkään onnistunutta kuvaa. Teet meikin huolella, toivot että valaistus on meikin valmistuttua hyvä, räpsit parhammillaan 100+ kuvaa siitä yhdestä ainoasta meikistä ja käyt sitten nuo kaikki kuvat läpi perusteellisesti etsien parhaiten onnistunutta kuvakulmaa, terävyyttä, värien toistuvuutta ja vähiten dorkaa ilmettä.
Jos valaistus sisällä asunnossa ei ole riittävä, mikä etenkin talvella on perustilanne ainakin niillä henkilöillä jotka eivät omista kotinsa nurkassa studiotason valaisimia, joudut siirtymään parvekkeelle tai pahimmassa tapauksessa pihalle nolaamaan itseäsi naapureiden ihmetellessä ikkunoissa mitä ihmettä se B-rapun muija taas muikistelee tuolla kameralleen jossain ihme peruukissa.
Tällaista on meikkibloggaajan arki. Olen monesti miettinyt mitä ihmettä naapurini mahtavat ajatella minusta.... :p
Joskus kuvat eivät todellakaan vain onnistu. Näin kävi mm. muutama viikko sitten, kun sain Trendi-lehden kuvasta idean pelkillä voimakkailla rajauksilla toteutettuun meikkiin. Minulla oli selkeä visio siitä miten hienolta lookki voisi näyttää sisareni piirteillä, ja taivuttelin hänet mallikseni. (Toim. huom: kumpikaan sisaristani ei todellakaan ole mikään innokkain mahdollinen meikkimalli....)
Nohhh. Kuvaushetkellä ulkona paistoi kirkas aurinko, ja yli puolessa kuvista Oona siristelee silmiään, kurtistelee kulmiaan tai näyttää muuten vain erittäin yrmeältä henkien "Ei vois vähempää kiinnostaa poseerata sulle ja voisinko pliis päästä pesemään pois nää hirveät kutittavat rajaukset" -fiilistä.
(Ja tässä voimme samalla todeta, että L'orealin Superliner muuten ei sovi tuollaiseen paksuun, puolet luomesta peittävään rajaukseen. Se lohkeilee irti kun silmää on räpäyttänyt pari kertaa.)
Tämä oli ainoa mukava kuva sessiosta. Mutta sekään ei vastaa millään lailla alkuperäistä visiotani. Vahva meikkikuva muuttui pehmeäksi potretiksi sisarestani.
.
Ette arvaakaan, kuinka monta kymmentä meikkilookkia on jäänyt julkaisematta Karkkipäivässä vuosien varrella sen vuoksi, että yksikään kuvista ei ollut edes "mukava". ;)
0 comments on “Kun kuva ei vain millään onnistu!”
Eikä! Oon miettinytkin miten ihmeessä sun kuvat on _aina_ niin onnistuneita ja täydellisiä, ja miksei mun kuvat ikinä onnistu samalla tavalla :P Kiva tietää, ettei se oo niin helppoa konkarillekaan! :D
Voi ei! :D Respectit sulle, Sanni, kun jaksat tehdä tätä meidän iloksi!
Tätä nyt ei voi aivan verrata, mutta...
Kirjoittelen käsityöblogia ja kuvien ottaminen langoista oikeassa värissä on työn ja tuskan takana ja harvemmin siinä onnistuu. Kerran on (aiemmassa blogihistoriassani, ei tässä blogissa) sitten tullut ihan ivaa siitä, että langan väri sukissa ei näytä aivan siltä kuin sen pitäisi. Voi siis, se oli liian vaalean värinen ärsyyntyneen kommentoijan mukaan ja sekös haittasi! :D
Ja nykyään päänvaivaa tuottaa todella paljon lähinnä villasukkien kuvaaminen omissa jalassa. Siinä saa muikisetlla vinksin vonksin jos haluaa saada jollain tapaa esteettisen kuvan.
Voin vaan kuvitella miten hankalaa on saada hyvä meikkikuva... Mutta sulla on todela upeita aina nämä kuvat, joten täytyy antaa syvä kumarrus ja respectiä sinulle siitä. :)
Mä NIIN tiedän mitä tarkoitat!!
PS. Olette kyllä siskosi kanssa ihan saman näköisiä :)
No älä. Siksi mun blogini keskittyy tuotearvioihin. Mä en ole maailman paskin meikkaaja, en myöskään yhtä taitava kuin niin monet muut. Mutta mua ärsyttää törkeästi kun peilistä katsoo mielestäni saman tasoinen meikki kuin keskiverrolla meikkibloggaajalla, mutta kuva siitä ei vaan näytä yhtään siltä.
Osahan tossa on toki sitä, että en osaa a) kuvata tarpeeksi hyvin enkä b) käsitellä kuvia näyttämään oikeammalta. Mutta on se silti pirun haastavaa osaavaltakin ihmiseltä. Kaiken lisäksi puolet kuvista näyttää dorkalta. Miten dorkalta voikaan näyttää pelkkä silmä? Miksi mun pitää vääntää kasvoille tekohymy ja katsoa juuri oikeassa suunnassa, jotta en näyttäisi vihaiselta, surulliselta tai dorkalta?
Siksi mä pöllinkin viime kerralla sun käyttämäsi silmämeikkikuvien vinon kuvauksen. Näytän silloin vähemmän dorkalta. Silti, silmämeikkikuvia tulee olemaan jatkossakin maksimissaan kahdesti kuussa. :D
Suosittelen lämpimästi selailemaan sellasta kirjaa kuin Etsimessä: Valaisu.
Sieltä löytyy ihan mahtavia vinkkejä valaisupuoleen ilman mitään studiotason vehkeitä ja vaikka mitä vinkkiä miten onnistua valaisussa kotona.
Ihana kuulla että joku upeita kuvia julkaiseva meikkibloggaaja sanoo noin! :) Tässä on juuri se syy, miksi saan kunnon meikkikuvia julkaistua tosi harvoin. Kasvoilla meikki saattaa näyttää hienolta, mutta kuvissa se 'häviää' jonnekin, värit toistuvat ihan väärin tai sitten oma naama näyttää muuten vaan täysin urpolta. Ja valaistus, mulla on tähän aikaa vuodesta täysi työ saada jollain lailla julkaisukelpoisia kuvia edes purkeista! :)
Tuttua täälläkin. Useampi juttu on jäänyt myös allekirjoittaneen blogista julkaisematta, koska mikään sitä varten otettu kuva ei ollut edes vähääkään sinnepäin (ja mun seulani ei edes ole kova: olen todella julkaissut blogissa aivan jäätävää kuvamateriaalia, sillä usein haluan kuitenkin saada ne jutut julkaistua vaikka ei ehkä kannattaisikaan :p).
Tiedän niin tunteen! Itse pidän hiuksiin painottuvaa blogia ja kuvailen usein asiakkaitani ennen ja jälkeen -kuvissa. Kampaamossa on tietenkin muutenkin niin hektistä, ettei kuvia yleensä ehdi ottaa kuin maksimissaan parin minuutin ajan. Niinpä sitten pitää valita aina ne vähiten huonot kuvat... :/ Monta kertaa on jälkeenpäin harmittanut, kun upeasta tukasta on vain muutama tärähtänyt ja epämääräisesti valottunut söhrö!
Tee sellainen blooper reel sun epäonnistuneista kuvista, kuin sarjoissa ja leffoissa konsanaan :D
Joo! Mahtava idea :D
Ikävä kyllä kaikki vuoden 2010 alusta blogia varten ottamani kuvamateriaali on nyt historiaa menetettyäni kaiken Lissabonissa varastetun läppärini mukana. :/ Suurinta osaa epäonnistuneista kuvista en tosin ollut koskaan säilyttänytkään.
Yritän jättää itsekritiikin vähemmälle, niin pystyn julkaisemaan harvat meikkikuvani :)
Jos seuraat tilastoja millä hakusanalla blogiisi löydetään Googlesta, voin nyt paljastaa hakeneeni tänne tänään salasanalla "karkkipäivä sanni malli me naiset". Onko mulla mennyt jotain ohi, vai oletko ollut mallina Me Naisten alkuvuoden numerossa? Yhdessä kauneusjutussa oli mallina ihan täysin sun näköinen nainen :o
Not me! :) Varmaan tuo hakusana toi sinut tänne ihan vain sanojen "karkkipäivä sanni" ansiosta.
Ihana Sanni :)
Niin tuttua! Todellakin joutuu itse laskemaan rimaa kuvien suhteen kun esim. täällä kaksiossa yrittää ottaa sisustuskuvia blogiin pimeään talviaikaan. Mutta näillä mennään :)
Olisin osannut tulla tänne ihan ilman Googleakin, luen blogiasi muutenkin, mutta piti siis tarkistaa löytyykö jostain tietoa siitä, oletko ollut mallina ko. lehdessä. Olisin voinut vannoa naisen olevan sinä. Joku tosi saman näköinen sit vaan :)
Heh, olisi ollut hauska nähdä ko. lehti. :)
Aina sillon tällön yritän saada kuvaa kaverille uusista hiuksista, miesystävälle ihan vaan kasvokuvaa tai Faceen meikkikuvaa tms., mutta on paljon todennäkösempää, että en saa kenellekään mitään. Yksinkertaisesti valo ei riitä ja lopputulos on kamala. En photoshoppaa tms., joten pitäs onnistua kerralla.. Eli todellakin tiedän tunteen.
Sopivan valaistuksen luominen on ammattikuvaajallekin haaste. Luonnonvalo on paras valo, mutta ei mihin kellonaikaan tahansa. Kun aurinko on ylhäällä, se luo ikävät varjot kasvoille, kuten näissä esimerkkikuvissa (vaikka kuvan malli on nätti kuin mikä, varjot luovat ikävän vaikutelman ;) ). Hyvä sääntö on 15 minuuttia ennen auringonnousua ja 15 minuuttia ennen laskua - silloin luonnonvalo on parhaimmillaan. Suomessa on ikävän vähän (tai kesällä "ikävän" paljon) valoa saatavilla.
Kannatan hankkimaan muutaman orjasalaman (jos kameramallisi sellaiset sallii, nykyään saa jopa alle satasella) ja asettamaan ne jalustoille (noin pari kymppiä kappale) + laukaisimen. Kaikkineen tuollaisen setin saa parilla, kolmella sadalla. Näissä olosuhteissa melkein pakollinen hankinta henkilökuvaajalle ;)
oh, eipä sitä tule lukiessa ajateltua että kuvien onnistuminen vaatii noin suurta työtä! olen joskus yrittänyt itsekin ottaa kuvia parhaiten onnistuneista meikeistäni, mikä on ollut aivan mahdotonta, mutta olen lähinnä syyttänyt ala-arvoisen surkeaa kameraa. mutta on se sitten paremmillakin välineillä vaikeaa! ihan huippua, että jaksat nähdä vaivan meidän lukijoiden iloksi :) meikkikuvat ovat kuitenkin ainakin omasta mielestäni tämän blogin parasta antia. olisi tosi kivaa jos julkaisisit vaikka jonkun kokoomapostauksen niistä "huonommista" kuvista. oli tuokin look kiva nähdä, varsinkin kun itse en trendiä lue, ja saada taas uusia ideoita :)
Heppu, meillä sama ongelma :) Lankojen värit ovat väliin jotain sinne päin eikä millään saa sitä oikeaa väriä esiin.
Mä olen luullut että mä olen niin tosi huono käyttämään kameraa, mutta oli oikein "piristävää" huomata että muutkin ongelmoi kuvien kanssa ;)
Word!! Kuulostaa niin tutulta tämä ongelma. Mäkin oon lukuisat kerrat jättänyt jonkun omasta mielestäni aivan killerihyvän meikkijutun julkaisematta, kun kuvat ovat olleet järkyttäviä. Varsinkin, jos yritän kuvata heleää meikkipohjaa tai muuten sellaista, jossa iho on pääosassa. Ihan naurattaa se turhautuminen, mikä välillä tulee, kun et vaan SAA sitä haluamaasi juttua ikuistettua kuvaan. Plus mä NIIN kaipaan kesää... Oon töissä valoisan ajan, joten edes semihyviä kuvia saa vain viikonloppuisin. Blaa! ;)
Ootko sä muuten palannut vanhaan työhösi?
Niin ja olis kiva jos tekisit pitkästä aikaa ponipostauksen <3
En täysipäiväisesti, mutta teen extra-vuoroja. :)
Eivät nuo miltään yrmeiltä näytä! :) Meikattuna sisaresi näyttää heti paljon enemmän sinulta. Hänellä on kivat, persoonalliset kasvonpiirteet. Mutta jos saisin ehdottaa hänelle kampausta, niin hänelle sopisi (koska silmät ovat aika lähellä toisiaan) mielestäni tosi hyvin jakaus sivulle ja otsatukka kasvatettuna kokonaan pois.
Jensku
"(Ja tässä voimme samalla todeta, että L’orealin Superliner muuten ei sovi tuollaiseen paksuun, puolet luomesta peittävään rajaukseen. Se lohkeilee irti kun silmää on räpäyttänyt pari kertaa.)"
Nyt kiinnostaa: Millainen eyeliner sopisi ko meikkiin?
Sanoisin, että ainakin geelimäinen. Geelilainerilla olen kerran tehnyt vastaavat rajaukset ystävälleni, ja ne kestivät lohkeilematta.
Jei! Tuota vastausta toivoinkin :)
Saisinko vielä vinkkejä tekniikkaan, jolla tuo varmimmin onnistuisi?
Nyt joudun sanomaan, että en osaa vastata tähän... Tai siis, rajaus vain piirretään, en osaa kuvailla sitä minään tekniikkana... :D Luomi pohjustetaan ja rajaus väritetään luomelle useilla eri vedoilla. Voi tehdä niin, että piirtää ensin tumman alueen "rajat" ja värittää sitten rajojen sisältä, tai sitten laajentamalla rajauksen korkeutta vetämällä "kerroksia" rajauksen päälle. :) En tiedä ymmärsikö tästä mitään... :P
Kyllä mä taisin jonkunlaisen käsityksen saada, kiitos :)
Noniin, nyt epäonnistuneet kuvat-postausta kehiin! :D
Haha :D Mä voin niin samaistua tähän. Itseltä on myös jäänyt julkaisematta paljon kivoja meikkejä tyhmien ilmeiden vuoksi. Välillä taas on niitä päiviä, ettei kiinnosta, vaikka kuva ei ole ihan täydellinen. Vaikka käytössä olisi kuinka hyvä kamera, niin valaistus on kyllä se joka usein pilaa kuvat :/
Heh, kiva kuulla, ettei kuvaaminen ole muillekaan helppoa. Olisin joskus osallistunut yhden blogin meikkikilpailuun, mutta en saanut meikkiäni toistettua kuvissa -se vain katosi jonnekin- joten piti jättää väliin.