Katsaus Sannin aurinkovoidearsenaaliin.
Tämä postaus aiheutti minulle eilen illalla syvän raivokohtauksen kadottuaan selittämättömästi bittiavaruuteen 22 minuuttia julkaisunsa jälkeen. Olen siis tänään kirjoittanut sen alusta saakka uudelleen, ja taisinpa vähän lyhennellä sitä. Ehkä mukavampi teille, postaus on nytkin aika pitkä.... :)
Clarins Sun Wrinkle Control Cream kasvoille. Olen käyttänyt Clarinsin kasvoaurinkovoidetta niinkin pitkään kuin vuodesta 1995, joten voi sanoa että todella tykkään tuotteesta! :) Käytin ensin SK 6:a, mutta kun sitä ei enää saanut, siirryin kasiin. 75 ml:n tuubi kestää pitkään, minun käytössäni useamman kesän. En usko siihen että aurinkovoiteen teho katoaa yhdessä kesässä (riippuen tietysti siitä miten voidetta säilyttää), ja olen tyytyväisenä käyttänyt omia voiteitani muutaman vuoden vanhoinakin.
Sun Wrinkle Control Cream on ohutta, raikkaan tuoksuista ja nopeasti imeytyvää. En keksi siitä mitään pahaa sanottavaa. Yksi niitä harvoja kosmetiikkatuotteita, joita olen ostanut uudelleen ja uudelleen.
Biotherm Sun Vivo Solar Protection DNA kasvoille. Sain tämän voiteen viime kesänä töistä ja ajattelin ensin, että en tule sitä varmaankaan käyttämään, kun suojakerroin on niinkin "korkea" kuin 15. Tänä kesänä tulin kuitenkin toisiin aatoksiin, ja olen käyttänyt Sun Vivoa melkein päivittäin. Korkeampaan suojakertoimeen vaihtaminen näkyy selvästi, enkä ole läheskään yhtä päivettynyt kuin normaalisti olisin tähän aikaan kesästä. Yritän kuitenkin kovasti muuttaa asennettani ruskettumista kohtaan, ja koetan opetella tyytymään miedompaan sävyyn.
Sun Vivo on koostumukseltaan Clarinsia täyteläisempää ja tuoksuu erittäin miellyttävälle. Voide imeytyy hyvin kun malttaa odottaa hetken (kuivemmilla ihotyypeillä varmaan nopeasti). Olen käyttänyt Sun Vivoa välillä meikinkin alla, eli laittanut päälle mineraalipohjan. Sun Vivon purkki on ehkä söpöintä mihin olen selektiivisellä kosmetiikkapuolella törmännyt! Käteen sopivan, sileän rantakiven muotoinen purkki on aivan ihanan hipelöitävä. :) Taidan tykätä Sun Vivosta kovastikin, kunhan vain opin vielä kunnolla hyväksymään vähäisemmän rusketuksen määrän.
Toinen aurinko-Biothermini on vanhan linjan Sun Sensitive Anti-Wrinkle Eye Care Multi Protection. Tähän voiteeseen tutustuin viime kesänä, kun havahduin tajuamaan, että tarvitsen silmänympäryksilleni korkeamman suojan kuin muualle kasvoihin. Kun 30 vuotta kilahti mittariin, on silmänympärysihon suojaus kummasti alkanut kiinnostaa.
Tämä SK 30 -silmänympärysvoide oli täydellinen löytö. Voide on ohutta, imeytyy hetkessä eikä jätä minkäänlaista jälkeä itsestään. Käytän sitä silmänympärysten lisäksi huultenympärysiholla ja välillä nenänvarteen meikin päälle jos aurinko oikein porottaa. Pikkuinen tuubi kulkee näppärästi käsilaukussa ja on oiva pika-apu heti jos aurinko yllättää! :)
Silmänympärysaurinkovoiteita ei muuten suinkaan ole joka merkillä, vaan ne ovat itse asiassa vähän harvinaisempia. Biothermkin jätti tämän loistotuotteen pois uudistuneesta aurinkolinjastaan, mitä ei voi kuin ihmetellä.
Kerroin taannoin ylähuuleni ihon pigmentoitumisongelmasta, jonka huomasin muutama kesä sitten. Iholle muodostuu auringon vaikutuksesta tummia alueita, ikäänkuin pigmentti"viikset". Viime kesänä ongelma oli todella paha, mutta tänä vuonna olen saanut pidettyä pigmentoitumisen kurissa Biothermin SK 30 -voiteen avulla. Iho on selvästi tummentunut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin viime kesänä. Biothermin voide on loistavaa; levitän sitä paksun kerroksen tummentuneelle ihoalueelle ja se imeytyy hujauksessa. Huulten ympärille ei kukaan halua mitään kiiltävää tai valkoisena hohtavaa voiderinkulaa...!
Clinique City Block Sheer -voiteen sain viime vuonna töiden kautta. Olin ensin innostunut voiteesta, sillä se on mielenkiintoinen yhdistelmä aurinkosuojaa, sävyttävää päivävoidetta, primeria ja mattavoidetta. Töissä myyn voidetta paljon asiakkaille, jotka etsivät aurinkovoidetta rasvoittuvalle, helposti kiiltelevälle iholle.
Mutta arvatkaas olenko käyttänyt tätä kertaakaan...? Suojakerroin 25 on minulle tarpeettoman korkea, ja siksipä City Block Sheer onkin jäänyt pölyttymään kylppärin kaappiin. Siellä se odottelee sitä päivää, että matkustamme jonnekin päiväntasaajan tienoille. ^_^
Lovea Biolta sain kaksi aurinkovoidetta kokeiltavaksi blogiin. Anti-Ageing Face Cream on varustettu suojakertoimella 50. Oikeastaan kaikki auringolta suojaavat tuotteet ovat "anti-age", sillä UV-filtteri on paras mahdollinen kosmeettinen suoja ihon ennenaikaista vanhenemista vastaan. Lovean tuotteilla on Ecocert Cosmetique Bio -sertifikaatti.
En pitänyt tästä voiteesta. Suojakerroin on liian korkea omaan tarpeeseeni, mutta jätetään se huomiotta. Voide levittyy nihkeästi ja jättää ihon valkoiseksi, tahmeaksi ja kiiltäväksi. Kokeilin käyttää voidetta huultenympärysihollani jotta saisin pigmentoitumista vastaan korkeimman mahdollisen suojan, mutta lopulta vaihdoin Biothermiin sillä en vain pitänyt Lovean jättämästä tunteesta iholla. Vilkaisu ainesosaluetteloon kertoo, että voiteessa ei ole lainkaan vettä! Erikoista. Inci alkaa; caprylic/capric triglycerides, titanium dioxide, zinc oxide, alcohol, sorbitan olivate. Ilmankos voide on nihkeää!
Yllättäen sitten tämä vartalolle ja kasvoille tarkoitettu Moisturizing Sunscreen Spray SK 15 tuntuu ihan erilaiselta. Se ei jätä ihoa valkoiseksi ja on muutenkin koostumukseltaan huomattavasti ohuempaa ja miellyttävämpää. Vaikka tuote on spray-muodossa, se on emulsiota. Ja incissä on vettä. :)
Pakkauskoko 125 ml on vähän turhan pieni vartalolle käytettävälle aurinkotuotteelle. Tästäkin huolimatta Lovea Bion SK 15 -spray on ehdottomasti paras kaikista kokeilemistani luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista! Tuote tuntuu oikeastaan ihan "normi"kosmetiikalta. Kokeilin tätä kasvoillekin, ja toimi hyvin. Ei tuntunut sen rasvaisemmalta kuin Biothermin Sun Vivokaan. Lovean valikoimassa on myös SK 30 -spray, mutta sen incissä vesi tulee vasta kolmantena, eli se lienee huomattavasti tätä kaveria paksumpaa.
Laveralta tuli myöskin testiin ekosertifioitu aurinkotuotekaksikko. Baby & Children Sun Screen SK 20 -voide levittyy erittäin jäykästi, ja jättää iholle valkoisen pinnan (tai itse asiassa kellertävän, sillä voide sisältää beetakaroteenia). Voide tuntuu mielestäni epämiellyttävältä käyttää. Ihmettelen myös pikkuruista pakkauskokoa - 75 ml vartalolle on aika epäkäytännöllinen. Plussana kuitenkin, että voide tuoksuu erittäin hyvälle! :)
Fysikaalisen suojan sisältävien aurinkovoiteiden iholle usein jättämä valkoinen pinta johtuu mineraalipartikkelien koosta. Kosmetiikkateollisuus on yrittänyt korjata tätä "esteettistä ongelmaa" kehittämällä pienempiä partikkeleita, mutta aina ei sekään auta. Esimerkiksi ylläesitelty Lovea käyttää tuotteissaan mikromineraalipartikkeleita, mutta ainakaan SK 50 -voiteen vahvuudessa teknologia ei estä valkoista jälkeä. Jotkut valmistajat käyttävät myös nanopartikkeleita, mutta niiden turvallisuus kosmetiikassa on vielä toistaiseksi kiistelty asia.
Vaikka en suojavoiteelle oikein lämmennyt, niin After Sun -geeli saa täältä kiitoksia! Geeli tuoksuu voimakkaalle ja hieman erikoiselle, mutta todella toimii. Mieheni poltti kasvonsa Sveitsissä helottavan punaisiksi, mutta kaksi kerrosta Laveran geeliä ja nukuttu yö saivat ihon täysin palautumaan. Itse käräytin yksi päivä kevyesti hartiani, ja Lavera rauhoitti ihon samantien, eikä seuraavana päivänä ollut punoituksesta tietoakaan. Geeli sisältää mm. aloeta, glyserolia, auringonkukan siemenöljyä ja viikunakaktusta.
Kropalla käytän vanhaa kunnon Niveaa. Niin se vain on, että vielä ei ole luonnonkosmetiikasta löytynyt käyttömukavuudeltaan tai suojakertoimiltaan haastajaa normikosmetiikan aurinkovoiteille. (Loveaa voisin kyllä mielelläni käyttää, jos sitä saisi alle 15 suojakertoimilla.)
Light Feeling SK 10 -voiteeseen siirryin alkukesästä viime vuonna. Sitä ennen käytin kropalla vain SK 8 tai alle suojakerrointa, mutta viime kesänä päätin "viisastua" edes muutaman kerroinyksikön verran. :P Tykkään kovasti Nivean Light Feeling -linjasta, sillä voiteet imeytyvät aivan erityisen nopeasti eivätkä jätä iholle juuri mitään tunnetta. Nyt on toinen puteli menossa tätä kymppiä.
Invisible Protection Transparent Spray SK 10 -suihkeen ostin lähinnä miehekettä ajatellen, hän kun tykkää enemmän suihkutettavasta versiosta. On suihkemuoto minustakin ihan kätevä, mutta tästä Nivean spraysta en oikein tykännyt. Vaikka pakkausteksti väittää, että suihke on "non-greasy", niin kyllä se minun iholleni jättää kiiltävän ja rasvaisehkon pinnan. Light Feeling -voide on huomattavasti miellyttävämmän tuntuista ja näkymättömämpää. Suihke tuli käytettyä Sveitsissä loppuun, mutta uutta en ostaisi.
Carotene Sun Lotion SK 4:ää käytän loppukesästä. Rehellisesti sanottuna tuntuu vähän ikävältä ajatella, ettei tuo SK 4 suojaa UVA:lta todennäköisesti juuri nimeksikään (koska UVA-suoja on vain n. kolmannaksen UVB-suojasta), mutta käytän varmaan vielä tämän purkin loppuun. Ensi kesänä ehkä valitsen jo hitusen korkeamman loppukesän kertoimen.
En muuten ihan käsitä tuota karoteenin logiikkaa aurinkovoiteissa. Nivean voidepurkissa lukee "Sisältää karoteeniuutetta, joka edistää kauniin, tasaisen ja luonnollisen rusketuksen syntymistä." Niin edistää, mutta käsittääkseni ainoastaan sisäisesti nautittuna. Kosmetiikassa beetakaroteeni toimii lähinnä väriaineena ja antioksidanttina. En pidä tuollaisesta harhaanjohtavasta mainonnasta.
* * *
Pakko muuten vielä tähän loppuun kommentoida aurinkovoidekyselyssäni ihmetyttänyttä kohtaa. Peräti 246 ihmistä oli vastannut, että he eivät käytä lainkaan aurinkovoidetta. Hui! Olisi kiinnostavaa kuulla, miksi näin. Haluaisiko joku näistä 246 vastanneesta kommentoida asiaa...? Onko käyttämättömyyden syynä se, että iho ei pala, vai eivätkö nämä ihmiset oleskele koskaan auringossa? Eikö teitä voiteettomia huolestuta UVA-säteily...? Vai pidättekö voiteiden sisältämiä kemikaaleja huolestuttavampina...? Tosin ainahan voi valita luonnollisen mineraalifiltterin.
0 comments on “Näillä mennään auringossa”
En ole vastannut kyselyyn, mutta vastaan silti siihen, miksi itse en käytä aurinkovoiteita koskaan.
En pala, en rusketu. Olen valkoinen, eikä minulle tule edes pisamia. Aurinko ei näy eikä tunnu millään lailla ihollani. Siksi ei ole koskaan tullut ostettua aurinkovoiteita.
Kiitos kun vastasit! :) Kuulostaa jännältä iholta. On toisaalta ymmärrettävää, että kun iho ei näkyvästi tai tuntuvasti reagoi aurinkoon, niin ei välttämättä tule edes ajatelleeksi aurinkovoiteen tarpeellisuutta.
Minäkään en vastannut kai kyselyyn, mutta ajattelin silti vastata.
Heipparallaa, tuore lukija ilmoittautuu! :)
Itse en tuohon kyselyyn vastannut, mutta tunnustaudun erittäin huonoksi aurinkosuojaajaksi. Syynä on lähinnä nelostyypin iho, olen käytännössä "palanut" (=iho punoitti jonkin verran, mutta ei tuntunut mitenkään epämiellyttävältä) tasan kerran elämäni aikana, pari viikkoa sitten.
Mm. muksuna liotin itseäni Välimeressä noin 8 tuntia päivässä ja silloiset aurinkosuojat tuskin pysyivät messissä juuri puolta tuntia kauempaa. En palanut, muutuin vain kahvipavuksi.
Tänä kesänä olen silti yrittänyt skarppailla noiden aurinkosuojien kanssa, ihan vaan ihon kunnossapysymisen ja ihosyöpäriskin takia. Kaapista taitaa tällä hetkellä löytyä oikeen jopa kahta erilaista aurinkorasvaa, historiallista! Oon yrittänyt myös kouluttaa tuota parempaa puoliskoa samalla aurinkorasvailuun, ihotyyppi on jotakuinkin sama kuin mulla. Kyllä me vielä jonain päivänä totutaan ja opitaan...
Aurinkoista kesän jatkoa sulle! :)
Oi, mullekin kelpais 4-tyypin iho...! ^_^
Tämä on varmaan monen mielestä ihan typerä asenne, vähän yhtä fiksu kuin "haluan suuremmat tissit" -tyyliset toiveet, mutta 10 kuukautta vuodessa megakalpeudesta kärsivänä ottaisin kyllä erittäin mielelläni tummemman ihon. Ja kun iho ruskettuisi todella nopeasti, ei auringossakaan tulisi oleskeltua yhtä pitkäkestoisesti kuin nyt = terveellisempää :)
Niinno, sinänsä oon ehkä vähän "erikoinen" nelostyypin ihon omistaja (omistaako ihminen ihonsa? Enpä oo koskaan tätäkään miettinyt...), että oon myös 10 kk vuodesta aivan täysi kalkkilaivan kapteeni, maitovalas ja kalpea. Ihon perussävy kuitenkin on kohtalaisen vahvasti oliivi, se selittänee tuon ihotyypin.
Ja jos yhtään lohduttaa, arvaa kuinka helppo on löytää talvella sopivan vaalea ja oliiviin taittava meikkivoide, kun kärsii aknesta ja aknearvista...? Että puolensa kaikessa, etu- ja taka. :D
Minulla on vaalea iho, pisamia ja punaista pigmenttiä hiuksissa enkä rusketu, eli olen juuri se kaikista helpoiten palava tyyppi, mutta en siltikään käytä aurinkorasvaa..
Aurinkoa en ota, enkä ole koskaan ottanut (paitsi lapsena etelänmatkoilla uidessa, jolloin olen kyllä palanut liian monta kertaa, vaikka voiteessa olenkin miltei uinut), enkä siis nää syytä käyttää aurinkovoiteita. Toki myös ihan pihalla oleilemalla saa säteilyä mutta tällöinkin olen aina miltei varjossa. Päivisin altistun vain vähän auringolle, juuri sen tarvittavan määrän, en enempää..
Aikuisena en ole palanut kertaakaan, enkä myöskään saanut rusketusta, joten en usko auringon aivan kauheasti ihooni vaikuttaneen enää :)
Lapsena palamiset huolestuttavat, mutta nyt en enää aio oleilla auringossa, koska en nää hyötyväni siitä mitenkään.
Voiteista en pidä, enkä niiden sisältämistä kemikaaleista. Lisäksi en koe niitä välttämättömäksi normaalissa elämässä... Ennen aurinkovoiteita käytettiin vähemmän (ja entisaikojen ihmiset eivät käyttäneet ollenkaan) ja silti ihosyövät ovat lisäntyneet.. Minusta tämäkin kertoo jo ehkä siitä ettei noilla voiteilla pystytä kaikkea torjumaan.... Toki otsonikato ja muut selittävät, mutta silti...
En myöskään ole vastannut kyselyyn, enkä kyllä vastaisikaan olevani täysin aurinkovoiteetta, mutta ihan aktiivikäytössä ne eivät mullakaan ole. Mulla on ehkä samantyyppinen iho kuin ensimmäisellä kommentoijalla - en juuri rusketu enkä hevillä pala, iho on hyvin vaalea, mutta pisamaton. Ostan joka kesä kyllä purkin aurinkorasvaa suht kovilla kertoimilla (n. 30), mutta käytän harvakseen, harvoin kun itseäni altistan suoralle auringonpaisteelle. Lyhyitä pyöräilymatkoja ym. pientä pakkoaurinkoa varten en jaksa juuri hipiääni tahmauttaa ja kemikaaliläträtä, kasvojen suhteen luotan meikkivoiteeseen sisältyvään parinkympin kertoimeen. En nauti auringonpaahteesta ja kesäisin painotankin ulkoiluni iltoihin ja varjoihin, ja harvoin pukeudunkaan paljastaen kauheasti ihopintaa. Jos odotettavissa on kuitenkin pidempikestoista (yli 10min) ulkoilua auringossa, en säästele suojauksen määrässä, lumikki-iho elokuussakin on minusta melko pieni hinta pienemmästä ryppytodennäköisyydestä ja syöpäriskistä :)
Mua hämmentää kuitenkin jopa aurikovoiteettomuutta enemmän tuollaiset sk4 -tyyppiset aurinkovoiteet. Tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä suojaukselta, kannattaako moisesta maksaa/kuluttaa sekuntteja elämästään sen levittämiseen/kärsiä tahmasta? Kokonaan ilman aurinkovoidetta kuitenkin ehkä tajuaa pysyä pois siitä suorasta paahteesta, sk4-voiteen lähes olemattoman suojan turvin luultavasti rohkenee käristää pintansa paljon paremmin mielin (ja pahemmin seurauksin).
Kyllä tuo SK 4:kin yllättäen suojaa palamiselta, ainakin minun ihotyypilläni. Vaikka loppukesästä ihon oma rusketus suojaa palamiselta jo jonkun verran, niin kyllä mun iho saattaa punoittaa auringossa oleilun jälkeen jos en ole laittanut tuota nelosta. Nelosella en kuitenkaan koskaan pala (siis sen jälkeen kun iho on jo tottunut aurinkoon).
Mutta kun ei se pelkkä palaminen, vaan ne kaikki muutkin seuraamukset.. :)
Tiedossa on, sitähän tuossa postauksessakin mietin. ;)
Ei sovi paleo-elämäntapaan tai sen ideologiaan aurinkosuojan käyttäminen. Otan mieluummin d-vitamiinin.
Kukaan ei ole vielä edelleenkään valottanut, että miten d-vitamiini suojaa UV-säteilyltä. Mistään tietolähteestä en ole onnistunut saamaan vahvistusta asiaan. Auringosta ja d-vitamiinista puhuttaessa puhutaan vain UVB-säteilyn aikaansaamasta d-vitamiinin tuotannosta iholla, mutta ei mitään siitä että d-vitamiini jotenkin suojaisi ihoa.
Olisiko heittää linkkiä jossa asia kävisi ilmi?
Moi Sanni,
ja kiitokset kivasta blogista. Lääketieteen opiskelijana tulee itsekin aina ihmeteltyä kosmetiikkamainontaa kaikkine kantasoluineen, ym. mukatieteellisine innovaatioineen. Niinpä nuo kosmetiikkamainontaa ruotivat jutut ovatkin mielestäni blogisi parasta antia.
Asiahan on niin, että ruskettuminen edistää D-vitamiinin muodostusta, mutta D-vitamiini sinänsä ei suojaa ihoa auringon UV-säteilyltä. Ruskettunut iho kyllä sietää UV-säteilyä paremmin, mutta syy tähän ei ole D-vitamiini, vaan melaniini. Melaniini on pigmentti, jota muodostuu ihon pintakerroksessa auringonvalon vaikutuksesta. Se aiheuttaa ihon ruskettumisen ja toimii ihon epidermiksessä suojana, joka imee itseensä haitallisia UV-säteitä. Tästä syystä etelän leveysasteilta kotoisin olevat ihmiset ovat ihonväriltään tummempia: heidän ihossaan olevat melanosyytit tuottavat enemmän melaniinia sopeutumiskeinona jatkuvaan auringonpaahteeseen. Tässä paras linkki, jonka nopeasti aiheesta löysin: http://en.wikipedia.org/wiki/Melanin
Toivottavasti tästä oli jotain apua. Tsemppiä jatkoon ja ennen kaikkea melaniinintäyteistä kesää! :)
Kiitos Lyrinna! Tätä olin itsekin arvellut. En tiedä, mistä osa ihmisistä on saanut päähänsä, että d-vitamiini suojaa auringolta. Itse kun en ole missään lähteessä tällaiseen väittämään törmännyt.
Joo kiitti Sanni...
Itse ainakin kerroin sulle jokunen aika sitten, että esim. Antti Heikkilä suosittelee ihmistä totuttautumaan aurinkoon pikkuhiljaa siten, että auringossa oleskellun ajan sieto lisääntyy. Ja että D-vitamiini (hyvä lähde esim. kalanmaksaöljy) edesauttaa tätä ja estää palamiselta.
Yritin sulle ehdottaa, että googleta Antti Heikkilä; löydät blogin (!!!), löydät kymmeniä artikkeleita, haastatteluja, videonpätkiä haastatteluista.. mutta etpä ole tainnut vaivautua.. Itse olen lukenut monestakin lähteestä näistä, mutta en voi alkaa sinulle niitä kaikkia etsimään, koska muistini ei riitä, mistä kautta millekin sivulle olen mennyt.
Oma aktiivisuutesi olisi mukavampaa, kuin pyytää lukijoita antamaan kattavia selityksiä/linkityksiä sinulle siitä, miksi he ovat saaneet jotakin päähänsä. Se oli loukkavasti sanottu, ainakin minusta, koska kieltäydyt uskomasta mitään muuta kuin mitä koululääketieteen edustajat ovat sinulle kyselyssäsi kertoneet.
Saahan sitä ihminen uskoa vaikka tonttuihin, eri asia onkin sitten se, miksi perustaa uskonsa jollekin asialle, eikä suostu ottamaan kuuloonsa poikkeavia mielipiteitä tai julistaa ne päähänpinttymiksi. Itse ihmettelen, ettet ole kuullutkaan D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta. Tee koe, ole ensi kesä ilman rasvaa ja ota aurinkoa pikku pätkissä, saattaisit huomata eron. Ei kai auringossa ole pakko/kannata löhötä yhteen putkeen koko päivää!
Samahan se on lihankin suhteen. Ihminen voi sinnitellä kasvisravinnolla aikansa, yrittää pärjätä pavuilla, soijalla ja muilla kasvisproteiineilla, mutta evoluutio ei ole ruokavaliota niin vajaaksi tarkoittanut, vaan ihmiskeho tarvitsee lihaa/punaista lihaa ym. eläinkunnan tuotteita. Solut tarvitsevat rasvaa toimiakseen, eikä todellakaan mitään rypsiöljy*askaa, vaan eläinrasvaa. Kätevimmin sitä minusta saa syömällä lihaa.
Olen lukenut että syövän alussa solut alkavat käyttäytyä epänormaalisti, siis alkavat jakautua hallitsemattomasti. Kaikkihan sen tietää. Mutta se miksi solu alkaa käyttäytyä näin, voi johtua esim siitä, että se ei saa tarvitsemiaan aineita ravinnosta. Kuten juuri rasvaa. Solu rappeutuu pikkuhiljaa, sairastuu, ja se alkaa oireilla. On varmaan miljoona muutakin syytä, miksi solu rappeutuu. Ja ihosyöpäkin kuulemma alkaa useimmiten luomesta ennemminkin kuin palaneesta ihosta.
Hormonitkin ovat rasvaliukoisia, ne tarvitsevat oikeaa rasvaa voidakseen toimia, ja sen rasvan ihminen saa ravinnostaan. Tosin mallit, kasvissyöjät, laihduttajat ynnä muut yrittävät mahdollisimman paljon vältellä eläinrasvoja, koska nehän "tiettävästi" on eläinperäisiä, ne lihottaa ja tukkii suonet. Jokaisen oma asia on valita, mitä suuhunsa laittaa, mutta ehkä jossain kohtaa elämää paukahtaakin syöpä, ja sitten ihmetellään että mitenkäs tässä näin kävi, koska elin niiiiin terveellisesti, en tupakoinut enkä juonut, söin VAAN kasviksia, välttelin rasvaa, pupelsin viljatuotteita, käytin aurinkorasvaa... Your choice. Kyllähän aurinkorasvat varmaan suojaa ihoa palamiselta, mutta jälleen on eri asia, mitä muuta se iholle tekee.
Painotan, että en ole lääkäri, mutta olen perehtynyt aiheeseen, enkä vastaisi, ellen olisi vakuuttunut asiastani. Suosittelen edelleen tutustumaan esim. Antti Heikkilän kirjoittamiin kirjoihin, niissä asiat on selitetty kansantajuisesti ja lääkärin näkökulmasta.
Täällä viestiketjussa oli joku, joka vihjaisi jostain paleo-elämäntavasta ja toinen rasvanvalmistajien 'salaliitosta'.. mun peukut nousee näille pystyyn, koska eihän me olla muututtu biologisesti luola-ajoista oikeastaan ollenkaan, ja oma näkökantani on myös se, että meille luodaan aurinkorasvan tarve, jotta kosmetiikkafirmat voisivat paksusti.
Ja kysymys ylitse muiden: miksi joku haluaa ehdoin tahdoin valita kahden älyttömän vaihtoehdon väliltä; maata auringossa rusketuksen tähden ja kyllästää ihonsa järkyttävällä kemikaalimössöllä tai maata auringossa ja polttaa itsensä? Suomen kesä riittää vallan hyvin siihen, että ehtii totuttaa ihonsa aurinkoon pikkuhiljaa, siinähän sitä ruskettuukin. Ihmiset haluavat yleensä talven kylmyydestä auringon lämpöön, joten talvenkalpea suomalainen tietysti palaa, kun hän paukauttaa hihattomassa paidassaan etelän lämpöön. Jos hän olisi pikkuhiljaa saanut rusketusta jo ennen lomaa, niin radikaalia palamista ei välttämättä edes tapahtuisi. Turistin päätelmä onkin siis se, että "herranjestas mun iho on sitä herkimmin palavaa tyyppiä, äkkiä suojakerroin miljoonaa iholle"!!!
Kai jossain Kreikassa ja Italiassakin maan omat kansalaiset kiiltelisivät aurinkorasvojen peitossa, puhumattakaan Afrikan maista, jos aurinko olisi niin vaarallista kuin väitetään. Kun menet sinne lomalle, niin vain turistit hikoilee rasvoissaan pelätessään uv-säteiden vanhentavaa vaikutusta palamisen lisäksi.
Itse olen luomun kannalla melkein asiassa kuin asiassa. Ostan ruuan luomuna, jos mahdollista, juon aitomaitoa tai korkeintaan kaupan luomumaitoa, syön lihaa ja kasviksia, voita ja kermaa, kartan sokeria+viljatuotteita+margariinia+kasvisöljyjä, otan aurinkoa ilman rasvoja ja pidän huolen siitä, että en pala, syön kalanmaksaöljyä ja muutamia muita lisäravinteita. Meikkaan, mutta en lotraa voiteilla kovinkaan. En käytä mitään päihteitä, nollatoleranssi niiden suhteen. Olen perheellinen ja mies+muksu syövät samanlailla. Enkä rasvaa edes lastani auringon tähden. Hän sentään on vielä enemmän ulkona kuin minä.
Mutta kaikesta huolimatta hyvää kesää, miten ikinä sen vietätkin auringosta nauttien. En yritä käännyttää ketään, mutta olisin toivonut, että olisit ottanut aurinkomietinnöissäsi pikemminkin kuulostelevan/tuomitsemattoman linjan, kuin sen, että kysynpä muutamalta lääkäriltä pari kysymystä, ja sitten asia on sillä loppuunkäsitelty. Sen sijaan nyt täällä toitotit, mistä kummasta jotkut "ovat saaneet päähänsä" D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta, vaikket itse ole siihen törmännyt missään. Uskotko, ettei norsuja ole olemassa, koska et ole niihin itse törmännyt?
Itse asiassa kävin kyllä lukemassa Heikkilän blogia, mutta en muista löytäneeni kohtaa jossa olisi kerrottu miten d-vitamiini suojaa auringolta.
En kuitenkaan ole ainut. Eli tämä asia ei näyttäisi olevan mitään yleistietoa.
Miksi joku haluaa tupakoida? Miksi joku haluaa syödä joka päivä Mäkkärissä? Haluni oleskella auringossa on paheeni, ihan niinkuin jollekuulle muulle tupakointi tai päihteiden käyttö. Tiedostan täysin sen vaarat, mutta valitsen ottaa riskin. Ihan niinkuin joku muu valitsee vaikkapa harjoittaa joka viikonloppu suojaamatonta seksiä tuntemattomien ihmisten kanssa. Paheensa kullakin. Aurinko on minun.
Etelä-Euroopan, Afrikan, Etelä-Amerikan jne. ihmisillä on eri aurinkoihotyyppi kuin meillä täällä pohjoisessa, heidän ihonsa suojaa heitä paremmin auringolta kuin meidän. Siksi heidän ei tarvitse kylpeä aurinkorasvassa.
Tarkoitukseni ei ollut aurinkokirjoituksillani mitenkään luoda jotain tyhjentävää artikkelia selityksineen auringon vaaroista ja siltä suojautumisesta, kaukana siitä. Eli asiaa ei ollut tarkoituskaan "loppuunkäsitellä". Kirjoitukset yksinkertaisesti käsittelivät omia ihmetyksen aiheitani aurinkoon liittyen, ja niihin kyselin asiantuntijoilta vastauksia.
Karkkipäivä on oma blogini, jossa suurimmaksi osaksi kirjoittelen itseäni kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Tämä ei ole mikään "Tieteen Kuvalehti", joka kattavasti selvittää eri näkökulmia jokaiseen käsiteltävään aiheeseen.
Olen kovasti pahoillani, että loukkasin sinua suhtautumisellani d-vitamiini auringolta suojaavuuteen. Se ei ollut tarkoitus, mutta Antti Heikkilän blogista en löytänyt selitystä d-vitamiinista ja sen suojavaikutuksista. Sivulla ei ole tunnisteluetteloa eikä haku-kenttää, ja kun aineistoa on varmaan kymmeniä (ellei satoja?) sivuja, niin tieto ei ole mitenkään helposti löydettävissä. Niin paljon kuin asia minua kiinnostaakin, niin minulla ei ikävä kyllä ole aikaa lukea Heikkilän blogia alusta loppuun.
Hyvää kesän jatkoa sinullekin!
"Etelä-Euroopan, Afrikan, Etelä-Amerikan jne. ihmisillä on eri aurinkoihotyyppi kuin meillä täällä pohjoisessa, heidän ihonsa suojaa heitä paremmin auringolta kuin meidän. Siksi heidän ei tarvitse kylpeä aurinkorasvassa."
Tottakai aurinkoisten maitten ihmisillä on eri aurinkoihotyyppi kuin suomalaisilla, mutta se johtuu juurikin siitä, että he saavat aurinkoa vähän väliä pienestä pitäen. Toisin sanoen he altistuvat auringolle yksinkertaisesti useammin kuin me, jolloin heidän sietokykynsä kasvaa kuin huomaamatta. Enkä oikein usko, että äidit niissä maissa rasvaavat pienokaisensa vauvoina, vaan lapset saavat olla luonnollisesti.
Aurinkoihotyyppi on muutenkin hassu termi, koska tyyppejä on niin montaa kuin on ihmistäkin. Rodulliset piirteet tottakai on silminhavaittavia, ja taitaapi olla niin, että meidän valkoinen iho on jonkinsortin evoluution albiinomuunnos tummasta, koska pohjoisessa ei ole tarvinnut niin peittävää pigmenttisuojaa iholla kuin päiväntasaajalla. Ja siksi tarvitsemme D-vitamiiniakin lisänä, koska ihomme ei tee useiden talvikuukausien takia sen esiastetta tarpeeksi ympäri vuoden. Olemme kroonisessa puutteessa ympäri vuoden, jopa kesällä. Myös tummaihoiset tarvitsevat D-vitamiinia, koska mitä tummempi iho ihmisellä on, sitä vaikeampaa on saada D-vitamiinia suoraan auringonvalosta. Eli valkoinen iho on kehittynyt ottamaan vähäisestä auringonvalosta kaiken hyödyn irti.
Sinullekin tulisi kaunis rusketus jonkin ajan päästä, jos asuisit muutaman kuukauden jossain aurinkoisessa maassa. Etkä tarvitsisi enää voiteita, koska ihosi kestäisi jo hyvin. Jos jäisit sinne aurinkoiseen maahan asumaan, ja lapsesi ja niiden jälkeläiset asuisivat myös siellä, niin lukuisten sukupolvien päästä ihon päivettynyt väri saattaisi jo periytyä ja jäädä vallitsevaksi ominaisuudeksi.
Miksi tämä pikkuhiljaa-menetelmä on niin vaikea asia toteuttaa Suomessa, en käsitä. Kun aurinko alkaa keväällä paistaa enemmän, niin siitä vaan aurinkokylpyyn sääret, käsivarret ja kasvot aurinkoon päin. Kesään mennessä on tullut jo päivetystä, jota voi sitten kesällä syventää, palamatta. Pikkuhiljaa on se avainsana. Ei tarvittaisi aurinkosuojaa, kun homman toteuttaisi pienissä erissä. Mutta ei, suomalainen on toukokuuhun asti poolopaita päällä, ja sitten ekoilla helteillä rynnistää aurinkoon ja innoissaan polttaa nahkansa, kun tuli maattua vähän liian pitkään auringossa. Mitä sen on väliä, jos joku katsoo pitkään, kun makaat huhtikuun alussa rannalla ottamassa aurinkoa, vaikka osa väestöstä laahustaa vielä toppatakki päällä?
Ja ymmärsin kyllä paheesi, mutta oikeastaan aurinko ei voi olla pahe, koska sen valon saaminen iholle on ihan luonnollinen juttu. Voit olla auringossa vaikka koko päivän palamatta, kunhan olet ensin totuttanut ihosi sen valoon. Kyse olikin aurinkorasvoista, ja niiden tarpeettomuudesta. Auringossa kärvähtänyt iho on siis tyhmyyttä, ja siten eri juttu, ja sitä pitää tietenkin välttää käytti rasvaa tai ei.
"En kuitenkaan ole ainut. Eli tämä asia ei näyttäisi olevan mitään yleistietoa."
D-vitamiini vaikuttaa moniin muihinkin ihmiskehon toimintoihin, yhdessä ja erikseen muiden tarvitsemiemme aineiden kanssa. Yksi niistä oli sen suojaava vaikutus auringossa palamiselta. Sen lisäksi se ehkäisee osteoporoosia, autoimmuunisairauksien kehittymistä, syöpiä, masennusta ja ties mitä. Se on täysin aliarvostettu vitamiini, ja sen saantisuositukset liian alhaisia. Ja rasvaliukoisena se pitää nauttia rasvaisen ruuan kanssa, jolloin se myös imeytyy elimistössä. Kalanmaksaöljy on siksi niin mainiota tavaraa, että siinä on molemmat ja vieläpä luonnollisessa, hyvin imeytyvässä muodossa.
Löysin muuten sen proffan, josta puhuin aiemmin, jota haastateltiin Ylen jossain ohjelmassa: Pentti Tuohimaa. Copipeistaan tähän pikku pätkän:
"Ottakaa aurinkoa keskipäivällä!"
Kun Ilmatieteenlaitos varoittaa korkeasta UV-säteilystä, on aika ottaa paita pois ja mennä aurinkoon", selittää anatomian emeritusprofessori Pentti Tuohimaa.
Säteilyvaroitukset ovat hänen mukaansa täysin nurinkurisia. Aurinkoa pitäisi ottaa juuri keskipäivällä, koska silloin säteilyssä on D-vitamiinia tuottavia UVB-säteitä. Muulloin auringon valo koostuu pelkistä UVA-säteistä, joista ei ole terveydellistä hyötyä. Myös solariumissa säteet ovat pelkkää haitallista UVA:ta.
Auringolla pelottelu on Tuohimaan mukaan ollut valtava virhe, joka tulee näkymään sairastumistilastoissa.
"Iho on elin, joka tarvitsee aurinkoaltistusta. Se pitää pienestä säteilytyksestä. Sopiva aurinkoaltistus säilyttää ihon nuorekkaana. Yletön ruskettaminen ja polttaminen sen sijaan vanhentavat ihoa ja ovat haitallisia."
Palamista kannattaa välttää, mutta:
"On sellainenkin tutkimustulos, että lapsuuden palamiset ehkäisevät eturauhassyöpää!"
Se johtunee siitä, että lapsena usein palaneet ovat myös saaneet paljon D-vitamiinia kylpiessään auringossa. Lasten liiallinen varjeleminen auringolta on Tuohimaan mukaan kamala asia.
"Järkevällä auringonotolla ja melanoomalla ei ole syy-yhteyttä. Aurinko jopa suojaa melanoomalta. Melanoomaa ei juuri koskaan esiinny kasvoissa ja käsissä, jotka saavat eniten aurinkoaltistusta", Tuohimaa pamauttaa."
Tuohimaan ja Heikkilän näkemykset ovat aika yhteneväisiä, kannattaa Googlettaa!!
Ja tajuan kyllä, ettet sinäkään ole tiedenainen, kirjoitat omista kokemuksistasi. Mutta se aurinkopostaus oli vain aika suppea ja jollain tapaa erittäin subjektiivinen. Sinulla kuitenkin on paljon lukijoita, joten siksi olisin toivonut objektiivisempaa otetta juttuun eli eri näkökulmia tietolähteiden suhteen sekä ennemmin pohdiskelevan sävyn kuin toteavan 'näin-on-näreet'-tyylin.
Tonttuihin tämä *Anni-niminen kommentoija uskookin itse jos lainaa Heikkilää LUOTETTAVANA tiedonlähteenä. Heikkilä pohjaa omat suosituksensa uskomuksiin ja lähdemateriaalina on muiden uskomukset ja epäluotettavat linkit.
Uskoisin, että aurinkoihotyypin määrää perimä, ei se, kuinka ihminen altistuu auringolle. Esimerkiksi helposti palavilla punahiuksisilla ja vaaleaihoisilla syntyvä melaniini on huonosti suojaavaa feomelaniinia, eikä varmaankaan mikään vauvasta saakka toteutettu aurinkoaltistus voi muuttaa feomelaniineja eumelaniiniksi.
Tämän vuoksi en usko, että minunkaan ihoni olisi sen paremmin suojattu auringonvalon vanhentavilta vaikutuksilta, vaikka muuttaisin koko loppuelämäkseni Karibialle ja saisin ympärivuotisen päivetyksen. En varmastikaan enää juuri polttaisi ihoani, mutta koska ihollani ei olisi perimän määrittämiä valmiuksia tuottaa sen enempää eumelaniinia kuin Suomessakaan, ei se pystyisi suojaamaan ihoani UVA-säteilyltä samalla lailla kuin paikallisten asukkaiden.
Uskon ehdottomasti, että karotenoidien sun muiden popsiminen kehittäisi ihoni omaa suojaa korkeammalle kuin mitä se esimerkiksi nyt on, mutta en luota siihen, että se riittää suojaamaan minua yhtä hyvin kuin voidesuoja. Toivottavasti ymmärrät, että maailmassa on informaatiota loputtomiin, ja on kyse valinnoista, mihin informaatioon itse haluaa uskoa tai luottaa. Sinä olet valinnut luottaa Antti Heikkilään, joku toinen luottaa johonkin muuhun. Se ei tee kummankaan uskomuksesta ainoaa oikeaa totuutta. Itse en ärsyynny siitä, jos joku ei halua käyttää aurinkovoidetta ja luottaa enemmän ravinnollisiin ja muihin seikkoihin itsensä suojaamisessa. Ymmärrän heidän perustelunsa oikein hyvin. Toivoisin, ettet sinäkään ärsyyntyisi siitä, että joku valitsee haluta käyttää voidetta.
Jokainen voi itse tarkistaa, kuinka luotettava lähde Antti Heikkilä on: kirurgi, ortopedi ja traumatologian erikoislääkäri. Ei ihan tonttu-vertauksen kestävää kritiikkiä nimimerkiltä -m-. Kommentistasi huomaa heti, että et valitettavasti ole perehtynyt Heikkilän suosituksiin.
Heikkilä ei suosittele mitään, minkä pohjana olisi uskomus tai epäluotettava lähde.
Anteeksi nyt Sanni, tämä ei tavallaan kuulu blogisi kommentteihin, mutta pakko on puolustaa Heikkilää noin vääriltä käsityksiltä.
Ja Sannille: kyse on todella valinnoista. Eikä Heikkilä ole tietenkään ainoa, joka puhuu D-vitamiinista ynnä muista, mitä olen sivunnut. Heikkilä on vain uskaltanut nostaa asioita esille ja sanoa Suomessa ääneen sen, mistä muut lääkärit vaikenevat. Syy vaikenemiseen voi olla se, että omaa statusta ei haluta horjuttaa, virka/ammatti on vaakalaudalla, jos esittää tutuksi tulleista dogmeista poikkeavia mielipiteitä, sponsori (lääkkeenvalmistajat, ruokateollisuus) lakkaavat rahoittamasta tutkimuksia (joiden tulokset ovat tottakai sponsorin toiveen mukaisia, jotta elintarviketta/lääkettä voitaisiin markkinoida kovalla koneistolla) jne.
Itse olen valmis tietenkin muuttamaan käsityksiäni, jos ja kun asioista tulee jatkuvasti uutta tietoa ja tutkimuksia. Kysyin tässä taannoin terveyskeskuslääkäriltäni, että mitä mieltä hän on esim. vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Sain vastaukseksi, että ravinteikas vhh-ruokavalio tasaa kaikkia veriarvoja, edistää liikakilojen karsimista ja että lääkäri oli itsekin sitä kokeillut. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisäsi, että ei sitä virallisten suositusten yli voi suositella, mutta ei nähnyt sen kokeilemisessa mitään haittaa. Minusta tämä kertoi jo paljon siitä kulttuurista, mikä yleisten suositusten takana vaikuttaa.
Omasta mielestäni aurinkorasvojen käyttö on riskialttiimpaa kuin auringon valon järkevä nauttiminen. Sikäli uskon herkemmin esim. Heikkilää tai jotakuta muuta asiaan perehtynyttä, kuin luotan rasvojen valmistajien lupauksiin kemikaalicocktailiensa turvallisuudesta. He tahkoavat rahaa sillä bisneksellä, ainoa tavoite on tuloksen maksimointi, ja härskeintä on kuluttajalle luotu tarve, että jokainen ihotyyppi tarvitsisi oman aurinkorasvan. Heikkilä kertoo vain asioista, hän ei tavoittele rahaa mielipiteillään.
Puolestani asia on tässä, eipä sen enempää kommentoitavaa.
Moikka, kommentoisin tuota D-vitamiinin ”suojaavaa” vaikutusta: musta tuntuu että tässä on menneet vähän asiat sekaisin, nimittäin D-vitamiini ei käsittääkseni todellakaan sinänsä suojaa UV-säteilyltä. Sen riittävä saanti on kuitenkin tärkeää monille kehon toiminnoille, ja D-vitan on todettu esim. suojaavan joiltakin syöviltä. Kohtuullinen (!) auringossa oleskelu on siksi suositeltavaa!
Jatkaisin vielä vitamiineista, että niidenkin kohdalla annostuksella on merkitystä. Joillakin lisäravinnefriikeillä on tapana napsia hirmu suuria määriä vitamiineja yms. Muistan että jokunen vuosi sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jossa pyrittiin selvittämään joidenkin vitamiinien syövältä suojaavaa vaikutusta. Tutkimus kuitenkin keskeytettiin, koska koehenkilöiden keskuudessa rupesi ilmenemään uusia syöpätapauksia tilastollisesti enemmän kuin verrokkiryhmässä! Minulta jäi siinä kohtaa multivitat purkkiin, ja syön vain ”täsmänä” vitamiineja nykyisin (just D-vitaa talvisin, joskus B-vitamiineja, C-vitaa… jälkimmäiset kaksi on vesiliukoisia ja siten turvallisempia, koska ylimäärä poistuu elimistöstä helposti). Jos syö terveellisesti, niin ravinnosta saa ihan luonnollisesti useimmat tarvittavat vitamiinit
Ainakin yhden ruotsalaistutkimuksen löydän, jossa monivitamiinien käyttö lisäsi rintasyövän riskiä (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20335555). Useimmissa tutkimuksissa kuitenkaan vaikutusta ei ollut suuntaan eikä toiseen, joissakin todettiin syöpäriskin vähenevän :/ Monimutkaista!
Musta kuitenkin käy ihan järkeen, että syöpäsolut nopeasti jakautuvina hyötyvät ylenmääräisistä vitamiineista jopa enemmän kuin ”normaalit” solut. Eli malttia, malttia myös lisäravinteiden suhteen Miten olisi taas se kuuluisa kultainen keskitie?
Itseltäni tahtoo välillä ihan vain unohtua se suojakerros. Lisäksi joku aurinkoguru on muistaakseni joskus sanonut, että kannattaisi oleskella auringossa kerran tai pari kesässä ihan ilman rasvoja. Parantaa kuulemma D-vitamiinin imeytymistä. Harmi etten tullut maininneeksi tästä ennen kuin otit yhteyttä asiantuntijoihin blogiasi varten, olisi ollut kiva kuulla heidän kantansa asiaan. :)
Tästä on tainnutkin jo olla blogissa puhetta. Eli se oli selvillä jo ennen asiantuntijalausuntoja, ja joku heistä taisi tuoda saman kannan esiin vastauksissaankin. :)
D-vitamiinin tuotannonhan aikaansaa UVB-säteily, ja näin ollen luonnollisestikin UVB-säteiltä suojaavat voiteet estävät jonkun verran vitamiinin muodostumista. Mutta, riittävään d-vitamiinin muodostumiseen riittää jo, olikohan se 15 minuutin voiteeton aurinkoaltistus kerran pari viikossa, joten d-vitamiinin vuoksi ei kannata ihan koko päiväksi rannalle lähteä ilman voidetta.
Aivan, aivan. Itse en tosiaan makaile biitsillä ylipäätään, omat aurinkoannostukset ovat hyvin hyvin lyhyitä, max 30 minuuttia kerrallaan ja tyyliin "töihin-kotiin-iltauinti". Käytän kookosöljyä ihovoiteena, ja siinä on luonnollinen kerroin 4. Jos tiedän että on tulossa pidempi aurinko-oleskelu (enkä unohda sitä rasvaa), kerroin onkin 30.
No siis ainakin yritän käyttää aurinkovoiteita ja mahdollisimman korkealla kertoimella sillä kasvoistani leikattiin ihosyöpä.
Suosittelenkin teitä kaikkia käyttämään aurinkovoiteita mikäli oleskelette pidempään auringossa.
Olen niin vähän auringossa nykyään, etten ole käyttänyt aurinkovoidetta enää ollenkaan. Töissä lounas-, kahvitauolla olen kyllä kuumassakin paahteessa, mutta pitäähän sitä saada päivän d-vitamiiniannoskin.
Nykyään käytän hellehattua ja pitkähihaista ohutta paitaa, jos alkaa liikaa kuumottaa.
Rusketun hitaasti, mutten pala ensimmäisenä. Olen lopettanut liiallisen auringon palvomisen, koska yhtenäkään kesänä en ole saanut kunnon rusketusta pintaan.
Viimeksi etelässä käytin kookosöljyä ja se näytti riittävän. Tein jopa kokeenkin. Toisessa käsivarressa niveaa tms ja toisessa kookosta. Kookoskäsi ruskettui hieman enemmän :)
Oi kiitos tuhannesti tuosta Biotherm-vinkistä. Mulle on myös ihan viime tai toissakesänä tullut pigmenttiviikset, ja kauhulla ajattelen miltä ne ehkä näyttävät ensi kesänä... No eivätpä näytä tän vinkin jälkeen! :D
Tuota Biothermin silmänympärysaurinkovoidetta ei vaan enää ole... :( Biotherm jätti sen pois uudesta aurinkolinjastaan, joka lanseerattiin tänä keväänä. Silmänympärysaurinkovoiteet on ihmeen harvinaisia, loppujen lopuksi kovinkaan monella valmistajalla ei niitä ole.
Tietysti jos sinulla on tuuria, saatat löytää tuota Biothermia vielä jostain, ja parhaassa tapauksessa vielä alennuksessa kun se on poisjäänyt tuote. Muussa tapauksessa suosittelen Clarinsin silmänympärysaurinkovoidetta. Sitä aion itsekin ostaa sitten kun tämä Biotherm loppuu. Toivottavasti koostumus on yhtä hyvä kuin Biothermissa, en ole päässyt tuota Clarinsia vielä kokeilemaan kun se tuote ei kuulu meidän myymälän valikoimaan, mutta olen kuullut siitä hyviä käyttökokemuksia esim. Charming Nailsilta.
Ite käytän aina vähän korkeampaa aurinkosuojaa, sillä palan herkemmin. Oon tykännyt tuosta Cliniquen City Block Sheerista tosi paljon! Se suojaa, tasoittaa vähän ihoa ja pitää meikit naamassa kovallakin helteellä!
En käytä aurinkovoidetta, sillä en pala! :P Olen aasialainen. Enkä oikeastaan "harrasta" auringonottoa kuten "valkoihoiset" (en halua loukata ketään, mutta tämä kuvaa parhaiten kyseistä ihmisryhmää) eikä kesätyössäni toimistossa hirveästi aurinkoon pääsekään. Mielestäni on hassua, kuinka ihmiset ovat niin pakkomielteisiä rusketuksensa kanssa, tai kuinka aasialaiset vasta ovatkin pakkomielteisiä saadakseen vaaleamman ihon! Rusketus myös tarttuu minuun todella helposti ja rusketusrajat näkyvät helposti vuoden jälkeenkin, minkä koen välillä epämiellyttäväksi erityisesti juhlissa. Tämän takia välttelin aurinkoa ihan hulluna lukiossa ennen vanhojen tansseja. :P Ainoat kerrat kun olen palanut, oli silloin, kun halusin tietää minkälaista on palaa auringossa, koska en ollut kokenut sitä ennen (ei ollut kovin fiksua tai mukavaa) ja pienenä paloin kerran etälänmatkalla nenästäni. :)
Niinhän se menee, ettei olla koskaan tyytyväisiä omaan luonnolliseen kauneuteen, naiseuden kirot. :D
Taidan olla poikkeevuus, tykkään kun ihoni on valkoinen! Toisaalta eihän se pieni rusketus ikinä ketään varmaankaan haittaa, en kuitenkaan ota aurinkoa, rusketus tulee jos on tullakseen :D
- Hannavee
http://likoorikahvi.blogspot.com
Täytyy myöntää, että tänä kesänä aurinkovoiteta on tullut käytettyä tavallista vähemmän, muutaman kerran koko kesänä, mutta syynä on ollut se, että koko kesä on mennyt töissä. Töihin pyöräillessä olen laittanut olkapäille voidetta ja kasvoilla käytänkin diorin meikkivoidetta, jossa on sk 25. Veneillessä taisin laittaa ja kerran kun olin rannalla. Keväällä olin välimeren rannalla reissussa ja siellä pääsin palamaan hiukan. Matkakohteessamme oli viileää ja lähdimme tekemään retkeä muutaman kymmen kilometrin päähän.. siellähän se aurinko porotti hullunlailla ja saakelin aurinkorasva oli jäänyt hotellille (matka tehtiin niin alkukeväästä, ettemme uskoneet ko. paikassa edes olevan niin lämmintä ja aurinkoista kuin siellä oli).
Ihotyypiltäni olen vaalea ja nenään ilmestyy muutamia pisamia auringon alkaessa paistaa. Ruskettuisin jos jaksaisin maata auringossa, mutta ilman suojakertoimia myös palaisin. En ehdoin tahdoin viitsi ottaa aurinkoa, sillä suvussamme on ollut paljon ihosyöpää ja olen yleensä tarkka suojauksesta.
En ymmärrä tuota hömpötystä, ettei käytetä suojavoiteita D-vitamiinin takia. Koulussa on ollut puhetta, että jo puolituntia lyhythihaisessa paidassa auringossa riittää päivittäisen D-vitamiiniannoksen saamiseksi (toivottelee LK)
Vastasin kyselyyn juurikin tuon "en käytä lainkaan aurinkovoidetta". Huijasin sen verran, että alkukesästä ulkomaanreissulla tuli kyllä käytettyä suojakerrointa 30, mutta koska tuollaiset reissut on aika spesiaalitilaisuuksia niin vastasin normaalikesän mukaan :D Kotimaassa en ole koskaan ihmeemmin kokenut tarvitsevani suojakertoimia. Olesken auringossa hyvin vähän ja lisäksi ihoni on hyvin aurinkoa kestävää laatua, rusketun siis helposti mutta palan harvoin. Pääasiallisena syynä aurinkovoiteiden käyttämättömyyteen on kuitenkin laiskuus ja mukavuudenhalu, en jaksaisi kropan rasvailua päivittäin ja imeytymisen odottelua, jne.
Viime aikoina olen kyllä harkinnut silmänympärysvoiteen ja naamarasvan vaihtamista suojakertoimen sisältävään, hyvillä tuotteilla vaan tuntuu olevan vähän liikaa hintaa..
En oo käyttänyt nyt kauheasti aurinkovoiteita. Käytän niitä lähinnä vain jos on yli 20-25 astetta ja meinaan olla pitkään suorassa auringossa. En pala helposti ja rusketusta on kiva saada :p
Pigmenttiviiksistä tuli kärsittyä kaksi kesää kolmekymppiä täytettyäni. Tänä keväänä löysin apteekista älyttömän hyvän tuotteen, La Roche-Posayn Antihelios XL -voiteen. Nestemäisessä, hyvin ohuessa voiteessa on suojakerroin 50+, ja käytän sitä paikallisesti vain niille alueille, joilla hyperpigmentaatiota on aiemmin esiintynyt. Muuten levitän kasvoille Avénen Hydrance Optimale Rich UV20 -voidetta. Käytän molempia voiteita todella uskollisesti: sellaista aamua ei ole ollut, että olisin mennyt aurinkoon ilman.
Suosittelen erityisesti ensin mainittua tuotetta todella lämpimästi. Ihon väri on tasoittunut lähes täydelliseksi, enkä välttämättä tarvitse meikkiä/peitevoidetta lainkaan. Aiemmin en olisi voinut poistua kesäisin (ja "rusketus" säilyi viiksikohdissa pitkälle syksyyn!) edes kotoa tasoittamatta läikikästä naamatauluani.
Vaikutus varmaan korostuisi, jos iholla käyttäisi (tehokkaalla aurinkosuojalla käsiteltyjen ongelmakohtien ulkopuolella) vielä matalampikertoimista kosteusvoidetta. Itse olen kyllä ruskettunut tällä kombinaatiollakin sopivan epätasaisesti, so. muualta enemmän, kuin pigmenttiongelmakohdista.
Ai niin, tässä vielä linkki La Roche-Posayn sivulle:
http://www.laroche-posay.fi/tuotteet-hoidot/Anthelios/Anthelios-aurinkosuojaemulsio-kasvoille-SPF50-p4858.aspx
Hei, kiitos tosi paljon vinkistä, miisa! Tuota voidetta voisin kyllä ensi kesänä testata, jospa sitten ei tulisi sitäkään vähää "viikseä" mitä nyt on tullut.
Lapsena ulkomaanmatkoilla minut tungettiin täyteen aurinkorasvoja ja sain siitä jonkinlaisen trauman( haha kuulostaapa järkevältä) joten teini-iässä välttelin aurinkorasvapurkkeja kuin ruttoa. Onneksi olen perinyt isäni hieman normaalia tummemman ihon joten en ole tainnut koskaan pala pahasti,toki joskus alkukesäisin kun iho ei ole ollut tottunut aurinkoon on tullut jotain minimaalisia palamisia. Nyt kuitenkin 20v etapin saavutettuani ja maailmasta jotain enemmän ymmärtävänä,olen käyttänyt aurinkorasvaa suojaamaan noilta UVA ja UVB ja mitä ABCDEFG säteilyjä sitä vielä onkaan. Rakastan kesää ja ruskettumista,en halua olla perus vaalea suomalainen elovena tyttö vaan haluan erottua massasta. En kuitenkaan halua näyttää vanhana siltä kuin olisin asunut ikäni auringon alla,tiedättehän vanhemmat naiset joilla on hyvin hyvin ruskea iho joka ei enää edes näytä kauniilta..
Ostin tuon Cliniquen voiteen kun olit täällä sitä "rasvanaamoille" suositellut, ja olin yllättynyt noista mainitsemistasi ominaisuuksista! Nyt olen käytellyt sen kanssa jotain vanhaa TBS:n mineraalipohjaa, joka on ilman primeria tms. ollut ihan käyttökelvoton, ja siinä päällä Essentia Naturalen viimeistelypuuteria tms. Nassu on näyttänyt ihan kohtuulliselta hikistenkin päivien jäljiltä :).
Mä rusketun tosi helposti, olen nyt käyttänyt 25-30 suojaa, vaikken edes tarvitsisi (kun en palakaan), ja ihan kiitettävästi on silti väriä tullut. Mulle on oikeastaan suht sama rusketunko vaiko enkö, ihan kahvipavuksi en haluaisi paahtua. Oikeastaan itse ihannoin enemmän maidonvaaleaa ihoa, mutta enpä nyt ala luontoa vastaan tämän enempää tässä tappelemaan :D. (Joudun työn puolesta oleskelemaan pahimpaan aikaan auringossa ihan pakosta.)
Kiitos tuosta Lovea Bio -vinkistä! Ihan uusi merkki mulle. :) Mulla on tilanne jo niin hyvä, että kaikki muu on ollut luonnonkosmetiikkaa, paitsi aurinkovoide, hiuslakka ja ripsiväri. Toivottavasti pian on yksi poissa listalta. :) Olen testaillut Ruohonjuuressa luonnonkosmettiikka-aurinkovoiteita, mutta en saanut niitä levittymään ja imeytymään hyvin edes käsivarren iholle vaan ihon pintaan jäi paksu, vaalea tahna..
Oletko muuten testannut bareMineralsin puuterimaista aurinkosuojaa? Hankin sen jo hyvissä ajoin, mutten voi käsittää, miten sitä kuuluisi käyttää. Purkki on mielestäni hankala ja on mahdotonta arvioida, onko kasvoilla jauhetta ja onko sitä tarpeeksi.. Huvittaisi lähinnä rikkoa se puteli ja siirtää jauhe käytettäväksi kuten tavalliset mineraalipohjat..
Hups anteeksi, jäi vastaamatta tähän tiistaina. (Taas hyvä esimerkki siitä, että luen kommentin ja muotoilen jo mielessäni vastausta siihen, ja sitten vastaaminen vain jää ja kysymys melkein unohtuu.) Olen tainnut joskus kämmenselälle kokeilla, mutta en kasvoille. Mun täytyy myöntää, että en täysin luota noihin pelkästään jauhemaisiin aurinkosuojiin. Jos esimerkiksi itse oleskelen alkukesästä auringossa pidempään pelkällä mineraalimeikkipohjalla (jossa pitäisi olla se noin SK15:n suoja), niin kyllä mulla nenänvarsi alkaa punoittaa. Eli jotenkin se mineraalipohja ei riitä estämään ihon palamista minulla.
Sitä käytetään ihan niinkuin mineraalipohjaa. BM:n edustaja sanoi käyttävänsä sBM:n Sun Screeniä rantalomalla yksinään mineraalipohjan asemasta. Hän sanoi, että jauhe eroaa "foundation"-jauheesta lähinnä sillä, että se on vähemmän peittävää. Ja tietystikin siinä pitäisi olla se korkeampi suojakerroin.
Ulkomailla käytän. Suomessa en. En täällä Suomessa pala, ja rusketun vain iha haaleestikin. En koe rasvalla lutraamista tarpeelliseksi.
itse laitan eucerinin mattifying fluid spf 50 ohuelti. rusketun silti koska en laita sitä "oikeaoppisesti". :)
Ennen en käyttänyt minkäänlaista aurinkorasvaa. Vaikka olen vaalea, aurinko ei saa ihossani aikaan juuri minkäänlaista ruskettumista saati palamista (oon jo epäilly olevani joku androidi). Pikkuisen pisamia vain. Siksi ei ole ollut halua löträtä kemikaaleilla joihin pitää tietysti suhtautua perus skeptisesti:) Mutta mutta... vanhuus ei tule yksin, enkä halua hankkia kurttuja ehdoin tahdoin. Sitäpaitsi mun pintakuiva iho on ollu poikkeuksellisen tyytyväinen rasvakerroksen alla kölliessään:) Kiitos Sanni aina laatu postauksistasi:)
Mä olen vaan ihan liian laiska lotraamaan minkäänlaisten aurinkovoiteiden kanssa, koska yleensä kun kesällä tulee lähdettyä jonnekkin ne se on 'joo mennään heti' eikä 'joo mennään heti ku oon laittanu aurinkorasvaa ja oottanu sen 20/jotain min' :D
En ole käyttänyt tänä kesänä aurinkorasvaa, en ole nähnyt tarpeelliseksi. Vähän kyllä kauhistuttaa ihoa vanhentavat vaikutukset, joten täytyisi hankkia joku matala kertoiminen rasva rannalle, nyt löytyy vaan jotain sk 20 voiteita. Ihoni ruskettuu hyvin eikä ole muistaakseni koskaan palanut.
Kivan kattava postaus! Tuon Biothermin silmänympärysvoiteen aion ostaa kyllä ensi kesäksi, silmänympärysihon vanhentuminen huolettaa jo tätä vähän yli parikymppistäkin :o Olen samaa mieltä kanssasi tuosta Nivean suihkemaisesta suojatuotteesta, itseäni ärsytti lisäksi se että sitä kului kauheasti eikä koskaan voinut olla varma, oliko suihketta kattavasti joka paikassa. Sitä käyttäessä paloinkin kun jokin kohta oli jäänyt Bulgarian auringon alla suihkimatta. Oma lemppari on Garnierin Light&Silky - todella miellyttävän tuntuinen perustuote joka ei tahmaa lainkaan.
Biothermilla ei ikävä kyllä enää ole tuota sy-aurinkovoidetta. :( Biotherm uusi aurinkolinjansa tämän vuoden keväällä, ja sy-voide jäi pois.
Minäkin vastasin, etten käytä aurinkosuojaa. Kärjistetysti sanoen siksi, että pidän vieläkin aurinkovoiteilla läträämistä ilkeiden lääke- ja voidetehtailijoiden suurena aivopesusalaliittona :D Hieman vähemmän kärjistäen terve järki ja sisäinen aurinkosuoja ovat miljoona kertaa parempi ja terveellisempi vaihtoehto. Suojaudun auringolta mm. syömällä beetakaroteenia ja käyttämällä tarpeen vaatiessa pitkähihaista vaatetusta. En tosin grillaakaan itseäni löhöämällä tuntitolkulla jossain rannalla paahteessa... (mutta oleilen paljon ulkona muuten - veneilen, lenkkeilen, kiipeilen, vaellan - mutta näissä ollaan pystyasennossa mikä varmasti vähentää säteilyn määrää keholla) Mutta nuo vinkit ovat säästäneet minut jo muutamana kesältä palamiselta täysin. Olen kovin vaaleaihoinen ja ennen paloin varsin herkästi. Lisäksi inhoan niitä rasvoja ja niiden levittämistä ja niiden kanssa olemista! Tässä linkki viisaaseen artikkeliin:
http://archive.aweber.com/uutiskirje-1/J9hR./h/Jaakkohalmetoja_com_.htm
Olen edelleen sitä mieltä että on päätöntä suhtautua hysteerisellä pelolla maailman luonnollisimpaan asiaan :)
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/wp-content/uploads/2010/05/Melanooma-ja-aurinkovoiteet.bmp
Mä uskon myös, että tuo on ehdottomasti paras vaihtoehto, mikäli ei ole kiinnostunut rusketuksesta ja oleskelee aurigossa ns. normaalisti = ei makoile rannalla vaikka tuntia. Sitten olemme me "tanorektikot", jotka todella haluamme viettää aikaa auringossa ja saada väriä ihoon. Tällöin ei karotenoidien popsiminen juuri auta, ellei omista ihotyypin 4 tai siitä ylöspäin. Mieluummin voitelen itseni kemikaaleilla kuin poltan ihoni. Luonnollisen UV-filtterin sisältävää suojavoidetta käyttäisin kernaasti mieluummin kuin kemiallista, mutta koska luonnonkosmetiikan suojavoiteita ei saa alle SK 15:lla, en halua niitä (ainakaan vielä) käyttää.
Jos joskus "paranen" halustani ruskettua, suhtaudun auringolta suojautumiseen varmasti ihan eri tavalla. :)
Itse en käytä aurinkorasvaa melkein ollenkaan. Aurinkorasvaa (sk 10) laitan korkeintaan kyynärtaipeisiin ja jalkapöytiin, koska saan helposti aurinkoihottumaa niihin. En ole laittanut muualle aurinkorasvaa noin 6 vuoteen. Rusketun naurettavan helposti, joten varmaan sen takia en oikeastaan käytä aurinkorasvaa. En välitä mistään UVA ja UVB säteily hommista. Mielestäni ajan hukkaa... Mutta, tuo Clinique City Block Sheer- voide kuulostaa aika hyvältä. Mielestäni Suomessa on aivan liian pieni valikoima sävyttäviä kosteusvoiteita. Hyvää on vaikeaa löytää rasvoittuvalle ongelmaiholle. Joten taidan tuota käydä ostamassa, vaikka siinä tuota aurinkosuojaa onkin =)
Lääkäri Antti Heikkilä on todennut, että aurinkovoiteet aiheuttavat syöpää. Siksi en käytä aurinkorasvoja. En myöskään oleskele auringossa niin että palaisin.
Sama kuin ylemmillä... En luota tippaakaan siihen, että aurinkovoiteen käyttö olisi terveellisempää kuin aurinko (joka on luonnollinen asia !!)
Syyt on aika hyvin tässä Kemikaalicocktailin postauksessa:
http://kemikaalicocktail.blogspot.com/2008/05/aurinkorasvojen-kemikaalicocktail-on.html
Mitä eroa normaalilla aurinkorasvalla ja silmänympärysiholle tarkoitetulla? Mitä haittaa on käyttää normaalia garnierin sk 30 aurinkorasvaa silmänympärysihollakin, kuin ostaa erillinen aurinkorasva sitä varten? Entä millä merkillä löytyisi edullinen ja hyvä aurinkorasva sy-iholle? :)
Normaali aurinkorasva on paksumpaa kuin silmänympärysiholle tarkoitettu. Mutta ei sen käytöstä mitään haittaakaan ole, jos sitä laittaa ohuelti ja iho ei siihen mitenkään reagoi. Sy-iho voi helposti turvota liian paksusta rasvasta, siksi sy-voiteet ovat tavallisia kasvovoiteita ohuempia ja yleensäkin vähempirasvaisia.
Nyt kun Biothermin vastaava jäi pois, tunnen vain Clarinsin sy-aurinkovoiteen. En tosin muista, mitä se maksaa. :) Aniharvoilla merkeillä on sy-aurinkovoiteita. Toki voi käyttää myös tavallista, suojakertoimen sisältävää sy-voidetta, mutta niitäkään ei ole ihan joka merkillä. Lumenella on SK 6:n sisältämä sy-voide, ja Elizabeth Ardenilla SK 30.
Saapuivatko ponit uuteen kotiinsa turvallisesti? : D Jännittää, kärsivätkö postitädin tuhmasta kohtelusta pahastikkin :<
Ponit saapuivat vihdoin tänään, ja ovat kunnossa! Aloin jo pelätä että ne olivat kadonneet matkalla.
Kiitos paljon Luna! <3
Hei Sanni! en kolmikymppisen elämäni aikana ole koskaan käyttänyt aurinkovoiteita, koska en pala koskaan, en sitten millään. Ihoni on kellertävä luonnostaan, oikeastaan oliiviin vivahtava. Rusketun myös huippunopeasti, joten en oleskele pitkiä aikoja auringossa käristämässä itseäni. Osaksi syynä on myös kemikaalikammoisuuteni, enkä koe tarpeelliseksi läträtä itseeni ylimääräisiä aineita, mitä ei ole pakko. Mutta ymmärrän hyvin vaaleampi-ihoisten toisenlaisen tilanteen.
Uskon myös jollain tavalla ystäväni hehkuttamaan keinoon; TOMAATTI!! Tomaatti sisältää suuria määriä lykopeeniä, joka on kaikin tavoin ihmiselle hyväksi, ja erityisesti solujen aineenvaihdunnalle. Olen oikea tomaattien suur-kuluttaja, syön vähintään kaksi isoa tomaattia joka päivä ympäri vuoden, samoin tekeen ystäväni. Ystäväni tilanne on siitä mielenkiintoinen, että hän paloi ennen todella herkästi, mutta tomaattien syömisen seurauksena hänkään ei pala enää millään. En sitten tiedä onko tuosta lykopeenistä ihon palamisen suhteen mitään oikeita tutkimuksia tehty, mutta eipä niiden syömisestä haittaakaan ole!
Tälläistä lätinää täältä...ihania kesäpäiviä sulle!!
Suojakertoimellisia sy-voiteita on ainakin Dermalogicalla (SPF15) ja apteekissa myytävällä Lieracilla (SPF30).
Kiitos RockQueen!
Itse olen käyttänyt aurinkovoidetta tänä kesänä tasan kerran, enkä aio käyttää uudelleen loppukesästäkään.
1. En yleensä oleskele auringossa kahta tuntia kauempaa keralla.
2. Tuossa ajassa ihoni ei pala. Ei näillä leveysasteilla. Joskus ihan hillittömillä helteillä saataa punottaa.
3. Mielestäni aurinkovoiteet haisevat pahalta.
4. Inhoan sitä miten voiteet tahmaavat.
Ensi kesää varten olen tosin alkanut harkita jonkinlaista aurinkosuojaa kasvoille, tai edes silmille. En sinänsä pelkää ryppyjä enkä ihosyöpää, mutta toisaalta en halua vanhentua ennenaikaisesti.
Ihotyypistäni sen verran että kuulun siihen keskimääräiseen suomalaisnaisten ryhmään, jolla on maantienvärinen juurikasvu ja vihreäharmaasinisotkuiset silmät, ja tällä hetkellä ruskettunut iho, joka talven kuluessa muuttuu normaalin kalpeaksi. :)
"olisin toivonut objektiivisempaa otetta eli eri näkökulmia tietolähteiden suhteen sekä ennemmin pohdiskelevan sävyn kuin toteavan ‘näin-on-näreet’-tyylin"
voi Anni, Anni tätä ironiaa... XD
Kauankohan kyseisellä henkilöllä meni manifestiensa kirjoittamiseen? Mikäli tarkoituksena oli vaikuttaa kanssalukijoiden mielipiteisiin, niin ehkä kannattaisi vielä pikkuisen kerrata retoriikan perussääntöjä.
Ja kuten Sanni jo mainitsikin, tämä on blogi eikä mikään uutissivusto, mistä pitäisi jo pystyä päättelemään mm. se, että näkökulmat ovat pohjimmiltaan subjektiivisia.
Vielä D-vitamiinista...
Kun olin kuullut "kaupallisten" aurinkovoiteiden ja syövän mahdollisesta yhteydestä, ja D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta, päätin kokeilla itse. En siis ole mikään asiantuntija, en myöskään osaa kertoa faktoja tai tutkimuslinkkejä, vain omat kokemukseni.
Olen vaaleaihoinen ja pisamainen, aina palanut erittäin helposti ja rusketuksesta ei merkkiäkään. Olen käyttänyt korkeita suojakertoimia (30-50), lymyillyt varjossa ja silti palanut.
Viime syksynä aloitimme kokeilun syömällä reiluja määriä D-vitamiinia muutama viikko ennen lomaa. 3 viikkoa Karibialla meni ilman aurinkovoiteita, ei merkkiäkään palamisesta. Auringossa en makaa, rannalla olen aurinkovarjon alla ja jos olen pitemmän ajan ulkona, käytän hattua ja ohutta pitkähihaista mekkoa. Mutta tuli sitä nyt bikineissäkin juoksenneltua aika paljon. Pari kertaa sipaisin vähän BareMineralsin aurinkosuojaa (se pakkaus on paholaisen keksintö!), muuten ei mitään. 3 viikon aikana sain lisäksi kauniin päivityksen, vaikka se ei mikään tavoite ollutkaan.
Talven aikana jatkoimme D-vitamiinikuuria ja seuraava loma oli huhti-toukokuussa, taas 3 viikkoa Kanarialla. Sama tulos, nyt uskalsin olla vähän rohkeammin ulkona ja rusketuin enemmän kuin koskaan. Kerran iho punoitti ihan vähän parista kohtaa, mutta ei palanut kuitenkaan.
Tänä kesänä kotimaassa yritämme mahdollisuuksien mukaan tankata D-vitamiinia puolen päivän aikaan. Viltillä tulee makailtua aurinkoisina päivinä ja esim. PoriJazzeilla istuttiin ihan koko päivä auringonpaahteessa, mulla hihaton mekko päällä. Tämä ei olisi ikinä ollut mahdollista aikaisemmin, olisin saanut olla siellä viltin alla :D
Mieheni on aina ruskettunut helposti, ja makaa lomilla auringossa, mutta kyllä silläkin ennen olkapäistä ja nenästä kuoriutui nahka vaikka kuinka olisi rasvannut. Eipä enää.
On paljon mahdollista, että D-vitamiini sinänsä ei suojaa ihoa, kuten edellä mainittiin, mutta jollain tavalla se saa ihon/kehon suojaamaan itseään. Joku voi väittää muuta, mutta minä ainakin olen kävelevä todiste D-vitamiinin puolesta.
Mielenkiintoista! Kiitos paljon kun jaoit tämän kokemuksen, Kati. Täytyykin oikeasti alkaa häiriköidä lääkärituttavia ja kysellä, mikä salaisuus tuossa d-vitamiinin suojavuudessa on.
Ehkäpä kokeilen ensi talvena itsekin tankata enemmän karoteenia ja d-vitskua. :) En siltikään tiedä, uskaltaisinko antaa esim. kasvojeni olla ilman voidemuotoista aurinkosuojaa.
Voisi tietysti lukea tekstinsä läpi ennenkuin lähettää...
Miksiköhän kirjoitin tuohon kevään lomaan Kanarialla, kun en ole siellä koskaan edes käynyt? Karibialla piti sanoa...
Hei Sanni, osaisitkohan sanoa mikä ihotyyppi mulla on? Oon miettinyt, että onko se 3 vai 4. Ihoni on siis aika tumma jo luonnostaan ja rusketun myös hyvin. Mulla on ruskeat silmät ja hiukseni ovat tummat. En pala Suomen auringossa koskaan (ja siksi en myöskään käytä aurinkorasvaa). Ulkomailla ollessani oon palanut kerran.
Moi Tiina!
Asiantuntija en tässä asiassa ole, mutta veikkaisin että enemmänkin neloseen päin. Aurinkoihotyypit ei tietenkään ole mitään absoluuttisia, eli meitä ei voida jakaa tasan ykköseen, kakkoseen, komoseen jne. Sinä voisit olla 3 ja 1/2. :)
ÄÄÄÄÄ, Heikkilän sukulaiset ovat vallanneet blogin!
Minä olen syönyt 10 vuotta d-vitamiinia jatkuvasti eikä se estä auringossa palamista. Eiköhän tuokin ole vaan ihotyypistä kiinni.
En myöskään meinaa mennä alasti lumihankeen huhtikuussa!
täällä myös yksi, joka ei juurikaan käytä aurinkovoiteita. Ulkomaan matkoilla käytän, mutta kotimaassa en juurikaan. en ole löytänyt miellyttävää luonnollista aurinkovoidetta, muutakuin kylmäpuristetun kookosöljyn, jolla saatan rasvailla ihoani oikein helteisinä ja aurinkoisina päivinä. Syön 125 mikrogrammaa D-vitskua päivittän (en kesäisin), enkä pala. Vaalea ihoinen olen ja nätisti olen ruskettunut tänä kesänä :) Eli en luota aurinkorasvoihin ja niiden kemikaaleihin, niistä on ollut turhan paljon juttua, että ihosyövät on yleistyneet samaa rataa kuin aurinkovoiteiden käyttökin... en tosin ehdi makaamaan auringossa, mutta etenkin mökillä ollessani olen koko päivän ulkona puuhastelemassa toppi ja shortsit päälläni. Hyvä esimerkki oli, kun yhtä vaalea veljeni poltti itsensä punaiseksi kuin rapu (käytti juuri ostettua nivean sk 30) kun minä sivelin ihoni kokosöljyllä eikä palamisesta tietoakaan.. eli kyllä uskon D:n voimaan, aurinkohan on sitä tulvillaan ;)
Viimeisin kynsijuttu oli kesäkuussa joten toivottavasti kysymys ei täällä haittaa. Eli löytyykö OPIn nail envy-hoitolakkaa nykyään Suomesta? Luin vanhoja (2009) kirjoituksia ja niissä kerroit odottavasi tuotetta jenkeistä.
Kyllä Nail Envyä saa Suomesta, ainakin Sokoksella, Stockalla ja Kicksissä olen sitä nähnyt. Hinta jotain 27€ luokkaa. Jenkeistä tilatessa voi saada hyvällä tuurilla allle 10 eurollakin. Itse olen maksanut omistani n. 10€ luokkaa.
Ja jos sitä hoitolakkaa ei Suomesta löydy, niin voitko suositella joltain muulta merkiltä (ja Suomesta löytyvää) vastaavaa tuotetta ja mistä sitä voi ostaa?
milipili, kai tuokin on yksilöllistä kuten kaikki muukin, mutta ihotyypistä se ei tässä tapauksessa ole kiinni, koska uskon ettei juuri kukaan pala helpommin kuin minä aikaisemmin :)
Tuli mieleen että minkälaisia määriä ja minkälaista D-vitamiinia olet syönyt? Käsittääkseni sen pitäisi olla D3:sta ja viralliset suositukset ovat ihan naurettavan alhaisia. Talvisin ja ennen etelänlomia tankkaamme 4000 IU/vrk (käsittääkseni 100 mikrogrammaa, korjatkaa jos olen väärässä), lomien jälkeen kun kehon varastot ovat kunnossa & kesällä pilvisinä päivinä 2000 IU/vrk ja lomalla & kesällä aurinkoisina päivinä (kun saa tankattua luonnollisella tavalla) emme ota mitään purkista.
Näillä määrillä on tullut hyviä tuloksia!
D3, 5000 IU päivässä.
Tosin kaikki jotka ovat tässäkin postauksessa maininneet sen riittävän auringossa, eivät edes ota aurinkoa, tyyliin bikinit-päälle-ja-rantsuun!
Mä rasvaan itseäni tosi vähän. Ihotyypiltäni olen joku "punoittaa pitkän auringossa olon jälkeen + ei rusketu kunnolla + punapäägeenejä + tulee pisamia". En ole koskaan palanut "kunnolla". Tänä kesänä on ollut käytössä sk10-voide ja after sun (onko siitä mitään hyötyä?). Joskus on tullut käytettyä korkeampia suojakertoimia enempi, mutta se on sitten jäänyt.
Mä olen tosi laiska sen rasvauksen kanssa, että en jaksa tehdä sitä. Olen nyt ollut ulkotöissä, mutta kun tulen työpaikalle viime tipassa, niin en yleensä aamuisin kerkeä rasvata. Töissä en kuitenkaan ole koko aikaa suorassa auringossa enkä ole missään topissa joka päivä. Keskimäärin en siis viihdy auringossa enkä siksikään ole pitänyt rasvausta tarpeellisena. Toisaalta en myöskään osaa pelätä auringon vaaroja enkä halua käyttää turhia kemikaaleja.
Pakko antaa vinkki luonnonmukaisesta aurinkovoiteesta kasvoille (vaikka Sanni ei näin suuria kertoimia käytäkään). Eli Organic Young merkkinen face the sun moisturiser spf 15. Hieman yrttimäinen tuoksu mutta levittyy hyvin ja olen itse tykännyt kovasti. :) Löytyy ainakin Feel Uniquelta.
Itse en käytä aurinkovoidetta siksi, koska en ikinä oleile yhtäjaksoisessa auringonpaisteessa puolta tuntia pidempään, eikä ihoni pala vaikka pidempään olisinkin. Toki jos olen kauempaan yhtäjaksoisesti auringossa, niin silloin laitan jotakin 10-20-tasoista, ihoni ei pala melkein ollenkaan niin en tarvitse korkeaa kerrosta varsinkin jos muistan lisätä tuota matalakerroksisempaa rasvaa :)
- Hannavee
http://likoorikahvi.blogspot.com
Kaikkihan auringossa oleilevat ihmiset eivät ole pelkästään auringonpalvojia. Me, jotka teemme ulkotöitä, joudumme oleilemaan ainakin sen 8 tuntia auringossa päivittäin. Vielä kun iho on sellainen kalpea, hetkessä punoittava, ei siihen mitkään alle kympin voiteet auta. Ja tällaisissa lämpötiloissa fyysistä työtä tekevänä ei ihan pysty kyllä suojaamaan ihoaan kokonaan vaatteillakaan, sillä tuskaistahan se työnteko olisi. Siispä täällä käyttelen 50 suojakerrointa ja huivia/hattua ja hiuksillekin UV suojaa. Ja rusketun kyllä ihan hyvin noinkin korkealla suojalla.
Meillä kaikilla ei ole mahdollisuutta valita "vähän kerrassaan auringossa oleilua" :D
Erittäin hyvä pointti!
Hei, olen pitkäaikainen lukija, mutta ensimmäistä kertaa kommentoimassa ja on pakko tunnustaa, etten käytä kesällä lainkaan aurinkovoiteita. Syynä se että palan yleensä vain loppukeväästä tai alkukesästä. Ensimmäisen palamisen jälkeen en enää pala "kunnolla", vaan iho korkeintaan punottaa hieman ja palautuu normaaliksi n. tunnin varjossa olon jälkeen. Loppukesän ajan rusketun, mutta rusketus jää aika vaaleaksi, vaikka olen kesällä lähes päivittäin yli 6 tuntia suorassa auringonvalossa rullaluistemassa, uimassa, pelaamassa tennistä, jne. Syksyllä rusketus häviää nopeasti kun aurinkoiset päivät loppuvat ja ihoni muuttuu takaisin niin valkoiseksi, että kavereiden kanssa voi vitsailla albiinogeeneistä. :)
Mitä mieltä sinä muuten olet siitä, että voiko veden läpi ruskettua vai palaako iho herkemmin vedessä kuin maalla. Ollaan kavereiden kanssa tätä mietitty ja netissä on paljon risteäviä mielipiteitä kyseisestä aiheesta.
Veden läpi voi ruskettua. En muista kuinka syvälle veteen UV-säteet ulottuvat, mutta kyllä se nyt aika syvälle oli. Siis uidessa voi ehdottomasti palaa.
Yksi niistä 246:sta ihmisestä ilmoittautuu!
Pakko myöntää, että en vain jaksa käyttää aurinkovoidetta, vaikka olisinkin auringossa. Vaikka palan tosi herkästi, niin jotenkin se on ajanhukkaa käyttää rasvaa, sillä se lähtee pois hikoillessa tai uidessa, tai jos pukee vaatteet sen rasvatun alueen päälle. Se tuntuu vaan jotenkin ajan- ja rahanhukalta. Enkä kyllä varsinaisesti kovin paljoa auringossa oleskelekaan, näin niinkuin loppupeleissä, sillä en halua ruskettua.
Olen asunut Australiassa nyt 10 kuukautta ja täytyy kyllä sanoa, etten koskaan ole ollut näin kova rasvaamaan ihoani kuin täällä. Kesällä ulkona ei voi olla pidempään kuin 15 minuuuttia ilman rasvaa, (vaikka Suomessa palan erittäin harvoin)ja silloinkin sitä pitää lisäillä vähintään tunnin välein. Se mikä täällä on outoa, on ettei täältä saa aurinkovoidetta kuin 30 suojakertoimella! Kysyin asiaa ihan apteekista koska kaipasin Suomesta saatavaa 50 kertoimella olevaa rasvaa mutta ei, täällä maksimi on 30 vaikka aurinko on todella POLTTAVA.
Se voi johtua siitäkin, että ehkä Australiassa on sisäistetty se, että suojaavuusero SK 30:n ja SK 50:n välillä on aivan marginaalinen, siis joitain prosentteja vain. 50:llä ei siis saa kovinkaan paljon korkeampaa suojaa kuin 30:lla, mutta sitäkin enemmän kemikaaleja ihoonsa.