Meillä kaikilla on oma perustapamme tehdä meikki. Silmämeikin banaanivarjostuskin voi näyttää aivan erilaiselta, riippuen siitä kuka sen tekee. Ystävälläni Leenalla ja minulla on hyvin erilainen tapa tehdä silmäluomen perusvarjostus, ja itse olen niin jumittunut omaan tyyliini että oli oikein mielenkiintoista päästä tarkastelemaan lähietäisyydeltä toisenlaista tapaa varjostaa. Leenalle taas minun tapani tuntui vieraalta.

Keksin, että tekisimme saman meikin omalla tyylillämme Leenan silmiin. Meikkiin käytettiin kahta vaaleaa luomiväriä (Inglotin vanilja ja valkoinen, ei kuvassa), kahta ruskeaa ja yhtä harmaata. Yläluomen rajaus tehtiin Make Up Storen kakkueyelinerilla, ja alasisärajaus Urban Decayn Zero-kynällä.

Leena aloitti tekemällä ensimmäisenä yläluomen rajauksen. Hän jatkoi levittämällä Safaria koko liikkuvalle luomelle, ja teki sen jälkeen luomivaon ja ulkonurkan varjostukset. Vaaleat sävyt hän levitti vasta viimeisenä, valkoista sisänurkkaan Safarin päälle ja vaniljaa kulmaluulle.

Minä aloitin sipaisemalla luomen sisänurkkaan valkoista ja taputtelemalla loppuluomelle vaniljaa. Vedin sen jälkeen päälle Safaria aivan sisänurkkaa lukuunottamatta, ja tein sitten luomivaon ja ulkonurkan varjostukset. Laitoin Night Manouvresia sekä luomivakoon että ulkonurkkaan, ja Crow'ta vain ulkonurkkaan. Sen jälkeen häivyttelin rajat vaniljalla, ja tein rajauksen viimeisenä.

Leenan meikkaustyyli on todella pikkutarkka, ja tulos näyttää huomattavasti huolitellummalta kuin minun. Leena käyttää varjostuksiin pienenpientä, tylppää rajaussivellintä (!), jolla minä en ikinä saisi aikaan noin kaunista häivytystä (tai oikeastaan minkäänlaista häivytystä). Ulkonurkan varjostuksen ja rajauksen Leena lopettaa eksaktisti pystyyn linjaan siihen mihin yläluomi päättyy, melkein kuin "seinään". Leena tekee lisäksi myös yläsisärajauksen (mikä entisestään intensifioi katsetta).

Minä teen varjostukset keskikokoisella flat shader -siveltimellä ja/tai pullealla häivytyssiveltimellä suurpiirteisemmin. Vedän varjostuksen aina ulkonurkan yli ja häivytän pehmeäksi. Samoin rajauksen vedän ulkonurkan yli, mieluusti siipimuotoon. Yläsisärajausta käytän vain harvoin, yleensä vain tummien smoky-meikkien yhteydessä.

Aika mielenkiintoista vertailla meikkaustyylejä, ainakin minusta! Minullekin tuli halu opetella tuo Leenan "tiukka" varjostus, vaikkei se minun silmieni malliin niin sovikaan.

Mitäs mieltä te olette tästä kokeilusta? Kumpaanko varjostustyyliin oma tyylinne kallistuu?

Ehdinpäs kuitenkin postata "jo" nyt...! :)

Ajattelin mahdollisesti kyllästyttää teitä taas pienellä Ahvenanmaa-raportilla sadonkorjuujuhlien merkeissä (häh - voiko olla tylsempää??), mutta ensin hieman toisenlaista satoa viikonlopulta. Teimme ystäväni Leenan kanssa toisillemme makeoverit sunnuntaina, ja tässä sivellinleikkien tulos.

Leenalla on jo before-kuvassa tehtynä meikkipohja; Lauress Ethereal sävyssä Neutral Radiant. Valmiissa meikissä poskipuna Rimmelin Santa Rose, ja silmämeikki MACin sävyillä.

Luomen sisänurkassa Pink Freeze, keskellä Creme de Violet, ulkonurkassa Trax ja kulmaluulla Shroom. Trax käyttäytyi Leenan silmissä hassusti (ainakin erilailla kuin mun); luomivärin pronssinen mikrohile asettui omaksi värialueekseen violetin sävyn ulkoreunalle. Alaluomella Trax näyttää lähes pelkästään pronssiselta. Yläluomen rajaus Inglotin musta geelieyeliner, alaluomen sisärajaus Bourjoisin tummanharmaa kajal. Kulmat Leena teki itse, niissä on kestovärjäys + Rimmelin kulmakynää sävyssä 002 Hazel + Lumenen harmaata luomiväriä.

Leenan matkameikit. Kukas tässä on meikkifriikki? ^_^ Mulla on mukana vain kaksi MACin neljän sävyn palettia ja kolme sivellintä.

Leenan mulle Inglotilla tekemä meikki. Huomatkaa tavallista paksummat kulmakarvat, jotka ovat myöskin Leenan käsialaa. :D

Syyskuu on ehkä parasta aikaa matkustaa Kreikkaan. Suomessa on tuolloin jo kylmää ja syksyistä, mutta Kreikassa vielä täysi kesä päällä ja 30 asteen helteet. Syyskuu on kuitenkin useissa paikoissa jo "low season", mikä tarkoittaa esim. majoituskustannusten tippumista jopa puoleen. Turisteja on myöskin huomattavasti vähemmän kuin heinä-elokuussa, joten saatat saada jonkun upean rannan vaikka kokonaan itsellesi. Niinkuin me olemme tällä reissulla kokeneet.

Tässä hieman lomaterveisiä Elafonisoksen pikkusaarelta kuvien muodossa. Tästä tulikin itse asiassa aika pitkä blogiloma, silla postaustaukoa jatkuu aina ensi viikon lopulle. Täältä Kreikasta menemme melkein suoraan Ahvenanmaalle viettämään viikonloppua sadonkorjuujuhlien merkeissä, ja sitten mulla on vielä parin päivän koulutuskin ennenkuin pääsen kotiin ja sorvaamaan uusia blogiposteja.

Simos Beach.

Elafonisos Town, saaren ainoa kylä. Asukasluku n. 300.

Kreikkalainen ystäväni Marianna.

Illallinen.

Näköala kylän yli manner-Kreikkaan hotellimme terassilta. Elafonisos on niin lähellä mannerta että lauttamatka kestää vain 15 minuuttia.

Elafonisos by night.

Saari on tunnettu erityisen hienohiekkaisista, vaaleista rannoistaan ja turkoosista vedestään. Täällä kelpasi uida!

Aurinkoooooooo...!!!!

Mä sitten riehuin rannalla siihen tyyliin, että jo paranemassa ollut flunssani otti takapakkia, ja seuraavana aamuna heräsin yskän ja uuden nuha-aallon kanssa.

Meikkihöpötys-ilta hotellin terassilla. :) Marianna "lukee" blogiani (eli katsoo kuvia koska ei osaa suomea) ja tuntee meikkifriikkeyteni. Hän oli ottanut reissuun mukaan koko meikkivarastonsa esitelläkseen sen minulle.

Kaikki meikit mahtuvat yhteen pussukkaan.

Joukosta löytyi myös yksi MACin luomiväri, jonka Marianna esitteli ylpeänä. Sävy on Pink Venus, ja Marianna ihmetteli miten siitä lähtee niin huonosti väriä kun kyseessä on sentään minun niin paljon hehkuttamani MAC. Ikävä kyllä Pink Venus on lustre-koostumusta, joka on tunnetusti MACin laaduista se heikoin. Ohjeistin Mariannaa välttämään lustrea tulevaisuudessa! ^_^

Nopea 15 minuutin ehostus. Marianna ei käytä tummaa luomiväriä tai poskipunaa, joten laitoin hänelle tummaa siniviolettia luomiväriä siniharmaalla rajauksella ja henkäyksen vaaleaa roosaa poskipunaa. Meikki on superkevyt, mutta eron huomaa.

Tällä hetkellä olemme Ateenassa, ja myöhemmin tänään suuntaamme Eviaan jossa hyödynnämme parin yön verran äkkilahtöpakettiimme kuuluvaa majoitusta.

Huomioita kosmetiikasta Kreikassa:

- Täällä myydään erittäin monia edullisempia meikkimerkkejä joista Suomessa ei ole tietoakaan. Voisin vaikka vannoa, että merkkejä on tullut lisääkin sen jälkeen, kun viimeksi olin täällä kaksi vuotta sitten. Meikit ovat myös huomattavasti värikkäämpiä kuin Suomessa.

- Täällä käytetään paljon enemmän luomiväriä kuin Suomessa. Kauppojen myyjättärillä on poikkeuksetta kaikilla viimeistelty ehostus johon kuluu hieno silmämeikki. Myös kaduilla näkee näyttäviä silmämeikkejä enemmän kuin Suomessa.

- Kosmetiikka on pääsääntöisesti kalliimpaa kuin Suomessa. Jopa edulliset merkit kuten L'oreal.

Kaksi malvan sävyistä meikkiä Diorilla. Malva on muuten minusta jotenkin hassu ja vaikeasti määriteltävä värisävy, enkä edes ennen tiennyt minkä värinen se on ennenkuin aloin törmata sanaan 'mauve' meikkituotteissa. Wikipedia tietää kertoa, että "malva on vaalea laventeli-liilan sävy, harmaampi ja sinisempi kuin mitä vaalea magenta olisi."

Kuten taannoisessa Diorin lookkipostauksessa totesin, en oikein innostunut Misty Mauve -paletista. Tein sillä koemeikin, ja tulos oli juuri odottamanilainen. Jotkut lukijat kertovat erottavansa Misty Mauvessa selvästi jopa vaaleanpunaisen sävyn, mutta minun ihollani ei vaaleanpunaisesta ole tietoakaan. Kokonaisuus oli harmaanliila meikki, ja kaikki tummat sävyt sulautuvat toisiinsa.

Misty Mauve, kuva lainattu Temptaliasta.

Meikissä vasemman ylänurkan vaaleaa (siis sitä toisten mielestä vaaleanpunaista) sisänurkassa, oikean ylänurkan harmaanliilaa loppuluomella, oikean alanurkan hohtava malvabeige luomivaossa ja keskimmäinen, tumma liila sävy ripsirajassa violetin kynärajauksen päällä. Vasemman alanurkan vaalea kulmaluulla.

The Mauves. Paletti on vähintään viisi vuotta vanha, sillä tämän mallin jälkeen paletin hylsy on uudistettu kaksi kertaa. Ostin paletin eBaysta.

Paletin vaalein sävy (oikea alanurkka) luomen sisäpuolikkaalla, tummin sävy (keskimmäinen) ulkonurkassa, vasen ylä- ja alanurkka luomivaossa. Rajaus Rimmelin Enchanted-kynä jonka päälle vedetty paletin tummaa violettia.

Mä tykkään The Mauvesista enemmän, koska siinä on punertavia sävyjä jotka sopivat minulle harmaita paremmin. Lisäksi satiininen kostumus on enemmän mieleeni kuin Misty Mauven hohtava.

...

Terveiset muuten Kreikasta! Pääni ei ihme kyllä räjähtänyt lennolla, vaikka olenkin edelleen ihan tukossa. Ensimmäinen päiva 36 asteen lämmossa kera flunssan ei ollut mikään paras mahdollinen tunne, mutta olen jo paranemaan päin. Viikonloppuna suuntaamme Peloponnesokselle ja Elafonisoksen pikkuiselle saarelle jossa on kuulema valkoiset hiekkarannat. On kyllä ihanaa olla taas Kreikassa!

(Tämä postaus oli jo melkein valmiina ennen Suomesta lähtöa!)

Ihonhoitohaastattelussa Mr Karkkipäivä.

Mitä ihonhoito sinulle merkitsee?

Parranajoa. Ja sitten jonkun balsamin käyttöä.

Onko ihon puhdistus ja kosteutus turhaa hössötystä?

No yleensä kyllä.

Miten niin?

Se on miehille varsin pinnallinen tapa osoittaa itselleen huolenpitoa.

Ettei ole kyse vain laiskuudesta?

Ei. En koe mitään tarvetta ihon hoitamiseen. Tosin voin myöntää käyttäneeni joskus jääpalaa silmäpusseihin krapula-aamuna. Lasketaanko se ihonhoidoksi?

Ei. Olet ihan toivoton. Ostin sinulle kerran Lumenen kasvojenkuorinnan ja se on edelleen lähes käyttämättömänä kylppärin kaapissa. Tästä on joku kolme vuotta.

No näin taisi päästä käymään. Mun iho meni siitä vaan huonoon kuntoon, tuli näppylöitä. Ihan niinkuin kosteusvoiteista.

Huokaus.

Käydäänkö teilläkin joskus vastaavia keskusteluita? Miksi miesten on niin vaikea omaksua yksinkertaista kasvojen pesua ja kosteutusta osaksi päivittäistä rutiinia? No, jos iho ei ole yhtään kuiva niin voin ehkä ymmärtää, ettei mies koe tarvitsevansa siihen mitään voidetta, mutta puhdistus olisi kyllä erittäin tärkeää. Etenkin kun miesten iho on yleensä öljyisempi kuin naisten. Olen jo luovuttanut oman mieheni suhteen ja lohduttaudun ajatuksella, että kai se naama kuitenkin puhdistuu päivittäin suihkussa.

Mr Karkkipäivän ihonhoitotuotteet. Lumenen kuorinta joutaisi varmaan jo roskiin, mutta Biothermin High Recharge -voiteen (sekin lahja minulta) mies oli peräti ottanut mukaan kesän vuoristoreissulle . "Ettei iho menisi ihan riekaleiksi ankarissa olosuhteissa." Tuubia oli kuitenkin muistettu käyttää ehkä kolme kertaa.

Tiedän, että miehekkeeni tykkää kuitenkin hemmottelusta, joten ostin hänelle syntymäpäivälahjaksi lahjakortin kosmetologille...!! Kyllä! Tällä viikolla mies vihdoin varasi käsittelyn, ja minä olin mukana hetken verran napsimassa kuvia ja kyselemässä fiiliksiä. Ymmärrettävistä syistä mies protestoi sitä vastaan, että hänestä julkaistaan jotain kauneushoitolakuvia kosmetiikkablogissa, joten käsittelin kuvat tunnistamattomiksi.

Miehen "vuosihuoltoon" kuului ihon puhdistus, timanttihionta, höyrytys, mekaaninen puhdistus, naamio ja hoitovoide. Timanttihionta kuulosti jännältä ja kiinnosti minua eniten. Kuvittelin, että kyseessä on joku tosi stydi menetelmä, mutta itse asiassa timantti kuoriikin ihoa vain hyvin kevyesti. Toimenpide näytti hauskalta. Iho käydään läpi kuin pienellä imurin suuttimella, jonka suulla on timanttirengas. Samalla kun timantti kuorii, alipaine imee mukanaan kuolleet ihosolut. Miehen mukaan hionta tuntui siltä, kuin joku imuroisi kasvoja. Se ei ollut rentouttavaa, muttei epämiellyttävääkään.

Poistuin siinä vaiheessa kun ihoa alettiin höyryttää. Haastattelin miestä illalla hoidon kulusta, ja olin vähän pettynyt kun hän sanoi ettei hoito sinänsä tuntunut kovin rentouttavalta. Mustapäiden puristelu oli kuulema kamalan kivuliasta! ^_^ Ja sen jälkeen naamio sai ihon kirvelemään. Kysyin, tuntuiko iho miehen mielestä nyt jotenkin erilaiselta, ja mies myönsi että se oli sileämpi. Ja kyllä mun sormiin ainakin tuntui huomattavasti sileämmältä! Eli jotain vaikutusta toimenpiteellä sentään oli, vaikken ilmeisesti edelleenkään onnistunut sytyttämään miehessä kipinää ihonhoitoon.

Ehkä yritän pikkuhiljaa ujuttaa saunailtoihin jotain mutanaamiorutiinia. Miehet eivät vain tajua, että ihonhoito voi olla kivaa...!

Mites teidän miehet? Löytyykö putsaria, naamarasvaa tai peräti silmänympärysvoidetta?

Esittelyssä uusi meikkinurkkaukseni asuntomme parvella. No, uusi ja uusi, mehän muutettiin jo helmikuussa, mutta meikkinurkkaus saavutti lopullisen muotonsa vasta kesän aikana. Ja nyt kun parvella on vihdoin kaiteet, niin siellä viitsii ollakin...! ^_^

Meikkipöydän lamput asennettiin heinäkuussa, ja ensin olin sitä mieltä että valo ei ollut tarpeeksi kirkas tarpeisiini. Olen tottunut meikkaamaan ikkunan ääressä luonnonvalossa, mutta koska se ei nykyisessä asunnossamme oikein onnistu, joudun turvautumaan keinovaloon. Olin ottanut selvää, että valoteholtaan 940 lm (lumen-arvo) toistaa värit kaikkein luonnollisimmin, mutta sähköliikkeessä myyjät suosittelivat ottamaan vähemmän kirkkaat lamput. 940 lm näyttää kotiympäristössä kuulema melkein siniseltä. Otin sitten 820-lamput (vastaavat päivänvaloa), ja ne olivat minusta ensin liian keltaiset, mutta nyt olen tottunut niihin. Ovat ainakin paljon kirkkaammat ja paremmat kuin kylppärin valot!

En tiedä miettiikö kukaan muu meikkailija valoa yhtä paljon kuin minä. Se on mulle tosi tärkeää. Töissä meillä on meikkipisteessä erittäin keltaiset peilivalot, ja mun on sammutettava ne joka kerta kun meikkaan asiakasta. Muut ihmettelevät tätä, mutta ei kai nyt esim. jotain meikkivoiteen sävyä voi valita keltaisessa valossa? Ei voi ei.

Ensin meikkinurkkaus näytti tältä.

Sitten korvasin Myken-peilin Tysnesillä (molemmat Ikeasta), ja vaihdoin vähän laatikoiden järjestystä. Tysnes on jämerämpi eikä kaadu yhtä helposti kuin Myken. En loppujen lopuksi halunnutkaan seinään kiinnitettyä peiliä, sillä tykkään meikata nenä kiinni peilissä. :) On kätevää kun peiliä voi siirrellä haluamalleen etäisyydelle.

Pöytä on Ikean Vinstra, josta on irrotettu ruma pyöreä peili ja vetimet on nekin korvattu nätimmillä. En itse asiassa tykkää Vinstran materiaalista yhtään, mutta se oli ainoa joka sopi nurkkaan kokonsa puolesta.

Pöydän alla on Bauhausista ostettu klassinen työkalupakki, jota moni meikkialan ammattilainen (kuten myös harrastaja) käyttää meikkipakkina. Pakki lienee monelle tuttu myös muista kosmetiikkablogeista.

Vetolaatikkoon mahtuu suurin osa meikeistäni. Jihuu! Mulla ei siis loppujen lopuksi ole todellakaan mitenkään älyttömästi meikkejä.

Bauhausista ostetussa lokerikossa asuu paljon pientä meikkitilpehööriä, kuten voidemaisia luomivärejä ja mineraalimeikkisampleja.

Pakista löytyvät loput meikkini. Täällä majailevat mm. Diorit ja luonnonkosmetiikan meikit.

Ensi viikolla blogissa voi muuten olla hiljaista, sillä me lähdetään perjantaina ukkokullan kanssa äkkilähdöllä Kreikkaan. On tietysti elämän ironiaa, että mä tulin mielettömän kipeäksi juuri nyt, kun on reissu edessä. Oltiin suunniteltu jo monta kuukautta sitten, että lähdetään viikolla 37 jonnekin halvalla viime hetken lähdöllä, kun tämä on mun ja miehen ainoa yhteinen vapaaviikko koko vuonna, ja enköhän mä sitten sairastu. Jes.

Kaksi versiota syksyisestä meikistä; toisella puolella lämmin, toisella kylmä. Olen aiemminkin tehnyt tällaisia lämmin vs. kylmä -kokeiluita, en tosin muista olenko blogissa niitä julkaissut.

Silmämeikkiin on käytetty Estee Lauderin uudistuneita Pure Color - luomivärejä, kasvoilla Lily Lolon In The Buff -meikkipohja. Viileällä puolella poskipunana Cliniquen Iced Lotus ja huulipunana Make Up Storen Seduce, lämpimällä puolella poskipunana Laveran poskipuna nro. 2 ja huulipunana Make Up Storen Cute.

Estee Lauderin uudistuneet luomivärit on jaoteltu neljään koostumukseen tai "finishiin"; satin, shimmer, metallic ja matte. Matte-sävyjä on vain kaksi, lämmin tummanruskea Chocolate Bliss ja ruskea luumu Provocative Plum. Metallic-sävyihin on lisätty kevyesti mikroglitteriä. Kuvasta puuttuvat meikkeihin käytetyt vaaleat satin-korostussävyt Sugar Biscuit ja Ivory Slipper, sekä vaaleanpunainen sävy Candy Crave. Sävy 52 Sizzling Copper on THE sävy korostamaan sinisiä silmiä, aivan upea! Muistuttaa paljon MACin loistavaa Amber Lightsia, sillä erolla että Amber Lights on hieman punertavampi.

Kaikki sävyt uudistetussa Pure Color -solovalikoimassa eivät ole täysin uusia, vaan suosituimmat sävyt vanhasta valikoimasta seurasivat mukana ja saivat vain uuden nimen (esim. Tea Biscuit -> Sugar Biscuit, Ivory Box -> Ivory Slipper, Camouflage -> Safari Green).

Lämpimässä meikissä luomen sisäpuolikkaalla ja kulmaluulla Sugar Biscuit, luomen keskellä ja luomivaossa Sizzling Copper, ulkonurkassa Chocolate Bliss ja alaluomella Chocolate Blissin seurana Safari Green.

Kylmässä meikissä luomen sisäpuolikkaalla Candy Crave, luomen keskellä ja luomivaossa Provocative Plum, ulkonurkassa Black Crystals ja kulmaluulla Ivory Slipper.

Molemmat silmät.

Myös Trendi-lehdessä on lähdetty tekemään luonnonkosmetiikkakokeilua. Toimittaja käytti pelkkää luonnonkosmetiikkaa kahden kuukauden ajan, ja raportoi kokemuksistaan syyskuun numerossa. Artikkeli on oikein hyvä, vaikka siellä annetaan mm. yövoiteen käytöstä vähän väärä kuva. Toimittaja antaa ymmärtää, ettei luonnonkosmetiikassa ylipäätään käytetä yövoiteita, vaikka tosiasiassa rasvaton yöhoito kuuluu vain harvojen merkkien hoito-ohjelmaan, kuten Dr. Hauschkan. Lukuisien muiden luonnonkosmetiikkamerkkien valikoimaan yövoide kyllä kuuluu.

Toimittajan kokemukset ovat varsin positiivisia, ja hän kertoo seikkaperäisesti miten iho käyttäytyy kokeiluviikkojen edetessä. Sain artikkelista jopa vinkin, nimittäin Acorellen ruusudeodorantin.

Teille muuten minulta vinkkinä, että Kickseissä on koko luonnonkosmetiikkavalikoima -20% syyskuun loppuun saakka. Tiedän, että monet tilailevat varmaan Weledaa ja Hauschkaa halvemmalla netistä, mutta esim. Estelle & Thildiä ei saa nettikaupoista. Ja ei, tämä ei ole mikään Kicksin tai E&T:n sponsoroima mainostus, vaan mä vain symppaan Estelle & Thildiä niin että haluaisin useampien tutustuvan sarjaan. Pieni merkki suurien varjossa!

Ainiin. Arvatkaa mitä? :)

Nyt kun syyskuu ja Uuden Mustan kuuden vaatteen haaste on pyörähtänyt käyntiin, en malta olla kirjoittamatta vielä muutamaa riviä asiasta. Katsoin äsken Yle Areenasta pätkän Aamu-TV:stä jossa Pupulandian (aina niin suloinen!) Jenni, Uuden Mustan Terhi ja Vihreät Vaatteet -blogin Anniina puhuvat haasteesta. Keskustelu herätti minussa hämmennystä. Voitte ymmärtää, millainen juntti olen, kun en millään lailla voinut samaistua keskustelijoiden "huolen"aiheisiin.

6 vaatetta / 30 päivää. Mikä tästä yhtälöstä tekee niin haastavan? Keskustelussa nousi esiin mm. se, "pystyykö ihminen olemaan tyylikäs, vaikka hänellä on koko ajan sama kolttu päällä?" Samoin haasteellista on uusien yhdistelmien luominen, kun käytössä on vain kuusi vaatetta.

Käsitän, että en ymmärrä tyttöjen keskustelua, koska en ilmaise itseäni vaatteilla. Minulle vaatteet ovat pelkistetyimmillään vain sitä, että saan jotain lämmintä päälle. Totta, lämmitän itseäni mieluummin nätillä, yksivärisellä ja tyköistuvalla neuleella kuin kirjavalla, 90-luvun alun XXL-kokoisella perunasäkkivillapaidalla, mutta siihen vaatetietoisuuteni sitten jääkin. Minulle riittää se, että päälläni olevat vaattet ovat neutraaleita, siistejä sekä vartaloni malliin ja vuodenaikaan sopivia. Ajatus siitä, että miettisin joka päivä erilaisia asukokonaisuuksia, on vieras. Olen usein miettinyt, mikä minussa on vialla, kun en ole kiinnostunut muodista. Mutta ei minussa ole mitään vialla. Muoti on itseilmaisun väline, ja minä ilmaisen itseäni muilla tavoilla.

Kertokaahan, eikö ihminen todellakaan voi olla tyylikäs, jos hänellä on joka päivä sama paita päällä? Jos paita itsessään on tyylikäs, miksi se muuttuu tyylittömäksi päivittäisellä käytöllä? Ihan hullua, että vaatteet voivat määritellä meitä näin! Hullua, että on tuhansittain ihmisiä, jotka ihan ahdistuvat siitä jos eivät saa pukea joka päivä päälleen eri vaatteita kuin edellisenä päivänä.

Yhdellä parhaista kavereistani (miespuolinen) on lempivaate. Vihreät sammarit. Hän käyttää niitä lähes koko ajan, vaihtaen välillä ehkä ruskeisiin sammareihin tai silloin tällöin peräti farkkuihin. En ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, sillä sammarit istuvat niin hyvin hänen tyyliinsä. Kunnes eräänä päivänä kaveri otti asian itse puheeksi. Hänellä on kuulema neljä paria samoja vihreitä samettihousuja. Minua hymyilytti, sillä lailla positiivisesti. Aivan loistavaa.

Sammarikaverini on suosittu ja sosiaalinen heppu ja trendikkäässä työssä, eikä kenellekään tulisi mieleenkään pitää häntä tyylittömänä vaikka hän saapuukin bileisiin aina samoissa vaatteissa. Vaatteet eivät tee tyyliä, vaan ihminen niiden sisällä.

Minulla ei ole muodikkaita vaatteita, ja tälläkin hetkellä olen pitänyt samaa H&M:n violettia neuletta viikon. Se on ihan ok. Myös se on ok, että jollekulle toiselle vaatteet ovat intohimo ja persoonallisuuden jatke. En silti anna Uuden Mustan kaltaisten muotihaasteiden uskotella, että samaan vaatteeseen pukeutuminen on jotenkin erikoinen uhraus, ja että on haasteellista näyttää hyvältä siinä samassa violetissa neuleessa päivästä toiseen. Give me a break!

Ostin tänään Gina Tricotista kaulahuivin. Kääreen. Shaalin. Vai mikä ihme tämä on. Olen käyttänyt sitä jo näin monella tavalla! :) *

*) Huumoria.