Jaoin loput neljä keltameikkiä kahteen postaukseen kun näistä tuli useampia kuvia. Ei tule ns. liikaa materiaalia kerralla..! ^_^ (Fiksuna tyttönä olisin tietty jakanut kaikki kuvat eri postauksiin, ja saanut näin koko ensi viikon postaukset hoidettua kerralla... :p)
Osan 2 ja 3 meikit ovat enemmän ilta- tai juhlameikkien tyylisiä, ja niihin on käytetty useampia sävyjä ja alaluomen rajauksia.
1. Keltaista + vihreää. Keltainen tuttuun tapaan MAC Bright Sunshine, luomivaon sisäkaaressa vaaleaa vihreää IsaDoran Blooming Spring -paletista, luomivaon ulkokaaressa Make Up Storen Eclipse, luomen ulkonurkassa MAC Humid ja rajaukset Indelible Creme Eye Shadow Forest. Rajauksen metallinen hohto tuo meikkiin kivan efektin, kun meikki muuten on vähäshimmerinen.
...
2. Keltaista + violettia + tummansinistä. Enpä muuten luovuttanutkaan keltaisen & sinisen suhteen edellisen postauksen meikkikokeilun jälkeen. Kasari- tai "Ruotsinlippu"sininen eivät todellakaan ole parasta seuraa keltaiselle, mutta violettiin taittava, kylmä tummansininen onkin ihan eri stoori. Sanni sanoo: käy! Ja aivan mahtavasti!
Luomella jälleen MAC Bright Sunshine, luomivaossa Make Up Storen Elf, luomivaon sisäkaaressa ja alaluomen sisänurkassa vaaleaa harmaanviolettia Diorin Bleu Denim -paletista (käytännössä melkein samansävyinen kuin Elf mutta hohtavampi), paksut rajaukset tummansinisellä Diorin Bleu Denim -paletista ja sisärajaus Yves Rocherin tummansininen kynä.
Tämä viimeinen nousi kyllä mun kaikkien aikojen lemppareiden joukkoon!
Olen nyt pari viikkoa meikkaillut lähes joka päivä yhdistelmällä keltainen + joku muu väri. Keltaisena olen käyttänyt joka meikissä MACin ihanaa Bright Sunshine -sävyä. Keltameikkikuvia kertyi yhteensä 9 kappaletta, ja osassa 1 näemme simppelimmät, arkisemmat versiot jotka yhtä lukuunottamatta on toteutettu vain kahdella sävyllä.
Kyllä huvittaa miettiä ajatuksiani keltaisesta luomiväristä vielä vuosi sitten. Tässä postauksessa epäilen, että Bright Sunshine tulee jäämään vain myöhäisiltojen meikkikokeiluihin.... toisinpa kävi! :) On se vaan jännä miten melkein mihin tahansa sävyyn tottuu ja siitä voi alkaa tykkäämään. Keltainen on mun mielestä loppujen lopuksi tosi helppo ja "kilttikin" sävy, ja käy vaikka minkä kanssa.
Tässä teille värikimara!
1. Keltainen + turkoosi. Bright Sunshine + MAC Shimmermoss.
2. Keltainen + fuksia. Bright Sunshine + fuksiaa Diorin Rose Gipsy -paletista.
3. Keltainen + sininen. No ei toimi, tämä ei toimi. Ainakaan tällaisella "kasarisinisellä". Bright Sunshine + sinistä Diorin Myriad-paletista (häivyttyi ihan sairaan huonosti).
4. Keltainen + vaaleanpunainen + violetti. Bright Sunshine + luomivaossa MAC Swish ja luomivaon sisäkaaressa MAC Beautiful Iris.
5. Keltainen + violetti. Bright Sunshine + Inglot AMC Eyeshadow 66. Violetin geelirajauksen (Indelible Venomous) päälle vedetty Make Up Foreverin 92.
.
Ja tänään U2!
P.S. Vastaa uuteen ikäkyselyyn. Edellisen tein kesäkuussa 2009, jolloin siihen vastasi muistaakseni runsas 200 ihmistä. Lukijoita on tainnut tulla sen jälkeen lisää, joten kysely on aika uusia. :) Ikärakenne on kiinnostava juttu.
Kysymys: "Tämähän on olevinaan meikkiblogi, eikö? Miksi postaat meikkikuvia koko ajan vaan harvemmin? Kuvauksessakin lukee että blogin pääpaino on meikkauksessa ja meikkikuvissa - kannattaisiko teksti vaikka kohta muuttaa..?"
Vastaus: Ihan totta, että meikkikuvia tulee nykyään harvemmin. Totuus on, että en ole innostunut kuvien otosta enää samaan malliin kuin blogin alkuaikoina. Meikkaan tällä hetkellä mielelläni vanhoilla, hyväksi havaituilla komboilla, joita ei ole mitään mieltä kuvata blogiin yhä uudestaan ja uudestaan. Vietän myös entistä useammin päiviä täysin ilman meikkiä.
Kysymys: "Jahas. Oletpa tylsä. Aiotko sitten lopettaa meikkikuvien postaamisen kokonaan?"
Vastaus: En aio. Niitä vain tulee (ainakin tällä hetkellä) harvemmassa tahdissa kuin blogin alkuaikoina. Viimeisen viikon ajan olen ottanut kuvia keltainen-teemapostausta varten, ja aikeissa on myös tehdä meikkiä Diorin syyslookin tuotteilla, bareMineralsilla ja Estee Lauderin uusilla luomiväreillä. Olen edelleen yhtä innostunut meikkauksesta kuin ennenkin, olen vain huomannut ettei minusta ole pelkän meikkikuvablogin pitäjäksi.
Kysymys: "Okei. Saako vielä kysyä yhtä juttua?"
Vastaus: Ole hyvä vaan.
Kysymys: "Miksi laitat blogiin kuvia kynsistäsi, kun ne ovat kaikkea muuta kuin kuvaukselliset? Ja lakkauksesikin ovat tylsän yksivärisiä? Voisitko vaikka opetella koristelemaan kynsiäsi tai viilaamaan ne nätimpään muotoon?"
Vastaus: Laitan blogiin kynsikuvia esitelläkseni tiettyjen lakkojen sävyjä, en kynsiäni. Toisaalta jotkut kynsikuvat menevät karuudessaan viihteestäkin. En osaa viilata kynsiäni, olen yrittänyt ja muoto on edelleen yhtä ruma. Koristelu taas ei ole koskaan ollut minun juttuni, minulla ei riittäisi siihen aikaa eikä kärsivällisyyttä. Olen aina pitänyt eniten yksivärisistä kynsistä.
Toteamus: "Selvä. No ei tässä sitten muuta. Yritähän nyt tsempata meikkailun kanssa! Hyvää syksyä!"
Vastaus: Kiitos! Joo, yritetään.... :) Mielellään kuitenkin kirjoittelen blogia, vaikkei olisikaan aina uusia meikkikuvia.
Terv. Sanni - nyt myös meikittömänä light-versiona.
Lukijatoiveena kuva oikean käden peukalonkynnestäni. Veikkasin pituutta runsaaksi kahdeksi sentiksi, mutta mittanauha kertoikin pituudeksi 3,4 cm.
Edit. Koska niin monet lukijat ovat järkyttyneet, niin lisätään tähän vielä tieto että kynteni ovat aina lakatut, eikä tätäkään kauhusapelia näe kukaan normaalisti naturel-tilassa. Paitsi nyt tässä kuvassa, joka ilmeisesti olisi pitänyt jättää julkaisematta. ^_^
Kävin maanantaina luonnonkosmetiikkahoitolassa nauttimassa Dr. Hauschkan rentouttavasta kasvohoidosta. Edellisestä kosmetologivierailusta onkin kulunut jo yli 10 vuotta....! Tätä hemmotteluhetkeä ei muuten sponsoroinut Dr. Hauschka (jos joku niin kuvitteli), vaan lystin kustansi sisareni palkkiona viikottaisesta koirien hoidosta. Kiitokset siis myös chihuahua-mussukoille!
Rentouttava hoito kesti 1,5 tuntia, ja siihen kuului jalkojen kylvetys, jalkojen ja käsivarsien kevyt hieronta, ihon syväpuhdistus, kasvojen lymfastimulaatio, ampulli, naamio ihotyypin mukaan, dekoltee-niska-hartia-hieronta, päivävoide ja monilihasvenytys. Olisin varmasti nukahtanut jo jalkojen hieronnan aikana, mutta en malttanut olla kyselemättä kosmetologilta hänen urastaan, valinnasta päätyä Dr. Hauschkaan ja hänen ajatuksistaan luonnonkosmetiikasta yleensä. Olen vain niin mielettömän kiinnostunut kaikesta...! :) Kosmetologi sanoikin, että harvemmin tulee juteltua näin paljon asiakkaan kanssa hoidon aikana, kun useimmat haluavat rentoutua ja nukahtavat.
Hoidossa käytetyt tuotteet olivat minulle tuttuja jo työni kautta, mutta ihan kaikkia en ollut aikaisemmin kokeillut. Ihoni syväpuhdistettiin puhdistusvoiteella (kostean hiekan näköinen, jauhettuun mantelipohjaan tehty voide) ja ihanan lymfastimulaation jälkeen kasvoihin hierottiin Ihokuuri N:n ampulli. Hauschkalla on kaksi 28 päivän ampullikuuria; normaalin ihon (N) ja herkän ihon (S). Kuureja käytetään tehohoitona muutaman kerran vuodessa ja ne ovat erityisen hyödyllisiä siirryttäessä normikosmetiikasta Hauschkaan, kun iho on tarkoitus totuttaa rasvattomaan yöhoitoon. Hauschkalla on myös muita ihokuureja erityistarpeisiin (mm. puberteetti-iholle sekä herkästi tulehtuvalle iholle), mutta niitä myyvät vain kosmetologit.
Kuva Dr. Hauschkan sivuilta
Lymfastimulaatio oli minulle ennalta tuntematon toimenpide. Kosmetologi stimuloi ihon sidekudoksen nestekiertoa rytmisin liikkein hellävaraisten kädenkosketusten ja pehmeiden siveltimien avulla. Siveltimet tuntuivat iholla jännältä (ensin kysyinkin että "mitä sun sormille oikein tapahtui," kun en tajunnut että ne vaihtuivat siveltimiin) ja niiiiiin rentouttavalta... tässä vaiheessa oli kyllä lähellä etten lähtenyt nukkumatin matkaan, mutta uteliaisuus piti minut kuitenkin hereillä.
Lymfastimulaation jälkeen iholle levitettiin herkän ihon naamio, joka tuoksui miellyttävästi kamomillalle. Naamion vaikuttaessa kosmetologi hieroi dekoltee-alueen sekä niskan ja hartiat. Lopuksi iholle laitettiin Kevyt Ruusuvoide (light-versio klassisesta ruusuvoiteesta), ja kosmetologi venytti jalkani ja käteni niin että ne elpyivät puolentoista tunnin makoilun jälkeen.
Hoidon aikana kosmetologi ehti myös tutkia ja analysoida ihoni, ja sain kuulla että ihoni on normaali ja erittäin hyvässä kunnossa. (Jee! :)) Poskipäillä iho on ohuempaa ja suonet hieman kuultavat läpi. Juttelimme hoidon aikana ihonhoitorutiineistani, ja kerroin mm. että en itse juuri koskaan käytä naamioita, koska en koe että ihoni niistä mitenkään hyötyy. Kosmetologi oli sitä mieltä että teen aivan oikein kun kuuntelen ihoni tarpeita, ja että on turha laittaa mitään hoitotuotteita jos iho ei niitä kaipaa.
Henkilökohtainen Dr. Hauschka ihonhoito-ohjelmani näyttäisi tältä:
Olin jo aikaisemmin arvioinut itse aika hyvin minulle sopivat Hauschka-tuotteet, ja sävyttävän päivävoiteen lisäksi olenkin tykännyt eniten juuri Kevyestä Ruusuvoiteesta. Vähän harmittaa kun Hauschkalla ei ole vaahtoavaa puhdistustuotetta, joihin olen niin koukussa.
Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihana käydä hoidossa, ja tästä pitäisi tehdä edes vuosittainen tapa. Pitäisi vaan buukata erikseen aina kaksi aikaa - yksi kyselyyn ja yksi rentoutumiseen...! ;)
Käyttökokemuksia kesän aikana hankituista luonnonkosmetiikkatuotteista.
(Ihonhoitotuotteeni kuluvat todella hitaasti, minkä vuoksi tässä blogissa ei päästä lukemaan tuotekokemuksista ihan niin usein kuin vaikkapa muuan Virven.... ;))
H&M:n ekokäsivoide oli ihan hyvää, mutta sen seuraajaksi hankkimani Santen bio-oliivi+inkivääri-käsivoide on aivan loistavaa. H&M:n voiteeseen verrattuna Santen koostumus on ihanan raikas. Se imeytyy hetkessä ja kosteuttaa tehokkaasti. Tuoksu on miellyttävä ja tuttu Santen Natural Basics -sarjasta, josta minulla on entuudestaan puhdistusemulsio. Hintaa tällä 100ml:n tuubilla on vain 6,90€ (mikä on luonnonkosmetiikaksi jo todella halpaa!).
Badger- eli tuttavallisesti Mäyrä-sarjasta olen nyt käytellyt säännöllisesti kynsinauhavoidetta. Sheavoita sisältävä keltainen balsami pehmentää tehokkaasti kuivia kynsinauhoja. Voide myös tuoksuu jotenkin ihanan rauhoittavalle, ja sopii hyvin osaksi illan nukkumaanmenorutiinia. Tuoksu muodostuu kurjenpolven, mandariinin, sitruunaruohon, kardemumman, rosmariinin ja litsean eteerisistä öljyistä.
Mäyrä-huulirasvasta en niin tykännyt. Puikkomaiset huulirasvat ovat minun makuuni aina liian vahamaisia, eivätkä imeydy huuliini. Osasin siis oikeastaan odottaa tällaista kokemusta. Mäyris sai kuitenkin kodin kuntosalikassista - kaltaisellani huulirasvariippuvaisella on hyvä olla huulirasvoja kätkettynä vähän sinne sun tänne. :)
Muut tilaamani Mäyrä-balsamit ovat toistaiseksi olleet vähemmällä käytöllä. Healing Balmia olen käyttänyt kuiviin jalkapohjiin, mutta se on liian ohutta tehotakseen mun paksuun koppuranahkaan. Healing Balmin tuoksu on aivan mielettömän tuttu ja tuo mieleen jonkun salvan lapsuudesta. Tuoksuaineina on käytetty koivun ja lamosalalin eteerisiä öljyjä. Mielestäni tämä tuoksu sopisi paljon paremmin Sleeping Balmin cocktailiin, jossa puolestaan tuoksuvat bergamotti, laventeli, rosmariini, inkivääri ja palsamipihta.
Unibalsami on muuten jäänyt minulle hieman arvoitukseksi, vaikka se sympaattiselta tuotteelta kuulostaakin. "Rub a little onto temples, face, neck or lips. Use it regularly and expect results." Mitä tuloksia...? Parempaa unta? Nopeampaa nukahtamista? Minulla ei ole vaikeuksia nukahtaa, joten ehkä balsamista hyötyvät paremmin jotkut rauhattomat sielut. Muscle Rubia olen käyttänyt pari kertaa menestyksekkäästi kuntosalitreenin kipeyttämiin lihaksiin.
Now Foodsin Hyaluronic Acid Firming Serum (tai tuttavallisesti hyaluronihapposeerumi) ei ole täysin puhdasta luonnonkosmetiikkaa, mutta kerronpa siitä kuitenkin. Seerumissa kaikki muut ainesosat paitsi hyaluronihappo ja kollageeni ovat luonnosta; aloe vera, kasviglyseroli, ksantaanikumi, vihreän teen uute, leväuute, seetrikaarnauute ja hajusteet. Hyaluronihappoa ja kollageeniahan on ihossa jo itsessään, eli sinänsä aineet ovat luonnollisia, mutta kosmetiikan tuotteisiin ne täytyy valmistaa synteetisesti (tai kollageenia saadaan myös eläinlähteistä).
Olen jo aiemmin kertonut blogissa epäluuloistani - tai paremminkin oman ihoni välinpitämättömyydestä - seerumeita kohtaan. Koska ihoni on suhteellisen ongelmaton ja tasapainossa, ei se hyödy mistään tehokosteuttavista (tai tehopuhdistavista tai muistakaan) erityistuotteista. Kosteusvoiteen alla en siis halunnut alkaa Now Foodsin seerumia käyttää. Päätin sitten siirtyä seerumin avulla "hauschkamaiseen", rasvattomaan yöhoitoon. Ja kuulkaa - voin kertoa että iho on tykännyt!
Olen ollut joskus aiemminkin kausia ilman yövoidetta, ja tiedän, että ihoni kyllä mukautuu siihen. Se vain vaatii totuttelua. Tilanne yövoiteen kanssa on tämä: laitan voidetta illalla, koska iho tuntuu pesun jälkeen kireältä ja kuivalta. Aamulla iho on lähes poikkeuksetta rasvainen, joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta kuitenkin selvästi rasvainen ja ihohuokoset laajenneet.
Tilanne nyt: levitän kasvoille puhdistuksen jälkeen hyaluronihapposeerumia. Seerumi on täysin rasvaton, joten se katoaa ihoon hetkessä ja iho jää kiristävän tuntuiseksi. Kireyden tunne on kuitenkin helpottanut viikko viikolta. Yön aikana ihon omat öljyt nousevat pintaan ja huolehtivat "rasvauksesta", ja aamulla ihon on täydellinen; ei lainkaan rasvainen vaan tasapainossa, joustava, pehmeä ja ihohuokoset ovat pienemmät, normaalitilassa. Iho näyttää kaiken kaikiaan todella hyvinvoivalta ja heleältä.
Johtopäätös: yörasvaus on iholle liikaa, ja siksi ihon pinnalla on aamuisin ylimääräistä rasvaa. Ihon omat rasvat ja kosteusseerumi riittävät pitämään ihon kosteutettuna ja joustavana. Edes seerumi ei ole mitenkään välttämätön nuorella, normaalilla iholla. Minähän alan jo olla vanha :D, joten suon itselleni ilon käyttää tätä ainetta.
Julistaisin siis Now Foodsin Hyaluronic Acid Firming Serumin erittäin toimivaksi tuotteeksi. Tuota firming = kiinteyttävää tehoa en niin osaa arvioida, koska ihoni ei mitään kiinteytystä vielä (sentään!) kaipaa, mutta incin perusteella kyseessä on vain tehokkaasti kosteuttava tuote. Edit. Kiinnostuneille tiedoksi: Now Foodsin tuotteita voi ostaa iHerb-nettikaupasta. Ensimmäisestä tilauksesta saa $5 alennuksen koodilla NIJ031. Postikulut $4.
Ja sitten viimeisenä..... tähti on syttynyt! Kuorintavoiteiden tähti...!!
Muut postauksessa arvioidut tuotteet olen itse hankkinut, mutta yhtenä päivänä postiluukustani kolahti testituote - NeoBion Magnolia Cleansing Peeling. NeoBio on minulle ennalta tuntematon merkki - ja aika tuntematon se on edelleenkin. Tiedän ainoastaan, että kyse on saksalaisesta, BDIH- ja Eco Control -sertifioidusta merkistä. Firmalla ei ole kansainvälisiä nettisivuja, enkä osaa saksaa niin hyvin että jaksaisin yrittää tulkata heidän kotisvuaan http://www.neobio.de/. Sähköpostiini saama linkki merkin suomenkielisiin tuotetietoihin ei myöskään toiminut. NeoBio lanseerataan Suomessa syyskuussa, ja aluksi sitä saa vain Helsingin Stockmannilta. Salamyhkäistä....?
No, Magnolia-kuorintavoiteessa ei kuitenkaan ole mitään salamyhkäistä! Tuote on kertakaikkiaan mahtava! Kritiikkiä saa vain pakkausmuoto - yhden putkilon sijaan pakkauksesta paljastuu viisi 7ml:n annospussia. Todella epäkäytännöllistä. En tiedä onko pussit tarkoitettu käytettäväksi kerralla (ja jos näin on, niin onpa muuten epätaloudellinen tuote - yhdelle pussille tulee hintaa 3,33€), mutta yhdestä annoksesta riittää 2-3 käyttökertaan. Pussi ei ole uudelleensuljettavaa mallia, joten ala siinä sitten käärimään sitä johonkin minigrip-pussiin käyttökertojen välillä. Mikähän idea tässä yksittäispakkaamisessa on...?
Mutta! Voide on siis kerrassaan ihanaa. Tiedättehän, kuinka kuorintatuotteet useimmiten jättävät ihon narskuvan puhtaaksi ja kosteutta janoavaksi? NeoBion Magnolia Peeling ei tee näin. Se onnistuu jollain konstilla jättämään ihon pehmeän ja kosteutetun tuntuiseksi, vaikka se samalla myös kuorii tehokkaasti. Kuorivana ainesosana toimivat hienojakoiset piirakeet. Voin ihan rehellisesti sanoa, ettei mieleen tule yhtäkään tuotetta joka olisi jättänyt ihon näin miellyttävän tuntuiseksi. Posket tuntuvat kuin vauvan iholta...! Ja kun laitoin Magnolia-kuorinnan jälkeen hyaluronihapposeerumia, ei kireydestä ollut tietoakaan! Täydellisesti kosteutetun tuntuinen iho.
Incistä löytyy soijapapuöljyä, jojobansiemenöljyä, glyserolia, skvalaania sekä kamomilla-, hamamelis- ja magnoliauutteita. Soijapapuöljy ja skvalaani tunnetaan NMF:inä ("=Natural Moisturizing Factor"), jotka ovat erityisen tehokkaita ihon kosteustasapainon ylläpidossa koska niiden rasvakoostumus muistuttaa ihon omia lipidejä.
Olen kyllä aikamoisen ihastunut tähän tuotteeseen - ja pakkaus on vielä violettikin! ^_^ Hintaa tällä 5 x 7ml pakkauksella on 16,67€, eli mielestäni ei mistään halvimmasta päästä (etenkin jos yksi pussi on suunniteltu käytettäväksi kerralla), mutta jos etsitte todella hoitavaa kuorintatuotetta niin tähän voisi kyllä sijoittaa. Odotan mielenkiinnolla, missä hinnoissa muut NeoBion tuotteet tulevat liikkumaan.
Tulipahan taas tekstiä kerrakseen. Nimimerkki Sannu kyseli kokemuksia myös aiemman postauksen kuvassa näkyvistä Weledan pikkuputeleista - toinen on tyrnivartalovoide (herkullisen tuoksuinen ja ohut emulsio, mutta jättää Weledalle tyypillisesti ihon hieman rasvaisen tuntuiseksi) ja toinen granaattiomenavartaloöljy, jota en ole vielä kokeillut.
Olin lauantaina ystäväni 3-kymppisjuhlissa, joissa teemana oli Ruotsi. Vieraita pyydettiin tulemaan pukeutuneena ruotsalaisittain, mutta koska pukeutuminen ei "oikein" ole mun juttu, niin tein sitten edes kynnet ja meikin naapurimaamme väreissä.
Silmämeikki oli aika ruma, mutta eipähän tällä värikombolla mitään kaunista saakaan aikaan. ^_^ Luomella MACin Bright Sunshine, yläluomen rajaus Indelible Gel Eyeliner Oceanic ja alaluomella sinistä Diorin Myriad-paletista.
Det bär av mot fest...!!
Rakas avomieheni sai hänkin kynnet Ruotsin väreissä. :)
Itselleni tein pilkulliset. Rumathan nämäkin on, mutta ihan hauskat ja saivat paljon kommentteja juhlissa.
...
Huomenna olen menossa elämäni toista kertaa kosmetologille...! Voiko tätä edes uskoa todeksi. Olen menossa luonnonkosmetiikkahoitoon Dr. Hauschka -hoitolaan, ja voitte olla varmoja että raportoin kokemuksesta blogissa. Jännää!
Anteeksi. Tämä on kosmetiikkablogi, eikä täällä todellakaan kirjoiteta vaatteista. Mutta nyt en malta olla tekemättä pikapostausta koskien sähköpostiini ilmestynyttä Uusi Musta -blogin vaatehaastetta.
"Sinut on haastettu!
Uusi Musta (yle.fi/uusimusta) haastaa sinut elämään kuudella vaatteella koko syyskuun ajan.
Luit oikein, kuudella vaatekappaleella koko kuukauden. Lupaamme kuitenkin pientä helpotusta: noiden kuuden arkivaatteen päälle lasketaan vielä alus- ja päällysvaatteet sekä urheilu- ja juhlatamineet.
Kuuden vaatteen haaste on kansainvälinen kokeilu, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa kesällä ympäri maailmaa. Uusi Musta tuo idean Suomeen ja haastaa mukaan Suomen eturivin muotibloggaajia ja muita kiinnostavia tyyppejä, kuten sinut."
Kiva tietää, että olen kiinnostava tyyppi. ^_^
Mutta siis. Repesin oikeasti nauramaan kun luin haasteen. Jollekin muotibloggaajalle, tai ehkä mahdollisesti kelle tahansa muulle normaalille ihmiselle, haaste saattaisi olla vaikea. Mutta Sannille? Voi rakkaat...! Mähän olen käyttänyt melkein koko kesän kuutta vaatekappaletta...! Näette edessänne (tai no, ainakin blogin yläpalkissa) ihmisen, jota vaatteet eivät kiinnosta pätkääkään. Mulla on kyllä kaapeissa ihan liikaa vaatteita, jopa niin paljon että osa asuu alakerran varastossa, mutta käytän - oikeasti - koko ajan muutamaa samaa peruskudetta.
Eli kuules Uusi Musta, haasteenne ei ole mulle homma eikä mikään!
"Pysähdy hetkeksi miettimään vaatekaappiasi. Mitkä ovat sellaisia klassisia vaatteita, joita rakastat ja jotka käyvät melkein minkä tahansa muun vaatteen kanssa?"
Klassisista en tiedä, mutta vaatekaappini on täynnä perusfarkkuja, neulepuseroita ja Hennesin trikoopaitoja. Ne käyvät kaikki toistensa kanssa. :)
"Käy sitten mielessäsi läpi korusi, kenkäsi, huivisi ja muut asusteesi."
Koruni? En käytä. Kenkäni? Omistan Pikku Myy -tyylisiä saappaita ja kesäkenkinä maailman tavallisimpia ballerinoja ja perussandaaleita koroilla. Huivini? Käytän kun tulee kylmä! Muut asusteeni? Mitkä asusteet?
"Pystyisitkö loihtimaan itsellesi tyylikkään lookin joka päivä niiden sekä kuuden, huolella valitsemasi vaatteen avulla? Me aiomme pystyä, ja olemme varmoja, että niin pystyt sinäkin!"
Tyylikästä lookkia en lupaa pystyväni loihtimaan, mutta aivan tavallisen, "Daria Morgendorffer"-neutraalin lookin saan aikaan joka päivä - without even breaking a sweat! (Pahoitteluni niille jotka eivät kestä englanninkielisiä sutkautuksia suomenkielisessä blogissa.)
Kas tässä ne vaatekappaleet, joilla olen pärjäillyt viimeisen kuukauden (ja melkein koko kesän, itse asiassa):
Ylärivi: Uniqlon Skinny Fit -farkut (ostettu Nykistä vuonna 2007), Junk Foodin 7Up-T-paita (tilattu netistä joskus ehkä vuonna 2005), merkitön neule (olen repinyt niskalapun irti enkä muista merkkiä, ostettu Maarianhaminan Magiquesta vuonna 2004).
Alarivi: H&M:n trikoopaita (ostettu noin vuosi sitten), KappAhlin kauluspaitis (onko noille joku nimikin?, ostettu vuonna 2004) ja Seppälän farkkuhame (ostettu tänä kesänä).
Okei, olen mahdollisesti pitänyt päälläni muutamaa muutakin vaatekappaletta, mutta lukumäärä jää ehdottomasti alle kymmeneen. Pointti on se, että pärjäisin vallan mainiosti kuudella vaatteella.
Uuden Mustan haasteeseen en kuitenkaan lähde mukaan, sillä en ole muotibloggaaja enkä kirjoita vaatteista. ("Julkaisemme mukaan lähteneet muotibloggaajat sivuillamme ensi viikon lopulla julkaistavan jutun yhteydessä ja seuraamme projektin edistymistä Uusi Musta -blogissa koko syyskuun ajan.") Halusin vain kertoa, että kaikille tällainen projekti ei tunnu erityisen haasteelliselta. :)
Tekisikö teille tiukkaa?
On tullut vuosi täyteen siitä, kun siirryin käyttämään luonnonkosmetiikkaa. Ajattelin hieman eritellä ajatuksiani aiheesta ja siitä, olenko huomannut ihossani jotain muutoksia.
Ihan näin yleisenä kommenttina totean, että luonnonkosmetiikka ei kaikenkaikkiaan tunnu mitenkään erilaiselta verrattuna "normi"kosmetiikkaan. (Poikkeuksena aurinkovoiteet, jotka todellakin ovat erilaisia.) Suurimmassa osassa tuotteista koostumukset ovat ihan samanlaisia kuin normipuolellakin. Jos järjestettäisiin sokkotesti, jossa testihenkilöt saisivat käyttää luonnonkosmetiikkaa ja normikosmetiikkaa ilman että tietäisivät kumpaa käyttävät, en usko että monikaan huomaisi eroa.
Miksi sitten käyttää luonnonkosmetiikkaa? Tätä kysymystä olen sivunnut blogissa aiemminkin, ja pääsääntöisesti valinta on eettinen ja ekologinen. Luonnonkosmetiikka valmistetaan aineista ja menetelmillä, jotka eivät kuormita luontoa. Ihmisiä viehättää myös ajatus, että luonnosta peräisin olevat aineet ovat synteettisesti tuotettuja aineita lähempänä ihon omia ainesosia, ja näin ollen turvallisempia ja hellävaraisempia kuin elimistöön mahdollisesti kertyvät kemikaalit. Itse henkilökohtaisesti koen luonnonkosmetiikan tuotteet laadukkaammiksi kuin normikosmetiikan, koska tuotteet koostuvat 100% niistä aineista, joita normikosmetiikassa käytetään pienempinä pitoisuuksina ns. tehoaineena (esim. sheavoilla, manteliöljyllä ja granaattiomenalla mainostettavat tuotteet).
En silti sano, että luonnonkosmetiikan käytöstä olisi tullut minulle sellainen asia, että noudatan sitä puritaanisesti. Kokeilu on vakuuttanut minut positiivisesti, mutta kaikkia tuotteita en tule täysin luonnonkosmetiikkaan vaihtamaan.
Yksi sellainen tuote on deodorantti. Huomasin, että kertakaikkiaan vain kaipaan antiperspiranttia. En hikoile paljon, mutta haluan mielellään pitää kainaloni niin kuivina kuin mahdollista. Laveran deodorantti ei toiminut minulla ollenkaan, enkä pitänyt hitaasti kuivuvasta koostumuksesta. Logonan Mediterran-spray pelitti paremmin, ja voisin käyttää tuotetta ihan pelkästään sen huumaavan ihanan tuoksun takia (ja käytänkin, ostan varmaan jossain vaiheessa vielä uuden), mutta kun palasin antiperspiranttiin, huomasin kuinka suuri ero sen käytöllä todella on.
Aurinkovoidetta en myöskään tule vaihtamaan luonnonkosmetiikan versioon. Tästä annoinkin jo aika hyvät perustelut kesän aurinkovoidearviossani. En pidä puuterimaisen pinnan jättävästä koostumuksesta, enkä turhan korkeista suojakertoimista. Vaikka kuinka sanotaan, ettei enää kannata käyttää alle SK15:n voiteita, niin minä pidän itsepintaisesti kiinni halustani ruskettua. En pala helposti, ja minulle riittää mainiosti puolet alhaisempi suojakerroin, millaisia mineraaleihin perustuvissa suojavoiteissa ei ole.
Sen Täydellisen Luonnonkosmetiikan Kasvoputsarin etsintä jatkuu yhä, mutta luulen, että ostan tässä välissä yhden purkin vanhaa kunnon Sebaa. Olen erittäin tarkka siitä, millaisen tunteen kasvoputsari jättää iholleni, ja kaipaan koko ajan luottotuotteideni Sebamedin ja Dermosilin kasvopesun jättämää täydellisen tasapainoista tunnetta. Ei voi mitään. Estelle & Thildin ja Laveran vaahtoavat putsarit olivat ihan ok, enkä voi väittää että ihoni olisi millään lailla ärtynyt tai jäänyt muutenkaan huonon tuntuiseksi. Ne eivät vain ole Sebamed. Mutta etsintä jatkuu. Ehkä jossain on olemassa luonnonkosmetiikan Sebamed...?
Kasvovoiteista on löytynyt monta suosikkia, kuten Dr. Hauschkan sävyttävä päivävoide ja Estelle & Thildin hajusteeton kosteusvoide, ja niiden käyttö jatkuu. Olen myös tykännyt kovasti Laverén roll on -silmänympäryshoitonesteestä. En voi kuitenkaan väittää, että olisin huomannut ihossani mitään muutoksia luonnonkosmetiikkaan siirtymisen jälkeen. Ihoni ei ole pahemmin tukkiutunut normikosmetiikallakaan, poikkeuksena ne virheet kun olen erehtynyt levittämään kroppa-aurinkorasvaa kasvojen iholle.
Vartalovoiteiden kohdalla olen puolestaan huomannut selvän eron. Ennen ihoni oli aina illalla suunnilleen yhtä kuiva kuin ennen aamurasvausta, mutta luonnonkosmetiikan voiteet pitävät ihoni joustavan ja kosteutetun näköisenä aina seuraavaan suihkuun saakka. Teho selittyy luonnon öljyillä, jotka pystyvät imeytymään ihoon paremmin kuin normikosmetiikan käyttämä parafiiniöljy (pääraaka-aine useimmissa kroppatuotteissa), joka jää ihon pinnalle kalvoksi. Olen ollut aivan erityisen ihastunut Urtekramin ja Estelle & Thildin täyteläisiin voiteisiin (vaikkakin Urtekram saisi mielellään imeytyä hieman nopeammin). Näistä on todella ollut silminnähtävää hyötyä.
Suihkutuotteista minulla ei ole muuta todettavaa, kuin että puhdistavat siinä missä muutkin suihkugeelit. Voi tosin olla, että kun en enää peseydy voimakkailla synteettisillä tensideillä, on sekin osaltaan vaikuttanut suotuisasti ihoni kosteustasapainoon.
Olin ajatellut kertoa postauksessa vielä kokemuksia kesän aikana käyttöön ottamistani uusista tuotteista, mutta koska teksti on jo venähtänyt näin pitkäksi, niin jätetään seuraavaan kertaan.
On kyllä ollut erittäin mielenkiintoista tutustua projektini kautta luonnonkosmetiikkaan, ja siitä on ollut sekin hyöty että olen nyt meidän liikkeen luonnonkosmetiikkaekspertti! ^_^
Top 10 tuotteet vuoden ajalta (ei järjestyksessä):
Huomio lukijani annamanna! :)
Kerroit eilisen ihonhoitopostaukseni kommenteissa ihostasi (atopia + aknea), jonka olet nyt saanut kuntoon. Kommenttisi herätti muutaman lukijan mielenkiinnon, ja koska et todennäköisesti huomannut heidän kysymyksiään, ja aihe saattaa kiinnostaa muitakin, niin julkaisen vastakommentit tässä:
Nimimerkki tuijaliini: Annamannalta haluaisin kysyä vinkkejä, miten toimit siinä aknen pahimmassa vaiheessa? 15-vuotias tyttäreni on atoopikko, vuosi sitten aloitti antibiootit akneen ja vaikealta näyttää. Jos pystyt jakamaan kokemustasi niin olisipa ihana. Niinkuin Sannikin totesi, kukaan ei oikein uskalla neuvoa mitään. Millä puhdistit, entä kosteutit? Kuoritko?
Nimimerkki liiin: Annamannalta haluaisin kans kysyä, että millä tuotteilla olet hoitanut ihoasi? Oma ihoni on nimittäin samanlainen, atooppinen ja herkkä, mutta samaan aikaan mulla on myös akne :D Mulla ei oo mitään hajua, minkälaisia ihonhoitotuotteita mun pitäis käyttää. Kuoria en uskalla, koska sen jälkeen näytän suunnilleen tomaatilta.
