Luonnonkosmetiikka on tänä päivänä kasvava trendi, ja sarjat kuten Dr Hauschka, Rosen Serien ja Melvita ovat levinneet luontaistuotekaupoista tavaratalojen hyllyille. Viking Linen Tax Free'henkin on ilmestynyt Weledalle oma kokonainen hylly! Mutta kuinka moni tietää mitä luonnonkosmetiikalla oikeasti tarkoitetaan?

Itselleni asia selvisi kunnolla oikeastaan vasta kun luin Rita Stiensin kirjan Totuus Kosmetiikasta. Kirjan mainostetaan vertailevan tavallisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikan eroja, haittoja ja hyötyjä, mutta oikeastaan se on silkkaa luonnonkosmetiikan markkinointia. Täytyy myöntää että se sai minutkin kiinnostumaan, mutta myöhemmin sain hieman kriittisyyttäni takaisin luettuani muuta alan kirjallisuutta.

Ovatko merkit kuten Yves Rocher tai The Body Shop luonnonkosmetiikkaa? Eivät ole. Yves Rocher mainostaa olevansa "Kasvipohjaisen kosmetiikan nro. 1 maailmassa", mikä luo kuluttajalle mielikuvan luonnollisesta kosmetiikasta. Mainoslause ei ole valheellinen, sillä tokihan Rocher käyttää tuotteissaan kasvipohjaisia ainesosia - mutta vain pieninä pitoisuuksina. Yves Rocherin ja The Body Shopin kosmetiikka sisältää synteettisiä ainesosia siinä missä vaikkapa Garnier, Lancôme tai Clinique.

Miten luonnonkosmetiikka määritellään?

• Kaikki (tai n. 95%, en muista lukua pilkulleen) raaka-aineet saadaan luonnosta
• Petrokemian tuotteet kuten mineraaliöljyt eivät ole sallittuja
• Silikonit eivät ole sallittuja
• Eläinrasvat ja proteiinit eivät ole sallittuja (lukuunottamatta lanoliinia)
• Tuoksu- ja väriaineiden on tultava luonnon raaka-aineista
• Säilöntäaineet ovat pääasiassa luonnon raaka-aineita kuten alkoholi, eteeriset öljyt ja vitamiinit. (Parabeenit eivät ole täysin kiellettyjä, mutta ne ovat kyseenalaisten aineiden listalla eikä monikaan luonnonkosmetiikkamerkki niitä käytä.)

Mistä tunnistat luonnonkosmetiikkatuotteen?

Muutama sana luonnonkosmetiikan puolesta ja vastaan.

Miksi valita luonnonkosmetiikka?

• Eettiset syyt (eläinkokeettomuus, silikonit kuormittavat luontoa)
• Ekologisuus
• Ihon omia ainesosia muistuttavat luonnolliset raaka-aineet hoitavat ihoa parhaiten

Miksi valita synteettinen kosmetiikka?

• Pienempi allergiariski; kun kosmeettinen tuote valmistetaan pelkästään synteettisistä, puhtaista ainesosista, tuotteen koostumus on yksiselitteinen. Luonnonkosmetiikassa raaka-aineiden 100% puhtaudesta ei voida mennä takuuseen, edes valmistajalla ei ole tietoa kaikista niistä kymmenistä kemiallisista aineista joita esimerkiksi kasviyrtit tai uutteet voivat sisältää.
• Tuotteen tasainen laatu; synteettinen tuote sisältää aina täsmälleen saman määrän vaikuttavia aineita, kun taas luonnonkosmetiikassa laatu voi vaihdella eri vuosien marjasadon tai muun kerätyn kasvin laadun mukaan.

Mitä tulee herkistymiseen, iho voi herkistyä yhtä lailla niin synteettisille kuin luonnon ainesosille. Kumpikaan ryhmä ei siis tässä suhteessa ole toistaan pahempi.

Mutta faktat sikseen ja siirrytään mun henkilökohtaisiin juttuihin! :) Luettuani Stiensin kirjan päätin siis vaihtaa kokeilumielessä kaikki ihonhoidon tuotteeni luonnonkosmetiikkaan, ja sillä tiellä nyt ollaan. Tuotteiden vaihto sujuu hitaahkosti, sillä siirryn luonnonkosmetiikkaan sitä mukaa kun edelliset purnukkani loppuvat, ja valitettavasti en saa voidepurkkejani tyhjiin ihan niin nopsaan kuin muuan Golden Girl. ;)

Tällä hetkellä käytössä on kolme luonnonkosmetiikan tuotetta; Urtekramin vartaloemulsio sekä Weledan päivä- ja yövoide. Minulla on myös Weledan naamio koska se tuli mukana pakkauksessa, mutta en ole vielä testannut sitä (koska jaksan tehdä naamioita niin aniharvoin... mikähän siinäkin on?)

Tuotteiden incit ovat herkullisia. Urtekramin voiteessa on aloe veraa, aprikoosinkiviöljyä, sheapähkinävoita, jojobaöljyä ja eteeristä appelsiini- ja sitruunaruohoöljyä. Weledan voiteissa on manteliöljyä, sheavoita, kaakavoita, iirisjuurta, kamomillankukkaa ja kehäkukkaa. Ehkäpä juuri tämä psykologinen vaikutus sai minut eniten kiinnostumaan luonnonkosmetiikasta - kyllähän sitä nyt mieluummin hoitaa ihoaan kaakaovoilla ja manteliöljyllä kuin propyleeniglykolilla, parafiiniöljyllä ja cyclopentasiloksaanilla, vai kuinka?

Olen jo pitkään käyttänyt menestyksekkäästi puhtaita öljyjä hiusten hoidossa, ja ajattelin että ehkäpä öljyt tekevät hyvää myös iholleni. Toistaiseksi en kuitenkaan ole vielä aivan vakuuttunut.

Käyttämäni Weledan Iiris-sarjan yö- ja päivävoide ovat todellakin erittäin rasvaisia. Ne on tarkoitettu normaalille ja sekaiholle, ja minulla on aika lailla normaali iho. Olen käyttänyt niitä kesäkuusta saakka, ja aluksi ne eivät kumpikaan imeytyneet millään. Yövoiteen sai pyyhkiä aamulla kleenexillä ihon pinnasta ja päivävoiteen päälle oli turha kuvitella pystyvänsä levittämään meikkipohjaa - edes tunnin "imeytymisen" jälkeen. Ihoni myös reagoi uusiin tuotteisiin näppylöillä.

Pikkuhiljaa näppylät katosivat, ja yövoidekin alkoi imeytyä paremmin kesän vaihtuessa syksyyn ja ihon muuttuessa kuivemmaksi. Päivävoidetta en edelleenkään pysty käyttämään meikin alla, vaan laitan sitä välillä yövoiteen sijasta tai niinä (harvoina) päivinä kun tiedän, että en meikkaa. En voi väittää ihoni kunnon mitenkään parantuneen tai muuttuneen voiteiden ansioista, muuten kuin että näppyjä on edelleen tavallista useammin.

Urtekramin vartalovoide levittyy nihkeästi, mutta kun se huolellisen hieromisen jälkeen vihdoin imeytyy, on tunne todella kosteuttava. Tuntuu kuin iholle sumutettaisiin hienojakoista, kosteaa sumua. Kuvittele, että astut johonkin trooppiseen kasvihuoneeseen, siltä tämä voide tuntuu iholla! Ja iho pysyy joustavana ja kosteutettuna koko päivän. Urtekramista olen siis tykännyt, mutta pieni pakkauskoko (250ml) ärsyttää, ja tietysti voide olisi parempi jos se imeytyisi nopeammin. Nihkeän levittyvyyden arvelen johtuvan liukastavien silikonien puutteesta.

Urtekram usean hierontaliikkeen jälkeen - menee tovi ennenkuin imeytyy!

Ostan vartaloemulsiot mielellään isoissa pakkauksissa kun niitä kuluu kaikista mömmöistä eniten, mutta luonnonkosmetiikkasarjojen vartalovoiteet on lähes poikkeuksetta pakattu 100-250ml:n pakkauksiin. Syynä on luultavasti korkea hinta, sillä jo 100ml maksaa 20,90€ (Weledan Villiruusu- tai Tyrnivartaloemulsio). Ainoa suurempi pakkauskoko jonka löysin on Melvitan vartalovoide 400ml, ja hintaa tällä putelilla on 26€. Sitä kun vertaa perus-Niveoihin joita saa 5-6 eurolla niin kyllä kirvelee!

Urtekramin voide on vartaloemulsioista edullisimpia, 250ml maksaa 6,80€.

Miksi muuten luonnonkosmetiikka maksaa niin paljon? Eiväthän ne ole mitään ylellisyystuotteita! Vastaus löytyy tietysti pienemmistä volyymeista, mutta myös raaka-aineet maksavat paljon enemmän kuin synteettisen kosmetiikan. Esimerkiksi kilo tyrniöljyä, joka kuuluu kallisarvoisimpiin raaka-aineisiin, maksaa 160€. Synteettisen kemian suosima parafiiniöljy maksaa 1€ / kg!

Tästä tuli nyt pitkä teksti, jaksoikohan kukaan lukea tänne saakka... Jos jaksoi, niin kertokaa mielellään omia kokemuksianne luonnonkosmetiikasta! Olen aiheesta erittäin kiinnostunut, ja omat kokeiluni jatkuvat. Tänä aamuna loppui deodorantti, ja nyt sitten pitäisi ostaa luonnondödö, josta monilla on aika vaihtelevia mielipiteitä...!

Lähteet: Rita Stiens - Totuus Kosmetiikasta (2008)
Aija Luoma ja Raija Kara -Kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat (2000)

Mutta sitten ARVONTA-asiaan. :)

Shiseidon pohjustaja on suuressa suosiossa oleva tuote jonka nimeen monet vannovat, mutta minun ripsilleni se ei tehnyt mitään. Olisi sääli antaa sen lojua käyttämättömänä, kun jonkun ripset se varmasti voi saada megatuuheiksi.

Jos jostain tulee hyvälle tuulelle niin ysäridiskosta. Tällä äijällä ainakin oli värit hallussa. :)

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=4upn3M4jtQY]

Hei, kuka myöntää tykänneensä tästä biisistä? :D

o/

Asuvalinta oli yllättäen taas violettia.

Meikin pidin erittäin simppelinä, eikä siitä ole mitään hyvää kuvaa. Käytin Maybellinen Velvet Crush -palettia ja levitin koko luomelle vaaleaa, hohtavaa violettia ja ulkonurkkaan tummaa siniharmaaviolettia. Tässä tällainen pikselimössöotos joka ainakin kertoo sen miltä silmäni näyttävät jos en jännitä kulmia ylöspäin - liikkuvaa luomea ei näy lainkaan. Blogin meikkikuvat olisivat sangen ankeita jos pitäisin silmäni lepotilassa. :P

En muuten kuitenkaan sitten voittanut illan paras asuste -kisaa. Möö. Sen voitti joku jolla roikkui mukana omituinen puinen versio naisten Peemate-"kusilaitteesta". *silmien pyöräytys*

Tämä ei ole mikään tutorial, mutta huvitti kuvata vähän meikkauksen vaiheita.

Valmis!

Aargh tuo vaaleansininen raja.... Mutta kaikesta oppii! :)

Mitä te tykkäätte Lancômen syyslookista? Onko joku ostanut tuon Indigo Royauté -paletin tai muita look-tuotteita? Mua houkuttaisi se indigonsininen kynä....

Tarkkareunaisen viivan piirto iholle on vielä hakusessa. :)

Bongaa My Little Pony -hammasmuki.

Jouduin siis raijaamaan perusmeikkitarpeeni kylppäriin, jossa ei ole muuta tilaa kuin pesukoneen kansi. Masentavaa. Maalasin silmiini yhden takuuarkimeikkini, joka siis onnistuu hämärässäkin. Persikka ja pinkki/fuksia on yksi suosikkiyhdistelmiäni, ja tämä on siitä se helpoin variaatio. Persikkaa koko luomelle ja pehmeää vaaleanpunaista luomivakoon.

Useimmiten käyttämäni sävyt tässä kombossa ovat L'orealin Natural Peach ja MACin Swish. Tässä kuvia samasta meikistä kolmella eri rajauksella.

Lämmin ruskea luomivärirajaus toimii erittäin hyvin....

...kun taas mustanharmaa ei niinkään. Kontrasti on vähän turhan jyrkkä.

Toisaalta mustaa, ohutta geelirajausta ei voita mikään! ;)

Not necessarily a bimbo.

Työharjoittelun alkaminen jännittää, mutta vain työn kautta voin oppia!

Viime viikoilla on tullut sen verran raskaita postauksia tutorialeiden ja rajausjuttujen myötä, että on aika pienelle välikevennykselle.

Totuuksia, joita et tiennyt haluavasi tietää naisesta Karkkipäivän takana.

* Olen nähnyt elokuvan Ghostbusters varmaan 400 kertaa. Olin pienenä rakastunut Bill Murray'hin.

* Vuonna 2003 minä ja 54 096 muuta olimme Wrestlemania XIX -tapahtumassa Seattlessa.

Freak indeed....

* En osaa uida.

* Minulla on näyttelijä Mark Wahlbergin nimmari.

* Äitini on saanut käsinkirjoitetun postikortin Nobel-kirjailija John Steinbeckilta.

* Olen ollut 2Unlimitedin keikalla.

* Pelkäsin hysteerisesti pimeää ja nukuin valot päällä varmaan parikymppiseksi saakka.

* Olen kerran jättänyt viestin Santeri Kinnusen puhelinvastaajaan Samuli Edelmannin kännykästä.

* Olen istunut André Wickströmin seurueessa maarianhaminalaisessa baarissa.

Tämä postaus sopi myös kuin hanska käteen Charming Nailsilta saamaani palkintoon/haasteeseen. Palkinnon vastaanottajan täytyy paljastaa itsestään 10 asiaa joita ei ole ennen kertonut, ja tuossahan noita tuli, peräti 12 kappaletta. :)

Olen tylsä ihminen enkä jaa palkintoa eteenpäin, sillä luen samoja blogeja kuin kaikki muutkin eikä ole lukijan kannalta kiinnostavaa jos/kun sama palkinto kiertää kaikki blogit moneen kertaan.

P.S. Olette sanoneet sananne; päivityksiä tulee tästä eteenpäin olemaan vain 5 kpl per sivu. Kiitos palautteesta.