Mielenkiintoista miten paljon suhteeni aurinkoon on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Olen aina ollut "aurinkotyttö", aurinko on paheeni. Olen ihannoinut rusketusta ja halunnut olla erittäin päivettynyt. Olen rakastanut kuumuutta ja porottavaa, iholla melkein kihelmöivää aurinkoa.
Ihoni kestää hyvin aurinkoa ja pärjään kesän alkuviikkojen jälkeen alhaisilla suojakertoimilla. Suomessa käytin todella pitkään suojakerrointa 6 (jota ei pian varmaan edes saa kun se on nykystandardien mukaan aivan mitätön) ja ulkomaillakin SK15:a.
En halunnut käyttää korkeampia suojakertoimia koska a) halusin ruskettua mahdollisimman syvästi ja b) koin, että kun en palanut, alhaiset suojakertoimet riittivät. Korkean suojakertoimen voiteet olivat vastenmielisiä. Ikäänkuin epäluonnollisia.
Runnoin syrjään tietoisuuden UVA-säteilystä, joka ei polta ihoa mutta vanhentaa sitä. Vaikka iho ei palaisi, pitkäaikainen altistus auringolle takaa iholle kyllä kivat annokset pro-aging-käsittelyä UVA-säteiden muodossa. En halunnut miettiä sitä. Minähän rakastin olla auringossa.
Rakastan aurinkoa edelleen. Se vetää minua puoleensa ja terasseilla valitsen edelleen sen aurinkoisen pöydän, en mene varjon alle istumaan. Muutos on kuitenkin tapahtunut. Viimeisten vuosien aikana asenteeni on muuttunut valtavasti mitä tulee ruskettumiseen ja ihon suojaamiseen. Myös entinen erittäin korkeiden lämpötilojen ihanteeni on pikkuhiljaa rapistumassa.
17-vuotias Sanni vaelteli naama kiillellen 40-asteisen Ateenan katuja, nauttien jokaisesta hikisestä askeleesta. Oli heinäkuu ja etelä-Eurooppa kuumimmillaan. Mitä tummemmat rusketusrajat, sen parempi. Ei väliä vaikka silmissä välillä sumenee ja vettä kuluu litra kahden korttelin välein. Olin aurinkonarkomaani ja sain mielettömiä kicksejä tukahduttavasta kuumuudesta. Jos asteet jonain päivänä olivat alle 30 olin pettynyt.
Oli mahtavaa kertoa kotona että lomaa on vietetty joka päivä ainakin 33 asteen paahteessa.
Nyt huomaan kokemuksen muuttuvan vuosi vuodelta. Pikkuhiljaa kuumuus on alkanut ahdistaa, ja mikä ennen toi virtaa, vetää nyt ihan puhki. En oikein jaksa enkä halua tehdä mitään kovassa helteessä. Hikinen tahmaiho ällöttää ja vahva porotus saa pään särkemään. Ennen kaikkea ei vain ole energiaa liikkua. Nykyinen ihanteeni on 25 ja 30 välillä, pienellä tuulenvireellä kiitos :)
Huvittuneena huomioin jopa kehtaavani valittaa joinain päivinä liian kuumasta säästä huhtikuisella Kreikan reissulla. Entinen aurinkotyttö on todellakin muutoksen kourissa.
En myöskään enää piittaa pakkomielteisesti rusketuksesta. Okei, olen mielelläni ihan päivettynyt, ja pidän omaa päivettynyttä ihoani terveemmän ja kauniimman näköisenä kuin talvikalpeaa, mutta en hakeudu aurinkoon varta vasten saamaan väriä pintaan. Mikä ennen oli jopa tavoite, on nyt vain "kaupan päällisenä" tuleva mukava auringon oheisilmiö.
SK15 kasvoilla on kohonnut viime vuosina 20:een ja viime kuussa käytin Kreikassa SK30- ja SK50-voiteita.
Ironisesti - rusketun ihan yhtä lailla sillä viidenkympin voiteellakin. Kaikki se nuoruusvuosien kunnon suojakertoimen välttely rusketusperustein oli ihan turhaa. Toki rusketuksen muodostuminen on jonkin verran hitaampaa korkeilla suojakertoimilla, mutta neljän viikon auringossa oleilun jälkeen lopputuloksena on kyllä ihan yhtä päivettynyt iho kuin sillä viidellätoistakin. Nyt vain vähemmällä UVA-damagella.
Ikääntyminen ja auringon ikääntymistä vauhdittavien seikkojen parempi tiedostaminen ovat varmasti osaltaan myös vaikuttaneet asenteeni kultivoitumiseen.
Parikymppisenä ihon ikääntyminen oli vielä "kaukana edessä", ei sitä jaksanut miettiä tai tehdä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Se on varmasti ihan luonnollista. Toimimme usein niiden signaalien ja ärsykkeiden mukaisesti jotka ovat edessämme juuri nyt.
Ja nyt kun ohentunut ja yhä vain herkemmin reagoiva iho jolla on niin pigmenttiläiskiä, voimistuvaa couperosaa kuin juonteitakin, on tätä hetkeä ja silmieni edessä, reagoin. Jokin suojamekanismi minussa on mennyt päälle ja haluan pitää ihosta parempaa huolta. Se on alitajuista.
Vartalolla käytän edelleen vain kymppiä. Ja myönnän - saatan mennä joskus aurinkoon ilman mitään "UV-mömmöjä", kun ei vain jaksa. Siinä missä kasvoaurinkovoiteen käyttöni on viime vuosina parantunut ja olen tullut sen kanssa entistä huolellisemmaksi, kropan aurinkorasvailu tuntuu vuosi vuodelta vastenmielisemmältä. En voi sietää tahmaista ihoa, ja auringossa sen kanssa on vain elettävä - kun kerran haluaa aurinkoon mennä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin.
Fantisoin siitä, että kosmetiikkateollisuus jonain päivänä kehittää täydellisen suun kautta otettavan aurinkosuojan - kapseli, jonka syötyään olisi suojattu koko päivän. Tällä hetkellä markkinoilla olevat "aurinkokapselit" toki tuovat jo vähän suojaa auttamalla soluja suojautumaan UV-säteilyn aiheuttamalta hapettumisstressiltä, mutta mikään aurinkovoidetta korvaava tuote ne eivät ole.
Suojakerroinmarkkinoilla trendi on koko ajan ylöspäin, ja tällä hetkellä SK30 tuntuisi olevan standardi-kerroin ja se yleisimmin tarjolla oleva lukema. SK 20 ja SK 25 ovat yleisiä nekin, mutta niitä alempia lukuja enää harvemmin löytää etenkään kasvoille.
Kuvassa näkyvä Clarinsin Sun Wrinkle Control Cream oli monivuotinen suosikkini, ja kun aloin käyttää sitä, siitä oli muistaakseni olemassa SK6 ja 8 -versiotkin. Nyt tuo 15 on alhaisin, ja odottaisin että sekin katoaa pian.
Minkä suojakertoimen voiteita te käytätte? Onko teillä käytössä eri kerroin vartalolle ja kasvoille?
Mikä on suhteenne aurinkoon? Välttelettekö sitä vai hakeudutteko sitä kohti? :)
Lisää aiheesta:
Tässä kesällä 2011 tekemässäni haastattelussa ihotautilääkäri Matti Hannuksela mm. toteaa, että "jos suojavoidetta käyttää oikein, riittää SK 8 aina Suomessa, SK 15 tropiikissakin". Asiantuntijat myös kertovat, mitä eroa on aurinkovoiteella ja suojakertoimellisella päivävoiteella.
Lähiaikoina on muuten luvassa paljon aurinkovoidearvosteluja, synteettisistä luonnollisiin :)
69 comments on “Minä ja aurinko”
Kuulostaa tutulta. Itse ens kans ennen käyttäny aurinkovoiteita kuin pakon edessä, nykyään huomaan käyttäväni vartalolle joko SK30 tai SK50 (tätä ei tule lisäiltyä kovin usein). Inhoan tahmaisuutta, joten olen tarkka, minkä tuotteen valitsen. Kasvoilla on ympäri vuoden joku suojakerroin, auringossa SK50. En oo huomannu ruskettumisessa muutosta, mutta on ihanaa, kun nenä tai otsa ei pala joka reissulla! Vielä kun joku kehittäis tuotteen jonka sais nätisti hiuspohjaan 🙏 en osaa käyttää hattuja/huiveja ja on inhottavaa, kun jakauksen kohta palaa ja alkaa hilseillä.
Ja joo! Tulispa joku aurinkosuojapilleri, ottaisin heti käyttöön!! ☺️
Minäkään en edes tykkää hatuista ja huiveista mutta auringossa on ihan pakko käyttää, muuten seurauksena on "aurinkokrapulaksi" kutsumani tila, palaneen päänahan lisäksi saan siis kankkusta muistuttavan olotilan heikotuksineen ja päänsärkyineen :/ Voi taas vain todetta että ikä... nuorempana ei puhettakaan että olisi ollut mitään tällaisia.
2 viiiikkkoo ja sit eka Kreikan reissu koittaa 😀.. 3 viikkoa lomaa.. ostin SK 50 eka päiville sekä lapsille.. Mutta sitten myös SK20, kun iho vähän tottuu. Mä kans tykkään arskasta ja ruskettuneesta ihosta, olen vaalea, mutta en pala hel-pos-ti.
Samaistun kyllä puheisiisi, nuorena oli jonkun sortin pakkomielle käristää itteesä. Muistan Espanjassa reissatessani ihmisten kauhistelevan, kun en käyttänyt aurinkorasvaa. Minulla oli jotain Nivean (?) aurinkorasvaa jonka suojakerroin oli 10, siinä oli semmosta kivaa hilettä ja käytin sitä iltaisin kun lähdettiin bilettään... oi aikoja, oi tapoja..
Ihana... ^_^ :D :D
Ja hei, mihinkäs päin Kreikkaa olette menossa? :)
Me mennää Kreetalle.. voih, toivottavasti on kiva paikka. Oletko käynyt?
Olen käynyt, kummallakin kerralla Haniassa :) Toisella kerralla asuin myös pari päivää pääkaupungissa Irakliossa kun jatkoin sieltä laivalla Karpathokselle, ja tykästyin tosi paljon myös Iraklioon. Kreeta on upea ja monipuolinen.
Joko sulla on testissä aurinkosuojavesiä?
Ainakin Vichyllä ja Garnierilla näyttäis olevan sellaset uutuutena. Mä vihaan tahmasuutta varsinkin jaloissa, joten ajattelin ostaa kokeiluun.
Noup. Täytyy tsekata ainakin Garnier (--> halpa :D)).
https://www.yliopistonapteekki.fi/garnier-ambre-solaire-uv-water-sk20-aurinkosuojasuihke-150-ml-74900.html
ja
https://www.yliopistonapteekki.fi/vichy-ideal-soleil-solar-protective-water-hydrating-sk30-hydrating-200-ml-72893.html
https://www.yliopistonapteekki.fi/vichy-ideal-soleil-solar-protective-water-sublime-tan-sk30-sublime-tan-200-ml-72892.html
Molemmista on kaks eri versiota ja Vichyn toinen sisältää beetakaroteenia, joten mä varmaankin ostan sen säärille, kun niihin haluan epätoivoisesti väriä ja niihin se nimenomaan tarttuu tosi huonosti! Mutta ei oo paha hinta, 200ml tarjouksessa ~20e kun toi Garnierin 150ml on kuitenkin melkeen 15e.
Joo, ei noilla tosiaan Vichyn tarjoushinnalla paljon eroa ole :)
Tuli mieleen, että Garnierilla ja Vichyllähän on myös dry mist -aurinkosuojia, olen itse käyttänyt pullollisen Garnierin dry mistiä ja tykkäsin kovasti. Vaikka ihan kaikkia, tahmeita ja ei-tahmeita, aurinkosuojia on mielestäni yhtä rasittavaa levittää... :D Kun kädet on kuitenkin pakko pestä rasvailun jälkeen ja tämä ei aina onnistu silloin kun lisärasvaus pitää suorittaa ulkona.
Vichynkin dry mist, Ideal Soleil, on minusta oikein hyvää. Mutta sitä ei ole tullut käytettyä testailua enempää, kun ei ole vielä tullut tilannetta jos kokisin tarvitsevani SK50:n vartalolle. (Ostin tuotteen viime kesänä ihan vain blogiarvostelua varten. Ja arvio tuleekin ulos vasta nyt vuoden kuluttua... :D Tyypillistä minua.)
Tahmeudesta ei vielä pysty sanomaan mutta ainakin noiden suojavesien etu dry misteihin verrattuna on parempi luontoystävällisyys, kun ne eivät ole aerosoleja.
Ajankohtaista on, kiitos! Ja aika lailla samoilla linjoilla on ollut nuorena aurinkooton ja rusketuksen suhteen. Nykyään paljon varovaismpi ja suojakertoimet vähintään 20. Etelämatkoilla käytän spf 50 kasvoille varsinkin alkuvaiheessa, vartalolle yleensä spf 20 ja 30, välillä 50 eniten auringolle altistuneille alueille. Ja mua suorastaan hirvittää ne "suoja"öljyt spf 6, jotka oli joskus mulla käytössä, ihme että oon säästynyt pahemmiltä pigmenttiläiskiltä... Nyt itsellä on työn alla kunnon spf:n käyttö ihan kaupunki olosuhteissa päivittäin, onneksi monessa hoitotuotteessa on se spf 20, mutta jotenkin 40v lähestyessä koen, ettei sekään riittää suojaamaan ihoani tarpeeksi hyvin.
Joo, ne öljyt oli aika, hmmmm, kyseenalaisia... (puhun nyt niistä 90-luvun tuotteista). Osassa ei ollut mainittua suojakerrointa lainkaan, niissä luki vain jotain tyyliin "rusketusta edistävä suojaöljy". Siis samalla muka suojasivat ihoa mutta saivat aikaan voimakkaamman rusketuksen... Joo, varmaan suojasivat tosi hyvin... :/
Mulla on vähän samanlainen tarina kuin sulla, mutta mulla muutoksen himoruskettujasta auringonvälttelijäksi sysäsi liikkelle raskaus. Luin paniikissa kaikenlaisia ihonläpiimeytymispelotteluja ja kun en uskaltanut laittaa iholle mitään, jäin kokonaan pois auringosta. Seuraavan kesän vietin beben kanssa sisällä kun en halunnut rasvata lastakaan ja kahden vuoden varjoelon jälkeen ihoni ei enää juuri siedä aurinkoa. SK50 on nykyisin standardi sekä itsellä että lapsella, omiin pigmenttiläikkiin (happokuorintainnostuksen seurausta, mur) laitan tuplasuojan sekä SK50-voiteella että mineraalipohjaisella puuterisuojalla.
Vietimme juuri viikon Turkin auringon alla ja jännitin etukäteen miten saan kolme valkoista ihmistä pidettyä suojassa auringolta, mutta reippaalla viidenkympin valelulla se meni melkein nappiin. Lapselta paloivat pikkuisen hartiat ja siippa mutisee että reissu meni hukkaan kun tuliaisina ei ollut rusketusta, mutta mitään dramaattista ei onneksi auringossa sattunut.
Olen edelleen samaa mieltä siitä, että ruskettunut iho olisi kauniimpi, mutta toisaalta tykkään leikkiä meikeillä vaaleita kasvoja vasten. Kunpa saisi jotenkin järkevästi tumman kropan ja silti vaaleat lumikkikasvot. :D Itseruskettajien kanssa olen vielä ihan tonttu, sillä saralla piisaa treenattavaa. :)
Hui.... kaksi vuotta varjoeloa kuuostaa dramaattiselta... Mutta ehkä sen voi ymmärtää äitiyden nostamien uudenlaisten prioriteettien kannalta, varmasti moni äiti on valmis monenlaisiin toimenpiteisiin ja elämäntapamuutoksiin suojellakseen lasta.
Muuttuiko asenteesi lapsen kasvaessa vai pysytteletkö edelleen mieluummin varjossa?
Tekee mieli kysyä miksi valitsitte lomakohteeksi aurinkoisen kohteen...? Tykkääkö siippasi kuitenkin oleskella auringossa? Vai onko aurinko sinullekin nykyään ok, jos vain on kunnon suojakertoimet pinnassa? :)
Jee, nyt toimii! Takaisin tähän aiheeseen.
Tuohon raskausasiaan tekee mieli vielä lisätä, että lähdin aivan laput silmillä mukaan kaikenlaiseen ihmeelliseen pelotteluun, johon en enää nykyisellä tietopohjalla heittäytyisi mukaan. En tiedä miksi annoin itseni uskoa, että auringosta stressaaminen olisi jotenkin kokonaisuuden kannalta parempi juttu, kuin kohtuuoleskelu normaalilla aurinkovoiteella. Mutta, muutos ja vastuu olivat suuria ja jotenkin sitä on sellaisessa mielentilassa kai alttiimpi uskomaan kaikenlaista.
Pysyttelen edelleen mieluummin varjossa, mutta nykyään yritän löytää tasapainon auringon välttelyn ja auringosta skitsoilun välillä. Lapsi leikkiköön rauhassa säällä kuin säällä, suojaaminen on hyvällä voiteella onneksi vaivatonta. (Poislukien tuo Turkissa tapahtunut vahinko, josta kannan kyllä synkkää syyllisyyspilveä pääni päällä. :/ ) Auringossa oleilussa tuntuu pätevän sama ääripäiden vaihtelu kuin muissakin meikäläisen puuhissa ja keskitien hahmottaminen on välillä hankalaa. Maksaläikkiä ei olisi kiva tummentaa, mutta päivänvalollakin on joskus pakko poistua ovesta ja mitä vähemmän elämässä on näitä pois karsittavia stressitekijöitä, sen parempi itsellä olisi olla. :)
Aurinkoloma valikoitui pääosin siksi, että siippa ja lapsi diggaavat auringosta ja ulkopuuhista. Itse tiesin voivani vetäytyä pahimmalta paahteelta varjoon ja nauttia sieltä käsin kuitenkin lämmöstä ja laiskottelusta. Edellinen koko perheen reissu suuntautui talviseen Islantiin, joten ehkä seuraavalla kerralla jotain näiden kahden välistä. :)
Kyllä hyvin voi (näin ei-äitinäkin) uskoa, että raskaus ja äidiksi tuleminen vaikuttavat mielentilaan ja alttiuteen seurata kaikenlaisia neuvoja, kyllä sen voi ymmärtää että on halu tehdä kaikki mahdollisimman "oikein" ja minimoida kaikki mahdolliset riskit suojellakseen pientä elämää.
Amen :)
Aurinko on kyllä oikeastikin tosi ristiriitainen asia, kun se saa aikaan niin todella hyviä juttuja niin luonnolle kuin ihmisen psyykellekin (..ja onhan vielä se d-vitamiinikin), mutta samalla tosi pahojakin juttuja. Stressiä voi syntyä jo siitä kun yrittää päässään punnita hyvien ja huonojen puolien suhdetta, ei pelkästään auringon välttelystä. Minullekin aurinko on itse asiassa alkanut muodostaa stressiä mitä vanhemmaksi tulen, ja välillä huomaan toivovani että jonain päivänä paistaisi vähemmän... Auringolta suojautuminen on noussut todella tärkeäksi asiaksi nyt vanhemmiten, mutta koska suojautuminen tuo kiistatta extravaivaa, se tekee auringossa oleskelusta vähemmän mukavaa. Entinen huolettomuus on vaihtunut tiedostavuuteen joka vaikuttaa ratkaisevasti suhteeseeni aurinkoon.
Minulla on ihan samanlainen himoauringonottaja tausta myös! Taisin ruveta ottamaan aurinkoa enempi noin parikymppisenä, jolloin överirusketus oli suurta muotia :D. Rusketun melko helposti ja näytän/tunnen oloni päivettyneenä terveemmältä, nautin myös auringon lämmöstä ihollani. Nykyisin on ollut pakko käyttää kasvoille 30-50 suojakerrointa, koska on tullut maksaläiskiä ja couperosaa. Suomessa ollessa saatan levittää voidetta vain kasvojen ongelmakohdille, jos otan aurinkoa niin silloin koko kasvoille. Korkeinta suojakerrointa käytän myös rintakehällä, koska se on mulla tosi herkkä alue. Kärsin toisinaan aurinkoihottumasta, joten silloin saatan levittää kroppaan korkeaa suojakerrointa (yleensä käytän matalampaa tai en välttämättä mitään). Suojakertoimet riippuu vähän onko iho tottunut aurinkoon, makoileeko rannalla vai onko jossain ulkona liikenteessä jne...Itse tykkään hatuista ja huiveista, ja ne on ihan vakiovarusteita auringossa aina :).
Meillä oli aina kotona sk4 Nivean voiteita. Ja laitettiin, kun muistettiin. Käytiin Kanarian saarilla lomalla ja kaikki paloivat punaisiksi ravuiksi!
Nyt aikuisena kasvovoiteena käytän Exuviancen voidetta, joissa on aina sk20-45. On todella vaikeaa löytää silmänympärysvoidetta, jossa olisi kunnon suojakerroin! Luulisi, että se on tärkeä paikka suojata.
Totta, se on todella kummallista. Olen ihmetellyt tätä jo vuosia.
Käytin jonkin aikaa kesäisin Cliniquen Superdefense SK20-sy-voidetta mutta tulin lopulta siihen tulokseen että SK20 ei riitä silmänympäryksille ja nyt käytän tällä alueella Cliniquen SK 50 Dark Spot Defense -voidetta (alle kuitenkin laitan ensin "oikean" sy-voiteen joka kosteuttaa).
Murr, mä ihmettelen myös tätä sy-suojauksen lapsenkenkä-statusta.
Kiva kun muistutit taas tuosta dark spot defencesta. Tsekkailin inci-listaa netistä, löysin yhtäkkiä vaan cosdna:n sivulta v:lta 2015 olevan listan. Joku oli samana vuonna kirjoittanut arvion, jossa moitittiin että sinkkioksidi on niin alhaalla inci-listassa, ettei voi antaa kunnon suojaa. No se oli siis tää https://konsumkaiser.com/2016/06/08/skincare-clinique-even-better-dark-spot-defense-spf-50-lohnt-sich-das/ enkä laittanut kääntäjään, omalla koulusaksallani sen äkkiä vaan tsekkasin niin että sikäli kuin ymmärsin sen oikein. Niin että olisin kiitollinen jos pystyisit laittamaan incin :) Sun postauksessa tuosta tuotteesta ei ollut sitä, ellei ollut sen kommenteissa, niitä en lukenut.
Cosdna:n listassa sinkki kuudentena, sit siellä on vielä Ethylhexyl Methoxycrylene aika paljon alempana. Siitä tuo Konsumkaiser puhui stabilisaattorina. En ole tutkinut tuon keisarin meriittejä enkä muita postauksia, lisään.
Sit on muuten Ultrasunilta tullut mineraalifiltterillä uusia juttuja kasvoille ja vartalolle spf30:ä ja 50:ä. Ne kiinnostaa mua ainakin.
Voin laittaa tänään illalla töiden jälkeen kun pääsen pakkauksen luo :D
Ethylhexyl methoxycrylene on UV-filtteri:
http://incihaku.fi/ainesosa/7163/ethylhexyl-methoxycrylene
Moi!
Enhän mä sitten eilen enää muistanut mutta tässä tulee:
(ja siis, öhm, mitä ihmettä Clinique meinaa tuolla "100% non-chemical sunscreen"-väitteellä...? Kun mukana tosiaan on tuo ETHYLHEXYL METHOXYCRYLENE. Eurlexin mukaan sen ainoa funktio on UV-säteilyä absorboiva aine.)
AQUA
TITANIUM DIOXIDE
BUTYLOCTYL SALICYLATE
POLYDIETHYLSILOXANE
C12-15 ALKYL BENZOATE
ISONONYL ISONONANOATE
DIETHYLHEXYL SUCCINATE
NEOPENTYL GLYCOL DIHEPTANOATE
METHYL TRIMETHICONE
BUTYLENE GLYCOL
ETHYLHEXYL METHOXYCRYLENE
LAURYL PEG-9 POLYDIMETHYLSILOXYETHYL DIMETHICONE
SILICA
LAURETH-4
CETYL PEG/PPG-10/1 DIMETHICONE
DIPENTAERYTHRITYL TRIPOLYHYDROXYSTEARATE
DIMETHICONE SILYLATE
HYDROLYZED WHEAT PROTEIN/PVP CROSSPOLYMER
ISOSTEARIC ACID
CAPRYLYL GLYCOL
DIMETHICONE CROSSPOLYMER-3
POLYHYDROXYSTEARIC ACID
TRIETHOXYCAPRYLYLSILANE
DIMETHICONE/PEG-10/15 CROSSPOLYMER
DIPROPYLENE GLYCOL
PHENOXYETHANOL
IRON OXIDES
ZINC OXIDE NANO
Mitä tähän tulee:
Ei mineraalipohjainen UV-suoja-aine välttämättä tarvitse sinkkioksidia, pelkkä titaanidioksidi riittää tuomaan laajakirjoisen UV-suojan. Tällaisia (sinkittömiä) mineraalipohjaisia UV-suojia on markkinoilla muitakin.
Mielenkiintoinen tieto, että Dark Spot Defense -voide sisältääkin kemiallista aurinkosuojaa. Käytin itse myös tuota voidetta pitkään, mutta jossain vaiheessa huomasin, että Cliniquella on olemassa myös vartalolle tarkoitettu mineraaliaurinkovoide (SPF 30 Mineral Sunscreen Lotion For Body), joka on litrahinnaltaan huomattavasti halvempi kuin tuo Dark Spot Defense -aurinkovoide tai vartalovoidetta vastaava Cliniquen mineraaleihin perustuva kasvojen aurinkovoide (eli kuin Dark Spot Defense, ei sisällä väriaineita, eli jättää naaman hiukan vaaleammaksi). Kävin tarkistamassa, ja noissa Cliniquen "Mineral Sunscreen" -voiteissa (sekä kasvo- että vartaloversiossa) vaikuttaisi olevan vain mineraaliaurinkosuoja.
Käytän siis tuota vartalolle tarkoitettua voidetta päivittäin kasvojen ihon suojaamiseen, ja se on mielestäni jopa parempi kuin kumpikaan noista kasvoille tarkoitetuista. Mineraalipartikkeleista huolimatta iho ei jää hirveän valkoiseksi, ja tuo vartalovoide varsinkaan ei ole yhtään tahmaiseksi jäävä, vaan kuivuu todella nopeasti puuterisen tuntuiseksi.
Todellakin. Harmi ettei minulla ole mitään kontaktia Cliniquen maahantuojan kanssa, olisi äärettömän mielenkiintoista kuulla miten Cliniquelta selitetään tuo "sisältää vain 100% mineraalifiltterin" -väitettä.
Kiitos Mineral Sunscreen Lotion For Body -vinkistä :) Vaikkakin itselläni Dark Spot Defense -purkki kestää monta vuotta joten litrahinnalla ei ole niin väliä (--> käytän sitä vain hyperpigmentaatioalueella ja silmänympäryksillä). Mutta joku toinen voi hyötyä vinkistä :)
Hei, onko sinulla tietoa uudesta Garnierin Ambre Solaire UV WATER SPF 30 WITH ALOE VERA WATER -tuotteesta? Kiinnostaisi hurjasti, mutta en ole löytänyt juurikaan tietoa (lue: käyttökokemuksia). Juuri tuota tuntua iholla, tahmeutta ja imeytyvyyttä, levitettävyyttä, soveltuvuutta lapsille, jne..Olisi mahtavaa saada tästä suomenkielistä tietoa, tuote oli jo kaupan hyllyllä, mutta ei edes Garnierin suomenkielisillä sivuilla.
Ei (vielä), en päässyt Ambre Solairen kesän uutuuksien pressitilaisuuteen kun olin Kreikassa. Mutta täytyy tutustua siihen omatoimisesti :)
Loistavasti ajoitettu postaus, onnistuin nimittäin juuri aiemmin tänään polttamaan olkapääni kauppoja kierrellessä :D Olen luonnostani todella kalpea (siis oikeesti semmonen vampyyrikalpea) ja nuorempana aina ihailin muiden päivetystä, joka sai ihmiset näyttämään terveiltä ja hehkuvilta. Oli hirvittävä pettymys tajuta, etten rusketu ikinä ja vaan palan heti. Vitsailenkin aina, ettei mun tarvii kun kattoo ikkunasta ulos aurinkoisena päivänä ja tadaa - iho punottaa ja kihelmöi. Kasvoilla käytän aina rasvaa, jossa on suojakerroin 50 ja vartalon pyrin peittämään mahollisimman hyvin vaatteilla. Nuorempana kalpeus häiritsi enemmän, mutta siihen on näin vanhoilla päivillä tottunut. Kouluun en kyllä vieläkään mene mielelläni meikittä, sillä kahdella edellisellä kerralla tultiin kysymään olenko kipeä. Jos joku aamu heräisin "ihmisen värisenä" tuskin pistäisin pahakseni, mutta en nyt välttämättä hyppisi riemustakaan.
Mua huvitti jo joku aika sitten, kun kirjotit Instagramissa, että sun "optimaalilämpötila" on iän myötä laskenut 25-30 asteeseen. Itsehän menetän toimintakykyni lähes täysin lämpötilan kohotessa yli kahdenkymmenen ja rakastan noin 16-17 -asteisia päiviä. Toisaalta nämäkin on vaan henkilökohtaisia preferenssejä.
Näin on :) Me ollaan niin erilaisia. Mä palelen superhelposti ja alle 20 asteet saa mut palelemaan, kotonakin. Sellainen kesäsään raja on mulle 25 :D
Muuten, kannattaa kokeilla niitä kaupan aurinkokapseleita (ravintolisä) kesäisin, niistä on oikeasti hyötyä jopa 1-aurinkoihotyypille (eli sille joka vain palaa ja punoittaa eikä rusketu). Ne eivät siis anna varsinaisesti totaalista suojaa auringolta, mutta vähentävät palamisriskiä ja ihon aurinkoherkkyyttä ja aikaansaavat sen että jopa ei-ruskettuvalle iholle voi muodostua jotain kevyesti päivetyksen tapaista. Ne siis vahvistavat ihoa ja solujen omaa suojatumiskykyä sisältä päin. Olen kuullut paljon positiivisia kokemuksia herkästi palavilta näiden kapseleiden käytöstä :)
Samaistun niin täysin! :D
Olen kyllä iholtani, ehkä normi suomalaista aavistuksen tummempaa sorttia muutoinkin. Hipiä, hiukset äidin suvun puolelta perittyä. En myöskään muista koskaan palaneeni auringossa. Mutta auta armias kun matkustin Australiaan, jopa siellä nahkani sanoi olkapäistä, että laita hyvä nainen jotakin suojaksi keskipäivän helteessä. Suorastaan tunsin, kuinka UV säteet paloivat jonnekin ihon syvimpiin kerroksiin. Tässä vaiheessa Australiassa asuva sukulaiseni katsoi jo kauhulla, että suojaa edes jollain tasolla itsesi! :D
Toki tuntuu, että aurinkoa rakastavana ihmisenä, muutoinkin jo tummempi ihoni on ottanut sävyä enemmän. Mutta ne auringon haittapuolet muistuttavat itsestään.. Odotan jo kauhulla kuinka kurttunaama tulen olemaan nelikymppisenä ;D
Ps. Kapseli olisi mahtava ratkaisu! ilman sitä tahmaista ihoa, kiitos :D
Huijui, Australia olisi kyllä paha... mun tähänastiset pahimmat UV-indeksit on koettu Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa, siellä kärähdin niin pahasti että jouduin mm. liimaamaan nenänvarteen kasvopaperia ulos mennessä... :p Tuolloin en vielä ollut kuullut aurinkokapseleista, olisivat varmasti auttaneet huomattavasti jos olisin popsinut niitä ennen ko. maihin matkustamista.
Minen ole oikein koskaan välittänyt auringosta, palan todella helposti (jopa keväthangilla jos niikseen tulee) ja rusketuskin näyttää enemmänkin harmahtavalta ihollani, joten se ei mitenkään erityisen kaunistakaan ole. x) Yleensäkin olen vältellyt aurinkoa, menen juurikin aina varjoisiin pöytiin ja välttelen ulos menemistä, jos on hirvittävän aurinkoista (johtuen myös astmastani, joka reagoi kuumaan seisovaan ilmaan negatiivisesti). Vähän jännällä nyt odotan kun olen työharjoittelijana puutarha-alalla, ja puistojen ylläpidossa, joten ulos on mentävä ja oltava se 8 tuntia auringossa ruumiillista työtä tekemässä, et kuinkahan ihoni käy. Aurinkovoiteissa on kyllä 50 suojakerroin, että luultavasti selviän :D Erikseen en löträä kasvoille ja kropalle eri voiteita, vaan vedän kaiken tuolla yhdellä ja samalla, vaikkakaan kasvojeni iho ei myöskään pidä aurinkorasvoista (olen kokeillu muutamaa kasvoillekin sopivaa) kun on niin herkkis kaikesta mut se versus palanut naama-tapauksessa lärvi saa nyt vaan koittaa selvitä rasvamääristä.
Mut toisaalta taas dilemmana on, että mieluumminhan noita puistohommia auringossa tekee kuin esim. viime viikolla kaatosateessa joten sinänsä toivon aurinkoista kesää, ainakin top-jakson ajaksi.
Vinkkaan sinullekin noista aurinkokapseleista, saattavat hyvinkin auttaa aurinkoherkkää ihoa ratkakisevasti selviämään paremmin kuvailemistasi olosuhteista.
https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/toimivatko-aurinkokapselit/
Kiitti vinkistä, pitääpä pistää kokeiluun asap. :) Miten oonkaan onnistunut missaamaan tuon postauksen.
Eipä mitään, kivaa jos vinkistä on hyötyä :)
(...ihan kaikkia postauksia ei varmasti ehdi kukaan lukemaan :))
Oon nyt syönyt niitä aurinkotabuja jokusen viikon, ja en kyllä ole palanut vielä. O_O Vaikka ollaan lapioitu multaa ja kivituhkaa porottavassa auringossa, ja nurmikkoa kylvetty. Kasvot yleensä on se, joka kärähtää ihan puolessa tunnissa voiteesta huolimatta mut ei ole vielä tätä tapahtunut. Joten kaippa ne sitten toimivat, eivätkä onneksi olleet superkalliitakaan. :)
Wow :) 👍 Taas yksi todiste siitä että kyllä ne vain toimivat :)
No minä olin parikymppisenä lähes lakanoiden aatelia ihonväriltäni, enkä muutenkaan pitänyt kuumuudesta tai porotuksesta. Noin kaksivitosena tein henkilökohtaisen testin ja otin aurinkoa ihan ottamalla koko kropalle ja söin aurinkokapseleita ennen kesää, kesän aikana ja jälkeen. Testin tarkoituksena oli selvittää tuleeko mulle rusketusta ja kuinka paljon tulee. Sen jälkeen olen viihtynyt rannoilla ruskettuen, onneksi on tulossa vasta viides kesä auringonottoa testin aloituksesta. En muista käytinkö tuolloin aurinkosuojaa mutta kyllä ne nyt ovat löytäneet tiensä kaappiini. Yllätyin myös siitä etten palakaan niin helposti kuin olin kuvitellut. Yleensä ensisäteet rannalla aiheuttavat palamisen ihan lyhyellä ajalla, sen jälkeen ei tapahdu enää koko kesän aikana. Ja nimenomaan kropalla, kasvoille ei tapahdu mitään. Päivettyneenä mustat silmänaluset katoavat :D
Mielenkiintoista :) Ja vahvistaa jälleen aurinkokapseleiden toimivuutta :)
Totta tämäkin ^_^ Erittäin mieluisa bonus meille "pandakarhuille" :)
Tiedätkö, voinko käyttää vielä edellisenä kesänä avattua aurinkovoidetta? Lähteekö siitä suojavaikutus pois?
Voit käyttää, mikäli voidetta on säilytetty asianmukaisesti (eli suojattuna valolta ja kuumuudelta). Voiteen teho voi olla vähän miedompi kuin edellisenä kesänä mutta kokonaan toimimattomaksi aurinkosuojavoiteet eivät muutu parissa (tai kolmessakaan, testattu on) vuodessa, kun niitä säilyttää oikein. Väitteet siitä, että aurinkovoiteen teho katoaa seuraavaan kesään mennessä pullon avaamisen jälkeen ovat vain markkinointikikka. Toki maalaisjärkeä kannattaa käyttää, ja jos voide esimerkiksi haiskahtaa oudolle, ei muuta kuin roskiin ja uusi tilalle :)
Mulla on vaalea iho, joka ei oikeasti rusketu Suomessa ollenkaan jos käytän SPF 30 tai yli. Ihoni kuitenkin kestää aurinkoa tosi hyvin eikä ole mitään pigmenttiongelmia. Koska haluan ruskettua Suomessa kesällä edes vähän niin otan aurinkoa usein ilman rasvaa. Kuulostaa hurjalta, mutta katon kellosta etten ole liian kauaa kerralla auringossa. Ja jos tarkoitus olla x tuntia ulkona tai merellä niin tietysti rasvaan, yleensä SPF15 mikä riittää mulla myös Etelä-Euroopaassakin. Tällä menty monta vuotta ja palanut olen tosi tosi tosi harvoin. Lisäksi aurinko auttaa mulla atopiaan ja akneen ja siihen toimii parhaiten juuri ilman rasvaa aikaa säännöstelemällä.
Mies taas on sellainen että palaa heti ja käyttää L'orealin 50+ voiteita, joissa taitaa olla parhaat UV-suoja coctailit. Etelä-Euroopassa rannalla käyttää aina UV-suoja-paitaa. Lapsi onneksi on periny mun ihon, mutta rasvaan huolelle SPF 30-50:llä. Kauhea kammo jääny omasta lapsuudesta, kun paloin ainakin kerran kesässä tosi pahasti. Lapsella myös näkyy se, että SPF50 estää ruskettumisen lähes kokonaan vaikka ulkoilee tosi paljon.
Tuo oli itse asiassa hyvä pointti, tai siis tarkoita,n että UV-säteilyn voimakkuus tietysti aina vaikuttaa ruskettumisen intensiteettiin. Suomessa on käytännössä aina aika alhainen UV-indeksi, ja voisin kuvitella etten minäkään Suomen olosuhteissa välttämättä ruskettuisi SK50 suojalla. Ja täällä en muuten viittä kymppiä käyttäisikään :)
Oletko koskaan huolehtinut melanoomasta? Mieheni joka on ihotyyppi II niin kuin varmaan suurin osa suomalaisista, ja melko runsasluominen menee tänään luomenpoistoon koska hänelle ilmestyi epätyypillinen monivärinen luomi ja pari viikkoa tästä joutuu odottamaan patologisen tutkimuksen tuloksia. Hirvittää. Hän ei ole erityisen paljon matkustellut aurinkoisissa maissa tai jos onkin niin ei ole "ottamalla ottanut" aurinkoa. Jonkin verran etelänmatkoja on ollut (aikuisiällä ehkä joka toinen vuosi, lapsena ja nuorena ei ollenkaan) mutta hän rasvailee tosi huolellisesti ihoaan reissussa ja myös Suomessa ja viettää paljon aikaa varjossa aurinkoisina päivinä eli huolehtii kyllä ohjeiden mukaan varotoimenpiteistä joten tosi inhottavaa että tuollainen epäilys nyt on ilmoilla. :/ Toivottavasti tietysti on jotain muuta...
Tärkeä pointti, että auringon haitat ei tosiaan jää vaan nopeampaan ikääntymiseen!
En nuorempana, mutta nyt vanhempana ja "viisaampana" kyllä. Seuraan ihoni luomia tarkasti ja tiedostan kyllä riskit koska vietän (ja olen viettänyt) niin paljon aikaa auringossa.
Oma ihoni on vaalea ja kasvoista löytyy pisamia, eli palan todella helposti. Alle parikymppisenä se ei paljon kiinnostanut; kävin solariumissa välillä saadakseni pientä päivetystä. Vähän vanhempana oon alkanut pelätä ihosyöpää ja kadun syvästi kaikkia solarium-reissuja ja jokaista kertaa, kun olen ihoni polttanut. Vuosi sitten olin kolmen kuukauden reppureissulla Aasiassa ja viidenkympin suojakertoimista huolimatta paloin useita kertoja. Rakastan aurinkoa, mutta oma herkkä iho harmittaa. Tietty sekin harmittaa, etten edes 3kk reissussa ruskettunut kunnolla :D Päinvastoin sain paljon kuittailua siitä, että olinko missään ulkomailla ollutkaan. Molemmilla mummoillani on ollut ihosyöpää ja se pistää kyllä miettimään.
Varmasti. Ja aurinkoherkkä ihotyyppi aiheuttaa muutenkin varmasti päänvaivaa etenkin tuollaisissa reissuolosuhteissa joissa olit ollut, ei voi oikein välttääkään auringolle altistumista. :/
Helposti palavana, ei-ruskettuvana ja töissä lähes päivittäin ihosyöpiä näkevänä en ole koskaan oikein ymmärtänyt rusketusinnostusta, liian pieniä suojakertoimia ja liian vähän/ei ollenkaan aurinkosuojaa käyttäviä. En juokse aurinkoa pakoon mutten hullun lailla palvo aurinkoa, silti ensimmäinen ihosyöpä leikattu alle 30-vuotiaana.
Kuulostaa aika katkeralta, mutta kun päivittäin kuuntelee ihmettelyä siitä että kuinka ihmeessä nyt joku syöpä on voinut kehittyä, ja iho on sitten väriltään lähes kahvipavun ruskea, niin tekisi mieli vaan sanoa well, I Wonder too (hoidan kyllä työni asiallisesti ja ystävällisesti, tuomitsematta, mutta silti..)
Vaikka itsekin olen ollut aika kovan luokan aurinkoilija, niin välillä näkee NIIN karuja näkyjä etelän rannoilla että tulee fyysisesti paha olo; jo valmiiksi ihan palaneet turistit makaavat yhä vain kirkkaan punaisen, jopa vesikelloilla olevan nahkansa kanssa auringossa mistään mitään välittämättä. En siis yhtään ihmettele että etelästä on voinut vuosien saatossa tulla tuliaisena ihosyöpä. :'-(
Käytän edelleen aika huonosti suojavoiteita.. Kasvoille ja olkapäille saatan levittää, jos olen oikein paahtavassa auringossa. Paras suoja (myös kuumuudelta!) on ohut puuvilla- tai pellavapaitapusero, ja nimenomaan paitapusero sillä siitä saa kauluksen ylös suojaamaan niskaa) sekä päähine tai huivi. Parhaat voiteet olvat Euserinilla ja La Roche-Posaylla, sillä niissä on tehokkaat ja suht turvalliset suojat ja ne eivät tuoksu voimakkaasti. Euserinia joutuu nykyään tilaamaan ulkomailta, ikävä kyllä. Kasvoilla ja vartalolla käytän samaa suojakerrointa, mutta yleensä eri voidetta. Markettivoiteet ja selektiivisen puolen suojavoiteissa on usein todella voimakas tuoksu. Monet merkit suuntaavat tuoksun perusteella tuotteensa vain naisille, vaikka yleensä miespuolinen kumppani käyttää samaa voidetta. Pahin esimerkki oli pari kesää sitten Dior, joka lisäsi yhteen muuten suht miedon tuoksuiseen spf-30 voiteeseen kimalletta.. :) Estee Lauder taas on nimennyt voiteensa Sun Goddesiksi. Jokin hieman uniseximpi nimi tai tuoksu lisäisi varmasti myyntiä.
Rakastan aurinkoa, mutta seisova paahde tukahduttaa. Siksi sisämään kaupungit (niin koti- kuin ulkomaillakin) jäävät yleensä kesäisin väliin. Meren rannalla tulee yleensä aina hieman. :)
PS. Voinko nopeasti kysyä, että osaatko vinkata jotain oikeasti vedenpitävää kulmakynää tai -tussia? Joku josta olisi kylmän ruskea tai harmaa sävy? En oikein tiedä mistä lähteä etsimään. :)
Joo, se oli kyllä sääli että Eucerin jäi pois Suomesta, ja jotenkin tosi yllättävää kun se on niin tunnettu merkki.
Voi eihh.... :/ En voi sietää kimalletta missään muussa kuin pelkästään highlight-tarkoitukseen luodussa tuotteessa, en käsitä että sitä pitää laittaa myös kasvo- ja vartalovoiteisiinkin. Olen törmännyt myös kimalteleviin itseruskettaviin... *huokausssss*
Vedenkestävää kulmakynää tai tussia en tunne, mutta kulmapomadat kuten supersuosittu Anastasian Dip Brow ovat vedenkestäviä :)
http://www.anastasiabeverlyhills.com/dipbrow-pomade-waterproof-color-brow-sculpt/dipbrow-pomade.html
Itse en ole Anastasiaa kokeillut (kun tykkään käyttää kynää), mutta Dipbrow'ssa on kyllä hyvä sävyvalikoima ja myös viileitä sävyjä, esim. Ash Brown ja Granite. Anastasiaa saa Suomessa Kickseistä, en tiedä onko heillä edelleen yksinoikeus.
Minulla on ollut luonnonkosmetiikan puolelta kokeilussa Uoga Uogan geelirajaus sävyssä Forest Path jota moni käyttää myös kulmavärinä, ja myös siinä on todella hyvä viileän ruskea sävy. Käyttäisin sitä varmaan enemmänkin ellen olisi niin laiska kulmien suhteen ja kynään niin tottunut :D
Mä olen aika lailla päinvastainen tapaus: en ole ikinä välittänyt ruskettua ja suoraan porottavassa auringonpaisteessa tulee vain hirvittävän tukala olo. Minulle ihanteellisin kesälämpötila on korkeintaan sellainen +20 ja sekin pienellä tuulenvireellä. :D En pidä yhtään siitä jos kevyinkin kesähuitula päällä on kuin sulamispisteessä ja olo nuutunut. Retkeilystä, vaeltamisesta ja ylipäätään ulkoilma-aktiviteeteista nauttivana päivettymiseltä on hankala välttyä korkeillakaan suojakertoimilla, vaikka en olekaan helposti ruskettuvaa tyyppiä. Tosin jokin muutos tässä on tapahtunut, koska mielestäni en kärvähdä enää ihan niin helposti kuin vielä lapsena ja teini-ikäisenä, jolloin tuntui että pelkkä vilkaisu aurinkoon käräytti vähintäänkin olkapäät.
Aurinkovoiteiden tahmaisuutta inhoan minäkin ja on ärsyttävää joutua läträämään niillä niin paljon. Lisäksi kasvoille on ollut tosi vaikea löytää sopivaa aurinkovoidetta: kaikki tuntuu liian paksuilta ja saavat ihon kiiltämään, enkä oikein tiedä millä/miten ne kuuluisi jynssätä kasvoilta pois, ettei iho alkaisi tukkiutumaan ja puskemaan pientä syherönäppyä. Nyt ostin Atopikin kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen, joka on tähän mennessä siedettävin, muttei silti ainakaan omalla ihollani mitenkään ihanteellinen.
Sen ihan täydellisen kasvoaurinkovoiteen metsästys on kyllä kinkkistä, ja parhaan olen itse tähän mennessä löytänyt ei-luonnonkosmetiikan puolelta, tämä ei jää yhtään tahmaiseksi eikä jätä kasvoja kiiltämään:
https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/loyto-fantastinen-aurinkovoide/
Luonnonkosmetiikan puoleltakin on löytynyt muutamia oikein hyviä, mutta ainahan ne ovat joko hitusen raskaampia tai jäykempiä kuin nuo synteettiset. Viimeisin testiin saamani, Acorellen sävyttävä aurinkovoide, yllätti todella hyvällä koostumuksella ja saattaa nyt jopa haastaa aiemman luonnonkosmetiikan arskavoidesuosikkini Algamariksen. Täytyy vielä vähän testailla näitä rinta rinnan ennenkuin julistan jomman kumman paremmaksi :D
Osaatko sanoa voivatko luonnonkosmetiikan (kasvo)aurinkovoiteet olla herkempiä tukkimaan ihoa, kuin kemiallisen suojan antavat? Oon tosiaan sinnikkäästi yrittänyt pysytellä vain luonnonkosmetiikassa aurinkovoiteidenkin osalta, mutta oon miettinyt josko mun (helposti tukkiutuvalle) kasvojen iholle joku muu toimisi kuitenkin paremmin. Inhoan sitä epäsiistiä oloa, mikä tahmaisista ja kasvot kiiltäviksi tekevistä voiteista tulee. Kuulostaa tosi hyvältä tuo linkkaamasi voide, pitää varmaan käydä testailemassa sitä. :)
Olen ymmärtänyt, että asia olisi kuta kuinkin päinvastoin. Ainakin olen lukenut monista (ulkomaisista) kauneusblogeista, että henkilöt, joiden iholla on taipumusta akneen, suosivat fysikaalisen filtterin aurinkosuojavoiteita (kaikki luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet ovat näitä). Ns. tieteeseen perustuvaa selitystä minulla ei asialle ole, olen vain lukenut tällaisia kokemuksia. Toki iholle epämieluisia reaktioita voivat voiteessa aiheuttaa muutkin ainesosat kuin UV-suotimet, joten jos iholle esimerkiksi tulisi näppyjä aurinkovoiteesta X, olisi lopulta vaikea sanoa johtuvatko näpyt käytetystä UV-filtteristä vai jostain muusta ainesosasta.
Omalla maalaisjärjelläni ajattelisin, että mineraalifiltteri ilman muuta aikaansaa iholla vähemmän reaktioita kuin kemiallinen, koska mineraalifltteri ei varsinaisesti "vaikuta" iholla eikä imeydy, vaan jää ihon pintaan UV-säteilyä poisheijastavaksi kerrokseksi. Mineraalipartikkelit (titaanidioksidi ja sinkkioksidi) ovat käsittääkseni iholle aika neutraaleita. Kemialliset UV-suotimet taas imeytyvät ihoon ja voivat näin ollen potentiaalisemmin aikaansaada reaktioita ihossa.
Luonnonkosmetiikan aurinkovoiteissa kuitenkin käytetään keskimäärin enemmän öljyjä ja rasvoja kuin synteettisissä, joten voi olla, että luonnonkosmetiikan aurinkovoiteessa nuo öljyt saattavat aiheuttaa reaktioita herkästi tukkeutuvalla iholla. Näistä on vaikea sanoa, sillä toisaalta myös synteettisen kosmetiikan sisältämät parafiini- ja vaseliiniöljyt voivat aiheuttaa tukkeumia. Yleisesti ottaen kuitenkin synteettisen kosmetiikan aurinkovoiteet ovat luonnonkosmetiikan vastaaviin verrattuna "kuivempia" ja vähemmän tahmean tuntuisia iholla. :)
Kiitos! Käyn katsomassa nuo Kicksissä. :) Ehkä tuo on verrattavissa tussiin, jos ottaa tosi ohutlärkisen siveltimen.
Joo, kimalle itseruskettavissa on samaa sarjaa. Niin ei-tarpeellista. Itse ainakin käytän itseruskettavia aina iltaisin. Hieman kuin yövoide, jossa olisi glitteriä. :D
Niinpä :D
Mulla käytössä Misshan voide, koska Korealaiset vaan ovat valovuosia edellä kunnollisen aurinkosuojien kehityksessä! Tämä maitomainen voide katoaa täysin iholle, siis oikeasti tulos on kuin kevyen puuteroitu...
http://missha.ee/en/catalog#!73/products/984
Käytän aurinkosuojaa joka päivä siitä lähtien kun kevätaurinko tulee talvella esiin! Ikää 26, ja näin olen tehnyt 16-vuotiaasta. Mun iholla on kaikki ihosyöpäriskit värittömästä ihosta luomiin ja punertaviin hiuksiin... Ja en halua että naama lurpahtaa 30-vuotiaana jo kun naama on imenyt kaikki säteet suoraan. :D Lisäksi käytän retinolia joka herkistää auringolle vielä lisää. Hattu ja pitkähihainen pellavapaita kuuluvat tietenkin aina päälle, hehe...
Korealaiset tosiaan osaavat tuon ohuiden ja supermiellyttävästi levittyvien koostumusten formuloinnin, niin kosteus-, meikki- kuin aurinkovoiteissa. Ihmettelen kun "länkkärikemistit" eivät mene sinne oppiin... kyllä vain täälläkin kelpaisi nuo ihanat tahmattomat koostumukset...! :D
En ole ikinä ollut kova ottamaan aurinkoa. Teininä muistan yhden kesän kun ottamalla otin aurinkoa. Mutta sen jälkeen olo on ollut lähinnä tukala liian lämpöisessä ollessa. Jos on tekemistä ja juomista jaksan olla auringossa mutta pelkkä auringon ottaminen ei nappaa. Osasyynä varmasti se, että en ole ikinä ruskettunut kunnolla. En pala, en rusketu.
Nyt ammatin myötä olen sitten nähnyt melanooman vaikutukset. Kammottava tauti. Se on lopullisesti pelottanut itseni pois auringon otosta.
Totta kai auringosta ja lämmöstä kuuluu nauttia mutta ihan vilpittömästi toivon, että kaikki priorisoisivat kuitenkin terveytensä.
Niin se ajattelu iän myötä muuttuu.. Kasvojen aurinkosuojaa olen käyttänyt säännöllisesti viimeiset kymmenen vuoden ajan, mutta tänä keväänä huomasin lieväksi kauhuksi, etä kämmenselkäni ovat rutussa.. siis selkeästi UV-sätelyn vahingoittamat. :-( Nahka ei ole koskaan päässyt suoranaisesti palamaan, mutta aurinkoisena vuodenaikana säteily on päässyt tekemään temppunsa, kädet kun ovat kesäisin aina esillä ... Puutarhaharrastajana tietenkin ne ovat olleet ahkerassa käytössä..!
Aloin heti kuumeisesti miettiä, mikä nyt neuvoksi.. Mikä räjäyttää takuuvarmasti rypyt pois?! Ensimmäisenä mieleen tulee AHA-kuorinnat ja vastaavat.. niiden kanssa on sitten oltava entistä skarpimpi aurinkosuojan käytössä. Retinolia ei nyt juuri ole, mutta kaikki mahdolliset seerumit saavat nyt kyllä ahkeraa kyytiä kämmenselkämyksiin hierottuna... !!
PS.. UV-suojallisia kunnollisia käsivoiteita on markkinoilla suhteellisen vähän, yhteen aikaan niitä oli monellakin brändillä. Oletko törmännyt kosmisuran varrella sellaisiin, jotka jäivät säännölliseen käyttöön ja osoittautuivat käteviksi? Kasvoille on vaikka mitä eri koostumuksia, samoin kropalle suihkeesta geeleihin, mutta kädet... lähes lapsipuolen asemassa! UltraSunilla näyttäisi olevan yksi, sitä voisin ostaa tälle kesälle, etten enää vaurioita nahkaani tämän enemmän .. :( EN halua näyttää ennenaikaiseksi 70-vee!
Näin on. Olen kohdannut niitä "urani" aikana niin vähän, että ne harvatkin jotka tunsin kun olin vielä liikkeessä töissä ovat jääneet unholaan. En muista koskaan myyneeni yhtäkään SK-käsivoidetta.
Jo löytyi: tuo mainittu UltraSun-merkki myy useita erilaisia aurinkosuojia, ja mukana on kuin onkin käsivoide.. Samalla brändillä on myös silmänympärysvoide sk 30, joten tässä vinkki suojakertoimellisen sy-voiteen etsijöille. UltraSunia myy ainakin Sokos sekä LookFantastic.
Onko joku syy miksi tavallista aurinkovoidetta ei voisi käyttää käsiin? Toki iho on vähän erilaista kuin vaikka säärissä. Itse käytin pitkään tavallista aurinkorasvaa myös kasvoilla ja vasta nyt ostin kasvoille tarkoitetun voiteen.
Ei, varmaankaan muu kuin kosmeettinen; "tavallinen" aurinkovoide jättää käytännössä aina enemmän tai vähemmän tahmean pinnan (koska se on useimpien UV-filtterien ominaisuus), joten moni ei tykkää siksi käyttää aurinkovoiteita käsillä.
Itse asiassa suojakertoimellinen käsivoidekin tietysti jättää hieman tahmeamman pinnan kuin normikäsivoide, suojakertoimellisuuden kyllä tuntee. Mustan tämän kun kokeilin ne harvat SK-käsivoiteet joita meidän liikkeessä myytiin. Joten lopulta ero saattaa olla vain hoitavuudessa; käsivoiteeksi formuloidussa tuotteessa on hoitavampi ja runsaampi koostumus kuin perus-aurinkorasvassa.
Minäkin mietin koska omat kämmenselkäni tulevat "romahtamaan", koskaan en käytä niillä aurinkosuojaa (turha laittaa koska pesen / pyyhin savetilla käsiä koko ajan) ja nehän ovat tietysti saaneet vuosien aikana ihan mielettömät määrät aurinkoa... parempi kai kun ei edes ajattele sitä...
En voi väittää itseäni auringonpalvojaksi, mutta olen luonnostani niin kalpean vaalea että vähänkin päivettyneenä näytän paljon paremmalta. Suojaan itseni kuitenkin aina tarkasti auringolta vaatteilla ja aurinkorasvoilla.
Ainut vähän sääli juttu on se, että esimerkiksi jos lähtee jonnekin lämpimään lomareissulle niin kaikki tutut olettaa, että takaisin tullessa on ”papun värinen” ja tää luo ainakin mulle vähän painetta. Jos en ole matkan jälkeen ruskea niin sanotaan ”oliko siellä huono sää kun et oo ruskettunut?”.
Tämä on kyllä jokseenkin hassua, kun miettii, että toisilla ihmisillä ei tosiaan ihotyyppinsä puolesta ole edes mahdollisuutta ruskettua... Ehkä osa ihmisistä ei vieläkään tiedä sitä...? Siis että on erilaisia aurinkoihotyyppejä..?
Olisin varhaisteininä halunnut kovasti ruskettua, mutta väri ei vain tarttunut. Myöhemmin aloin sitten ihailla kalpeaa ihoa, mutta en erityisemmin suojautunut, koska en muutenkaan ruskettunut. Siihen aikaan ei vielä varoiteltu niin paljon auringosta. Nykyisin on kesällä käytössä SPF 50 ja lisäksi hattu, mutta on kyllä pigmenttimuutoksiakin tullut, tummentuneita arpia.