Tänään leivotaan oikeaa sämpylää, ei mitään "kaupan höttöä"! :)

Tätä leipää ei käytännössä erota juuri lainkaan viljasämpylästä. Se on kuitekin yllättäen kaupallisten markkinoiden vähähiilihydraattisin leipätarjokas. Yhdessä sämpylässä on alle gramma hiilihydraattia.

Kyseessä on saksalaisen Adams Brotin siemenleipäjauho. Sain jauhoja kokeiltavaksi suomalaisesta YesDeli-verkkokaupasta, joka on erikoistunut vähähiilihydraattisiin elintarvikkeisiin. (Sain kaupasta muutaman muunkin kiinnostavan tuotteen kokeiluun, mm. vhh-pastaa. Kirjoittelen niistä myöhemmin.)

Jauhopussi maksaa 4,99€ ja siitä saa n. 600 grammaa leipää. Leivän voi tehdä vuokaan tai leipoa sämpylöiksi.

Jauhoseoksen ainesosat:

* vehnägluteeni

* mantelijauho

* pellavansiemen

* auringonkukansiemen

* suola

* mausteet

* kuivahiiva (tulee pakkauksessa mukana erikseen)

Ravintoarvot per 100g valmista leipää:

kcal: 259

proteiini: 33 g

hiilihydraatti: 1,9 g (josta sokeria 0,6 g)

rasva: 13,3 g

Leivän valmistus on yhtä yksinkertaista, kuin lisää vain vesi ja sekoita. :) "Gluteenileipää" leivottaessa tarvitsee vain pitää mielessä, ettei sitä saa vaivata samalla intensiteetillä kuin tavallista vehnätaikinaa. Gluteeni muodostaa nopeasti voimakkaan sitkon, ja jos taikinaa nujuuttaa liikaa on tuloksena "superpallosämpylöitä". :D

Itse sekoitin ainekset nopeasti puuharukalla.

Taikinaan voi halutessaan lisätä 50 g valinnaisia, omia lisukkeitaan kuten vaikka muita siemeniä, porkkanaraastetta, oliiveja, juustoraastetta tai lesettä. Itse lisäsin seesaminsiemeniä.

Taikinan annetaan kohota 45 minuuttia, leivotaan sämpylöiksi tai kumotaan leipävuokaan, ja sitten vielä uusi kohotus n. 20 minuuttia.

Sämpylöiden kokoa miettiessä on hyvä ottaa huomioon, että leivät kohoavat uunissa jopa kaksinkertaisiksi.

Paista uunin keskitasolla 180 asteessa n. 30-40 minuuttia. (Ohjeessa lukee 50 minuuttia, mutta minun uunini suoriutui nopeammin ja sämpyläiset olisivat palaneet jos olisin jättänyt ne täydeksi ajaksi....)

Kokemukset Adams-leivästä:

* Maukkaita, "oikean" sämpylän makuisia ja rakenteellisia sämpylöitä.

* Todella alhainen hh-pitoisuus plussaa (niille keille sillä on merkitystä ;))

* Gluteenipohjainen taikina haisee oudolle, en ainakaan keksi hajulle muuta selitystä kuin gluteenin. Myös maussa on "pieni" sivuvivahde, mutta niin huomaamaton ettei pilaa ainakaan minun sämpyläelämystäni. Kun leivän paahtaa sivumaku katoaa kokonaan.

* Koostumus aavistuksen sitkoisempi kuin normaalissa leivässä korkean gluteenipitoisuuden takia

* Tulen tekemään näitä jatkossakin!

Sämpylänkulutukseni oli aika vaatimatonta jo ennen ruokavalionmuutostani (sillä olen ruisleipäihmisiä ;)), mutta yksi lyömätön yhdistelmä oli: lasi kaakaota + oikealla voilla voideltu juustosämpylä! En tiedä mikä tuossa kombinaatiossa oikein vetoaa, mutta kaakao ja juustosämpylä vain kuuluvat yhteen minun makumaailmassani. :)

Jos joskus tekee tuota makuelämystä mieli, niin siihen Adams-sämpylä sopii huomattavasti paremmin kuin Vaasan Minihiilari-sämpylä. Jos nämä kaksi + itsetehdyt mantelisämpylät kilpailisivat The VHH Sämpylä -tittelistä, niin Adams voittaisi 6-0. :D

Onko joku maistanut Adams-leipää tai valmistanut itse gluteenileipää?

(...ja voin arvata että sieltä voi tulla myös "gluteeni on ihan hirveää ainetta! Kaikkien kuuluisi vältellä sitä!" -kommentteja. Se olisi toisaalta kiinnostavaakin, sillä itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi ei-keliaakikon pitäisi vältellä gluteenia, eihän sitä kukaan kuitenkaan hirveitä määriä syö.)

Ahhh, siemennäkkäri. <3 Yksi kaikkien aikojen lempireseptejäni.

Tässä ihanan rouskuvassa, rapeassa leivässä ei ole lainkaan viljaa. Sen paahteiseen makuun jää koukkuun - kokeile vaikka ;)

Perusreseptiin tulee seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä ja pellavansiemeniä, mutta taikinaan voi toki heittää ihan mitä tahansa siemeniä kaapista löytyy. Omaan vakioversiooni tulee lisäksi kurpitsan- ja hampunsiemeniä, ja usein nakkaan sekaan myös kuivattua nokkosta tai fenkolin siemeniä mausteeksi.

Siemennäkkärin mieto maku tekee siitä loistavan alustan oikeastaan mille tahansa. Eritäytteisistä viipaleista voi vaikka rakentaa kivan tarjottimellisen illanistujaisiin. Tai leikata ohuita "tikkuja" melkein-valmiista näkkäristä (kannattaa aina suorittaa leikkaus siinä vaiheessa kun näkkäri on vielä vähän pehmeää), ripotella päälle parmesaania ja paahtaa vielä tovi uunissa. Mums miten herkkua naposteltavaa...!

Yhdessä pellillisessä siemennäkkäriä yllä linkkaamallani reseptillä on 24,4 grammaa hiilihydraattia, eli yhdelle viipaleelle jää alle 2 grammaa hiilaria.

.

Tein hiljattain siemennäkkärilöydön myös iHerbistä. Lydia's Organicsilla on ihania vhh-ystävällisiä, viljattomia snackkeja joista olen aiemmin kokeillut lehtikaalisipsejä. Viimeisessä tilauksessa saapui Auringonkukansiemennäkkileipää, josta vaikuttaisi tulevan ruokakaapin uusi vakioasukas! :)

Lydian näkkäri on tehty idätetyistä auringonkukan- ja pellavansiemenistä ja maustettu porkkanalla, sellerillä, persiljalla, basilikalla, merilevällä, yrteillä ja himalajan suolalla.

Maku on suhteellisen voimakas ja leivän suutuntuma on rasvaisempi kuin omatekoisessa näkkärissäni. Rapea koostumus on omaan makuuni täydellinen. Viipaleet ovat paksuja ja yhdessä viipaleessa (35 g) on 2,7 g hiilaria.

Kokeilin Lydian näkkäriä ensin maapähkinävoin kanssa (kun iski samanaikaisesti maapähkinävoi - ja rapean snackin himo!), mutta tämä yhdistelmä ei toiminut lainkaan. Voimakkaan makunsa vuoksi Lydian leipä maistuu parhaiten voin ja neutraalien päällysteiden kuten juuston, kurkun ja salaatin kanssa. Sellainen satsi on tänäkin aamuna aamiaislautasella. :)

Yhdellä viikolla munaa, toisella rintaa ja tällä viikolla leipää! :)

Kyllä, tämä viikko on omistettu Karkkipäivässä leivälle, vähähiilihydraattiselle sellaiselle. Ruokapostausten välttelijät saavat viikolla kuitenkin myös omat annoksensa kosmetiikkaa. ;)

Vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle vaihdettaessa aiheuttaa nimenomaan LEIPÄ yleensä ne suurimmat vaikeudet ja vieroitusoireet. Suomalaiselle on todella vierasta, hankalaa ja jopa kulttuurinvastaista (heh), jättää leipä pois ruokavaliostaan. Tietenkään leipää ei tarvitse dumpata kokonaan, tumma kokojyväleipä pieninä määrinä on varmasti ihan terveellistä. Osa vhh:laisista syökin jonkun verran leipää, toiset taas ovat katsoneet parhaimmaksi luopua kokonaan tästä addiktoivasta ruoasta etteivät herättelisi takaisin vanhaa riippuvuutta.

Leipäteollisuus on luonnollisestikin vastannut vhh-trendiin, ja markkinoilla oli "karppauksen" kulta-aikoina pari vuotta sitten varmaan kymmentä eli vähähiilihydraattista leipää. Nyt jäljellä on enää muutama sitkeä sissi. Tällä viikolla otetaan luupin alle nämä Leipähyllyjen Viimeiset Vhh-mohikaanit, ja esitellään myös itseleivottavia vaihtoehtoja.

Ensimmäisenä esittäytyy Vaasan Minihiilari -perheen Auringonkukka-Pellavasämpylä. (Hah, löysin näköjään googlesta kuvan vanhalla pakkaustekstillä.)

Leivän muoto on sen verran litteä, että oikeastaan se on jotain sämpylän ja sekaleipäviipaleen väliltä.

Minihiilari-sämpylä ei ole täysin viljaton, kuten ei mikään kaupan vhh-leivistä. Siinä on vehnä- ja ruisjauhoa, mutta hiilihydraattien kannalta lähes merkityksettömän pieni määrä. Yhdessä sämpyläpuolikkaassa on 3 grammaa hiilaria. Tavallisessa samankokoisessa sämpyläpalassa on vastaavasti n. 11 g hiilihydraattia.

Vehnägluteeni, pellavansiemen, auringonkukansiemen ja kaurakuitu ovat vhh-leipien perusraaka-aineita ja ne voi bongata kaikkien kaupan "karppileipien" ainesosalistalta. Vehnägluteeni on vehnän proteiinia ja lähes hiilihydraatitonta. Sillä saadaan "karppileipään" oikean leivän tapainen sitko.

Itse en oikein ole vaalean leivän ystävä, ja olen ostanut tätä Minihiilari-sämpylää vain yhden ainoan kerran - tätä leipäviikkoa varten. En kuulu tämän leivän kohderyhmään. :)

Mitä mieltä Sämpylästä?

- Maistuu ihan siltä miltä näyttääkin, eli sellaiselta kaupan luttanasämpylältä. En erottaisi "tavallisesta" kaupan hötösämpylästä. (Ei liity asiaan mutta omatekoiset sämpylät raskaammalla rakenteella on vaan niiiin paljon parempia ;) En ole koskaan tajunnut miksi kauppojen sämpylöiden pitää olla ylikohotettuja "hattaroita" jotka menevät ihan littaan kun niitä haukkaa.)

- Siemenet antavat vähän makua ja luonnetta, siitä plussaa.

- Sopii varmasti tosi hyvin täytetyksi eväsleiväksi, yksinään ilman täytteitä syötynä maku on hyvin mitäänsanomaton.

- Voisin ottaa retkelle mukaan :)

- Jos tykkää sämpylästä mutta haluaa vähentää päivittäistä hiilihydraattien saantia niin Minihiilari on ihan jees vaihtoehto, siinä on kuitenkin 70% vähemmän hiilaria kuin tavallisessa sämpylässä. Eli onhan tämä terveellisempää kuin normivehnäsämpylät.

Kuvat: Sanni, paitsi pakkaus-ja tuoteselostekuvat Vaasan sivuilta.

Munaviikon finaaliruokana sunnuntailounaalle sopiva munakeitto, eli kiinalainen egg drop soup.

Keitto on hyvin yksinkertainen valmistaa. "Täytteiksi" sopivat esimerkiksi sienet, herneet, tomaatti ja tofu.

Keiton pohjaresepti (kahdelle):

5 dl kana- tai kasvislientä (kanaliemi on se perinteinen)

1/2 rkl maissijauhoa (jos haluaa suurustaa - voi mainiosti jättää poiskin)

1 kananmuna kevyesti vatkattuna

Mausteita ei perusreseptissä ole oikeastaan lainkaan, mahdollista suolaa lukuunottamatta, mutta keittoon voi lisätä tilkan soijakastiketta, tuoretta inkivääriä, valkopippuria ja mausteisempaan makuun tähtianista, inkivääriä ja kanelia.

Lämmitä kana/kasvisliemi kiehuvaksi. Lisää mausteet ja täytteet ja anna kypsyä muutama minuutti. Minun keitossani on kaltattua tomaattia (85 g), sieniä (35 g) ja tofua (90 g). Jos haluat suurustaa liemen, kaada tässä vaiheessa joukkoon vesitilkkaan sekoitetut maissijauhot. Lisää lopuksi kananmuna ohuena nauhana sekoittaen keitosta samalla puisella lusikalla tai kauhanvarrella. Itse suurustin keittoa lisäämällä ihan pikkuisen psylliumia, mutta sen kanssa pitää olla varovainen ettei mene hyytelöksi ^_^

(Kiinalaisessa keitossa olisi varmaankin käytettyä pehmeää silken-tofua, mutta minulla ei sellaista ollut joten käytin kiinteää, jonka marinoin ja wokkasin ennen keittoon lisäämistä.)

Perinteisesti keitto viimeistellään hienonnetuilla, vihreillä sipulinvarsilla (korianteriakin löytyi monesta reseptistä), mutta minun lähikaupassani ei ollut vihreää sipulia - eikä korianteriakaan. Tyydyin siis tuomaan vihreän väriläiskän sillä ainoalla vihreällä mitä keittiöstä löytyi - sitruunamelissalla. :P Makuun se ei vaikuttanut mutta näyttää kivemmalta. :)

Keiton maku muuten vain paranee oltuaan yön yli jääkaapissa. Ihan yllätyin miten maukas keitos näin "basic" raaka-aineista voi tulla. :)

* * *

Mitäs tykkäsitte munaviikosta? Tuliko kokeiltua jotain munaruokaa?

Itsestäni tuntui, että tällainen "kaksi postausta päivässä" -tahti oli vähän hengästyttävä, mutta en toisaalta halunnut tehdä pelkkää ruokaviikkoa ilman muita juttuja.

Lauantaiaamuna nautitaan keitetyistä kananmunista majoneesi- ja avokadotäytteellä. Tämän munaruoan nimi on englanniksi "deviled eggs", ja valitettavasti en tiedä miksi näitä kutsutaan suomeksi. Kenties vain yksinkertaisesti 'täytetyiksi muniksi'...?

"Deviled"-munat ovat kauniin näköisiä ja niihin voi tehdä vaikka minkälaisia täytteitä. Perinteinen täyte tehdään sekoittamalla muusattua munankeltuaista majoneesiin, sinappiin, (salotti)sipuliin ja tilkkaan valkoviinietikkaa. Päälle ripotellaan paprikamaustetta. Itse lisäsin perinteiseen täytteeseen vielä ranskankermaa koska en tykkää voimakkaasta majoneesin mausta.

Avokadotäyte:

1 kypsä avokado

n. neljäsosa purkki crème fraîchea

1/4 punasipulia (mä olen huono näissä mitoissa, heittelen ihan fiilispohjalta)

puolikkaan limen mehu

ripaus steviaa tai sokeria

mustapippuria

suolaa jos sitä kaipaa

pari ruokalusikallista muusattua keltuaista

Löysin netistä ohjeen miten kovaksikeitetyt munat tulee "oikeasti" keittää. :D Enpähän tiennyt että siihenkin on eri metodeja...! ^_^ Itse olen vain aina laittanut munat kiehuvaan veteen ja antanut kiehua 9-10 minuuttia.

Ilmeisesti oikeaoppisen tavan mukaan munia ei jätetäkään kiehuvaan veteen, vaan ne poistetaan liedeltä minuutin jälkeen ja annetaan seistä kannen alla kuumassa vedessä 12-15 minuuttia. Tuloksena oli vähemmän kovia munia kuin kiehuttamalla, mutta koostumus oli varsin miellyttävä. Valkuaiset jäivät jotenkin "lasimaisemmiksi". Lisäsin veteen myös valkoviinietikkaa ja kuoret irtosivat helpommin.

"Deviled"-munat halkaistaan, keltuaiset poistetaan ja muusataan ja sekoitetaan täytteeseen. Täyte lusikoidaan munaan, päälle ripotellaan paprikamaustetta ja munat ovat valmiita! Itse laitoin täytteet minigrip-pusseihin, leikkasin kulman auki ja pursotin.

Olivat erittäin hyviä, etenkin raikas avokadotäyte!

Aloin jo runoilla päässäni kaikkia omatekoisia täytteitä... :) Seuraavaksi taidan kokeilla tomaattipesto-crème fraîche -täytettä. Saisi vielä värikkäämmän setin! :)

Sopivat hyvin vaikka cocktail-paloiksi.

Jos joku tietää onko näille jotain vakiintunutta suomenkielistä nimeä niin do tell. :)

Joko alkaa olla munaähky...? ^_^ Vielä olisi huominen ja sitten pääsette munista...!

 Perjantain munaruokana on todellinen yllättäjä; vekkulit munasilmäsämpylät.

Maukkaiden munasämpylöiden salaisuus piilee porkkanamajoneesitäytteessä, joka kätkeytyy munasilmän alle.

Nämä söpöläiset ovat superhelppoja valmistaa, mutta vievät valmisteluineen hieman aikaa.

Tarvitset:

* Kananmunaa

* Sämpylää (minä käytin vhh-sämpylää)

* Raastettua porkkanaa

* Dijon-sinappia (tavallinenkin käy)

* Majoneesia

* Juustoraastetta

Halkaise sämpylät ja koverra sisuksiin kolot täytteelle. Kannattaa tehdä kunnon kuopat sillä muna vie yllättävän paljon tilaa.

Itseleivotut sämpylät toimivat tässä reseptissä parhaiten, sillä kaupan sämpylät ovat useimmiten pehmeää höttöä joka hajoaa jos sitä lähtee kovertamaan. Itseleivotuista tulee tanakampia ja tiheärakenteisempia.

Valmista munasilmien "pesä". Sekoita yhteen majoneesi, sinappi ja porkkanaraaste. En osaa antaa mittoja, sekoitin ihan mutu-tuntumalla. Mutta sinappia kannattaa laittaa vähiten jollei halua supersinappista pesää. :) Ropsaisin itse joukkoon vielä aavistuksen steviaa korostamaan porkkanan makeutta.

Levitä porkkanamajoneesipesä sämpyläkolojen pohjalle ja reunoille.  Jätä reilusti tilaa kananmunalle.

Riko munat sämpyläpesiin. Ripottele päälle juustoraastetta.

Paista uunissa n. 160 asteessa 20-30 minuuttia, tai kunnes keltuaiset alkavat hyytyä (tarkoitus ei ole paistaa munia täysin koviksi).

Ota uunista ja nauti! On muuten yllättävän herkku makuelämys!

Mr Karkkipäivä ja Tiia saapuivat juuri sopivasti kun sämpyläiset tulivat uunista ja vieraat saivat heti lämpiäiset käteensä. Näytti maistuvan heillekin, ja Tiia oli ihan että "Onko tämä vhh-leipää..?" Leivoin sämpylät Adam's Brot -jauhoihin, joista on luvassa juttua myöhemmin (....leipäviikolla...! ^_^).

Näitä tulen todellakin tekemään useamminkin. Ovat vähän niinkuin suolainen versio rahkapullasta! :)

.

Oliko tämä resepti jollekulle tuttu..?

P.S. Pahoitteluni että eilinen kosmetiikkapostaus jäi uupumaan. En ehtinyt saada sitä valmiiksi.

Torstain munaruoka on oma henkilökohtainen lempparini; täytetty munakas. Vaikka tämä on kaikille tuttu munaruoka, se ansaitsee ehdottomasti paikan munaviikolla!

Tykkään runsaista täytteistä, joiden määrää vaihtelen nälän ja sen mukaan, toimiiko munakas aamiaisena vai lounaana.

Tein vuositolkulla täytetyn munakkaan "väärin" (tai no eihän missään varmaan ole VÄÄRIÄ tapoja, vain eri tapoja ;), mutta tässä tapauksessa makuelämys muuttui huimasti kun muutin valmistusmetodin siihen klassiseen). Vanhan tapani mukaan kuullotin täytteet pannulla ja lisäsin munaseoksen täytteiden päälle, ja paistelin siinä sitten valmiiksi kääntäen lätyn välillä niin että kummallekin puolelle tuli paistopinta. Täytteet jäivät siis munamassan sekaan.

En olisi uskonut että maussa on eroa, mutta kun aloin valmistaa munakkaan sillä "oikealla" tavalla, huomasin, että se oli paljon maukkaampaa! Täytteiden maku tulee paljon selkeämmin esiin kun niitä ei sotke munamassaan.

Kuullotettavat täytteet kuten sipuli, paprika, sienet ja sen sellaiset käytetään ensin pannulla, ja siirretään sitten sivuun lautaselle odottamaan.

Kaada munakasseos (tavallisesti teen kahden munan munakkaan, eli 2 munaa + pari ruokalusikallista kermaa tai soijamaitoa kevyesti sekoitettuna) pannuun, ja kun pinta on hieman hyytynyt, kaada täytteet lätyn toiselle puolikkaalle. Käännä munakkaan toinen puoli täytteiden päälle. Vähennä lämpöä ja anna munakkaan muhia vielä tovi kannen alla.

Lontoossa valmistin ihan törkeän mehevän, runsaan rapu-simpukka-munakkaan paahdetuilla kasviksilla. Piti nälän pitkälle iltapäivään.

Klassisen makuyhdistelmän feta-pinaatti-munakas on myös suosikkejani.

Täytetty munakas on varmasti helpoin, nopein, ravintorikkain ja palkitsevin pikaruoka ever! :) Täytteitä vaihtamalla mahdollisuudet ovat loputtomat - kolesterolia ja kaloreita tarkkaileva tekee munakkaansa pelkkiin valkuaisiin ja valitsee vähärasvaisia täytteitä kuten kasviksia, herkuttelija (tai vhh:lainen) lirauttaa seokseen kunnolla kermaa ja kuorruttaa täytteet reilulla kerroksella juustoraastetta!

Mikä on sinun lempparimunakastäytteesi? :)

P.S. Vielä lisävinkki - tykkäättekö munakkaassanne tomaatista? Kokeilkaapa kuullottaa myös tomaattia ennen munakkaaseen lisäämistä, niin kauan että se pehmenee kunnolla ja rakenne hajoaa. Kypsyessä tomaatin maku muuttuu makeaksi ja paljon aromikkaammaksi kuin tuoreena. Ero maussa on todella huomattava! Terkut vaan Mr Karkkipäivälle, joka myös rakastaa tomaattimunakasta mutta ei koskaan jaksa kuullottaa, ja ihmettelee miksi mun tomaattimunaruoat on aina parempia..! ;)

Keskiviikon munaruoka on helppo ja ruokaisa munapiiras. Englanniksi ruoan nimi on "egg frittata".

Ainekset:

2 kananmunaa

3 munanvalkuaista

(munien määrä riippuu siitä, minkä kokoista piirasta olet tekemässä, joten valitse määrä sen mukaan. :) Tästä määrästä tuli kaksi kuvissa näkyvää pientä piirasta. Voit myös laittaa pelkkää munaa muna + valkuaisseoksen sijaan.)

2-3 dl juustoraastetta (mitä vahvemman makuista juustoa, esimerkiksi cheddaria tai parmesaania, sitä maukkaampi piiras)

täytteitä maun mukaan; esimerkiksi pinaattia, paahdettua paprikaa, kesäkurpitsaa, sipulia, tomaattia, sieniä, valkosipulia....

suolaa, pippuria, chiliä (jos tykkää)

(Vähäkalorisempaan munapiiraaseen voi laittaa juuston tilalle raejuustoa, tällöin maku jää miedommaksi.)

Sekoita yhteen munat, munanvalkuaiset ja juustoraaste. Lisää pinaatti, tomaatti ja kuullotettu sipuli (ja mitä täytteitä nyt käytätkään). Kaada vuokaan ja paista uunissa 190 asteessa n. 45 minuuttia, tai kunnes piiras on hyytynyt. Poista uunista ja anna vetäytyä hetki. Isompaan vuokaan tehdyn piiraan voi leikata paloiksi ja ottaa vaikka töihin evääksi. Maistuu niin lämpimänä kuin kylmänä!

Erityisen maukkaan piiraan saa, jos jaksaa paahtaa täytteeksi tulevia kasviksia uunissa ennen piiraaseen laittoa. Löysin useita eri versioita tästä ohjeesta ja yhteen niistä tuli täytteeksi paahdettua paprikaa, kesäkurpitsaa ja valkosipulia. Oli tosi hyvää.

Reseptiä voi varioida loputtomiin; sekaan voi lisätä pieneksi viipaloitua perunaa, murennettua leipää, vähän jauhoja, kermaa, - yhdessä reseptissä oli jopa nuudelia! ^_^

Tiistain munaruokana on japanilainen munarulla. Hauska ja yksinkertainen tapa tarjoilla munakas vähän eri tyylisesti.

En tiedä näyttääkö tämä minun rullani niin japanilaiselta, sen pitäisi varmaan olla vieläkin tiiviimpi ja kerrosten ohuempia. Mutta ei se makuun vaikuttanut! ^_^

Ohje on Celia Brooks Brownin Uusi Kasviskeittiö -kirjasta.

Neljä annosta:

6 tuoretta tai kuivattua siitakesientä (jos käytät kuivattuja, liota niitä kuumassa vedessä puoli tuntia)

1 tl kasviöljyä

8 kananmunaa

1,25 dl kasvislientä tai sienten liotusvettä

1-1,4 rkl kevytsoijakastiketta

1 rkl miriniä (makea japanilainen riisiviini) tai 1 tl sokeria

Viipaloi sienet ohuiksi viipaleiksi ja kuullota pannulla öljytilkassa kaksi minuuttia. Nosta talouspaperille ja jätä sivuun.

Vatkaa yhteen munat, kasvisliemi, soijakastike ja mirin tai sokeri.

Kuumenna pannu uudelleen ja lisää öljyä. Kaada pannuun sen verran munaseosta että pohja peittyy ja pyöräytä pannua niin että seos leviää ohueksi, tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on juuri ja juuri hyytynyt. Kieritä muna lastan avulla tiukahkolle rullalle ja jätä se pannun reunalle.

Kaada pannulle lisää munaseosta niin, että se koskettaa munakasrullaa. Lisää sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on jälleen juuri ja juuri hyytynyt. Pyöritä rullalle aloittaen aiemmasta munarullasta, joka jää siis uuden kerroksen sisään.

Jatka paistamista ja rullaamista, kunnes munaseos ja sienet loppuvat. Lopputuloksena on paksu munakasrulla jossa useita ohuita kerroksia.

Liu'uta munakas pannulta alumiinifoliopalalle. Pyöräytä folio tiukasti munakasrullan ympärille ja rutista päät kiinni. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia. Poista folio ja leikkaa rulla poikittain palasiin ja tarjoile.

Tämä munakas oli kyllä tosi hyvää! Siinä oli hienostunut maku, hennon makea ja soijainen. Itse korvasin mirinin/sokerin pienemmällä määrällä steviaa. Eikä minulla ollut siitake-sientäkään joten käytin tölkkiherkkusientä. Siitake olisi varmasti tehnyt munakkaasta vielä maukkaampaa.

Unohdin tuon foliovaiheen ja varmaan senkin takia oma rullani jäi vähemmän tiukaksi. Tätä tulen tekemään toistekin!