Noniin. Kävi ilmi, että keskiviikkona esittelemäni "kesän ihanin hohdepuuteri" ei ehtinyt edes nähdä kesää kaupoissa.
Puuteri oli tullut Suomessa myyntiin ainoastaan nettikauppaan toukokuun alussa ja myytiin saman tien loppuun - koko varasto. Koska kyseessä on limited edition -erä, puuteria ei ole enää saatavilla lainkaan. (Paitsi täällä manner-Euroopassa, täällä sitä kyllä näkyy myymälöissä.)
Yves Rocherilta pahoiteltiin kovasti aiemmin annettua väärää tietoa.
Huvittavaa - saadessani itse puuterin toukokuussa, se oli jo tuolloin loppuunmyyty. PR-toimistolla ei tiedetty tilannetta.
Pahoittelen omastakin puolesta että esittelin turhaan ihanan tuotteen jota ei enää ylipäänsä ollut saatavilla :(
Kesätuote jota ei edes riittänyt kesään.... Onkohan mikään tuote koskaan myynyt Rocherilla näin nopeasti loppuun?
Heitetään tähän väliin poiminta Yves Rocherin kesän limited edition -tuotteiden joukosta.
Tää hohdepuuteri!!! Lööööv!
Nämä kuvioidut tai marmoroidut pinnathan on yleisesti tehty vain esteettisenä houkuttimena - mutta kyllä se kuulkaa toimii! ^_^ Minä kuulun niihin kuluttajiin joita kaunis pinta meikkituotteessa vetää puoleensa kuin kukat mehiläisiä.
Rocherin pinkki kaunokainen jättää iholle hohdon lisäksi myös sävyä, mikä ei aina ole itsestäänselvää sävyllisissä hohdetuotteissa. Tämän puuterin voi nähdä joko highlighterina tai hyvin voimakkaasti hohtavana, huurteisen vaaleanpunaisena poskipunana. Toimii poskipunana etenkin vaaleaihoisilla. Kaikkihan eivät tietenkään pidä näin hohtavista poskipunista, mutta niillekin on paikkansa...
Ah, mä tykkään tästä tosi paljon! Hohdekoostumus juuri mun makuun - enemmän helmiäistä, vähemmän kimallusta ja juuri sopiva häivähdys sävyä niin että toimii poskilla yksinäänkin. Yleensä olen kesäisin taipunut käyttämään kultaisena hohtavia highlightereita, tänä kesänä on raikkaan pinkin vuoro! Slurps! Pinkin seassa olevat kultaiset suonet tuovat juuri sen verran lämpöä mukaan ettei sävy jää liian kylmäksi.
Kuvassa puuteria poskilla, luomilla ja kulmaluulla.
Yves Rocherilla ei olla ihan selvillä, millä nimellä tuotetta pitäisi kutsua. Pakkauksen kannesta löydämme eri kielillä tekstin jossa lukee mm. Bronzing Powder / Hohtava Aurinkopuuteri / Highlighter Puder. Englanniksi ja suomeksi tuote on siis mukamas aurinkopuuteri (häh?? Kyllä ne mun mielestä on tähän saakka olleet ruskeita sävyltään), ja monilla muilla kielillä taas kuulto/highlighting-puuteri.
Nimityksestä viis, puuteri on kaunis. Hintaa kiekolla on 13,90€ ja sen pitäisi olla ilmestynyt YR-liikkeisiin nyt toukokuussa. Omani sain Yves Rocherin PR:ltä.
Nyt kun olen tässä asialla, niin heitänpä samaan syssyyn muutaman suosikkini Yves Rocherin uudistuneista kynsilakoista. Vanhatkin kyllä olivat niin hyviä, että en tiedä voiko laadusta saada velä paremman? ;) No, ainakin valikoimaan on tullut nyt myös viimeisen huudon mukainen geelilakka, eli pidempään kynsillä pysyvä, todella korkeakiiltoinen lakka. Ei tarvitse millään lampuilla kovetella.
(Itse en kuitenkaan ole ihan tätä 'geeli'-nimitystä ymmärtänyt itsestäänkuivuviin lakkoihin liitettynä, kun kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen geeliteknologian lakka...)
Nämä ihanaiset sävyt lähtivät myös mukaani taannoiselta Rocher-vierailulta: Beige Radieux (geelilakka, tunnistaa hopeisesta korkista), Melon, Corail Doux ja Or pailleté. Tulenko koskaan kyllästymään noihin korallisiin ja persikkaisiin lakkoihin? En kai. Ei ole näkyvissä.
Ja hei, tuo kultahippulakka vaikuttaisi olevan hyvin samankaltainen kuin mun suosikki, Snow Crystalin Sparkling Champagne. :)
Päädyin muuten eilen täällä Bruggessa (maa on siis vaihtunut Belgiaan ja vaihtuu tänään myöhemmin Ranskaan) Yves Rocherin myymälään ja löysin sieltä vielä pari ehdottomasti houkuttavaa sävyä uutuuksien joukosta; Anthracite Iridescent (liilaan shiftaava antrasiitinhamaa) ja Magnolia Nacré (jännä monisävyisenä hohtava kultabeigepinkki). Näitä ei ollut PR-toimistolla. Saattaa joutua kotiuttamaan nuo. :)
En muuten tiedä mikä minua vaivasi eilen, mutta Bruggen katselusta ei meinannut tulla mitään - kun ajauduin koko ajan kauppoihin. Siis minä! Teki hirveästi mieli ostaa kaikkea. Etenkin sitruunankeltaisia asioita. Toivottavasti parannun tunteesta pian. ;D
Kokeilin eilen ensimmäistä kertaa täysin luonnonmukaista kynsilakkaa.
Muistatteko, kun kerroin aiemmin keväällä Logonan kehittäneen maailman ensimmäisen luonnollisen kynsilakan?
No, nyt kyseinen lakka pääsi vihdoin testiin.
Kyllä, lakka käyttäytyy eri tavalla kuin ei-luonnollinen. Se selvisi testipäivän iltaan mennessä.
Mutta ensin....
Oooo...!! Välitön ihastuminen.
Sävy, koostumus, peitto, kuivuminen... kaikesta kiitettävä arvosana!
Sain maahantuojalta sävyt Deep Berry ja Pink Blossom sekä päällyslakan. Päällyslakka on kynnellä keltaisesta väristään huolimatta täysin sävytön.
Lakan koostumuksesta ei välttämättä arvaisi, että kyseessä on luonnonmukainen lakka. Se ei ole vetisen ohutta niinkuin jostain syystä itse odotin, vaan paksuus on juuri sopiva; ei kökköisen tanakkaa eikä myöskään vesimäisen lirua.
Lakka tekee tasaisen peittävää jälkeä jo yhdellä kerroksella.
Lakan sanottiin kuivuvan hitaasti ja jäävän kiillottomaksi, mutta minusta lakka kuivui päinvastoin jopa vähän nopeammin kuin mihin olen tottunut. (Minulla lakat kuivuvat aina keskimääräistä hitaammin.)
Pinta?
Ei mattainen, vaan kauniin himmeä. On tietysti makuasia miten kiiltävästä pinnasta lakkauksessaan tykkää, mutta minusta pinta oli kauniimpi ilman päällyslakkaa. Etenkin Pink Blossomin suloinen vanhan roosan sävy on minusta nätimpi himmeänä kuin kiiltävänä.
Tässä lakkaus päällyslakalla.
Olin todella positiivisesti yllättynyt luonnollisen lakan suorituksesta. Myös sävy on aivan ihastuttava, voin jopa todeta ettei minulla ollut entuudestaan juuri tämän sävyistä roosaa. ^_^
Ajattelin: huomenna voin julistaa Logonan uudet lakat blogissa ällistyttävän hyviksi. Nämähän ovat yhtä hyviä kuin mikä tahansa muu laatulakka..!
Mutta. Mutta.
Päivän aikana lakka paljasti eronsa tavanomaiseen kynsilakkaan.
Iltaan mennessä pinta näytti tältä.
Jätin toisen käden kynnet päällyslakkaamatta testimielessä, ja tässä päällyslakaton puoli.
Päällyslakallinen puoli ei kestänyt sen paremmin.
Jokaisesta kynnestä oli irronnut lakkaa kärjistä ja palasina keskeltä kynttä, varmaankin kohdista joihin oli osunut jotain. Minulla ei ole ikinä tapahtunut minkään kynsilakan kanssa tällaista.
.
Tiedän, että joillain ihmisillä kaikki kynsilakat käyttäytyvät näin, ja lakan kesto on suuri ongelma. Minulla tätä ongelmaa ei ole, etenkään nyt, kun kynsissäni on geelipinnoite. Tavallinen kynsilakka pysyy geelipinnalla moitteettomana vaikka kaksikin viikkoa, kuluen vain kärjistä. Geelittömälläkin kynnellä lakan pinta pysyy siistinä vähintään viisi päivää.
Siksi Logonan lakan irtoaminen jo yhden päivän aikana kertoi laadusta paljon. Tässä siis on täysluonnollisen kynsilakan heikko puoli; kesto.
Vähän harmillinen juttu. Näin huonolla kestolla lakkaus on uusittava jo seuraavana päivänä, ja 4 millin lakkapullo kuluu todella nopeasti. Hintaakin kun pullolla on 19,90€, niin ei tule luonnollinen lakkaus halvaksi.
Mutta - sille kuluttajaryhmälle, joka ei synteettisiä lakkoja kynsilleen laita "suurin surminkaan", on tarjolla nyt vihdoin vaihtoehto. Kynsilakat ovat hiusvärien ohella yksi eniten haitallisia aineita sisältäviä ja allergisoivimpia kosmetiikkatuoteryhmiä, ja pidän erittäin hyvänä asiana sitä, että vihdoin on pystytty kehittämään täysin luonnollinen vaihtoehto vailla "myrkkyjä". Joku tästä vaihtoehdosta varmasti mielellään maksaa. Ja saahan kynsilleen ainakin yhdeksi illaksi mitä kauneimman lakkauksen...!
Aion testata Logonan lakkoja vielä tavallisella, synteettisellä päällyslakalla ja katsoa, josko se lisäisi lakan kestoa. Toisaalta myönteinen tulos ei merkitsisi mitään lakkojen kohderyhmälle; mitä järkeä olisi käyttää luonnollista lakkaa ja kuorruttaa se synteettisellä tuotteella?
Onko kukaan muu ehtinyt testaamaan Logonan lakkoja? Millainen pysyvyys on ollut teillä?
Kevään "Zuii-sarjan" viimeisessä osassa lähemmän tarkastelun alla meikkivoide - ja yllättäen loistavaksi osoittautunut luonnonkosmetiikan meikinpohjustusvoide.
Zuii-look:
Meikkivoide sävyssa Natural Medium
Poskilla luomiväri Rose Mist
Luomilla vaaleita sävyjä Radiance-paletista, kultaa Sunset-duosta ja solo-luomivärit Tawney ja Rose Mist
Huulilla Sheerlips-huulipuna sävyssä Dahlia
Okraista kultaa ja kullanruskeaa yhdistävä Sunset-duo on sinisilmäisten varmoja nakkeja. Sävyt sopivat myös upeasti tummanruskeille silmille.
Tawney on "likainen taupe" eli sellainen vähän kellertävämpi taupe-ruskea.
Rose Mist on kultaan taittava pinkkipersikka, toimii loistavasti myös poskipunana.
Sheerlips-punat ovat kosteuttavampia ja ohuempikoostumuksellisia kuin Zuiin perushuulipunat. Sheerlipsit eivät kuitenkaan ole niin rasvaisia kuin vaikkapa Laveran Brilliant Care -punat.
Tykkään Sheerlips-koostumuksesta enemmän kuin Zuiin peruspunasta, ne ovat aavistuksen kuivakoita.
Sitten pohjan tehokaksikko.
Kuten Hauschka-meikkivoiteen arvostelussa jo totesin, nyt alkaa löytyä näitä Laveralle pärjääviä, hyviä luonnonkosmetiikan meikkivoiteita. :) Zuiin meikkipuuteri ei oikein ollut mun juttu, vaikka muuten puuterimaista meikkipohjaa suosinkin, mutta Zuiin meikkivoide - kyllä, kiitos! :)
Koostumus on kosteuttavan tuntuinen ja jättää ihon kauniin kuulaaksi, juuri sellaiseksi vähän kasteiseksi mistä tykkään. Ei kiiltäväksi, se on eri asia. ;) Peittoaste on läpikuultava, sanoisin, että kevyin kolmikosta Hauschka, Lavera ja Zuii.
Entäs primer? Ensimmäinen kohtaamani luonnonkosmetiikan meikinpohjustaja kasvoille. Siitä lisää alempana, höpistään ensin meikkivoideosuus.
Sävyvertailua: Hauschkan ja Laveran vaaleimmat meikkivoidesävyt vs. Zuiin Natural Medium. Hauschka on selvästi neutraalein ja Zuii punertavin. Kasvoillani nämä kaikki kolme näyttävät kuitenkin yhtä sopivilta ja luonnollisilta.
Sain valita minulle sopivan sävyn viidestä näytteestä, jotka lähetettiin minulle ennen varsinaista testituotelähetystä. Näytteet olivat sävyistä Olive Light, Natural Fair, Natural Medium, Beige Fair, ja Beige Medium. Nettisivun kuvien perusteella olisin veikannut Olive Lightin sopivan minulle parhaiten, mutta se olikin liian vaalea. Myös Natural Fair oli liian vaalea, Beige Fair ja Medium taas liian tummia.
Jäljelle jäi Natural Medium, joka on sävyistä neutraalein. Muiden Zuii'den rinnalla se ole yhtään punertava, mutta Laveran ja Hauschkan seurassa mitä selvimmin.
Maahantuojan nettikaupan sivuilla oleva sävykartta ei anna ihan oikeaa kuvaa sävyjen tummuusasteista toisiinsa nähden. Esimerkiksi Natural Fair näyttää sävykartassa paljon tummemmalta kuin onkaan.
Kokemukseni mukaan Zuiilta löytyvät kuitenkin luonnonkosmetiikkamerkkien vaaleimmat meikkivoidesävyt. Olive Light esimerkiksi on huomattavasti Laveran, Hauschkan ja Santen vaaleimpia sävyjä vaaleampi. Light Rosen ja Porcelainin pitäisi käsitykseni mukaan olla vieläkin vaaleampia (en ole nähnyt niitä livenä).
Pinta on kyllä kaunis. :)
Etenkin, kun sen levittää primerin päälle.
Miten luonnonkosmetiikan pohjustaja oikein toimii, kun siinä ei voi olla kestoa pidentäviä silikoniyhdisteitä?
Zuiin primerin toimintaidea onkin ihan muu kuin varsinaisesti kiinnittää meikki. Se on itse asiassa kevyt kosteustuote, joka valmistelee ihon meikkivoidetta varten täyttämällä ihon pinnan janon tarpeen juuri ennen meikin levitystä. Kun ihon pinnan kuivuus on poistettu kevyellä, vähärasvaisella tuotteella välittömästi ennen meikin levitystä, meikki levittyy optimaalisesti, sillä se ei takerru kuiviin kohtiin.
Luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden heikkona kohtanahan on levittyvyys, niistä puuttuessa levittyvyyttä helpottavia synteettisiä liukastajia. Tällaisia liukastajia ei ole (ainakaan toistaiseksi) ollut mahdollista valmistaa luonnonkosmetiikan keinoin. Jos ihon pinnassa on vähänkään kuivuutta, luonnonkosmetiikan meikkivoide tarraa heti kiinni kuiviin kohtiin ja tuloksena on epätasainen, kuivakan näköinen pinta. Tähän tyyliin (kuvissa luonnonkosmetiikan BB-voide).
Rose Mist -kombo poskilla ja luomivaossa = tykkään.
Eikö kevyt kosteusvoide sitten aja samaa asiaa kuin Zuiin primer? kysytte.
Kenties. Koostumuksesta riippuen jotkut varmasti toimivatkin samaan tapaan. Zuiin primerin koostumus on kehitetty nimenomaan meikin alle, eli se sisältää optimaalisessa suhteessa vettä, rasvoja ja humektantteja. Liian rasvainen voide vaikuttaa päinvastaisella tavalla liuottaen meikkiä irti.
Olen käyttänyt Zuiin pohjustajaa nyt pari kuukautta ja koen ehdottomasti, että se on parantanut kaikkien luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden levittyvyyttä. Tuotetta voi mainiosti käyttää myös yksinään kosteustuotteena, mutta itse olen laittanut sitä päivävoiteen päälle. Primerista jää iholle todella miellyttävän tuntuinen sileä pinta. Se myös tuo iholle kevyttä kuultoa (ja lupaa tasoittaa ihon sävyä, mitä itse en kylläkään allekirjoita. Tuote on vaaleaa emulsiota vailla mitään sävyä).
Zuii Flora Foundation Primerille siis täältä isot peukut! :)
Loppuun vielä silmämeikki Sunset-duolla.
Liikkuvalla luomella duon okrakulta, luomivaossa kullanruskea.
.
Hintatietoja:
Meikkivoide 40,50€ / 30 ml
Primer 32,25€ / 30 ml (valikoimassa on myös sävyä korjaavia CC-pohjustajia)
Luomiväriduo 31,20€ / 3,5 g
Solo-luomiväri 24,80€ / 1,5 g
Sheerlips-huulipuna 28,50€ / 2 g
Maskarat - se ikuinen luonnonkosmetiikan "kompastuskivi". Luonnollisen ripsivärin on todella hankala kilpailla synteettisiä sisariaan vastaan, ongelmia on etenkin pysyvyydessä ja allekirjoittaneen kokemusten pohjalta kerrostuvuudessa.
Zuiin volyymimaskara on saanut paljon kehuja; tämä kuulema pysyy varisematta ja ripsiin saa oikeasti sitä paksuuttakin. Minulla ei ole koskaan ongelmia ripsarin pysyvyyden kanssa, joten sitä puolta en osaa arvioida, mutta se volyymi. Tähän mennessä luonnonkosmetiikan maskaroista vain Dr. Hauschkan Volume Mascara on saanut ripsiini runsautta - tosin senkään jälki ei voita synteettisiä maskaroita.
Ensimmäinen reaktioni Zuiin maskaran korkattuani oli; "Onpas kuivaa!" Siis todella kuivaa, verrattuna ihan mihin tahansa koskaan käyttämääni ripsariin. Yleensähän vastakorkattu uuden ripsarin massa on jopa märkää. Koin Zuiin maskaran olevan niin kuivahtaneen oloinen, että kysyin asiasta maahantuojalta. Sain testiin uuden. Se oli yhtä kuiva. Myös Kempparin Noora kommentoi omassa arviossaan Zuii-ripsarin kuivuutta, joten päättelen, että tämän maskaran massan kuuluu olla tällainen.
Massan kuivuus näkyy myös ripsissä. Ripsari levittyy rosoisesti ja "nukkaisesti".
Entä sitten volyymipuoli?
Kyllä, Zuiin maskara kerrostuu näkyvästi. Siitä siis peukkua, lupaus täyttyy.
Mutta jäljen siisteydestä voi olla montaa mieltä. Massan ollessa kuivaa on jälkikin sen mukaista. Kerrostuvuudesta annan täydet pisteet, sillä massalla todellakin saa lisättyä kerrosta kerroksen päälle, ja ripsarilla on mahdollista saada yhtä paksut ripset kuin normimaskarallakin (ainakin minä olen saanut). Jälki on kuitenkin pörröistä ja paikoin jopa paakkuista. Välillä onnistun saamaan paakuttomamman tuloksen, mutta useimmilla kerroilla jälki on yllä näkyvän mukainen.
Ylistävistä arvioista päätellen kuivakka koostumus kuitenkin toimii monien muiden ripsissä paljon paremmin. Teiltä lukijoiltakin olen kuullut vain positiivisia kommentteja. Nooran lisäksi en ole kohdannut muita kuivuutta mainitsevia arvosteluja. Esimerkiksi Ida365 julisti Zuiin Volumen parhaaksi kokeilemakseen luonnolliseksi maskaraksi joka ei varise yhtään eikä liukene edes tihkusateessa.
Pullea harja on silmän muodolleni vähän liian suuri. Pidän itse myös enemmän erottelevista harjaksista, nämä tuuheat ja spiraalin muotoiset eivät ole suosikkejani.
Maskaran sävystä - sävy Granite ei ole täysin musta vaan mustanharmaa. Jostain syystä Volume Mascaraa saa vain tässä yhdessä sävyssä.
Muutama kuva hieman siistimmällä lopputuloksella.
Zuiin Volume Mascaralla on hintaa 26 euroa. Sitä myyvät mm. maahantuojan oma verkkokauppa, Jolie ja Biodelly.
Avasin silmäni enkä ensin muistanut missä olin. Tuota tapahtuu tosi harvoin, mutta silloin kun tapahtuu, se on aina tosi outoa.
Helsingissä, Marian luona.
Jossain kahvinkeiton ja lapsen vaatekriisin ("En halua tätä mekkoa..! - No ottaisiko Sanni sitten sen? Se on violetti, minulle kelpaisi kyllä.") välillä Maria kiikutti luokseni tutun näköisiä purkkeja. "Oletko kokeillut näitä? Nää on ihan tosi hyviä".
Tästähän alkaa jo muodostua déjà-vu. Viimeksi Tiinan luona tapahtui sama; eteeni tuotiin Idunia kasvot innosta loistaen. Jos en olisi jo itse tutustunut merkkiin niin alkaisi vakavasti tulla tunne, että olen missannut jotain maagista. ;)
Idun on näköjään parissa vuodessa todella onnistunut lyömään itsensä läpi. Aika kiinnostavaa, kun kyseessä on vain apteekeissa myytävä kosmetiikkamerkki.
Maria lähti töihin ja heitti minut samalla Kalasataman metroasemalle.
Olin keskustassa yhdeksän maissa, hain Kampin supermarketista aamiaista ja suunnistin jälleen Lasipalatsille.
Aina kun olen Helsingissä, teen töitä Lasipalatsin Kaupunkiverstaalla. Mainio paikka; kaupunkitoimistotila jota kuka tahansa saa käyttää ilmaiseksi. Tilaan kuuluu myös pieniä neuvottelutiloja joita voi erikseen varata.
Lasipalatsin vessassa minua tervehti fasismin vastainen My Little Pony -tarra. :)
En ole olkalaukkuihmisiä silloin, kun pitää kantaa mukana läppäriä. Kuljenkin aina koululaistyyliin reppu selässä tapaamisesta toiseen. :) Ostin North Facen läppärirepun viime kesänä Chamonixista, ja se on yksi parhaita hankintojani.
Kello 9.20 Kaupunkiverstaalla oli vielä hyvin tilaa ja monta pöytää vapaana. Levittäydyin isolle sellaiselle ja söin aamiaissalaattini.
Vastasin sähköposteihin. Tuotenäytetarjouksia, Airbnb-viestejä, Couchsurfing-yhteydenottoja ("ei, en valitettavasti ole Maarianhaminassa houstaamassa toukokuussa") ja yksi älyttömän mielenkiintoinen ja erilainen yhteistyöehdotus josta innostuin niin että silmissä tuikki.
Mistäs tänään kirjoittaisin blogiin? Päätän usein päivän postauksen aiheen vasta aamulla. Minulla on loputtomasti enemmän tai vähemmän puolivalmiita luonnoksia, ja valitsen niistä fiiliksen mukaan. En suunnittele postausten julkaisuajankohtia etukäteen kuin tosi harvoin, esimerkiksi silloin kun tiedän olevani poissa koneelta useamman päivän ja jutut täytyy ajastaa.
Harkitsin kakkuteeman ja interrail-kuulumisten välillä. Zuii-testausten jatkojututkin ovat hyvällä mallilla, mutta ei tuntunut siltä että haluan kaksi Zuii-juttua peräjälkeen. Fiilis on tärkeä ;)
Päädyin kakkunyyttäreihin.
Arvioin saavani jutun valmiiksi yhteen mennessä, jolloin kävisin lounaalla ennen päivän sovittua tapaamista PR-toimistolla. Halusin myös ehtiä VR:n kansainvälisten lippujen luukulle tekemään muutamia pakollisia paikkavarauksia tulevalle reilille.
Noooh. Siinä sitten hieroin kuvia ja säädin fontteja vähän turhankin hartaasti, ja kuten niin tavallista, aika katosi jonnekin ja yhtäkkiä tajusin että kello näytti 15.00. Samperi! Moneltakohan se VR:n kansainvälinen piste menee kiinni?
Vaivautumatta siirtämään kysymystä ajatuksen tasolta käytännön selvitykseen, julkaisin kakku-jutun, suljin koneen ja lähdin rivakasti kohti lounaspaikkaa.
Ulkona satoi.
Tieni kulki kadun yli Kiasmaan, jonka kahvila oli seuraava kohteeni. Edellisellä Helsingin vierailulla Luonnonkaunis-messut/Blog Awards -viikonloppuna kävimme miehen kanssa katsomassa Kiasmassa Robert Mapplethorpen näyttelyn, ja tässä yhteydessä silmiini osui Cafén menu. Whoa! Miten paljon ihanan kuuloisia ruokia...! Onko tällaista kahvilamenua olemassakaan? Pääruoissa vain yksi liharuoka ja neljä kalaruokaa...!
Tiedänpä, missä tulen viettämään kaikki seuraavat lounashetkeni Helsingissä. ^_^
Tilasin Kolatun munajuustosalaatin puolikkaana annoksena (sekin onnistui..!) ja punakampelaa tilli-punajuurikastikkeessa.
Kauniit ja erinomaisen maukkaat annokset - ja hintaa alle 19 euroa...!
Lähdin eteenpäin mitä tyytyväisimpänä. Tyytyväisyys ei kuitenkaan kestänyt kuin korttelin päähän rautatieaseman halliin, jossa minulle selvisi, kellon näyttäessä 16.20, että kansainvälisten lippujen luukku oli sulkeutunut neljältä. Eihhh.
Olisiko kannattanut tarkistaa ne aukioloajat aikaisemmin?
Lievästi pää savuten lähdin kohti tapaamista Korkeavuorenkadulle. Onneksi olin kutakuinkin rauhoittunut Yves Rocheria edustavalle PR-toimistolle saapuessani.
En ole aikoihin käynyt Yves Rocherilla, josta minulla alkaa jo melkein olla huono omatunto. Merkki kun kuitenkin on minulle rakas, eikä millään muulla sarjalla ja minulla ole yhtä pitkää historiaa. Mielelläni kirjoitan Yves Rocherin tuotteista, mutta kun ehtisi niitä joskus taas testailemaankin....
Sain kuulla viimeisimmistä uutuuksista, kuten herkän ihon sarjasta, kynsilakoista ja kasvovoiteiden pakkausuudistuksesta. Harmillisesti sertifioituun Organic Cosmetic -sarjaan ei ole tullut mitään uutta.
Sain poimia mukaani minua kiinnostavia tuotteita, ja niiden joukossa olivat mm. Omena-Tähtianis-kausituoksun suihkugeeli ja vartalokuorinta sekä täysin vaahtoamaton, voidemainen Low ShamPoo. Incin perusteella sulfaatiton Low Shampoo toimii kuten conditioner only -pesu, mielenkiintoista...! Tämän testausta odotan kovasti. (Niiden jo jonossa olevien, hmm, viiden shampoon jälkeen...)
Minulle esiteltiin myös muutamia muita toimiston edustamien merkkien tuotteita, kuten Color Wow - jauhemainen tyvikasvun peittoväri.
Olin saanut tästä muinoin sähköpostiin tiedotteen, mutta ensireaktioni oli, "Blääh, tyvikasvuko muka peittoon jollain jauheella?" Enkä tilannut siitä kokeilukappaletta. No, nyt tuote sitten demonstroitiin minulle käytännässä, ja joudun ehkä vähän muuttamaan reaktiotani.
Tyvessäni näkyvät raidat on tehty Color Wow -jauheen sävyllä Platinum. Jauheen annetaan vaikuttaa ja kiinnittyä hetki ja hiukset voi sitten harjata jotta ylimääräinen jauhe poistuu. Kuvassa hiuksia ei ole harjattu käsittelyn jälkeen, siksi tyvessä näkyy vähän jauhoisuutta.
Värin luvataan kestävän seuraavaan pesuun saakka. Todellakin wow! Aine tuli minulle ihan täydelliseen aikaan - tyvikasvuni kun on melkoisen hirveä enkä voi sitä värjätä ennenkuin Mago-pidennykset on poistettu. (Tai voisin, mutta en itse vaan Mago-kampaajalla. Väri ei saa yhtään osua pidennyksiin.) Sain mukaani Platinum-sävyn, ja kirjoittelen teille myöhemmin miten tuote on minulla toiminut. Virve ainakin näkyi vakuuttuneen.
Karvainen työntekijä, toimistokoira Kerttu. :)
Lähtiessäni PR-toimistolta oli VR-harmi jo jonkun verran unohtunut. Onnistuin kuitenkin hetkeä myöhemmin sekoilemaan ratikoiden kanssa niin, että se sai minut ärtymään uudelleen ja miettimään, kannattaako tällaisen maalaisen Helsingissä ylipäänsä liikkuakaan ilman viisasta paikallista.
Olin menossa yöksi toiselle ystävälleni Länsi-Pasilaan, ja olin olevinaan selvittänyt pääseväni sinne 7B-ratikalla. Siinä sitten etsin onnettomana 7B:n pysäkkiä ihmetellen, miksi Pasilaan päin meneviltä pysäkeiltä kulki vain 7A, ja kadun toisella puolella takaisin päin tuli 7B. Voi ihmistolloa.... Jouduin sitten soittamaan kaverilleni ja tunnustamaan etten löydä oikeaa pysäkkiä, saadakseni kuulla naurun lomasta että 7A ja B kulkevat saman reitin mutta vastakkaisiin suuntiin.
Kiitos ystäväni, kun kestätte minua. :)
Tällainen oli tarina kahdesta päivästäni Helsingissä.
Huomenna ei tule enää "Sannin mukana torstaina" -jaksoa. ;) Jos joku huolestui.
Olen testaillut australialaisen Zuii Organicin kukkaismeikkejä jo useasti aiemminkin, ja merkiltä on löytynyt mm. yksi ehdottomia lemppariposkipuniani, Mango. Tällä kertaa pääsin pureutumaan Zuiin meikkipohjiin ja tulipa samalla testattua sarjan kiitelty maskarakin (johon palaan myöhemmin omassa postauksessaan).
Olen saanut tuotteet Zuiin maahantuojalta.
Kertaus on opintojen äiti: Zuii'n meikkien kukkaisuus tulee siitä, että sarjan puuterimaisissa tuotteissa talkki on korvattu jauhetuilla kukkien terälehdillä. Sarjaa voi myös ihan oikeasti kutsua luomuksi, sillä Zuii-meikkien luomu-tuotettujen ainesosien pitoisuus on yli 90%, jopa 99% kun pois lasketaan vesi ja mineraalit. Puhekielessä luonnon- ja luomukosmetiikka menevät monella sekaisin, mutta valtaosa sertifioidusta luonnonkosmetiikasta ei ole pitoisuuksiltaan luomuksi määriteltävää kosmetiikkaa.
Zuiilla on kahdenlaista meikkipohjaa; nestemäistä ja puuterimaista. Tässä osassa esittelyssä meikkipuuteri. Sen ainesosaluettelo näyttää tältä:
ruusun, jasmiinin ja kamomillan murskatut terälehdet
aloe-vesi
jojobaöljy
mica (kiille-mineraali)
triglyseridit
kamomillauute, peltokorteuute, nokkosuute
magnesiumstearaatti eli magnesiumsuola (paakkuuntumisenestoaine)
tokoferoli eli e-vitamiini (hajua peittävä aine, hapettumisenestoaine)
askorbyylipalmitaatti eli yksi c-vitamiinin muoto (hajua peittävä aine, hapettumisenestoaine)
mineraalipigmenttejä (rautaoksideja)
Zuiin meikkipuuteri ei siis ole varsinainen mineraalimeikkipohja, vaikka mineraalit siihen väriä ja peittävyyttä tuovatkin.
Taas tuttua ennen/jälkeen -kuvamatskua. Jälkeen-kuvassa aurinko oli mennyt pilveen, siksi se on harmaasävyinen.
Sain testiin meikkipuuterin sävyssä Creme. Maahantuojan tuotekuvauksen mukaan Creme on "vaalea, keltapohjainen sävy ja sopii erityisen hyvin skandinaavisen vaalealle ihonsävylle". Itse luokittelisin sävyn kutakuinkin neutraaliksi, enemmän beigeen kuin keltaiseen meneväksi. Oikein toimiva sävy keskivaalealle iholle joka ei ole ihan kalpea.
Olen käyttänyt meikkipuuterin levitykseen kabukia, joka on toiminut hommasssa oikein hyvin. Puuteri suositellaan levitettävän kasvoille siveltimellä pyöritellen, ei sienellä sivellen niinkuin meikkipuuterit perinteisesti. Puuterin mukana ei tule sivellintä tai vippaa, eli se ei siinä mielessä ole ns. käsilaukkuystävällinen eikä sovellu meikin korjailuun päivän mittaan, ellei kanna mukana erikseen vippaa tai vastaavaa.
Zuii-meikkipuuteri näyttää kasvoillani kuivemmalta kuin esimerkiksi mineraalimeikkipohja, mikä on mielenkiintoista kun ottaa huomioon, että mineraalipohjassa on vain pelkkää jauhettua mineraalia eikä mitään rasvaista tai kosteaa ainesosaa niinkuin testattavassa meikkipuuterissa. Micaa Zuiin puuterissa on runsaasti, ja pinta on sangen hohtava. En suosittele isohuokoiselle iholle - minkä postauksen viimeinen kuva demonstroi parhaiten. ;) Samea ja pienihuokoinen iho taas kaunistuu ihanteellisesti tämän tyyppisellä valoaheijastavalla meikkipohjalla.
Zuiin Volume-maskara, Satin Lip Colour -huulipuna sävyssä Orchid sekä luomiväri sävyssä Mermaid.
Pohja: Zuii-meikkipuuteri, sävy Creme.
Silmänalusilla Estee Lauderin Double Wear -peiteaine, sävy Light Medium.
Yläkuomen rajaus Dr. Hauschkan harmaa kajal jonka päällä Zuiin Mermaid-luomiväri, sisärajaus IsaDora Inliner Kajal Satin White, maskara Zuii Volume. Kulmaväri Lumenen puuterimainen, kulmaluulla Benecosin highlighter.
Poskipäillä: Benecosin highlighter (ei poskipunaa).
Huulilla: Zuii Flora Satin Lip Colour, sävy Orchid
Huultenrajaus: Yves Rocherin vanha Couleurs Nature -rajauskynä.
Mermaid-luomiväri on tosi jännä sävy; harmaanvihreä jossa aavistus kultaista hohtoa. Kultainen hohto tulee esiin erityisen hyvin kun sen laittaa tumman rajauksen päälle.
Satin Lip Colour -huulipunan koostumus on kuin maalia ja se levitetään vaahtomuoviapplikaattorilla huulikiillon tapaan. Peittävyys on kuitenkin ihan eri luokkaa kuin huulikiillon. Sävyä pystyy myös loistavasti kerrostamaan. Pinta jää kosteaksi ja miellyttävän tuntuiseksi toisin kuin tämän tyyppiset peittävät ja nestemäiset huulipunat minulla yleensä. Tosin Zuiin Satin'issa ei ole kestoteknologiaa, jonka yleensä yhdistän tämän tyyppiseen koostumukseen, ja juuri tuo kesto-ominaisuus saa koostumuksen tuntumaan kuivalta.
Sävy kestää kuitenkin yllättävän hyvin eikä kasaudu rumasti huulten uurteisiin. Ruokailusta pinta ei kuitenkaan odotetusti selviä vaan puna on liuennut murkinan mukana.
Ja sitten se totuus illalla -kuva....
Zuiin meikkipuuteri ei kestä iholla koko päivää, ja voimakkaan hohtava koostumus vielä edesauttaa ihohuokosten esiinpiirtymistä meikin sulaessa kasvoilla. Iho kiiltää iltaan mennessä kuin diskopallo.
Summa summarum: reseptiikaltaan kiinnostava ja varsin miellyttävä meikkituote, jonka luomupitoisuus ja sävyvalikoima (10 kpl!) saa kiitosta. Kiilteen määrää tuotteessa olisi kuitenkin voitu harkita, sillä tällaisenaan meikkipuuteri ei mielestäni sovi ihanteellisesti kaikille ihotyypeille. Kestoltaan tuote on heikohko, meikkipohjaksi tarkoitetulta tuotteelta odottaisi parempaa pysyvyyttä. Parhaiten Zuii-meikkipuuteri soveltuukin tämän testaajan mielestä varsinaisen meikkipohjan, esimerkiksi meikkivoiteen, päälle kiinnittämään ja tuomaan kuultoa. Myös peittävyytensä (kevyt/läpikuultava) puolesta tuote sopii paremmin kiinnittämään kuin tekemään itse varsinaista pohjatyötä.
Hintatietoja:
Meikkipuuteri 36,50€ / 10 g
Satin Colour -huulipuna 28,50€ / 6,8 g
Solo-luomiväri 24,80€ / 1,5 g
Kuvassa on ihan paras silmämeikinpohjustaja.
Tähän saakka en ole Urban Decayn Primer Potionia parempaa pohjustajaa halunnut tai osannut julistaa, mutta nyt eräs muina miehinä Suomen markkinoilla koko ajan ollut tuote on vetänyt pidemmän korren.
Kuva: Beautyarmy.com
Elizabeth Ardenin Advanced Eye-Fix Primer.
Tuote ei suinkaan esiinny blogissa nyt ensimmäistä kertaa, eijei. Ardenin Eye-Fix tuli tutuksi jo neljä-viisi vuotta sitten käyttäessäni sitä töissä asiakasmeikkauksissa, ja se on saanut Karkkipäivässä random-mainintoja tyyliin "Lähes UDPP:n veroinen helmi" ja "yksi parhaita silmämeikinpohjustajia" jne. Tuskin tuote on jäänyt monellekaan mieleen tekstien seassa.
Olisi pitänyt nostaa Eye-Fix vielä kultareunaisemmalle jalustalle!
Millä ja miksi tuote nyt sitten yhtäkkiä, kaikkien näiden vuosien jälkeen, hakkaa mielestäni Urban Decayn klassikon?
Työssään silmäluomella kummatkin ovat aivan yhtä hyviä. Luomen sävy tasoittuu, tuotteen koostumus on miellyttävä ja levittyy tasaisesti ja notkeasti (niitä kuivia ja rullaaviakin pohjustajia kun on....), luomivärin sävyt toistuvat intensiivisinä, meikki tarttuu napakasti ja pysyy aamusta iltaan. Ardenin koostumus on pigmenttisempi ja se peittää UD:ta paremmin.
Asian ratkaisi kuitenkin koostumuksen säilyvyys. :)
Kun pohjustajaa sisältävä tuubi tai muu hylsy tyhjenee tiettyyn pisteeseen, ei tuotetta enää saa sieltä kunnolla ulos - vaikka sitä on jäljellä vaikka kuinka. Pohjustajathan ovat tunnetusti riittoisia, ja kun tuubi alkaa tuntua tyhjältä, on sisällä tosiasiassa vielä tavaraa monen kuukauden tarpeisiin. UDPP:n vanha, superepäkäytännöllinen hylsy kätki sisälleen jopa puolet voiteen määrästä siinä vaiheessa, kun applikaattori ei enää yltänyt sitä annostelemaan ja purkin luuli tyhjentyneen.
Saadakseen loput tuotteesta hyödynnettyä, on monella (minä mukaan lukien) tapana leikata pakkaus auki ja siirtää loput tuotteesta pieneen purkkiin. Mitä UDPP:n kohdalla harmillisesti kuitenkin aina tapahtui, oli sen suhteellisen nopea kuivahtaminen uudessa purkissaan. Niinpä tuotetta ei käytännössä koskaan saanut hyödynnettyä loppuun ennenkuin se oli kuivunut käyttökelvottomaksi.
Ardenin Eye-Fix Primer ei kuivu purkkiin. 7,5 millin tuubi on ollut minulla käytössä kolmatta vuotta (!!), ja nyt talvella se saavutti tilan jossa tuotetta oli vaikea enää puristaa ulos. Tuubi auki saksilla naks, ja loppu-Eye-Fix purkkiin tammikuussa. Nyt ollaan toukokuussa. Eye-Fix on edelleen yhtä notkeaa kuin purkkiin siirtäessä. Ja TÄMÄ, ystäväni, kertoo aika hemmetin hyvästä ja laadukkaasta koostumuksesta.
Katsokaa nyt tätä! Voide on ostettu joskus keväällä 2012..! Yhä riittää, ja yhä on notkeaa!
Vielä hetken aikaa Ardenin pohjustaja peittoaa Urban Decayn myös saatavuudellaan. UD:tahan ei ole saanut Suomesta - mutta elokuun lopussa tämäkin muuttuu (kuten moni teistä, ainakin kosmetiikkalukijoista, varmaan kuulikin Virveltä tuossa pari viikkoa takaperin. Jee!!). Tosin alkuun Urban Decayta myydään vain Helsingissä. Myyntipiste ei ole vielä selvillä.
Elizabeth Ardenia myyvät ainakin Kicksit ja Stockmannit (Sokoksista en ole varma), ja 7,5 millin tuubi maksaa 33 euroa (piti ihan soittaa ja kysyä hinta, on kallistunut vitosella siitä kun itse sen ostin.. :P). Eye-Fix on siis litrahinnaltaan UDPP:ta kalliimpi - mutta kukapa vielä tietää minkä hinnan Primer Potion Suomen markkinoilla saa... 33 euroa kuulostaa kalliilta hinnalta luomenpohjustajasta, mutta tuotteen kestäessä vuosia ei summa ole sijoitus eikä mikään. Esimerkiksi Lumenen silmämeikinpohjustaja maksaa 12,50€ / 5 ml, eikä sen laadusta voi puhua samassa lauseessakaan Ardenin ja UD:n kanssa.
Myös blogikollega Heidi omisti Eye-Fixille oman hehkutuksen helmikuussa. Heidillä Arden toimii jopa paremmin kuin UDPP.
Hyvä silmämeikinpohjustaja on yksi toistuvimpia kysymyksen aiheita blogissani. Minua pyydetään suosittelemaan hyvää ja mieluiten tietysti edullista sellaista. Tässä on tuotealue, josta on pakko todeta, että kalliimmat valitettavasti todellakin ovat parempia kuin halvat. En voi vilpittömästi suositella mitään muuta halpaa ja samalla hyvää pohjustajaa kuin Indeliblen voidemainen luomiväri, mutta sitäkään ei saa Suomesta. Niissä hyvissä (ja halvoissa) voidemaisissa luomiväreissä joita Suomesta saa, ei ole sopivaa universaalia nude-sävyä.
Ottakaa siis ihmeessä Arden-vinkki talteen. :) Tai sitten kipin kapin Helsingin UD:lle elokuussa! ^_^