Alverde aloittaa vakuuttavasti.
Ensimmäinen merkiltä testaamani tuote on silmämeikinpohjustaja.
Hauskaa, vielä pari vuotta sitten en tuntenut yhtäkään luonnonkosmetiikan pohjustustuotetta (eikä niitä ainakaan Suomen markkinoilla ollutkaan), mutta nyt kokeilen jo viidettä sellaista. Aiemmin olen testannut Lily Lolon, Benecosin ja Laveran silmämeikinpohjustajat ja Zuii Organicin yleismeikinpohjustajan.
Alverden on näistä paras silmämeikinpohjustaja.
Tuote on koostumukseltaan aivan erilainen kuin muut testatut. Lolo on kiinteä ja öljy/vaha-pohjainen, Benecos käytännössä kuin voidemainen, persikkakullan sävyinen luomiväri ja Laveran tarjokas on vetistä, läpikuultavaa geeliä. Alverden pohjustaja on ohutta, ihonsävyistä voidetta.
Odotetusti, koska kyseessä on aitoa luonnonkosmetiikkaa, koostumus nappaa ihoon kiinni samantien. Työstöaikaa ei juurikaan ole. Pigmenttiä on sen verran että tuote tasoittaa ihoa kevyesti, vähän samaan tapaan kuin Urban Decay Primer Potion Original.
Pinta jää paikoin aavistuksen kuivakan näköiseksi, mutta ei yhtä pahasti kuin esimerkiksi Lumenen ja Kicksin silmämeikinpohjustajissa.
Ennen ja jälkeen Alverden pohjustajan. Ihon sävyä tasoittava pigmenttitaso on aina tervetullut ;)
Inci: aqua, carthamus tinctorius seed oil, alcohol, titanium dioxide, silica, bismuth oxychloride, myristyl myristate, lauroyl lysine, glycine soja oil, glyceryl stearate citrate, cetyl alcohol, xanthan gum, butyrospermum parkii butter, prunus persica fruit extract, prunus armeniaca fruit extract, hydrogenated palm glyceride, brassica campestris sterols, CI 77492, microcrystalline cellulose, dehydroxanthan gum, algin, CI 77491, CI 77499, lecithin, lysolecithin, hydrogenated lecithin, helianthus annuus seed oil, tocopherol, ascorbyl palmitate, parfum, limonene, linalool.
Toisin kuin Laveran pohjustajan yllättävän kosteuttava inci, Alverden inci näyttää jo enemmän meikkipohjan ainesosaluettelolta.
Ja se toimivuus?
Kyllä! Kyllä kuulkaa toimii. :) Ehkäpä luomivärit eivät tarraa pintaan aivan yhtä täydellisesti kuin vaikkapa UDPP:hen tai sävyt toistu yhtä intensiivisinä, mutta se pohjustajan tärkein ominaisuus toteutuu - meikki kestää. Alverde Lidschatten Basis ei ole pettänyt kertaakaan. Minullahan luomiväri ei kestä edes puolta päivää ilman hyvää pohjustusta, koskaan.
Vaikka ihonhoitotuotteiden puolella olen "tylsä" koekani ihoni ollessa niin normaali ja lähes kaiken suvaitseva, niin silmämeikinpohjustajissa olen mitä paras testialusta. Ei pohjustajaa tai huono pohjustaja = luomiväri on rutussa luomivaossa jo iltapäivään mennessä.
Kuten jo Berliinissä totesin; harmillista ettei tätä hämmentävän ammattimaisen ja laajan valikoiman omaavaa sarjaa saa Suomesta. DM, koska laajennatte Pohjolaan..?
Juhannusaaton meikissä vaaleaa hopeansinistä, turkoosia ja violettia.
Siipirajaus ei todellakaan onnistu kovin hyvin kynällä. Sephoran kynät ovat vieläpä hyvin pehmeää laatua eivätkä vastateroitettuinakaan pysy terävinä kuin parin vedon verran.
Pitäisi suosiolla jättää siipirajaukset nestemäiselle tai geelimäiselle rajaukselle.
Ai niin - pakko joutua toteamaan, etteivät Sephoran vedenkestävät kynät olekaan niin kestäviä kuin luulin. Sipulin kuorinnassa meni näköjään raja. Siitä kyynelmäärästä ei Sephoran Purple Stilettos täysin selvinnyt.
Alaluomella Lilianalta saamaani meksikolaista eyelineria. Läpikuultavana sopii mukavasti alaluomellekin tekemättä liian graafista vaikutelmaa.
Meksikolaiskosmetiikasta tulossa myöhemmin oma juttunsa :)
No johan!
En päässyt tämän jutun lanseeraustilaisuuteen koska olin interraililla, ja nyt kun näin mistä on kyse, niin täytyy sanoa että ensireaktio oli megaWOW!
Koska kuulun museoesineisiin, en olisi lanseeraustilaisuudessa juuri mitään voinut tehdäkään. Kun mulla ei ole sitä älykästä luuria.
Pakko myöntää, että nyt eteen tuli ensimmäistä kertaa sovellus, joka saa mut oikeasti vähän harmittelemaan kivikautista puhelintani. (No, olenhan mä jo päivittänyt vuoden 2009 malliin...! ;) Täältä tullaan pikkuhiljaa kohti moderneja aikoja...! :D)
Vähänkö tällä olisi hauska leikkiä!
Kyseessä on siis sovellus, jolla voi livekuvassa kännykän näytöllä testata, miltä eri meikit ja meikkilookit näyttävät omilla kasvoilla. Siis livekuvassa...! Valitut meikit heijastuvat kasvoillesi reaaliajassa ja mukautuvat ilmeisiin. Mieletöntä! Ja tulos näyttää kuulema tosi aidolta.
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=Rq0NJtLZZCc?rel=0&controls=0&showinfo=0&w=640&h=360]
Ruotsalainen meikkibloggaajaguru Linda Hallberg on mukana Makeup Geniuksen mainosvideossa. Linda on kyllä <3 ! Videolta näkee hyvin miten appi toimii käytännössä.
Off topic mutta mulla on muuten vieläkin vähän "star-struck" olo kun tapasin hänet kesän 2013 Yves Rocher -reissulla... En tiedä olenko koskaan ikinä kellään nähnyt yhtä virheettömiä meikkejä, näyttävät livenäkin just niin hiotuilta kuin kuvissakin.
Onko joku jo kokeillut L'Orealin appia?
Sovelluksen voi tällä hetkellä ladata iPhone-puhelimiin, Android-versio on tulossa. Sovellus on ilmainen. Lisätietoa täällä.
.
P.S. Tajusin juuri - siis voinhan mä kokeilla Makeup Geniusta miehen puhelimella...! Kuinka hitaasti voi aivot toimia..! ^_^
Voisin kirjoitella kokemuksia Bare Mineralsin Ready-meikkipohjasta käytettyäni sitä nyt parisen viikkoa.
Kyseessä on siis muutama vuosi sitten lanseerattu kiinteä versio Bare Mineralsin suositusta mineraalimeikkipohjasta.
Ready ei ole 100-prosenttinen mineraalituote, niinkuin mikään kiinteäksi pressattu ei voi olla. Kiinteäksi puristettu muoto vaatii aina muitakin ainesosia.
Moni on kommentoinut Readyn olevan peittävämpi kuin alkuperäinen, jauhemainen BM-pohja. Olen osittain samaa mieltä. Readylla saa peittävyyttä nopeammin, jo yksi kevyt sipaisu jättää iholle runsaahkosti puuteria. Itse asiassa tuotetta piti oikein opetella käyttämään kevyemmin kuin miten olen tottunut kiinteitä puutereita annostelemaan, Readyn pintaa kannattaa todellakin vain koskettaa siveltimellä, ei painaa ja pyyhkäistä.
Mitenkäs meillä on mennyt?
Kovista odotuksistani ja innostani huolimatta on todettava, että Ready ei ole mun juttu. Ensinnäkin pinta jää makuuni liian hohtavaksi ja meikatun näköiseksi (ei siis tee niin luonnollista "bare skin" -pintaa kuin jauhemainen, puhdas mineraalipohja), mutta suurin ongelma on pysyvyys. Ready sulaa iholla päivän aikana ja muuttuu "mössöiseksi"; puuteripartikkelit kasautuvat huokosiin ja juonteisiin ja muodostavat iholle yhteenkasautuneita länttejä. Readylla ei tosiaan voi korjailla tilannetta päivän mittaan, se muuttuu vain pahemmaksi ja iho vain jauhoisemman ja meikatumman näköiseksi.
Harmi. Aluksi olin tuotteesta tosi vakuuttunut, ja ensimmäisten päivien aikana ajattelin, että pinnan liejuuntuminen johtui vain Berliinin kuumasta säätilasta ja hikisestä pyöräilystäni. ;) Täällä kotioloissa tuote kuitenkin osoitti, että se käyttäytyy ihollani aina näin.
Ennen/jälkeen -kuvaparista näkee hyvin Readyn peittävyyden ja miltä meikkipohja näyttää aamulla.
Sävy R170 (vastaa Fairly Lightia) ei muuten tee ihoani noin vaaleaksi miltä kuvassa näyttää, vaan vaaleus johtuu meikin valoaheijastavuudesta. Mineraalimeikki ja valoaheijastavia partikkeleita sisältävät meikkipohjat ylipäänsä saavat ihon näyttämään kuvissa todellista kalpeammalta. Todellisuudessa R170 on hieman kellertävä, iholleni erinomaisesti sulautuva sävy.
Illalla samainen meikkipohja näyttää tältä:
Aivan hirveän näköinen pinta, ei juuri muistuta aamun tilannetta.
Arvaan, että joku siellä varmaan kommentoi, niinkuin Zuii-meikkipuuterijutunkin yhteydessä, että "Mulla tilanne on päivän lopussa aina tuo, eihän tuossa mitään erityistä..!" Mutta minulla tällainen on poikkeuksellista. Meikkipohja, etenkin puhdas mineraalipohja, kestää ihollani moitteettomasti aamusta iltaan ja Readyn kaltainen sulaminen ja kasautuminen ihohuokosiin on hyvin epätavallista.
Joo. Ei tule ostettua toiste.
Mutta tulipa kokeiltua.
Katsotaan vielä, mitä tällainen puristettu mineraalipohja on syönyt:
Vaikuttavat ainesosat (Jenkeissä inceihin merkitään aina vaikuttavat ja ei-vaikuttavat aineet):
Iloisia uutisia kaikille Make Up For Ever -diggaajille: Suomen MUFE on laskenut kaikkien tuotteiden hintoja 1. toukokuuta alkaen.
Esimerkiksi mun suosikkituote, UV Prime SK 50, maksaa nyt 33,50€ / 30 ml entisen 51,65€ sijaan...!! Aika hyvä hinnan muutos, jos multa kysytään! :)
Lisäksi Suomen Make Up For Ever on avannut nettiin Outlet-myymälän, jossa myy poistuvia tuotteita alennettuun hintaan. Outlettiin pääsee tästä. Sieltä löytyy mm. luomivärejä ja vedenkestäviä silmämeikkikyniä hintaan 15€. (Nuo jälkimmäiset ovat samanlaisia kuin se jumbokynä jollaisen juuri ostin Sephorasta ja jolla tiistain meikkini alarajaus oli tehty.)
Mitään superhalpojahan nuo hinnat eivät ole, mutta MUFE ei ole halpa merkki.
MUFEn koko valikoimaa saa Suomessa vain Helsingistä, mutta muualla Suomessa asuvat voivat tilata maahantuojalta kaikkia tuotteita sähköpostitse. Yhteystiedot löytyvät täältä.
Koko tämän hetkinen MUFE-valikoiman digitaalinen katalogi täällä.
*
Aihetta liipaten, eilinen meikkini (leikin täällä päivät pitkät uusilla reissuostoksillani ^_^):
Tein aamulla pelkän yksivärisen rajauksen Sephoran metallisen tummanvihreällä kynällä. Kuntosalimeikki. ;)
Myöhemmin illalla vedettiin blingiksi. :) Taloyhtiön kokoukseen! ^_^ (No, ei varsinaisesti sitä varten, mutta sinne olin menossa meikkauksen jälkeen...)
Essencen Rosy Rush ja Blue Heaven. Varmasti vuoden parhaimpia ostoksia, hands down...!
MUFEn eyelinerit maksavat Ranskan Sephorassa 20,90€, Suomen hinta (uusi, alennettu) 23,90€
Vedin tummanvihreän rajauksen päälle Make Up For Everin nestemäisen Aqua Linerin sävyssä 18 (kimaltava kirkkaansininen). MUFEn sinisen päälle vedin efektejä Lumenen White Crystal -eyelinerilla ja Essencen iki-ihanilla pinkkikultaan ja siniliilaturkoosiin shiftaavilla hohde-eyelinereilla jotka löysin kiitos "junanaisen". :) Kohtaaminen, jolla oli mitä ilahduttavin seuraus! ^_^
Alaluomen sisärajaus Alverden Pearly White -kajalilla ja alaripsien tyvessä Essencen Rosy Rush.
Räps räps, bling bling. Ihan joka päivä en näin kimaltavassa meikissä viihdy, mutta välillä on kiva vetää kunnon glitteriksi. :)
Minä rakastan tuoksuja. Se ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, vaikka tuoksut ovatkin lopulta saaneet Karkkipäivässä harmillisen vähän tilaa. Ihan hämmästyttää, että tuoksu-tunnisteen alle on kuuden vuoden aikana kertynyt vain 31 postausta.
Tuoksut ovat yhdessä hiustuotteiden kanssa muodostaneet sen alkuperäisen kivijalan kosmetiikkafriikkeydelleni teini-iässä. Värikosmetiikka tuli mukaan vasta paljon myöhemmin, ja ihonhoitotuotteet ovat aina olleet kosmekiinnostuslistallani vasta nelosena.
Näillä saatesanoilla voi ymmärtää, miksi Pariisissa sijaitseva hajuvesien erikoisliike Nose oli yksi koko matkani kiinnostavimpia vierailukohteita.
Ilman Sofiéta en olisi paikasta kuullutkaan. Kiitos Sofié kun veit minut tänne! <3 Voin suositella kenelle tahansa parfyymifriikille visiittiä Nosen liikkeeseen, osoite on Rue Bachaumont 20. Rue Bachaumont päättyy suosittuun "torikatuun" Rue Montorgueiliin, joten sinne voi poiketa vaikka Montorgueil-kävelyltä. :)
Liikkeessä ei saanut ottaa kuvia, mutta minä räpsin muutaman salaa. Kauneimmat pullot sijaitsivat myyjien katseen alaisuudessa ja näin ollen sain tyytyä kuvaamaan piilommassa sijaitsevia hyllyjä ^_^
Nosen valikoima koostuu ns. niche-merkeistä. Niche-tuoksut ovat parfyymimaailman aatelia, arvostetuimpien parfyyminenien ja -talojen luomuksia joiden hintalappukin on useimmiten sitä luokkaa.
Niche-tuoksut ovat myös koostumukseltaan, tai voisiko sanoa tuoksuprofiililtaan erilaisia kuin ns. mainstream-tuoksut. Mainstream-tuoksuja kehitellään pääsääntöisesti kaupallisuus mielessä. Niche-tuoksujen kehitystä ohjaa "nenän" eli tuoksun luojan taiteellinen näkemys, ne ovat kuin klassisen musiikin sävellyksiä tai gourmet-ruokaa, tarkoin harkittuja ja tähtäävät luojansa näkemyksen toteuttamiseen. Niitä valmistetaan huomattavasti pienempiä eriä kuin mainstream-tuoksuja ja niitä myydään omissa erikoisliikkeissään tai boutiqueissa.
Toki niche-tuoksujen joukossa voi olla hyvinkin helppoja ja valtavirta-asiakkaallekin sopivia tuoksuja, ja onkin, mutta yhtä lailla sieltä löytyy hyvin erikoisia tuoksukeitoksia jotka eivät löydä asiakaskuntaa Sokoksen tai Åhlensin kemppariosastolta. Niche-tuoksun ostaja valitsee tuoksun usein juuri sillä perusteella, että haluaa persoonallisen, erilaisen tuoksun.
Tunnettuja niche-tuoksumerkkejä ovat mm. Annick Goutal, diptyque ja Keiko Mercheri.
Nosessa on myös kunnioitettava valikoima kynttilöitä. Niidenkin hintalaput voitte vain arvata... Diptyquen kynttilän taitaa saada kotiin peräti viidellä kympillä, se on jo aika huokea. ;)
Sofié kertoi, että Ranskassa (tai ainakin Pariisissa) kynttilöihin satsataan aivan eri tavalla kuin meillä. Pariisilaisten kotona tunnelmaa luovat laadukkaat kynttilät joihin ihmiset todella sijoittavat rahaa, kauniit kynttilät ovat samanlainen itsestäänselvyys kuin patongit ja aamuinen café au lait. Sofién ranskalaistunut avopuoliso on hänkin hurahtanut kynttilöihin - kuvitelkaa mies, joka silmää räpäyttämättä ostaa sadan euron kynttilän..! <3 <3
Meiltä kysyttiin, olisimmeko kiinnostuneita olfaktorisesta analyysista. No totta kai! :) Analyysissa selvitetään, mihin tuoksunuotteihin oma tuoksumieltymys perustuu ja suositellaan sen pohjalta tuoksuja.
Analyysin voi tehdä niukempana versiona myös Nosen nettisivulla, sivut ovat myös englanniksi.
Pohjatiedoissa pyydettiin nimeämään kolme suosikkihajuvettä. Vain kolme...! Apua, oli niin vaikeaa.
Valitsin lopulta Diorin Hypnotic Poisonin, Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelunen ja Lancômen Ô de L'Orangerien.
Kokosin tähän kuvaan muitakin lemppareitani, kuvan tuoksut edustavat tyypillistä tuoksuprofiiliani. Minulla on kaksi aika lailla vastakkaista lempparituoksusuuntausta; mausteiset ja puisen vaniljaiset sekä raikkaat sitrustuoksut.
Tässä on Nose-analyysin ensimmäisen vaiheen tulos. Nämä valinnat pohjautuvat ainoastaan koneelle syöttämiini tietoihin.
Tässä ensimmäisen vaiheen tuoksunuottiprofiilini. Näyttää hyvin minulta :)
Lopullinen diagnoosini muiden vaiheiden jälkeen oli tällainen:
alkutuoksu: appelsiininkukka, greippi, yuzu, sitrushedelmä
sydäntuoksu: neilikka, petit-grain, ylang-ylang, datura (datura-kukasta en ole ennen kuullutkaan)
pohjatuoksu: tonka, oakmoss (tätä tuoksunuottia ei käsittääkseni voi suomentaa..?), santeli, vanilja
Analyysi koostui koneelle täytettyjen tietojen jälkeen kahdesta vaiheesta.
Nosen tuoksuasiantuntija toi meille sokkotuoksutettavaksi analyysiohjelman antamat viisi tuoksusuositusta. Tuoksut laitettiin tikuille joista emme nähneet tuoksujen nimiä. Saimme sijoittaa tuoksutikut miellyttävyyden perusteella puulaudalle, jossa oli astekko miinus viidestä nollan kautta plus viiteen.
Tämän sijoittelun perusteella Nosen henkilökunta etsi meille viisi uutta tuoksua. Myös nämä tuoksut saimme sijoittaa puulaudan arvoasteikolle.
Ja mitä tuoksuja...! Todellakin aivan erilaisia kuin mihin esimerkiksi entisessä työpaikassani olen tottunut. Älkää ymmärtäkö väärin, arvostan myös mainstream-tuoksuja ja niiden joukosta löytyy yhtä lailla aivan ihania helmiä, mutta nämä tuoksut olivat vain.... ihan eri maailmaa. Ahh, miten kiehtovaa! Ja miten äärettömän kiinnostavaa oli seurata Nosen tuoksueksperttien työskentelyä. Liikkeessä on satoja tuoksuja ja he tuntevat niistä jokaisen. Meidän tikkusijoittelumme perusteella he pystyivät hetkessä päättelemään, minkä tyyppistä tuoksua lähteä hakemaan.
Sofién Top 5 -tuoksujen ykkösenä (ja kaikki sokkotuoksuteltuina), oli Maison Martin Margielan Lazy Sunday Morning - tuoksu, jota Sofié on käynyt tuoksuttelemassa liikkeessä aiemminkin ja harkinnut pitkään sen ostoa...! Aika osuva analyysin tulos! ^_^
Minun tuloksessani neljä tuoksua jakoivat ykkössijan. Ne vastasivat tuoksuprofiililtaan täydellisesti suosikkityyppejäni, eli sitrusta ja mausteisen makeaa.
Ne ovat tässä:
Atelier Colognen Pomeló Paradis on kuin kevyempi ja hienostuneempi versio Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelunesta, diptyquen Oyédo on ihanan mehukas cocktail mandariinia ja sitruunaa Lancômen Ô de L'Orangerien tyyliin ja Keiko Mecherin Datura Blanche on kuin Hypnotic Poison goes David Lynch - mystisempi ja aavistuksen raskaampi.
Liitän tähän vielä Top 3:n tarkemmat tiedot uteliaille :) Analyysin tiedot tallentuvat kätevästi omaan Nose-profiiliin, ei tarvitse kirjoitella mitään ylös.
Tuoksun kuvaus ei voisi olla lähempänä makuani; mustaherukkaa, limeä, mandariinia, greippiä, minttua, ambraa, vetiveriä.... Voi slurps!
30 ml:n pullo tätä herkkua maksaa 60€.
Tätä tuoksua on saatavilla vain 75-millisenä, hintaa 140€.
Vaikka tuoksuhullu olenkin, Nosen ihanuudet jäivät hyllyyn. Kotona kun on jo se, hmmmh.... 30+ tuoksua...? Joista moni korkkaamattomiakin.
Tuoksujen ostoni on sentään vähän hiljentynyt lopetettuani työt kosmetiikkaliikkeessä, hyvä niin :) Töissä tuoksuja oli aivan mahdoton vastustaa kun ne olivat siinä edessä joka päivä.... Voitte varmasti kuvitella. Jostain syystä tuoksuja on aina ollut vielä hurjan paljon vaikeampi vastustaa kuin meikkejä... Se on se tuoksuaistin voima.
En kyllä voi luvata ettenkö jonain pävänä saattaisi ajautua klikkaamaan jonkun noista Nosen suosituksista ostoskoriin..... :P
Aiheeseen liittyen, Sannin hajuvesikokoelma vuodelta 2010, Mr. Karkkipäivän sokkotuoksukommentein varustettuna:
.
Ovatko niche-parfyymit teille tuttuja? Suosikkeja? :)
Kuka muu vihaa rajauskynien muovituksen irroittamista?
Siis aargh...
Tottakai arvostan sitä, että kynät muovitetaan hygieenisesti niin ettei niitä saa räplättyä kaupassa auki. Mutta kun niitä ei saamari meinaa saada kotonakaan irti millään...!
Sakset, veitsi... Hiki päässä repimistä ja kynsimistä. Onnistuin tällä kertaa katkaisemaan yhden kynän kärjenkin taistellessani muovikondomin kanssa.
Ei ole eka kerta kun homma päättyy haavaan.
Huokaus.
No, nyt ne on kaikki auki.
Saksassa muuten lähes kaikki meikkituotteet jotka vain suinkin saa auki on testattu. Tämä tuli havaittua ainakin DM:n ja Rossmannin kosmetiikkahyllyillä. Monista tuotteista ei ole testeriä joten asiakkaat kokeilevat tuotteita kylmän viileästi myyntikappaleista. Siinä mielessä muovikuoret ovat erittäin hyvä juttu. Karstadt-tavaratalossakin, joka sentään on vähän hienompi liike, näin naisen aivan julkisesti lakkaavan kynsiään myyntikappalekynsilakalla.
Reissun saalis. :) Mukana myös Lilianalta saadut tuliaiset.
Tässä välissä ajattelin testata Tallinnasta tuodut Natura Sibericat ja Puhas Loodukset, Saksan tuomisista suuri osa jää odottamaan korkkaamistaan loppukesään ja syksyyn. Jonossa on myös merkkejä kuten The Organic Pharmacy, Arctic Arbutin, Kicks ja uutuuksia Laveralta, sekä yksittäisiä tuotteita Korresilta, Mádaralta, Estelle & Thildiltä ja Lumenelta.
Kiinnostaako joku merkki näistä teitä erityisesti? Otetaanko ihan kronologisessa järjestyksessä vai siirretäänkö joku merkki testikärkeen..? :)
Jos joku ihmettelee mitä järkeä on ostaa lisää kun laatikot on jo ihan täynnä, niin tämä on vähän niinkuin työtäni: testaan kosmetiikkaa. Tutustun mielelläni uusiin merkkeihin ja kirjoitan niistä. En kuvittele että monikaan Saksan tuomisista jää lopulta omaan käyttööni, siskoni odottavat niitä varmasti jo kieli pitkällä kun olen saanut niitä testattua riittävästi :)
Rajauskynät kyllä jää mulle! ^_^
Jotta saan testituotelaatikoihin tilaa, on edessä pian taas arvontoja teillekin. Ai samperi, munhan piti arpoa Exuvianceakin...
Päivän meikissä yläluomella Sephoran kynät sävyissä Sun Tan (pronssi) ja Purple Stilettos (violetti) ja alaluomella jumbokynä sävyssä Stayin' Alive.
Pysyy muuten ihan sairaan hyvin sisäluomellakin :)
Kuvasatoa lauantain hääjuhlalookista.
Laitan kuvia itse häistä vielä myöhemmin tänään (tai huomenna), halusin laittaa nämä meikki/hiuslook-jutut erikseen.
Kävin häitä varten tuttuun tapaan kampaajalla, ja pyysin rentoa kampausta. Sain niin kivan tukan että - ehm, en ole malttanut luopua siitä ja kampaus on mulla päässä vielä tänäänkin :D Se vain pysyy ja pysyy! ^_^ Tänä iltana taitaa olla pakko jo purkaa se ja pestä tukka.
Mutta kun tää on niin ihana....! * ei malttaisi millään luopua * Tykkään just tällaisista rennoista, ei pitkään-väännetyn näköisistä mutta samalla eleganteista hiuksista..!
(Tuossa kuvassa mulla on muuten mekon selkämys auki, siksi pussittaa. Meni pieni ikuisuus taistella yksin tuo vetoketju kiinni kun se menee alaselästä niskaan saakka.... Ensin pelkäsin että joudun menemään häihin mekko auki ja pyytämään jotakuta vierasta vetämään vetskarin! ^_^)
Niin söpö rusettikampaus! <3 Ihan erilainen kuin mitä mulle on koskaan kampaajalla tehty.
Yrityksiä kuvata hiuksia peilin kautta...
Minusta näytti siltä kuin mulla olisi paljon enemmän hiuksia kuin normaalisti :)
Meikissä yhdistin beigeä, viileää ruskeaa ja kylmän pinkit huulet.
Olin suunnitellut laittavani häihin pinkit huulet jo kotona matkalle lähtiessä, mutta unohdin ottaa mukaan pinkkiin taittavan poskipunan. Tajusin tämän vasta juhla-aamuna. Minulla on mukana vain kultaisena hohtava korallinen poskipuna, joka ei sopinut tähän lookkiin ollenkaan.
Mutta ei hätä tämän näköinen.
Miksasin poskipunan huulipunasta ja kosteusseerumista. Huulipuna on Maybellinen Plushest Pink, saatu blogin kautta. Se näyttää kuvassa kostean kiiltävältä, mutta on itse asiassa aika mattainen ja kuivakoostumuksinen. Seerumin kanssa sain siitä tarpeeksi notkean ja sävystä sopivan läpikuultavan poskipunaksi.
Silmämeikissä jätin tällä kertaa minulle ominaisen siipirajauksen pois ja tein hyvin klassisen kahden sävyn meikin vahvalla, koko silmän kiertävällä rajauksella. Liikkuvalla luomella beigeä ja luomivaossa viileää tummanruskeaa Rimmelin Smoky Brown -paletista (vakkariluomivärejäni matkoilla kun hylsy on niin pieni ja littana, vie vähän tilaa).
Rajauksena käytin yhtä uusista Sephora-kynistäni, metallista taupe-sävyä Flirting Game. Reissumaskarana pikkukoko Diorin Diorshow Extase'sta, vähän kuivahtanut jo...
Vaikka tein banaanivarjostuksesta tosi tumman ja aika jyrkän...
...se ei juuri edes näy silmien ollessa auki. Kiitos vahvan kulmaluun yhdistettynä matalaan ja pieneen silmään. Tällaiseen silmänmuotoon saa laittaa juhlameikissä huoletta vaikka kuinka tumman banskuvarjostuksen eikä näytä ylilyödyltä.
Hassua - kun kerrankin tein mielestäni aivan erityisen yksinkertaisen juhlameikin, sitä kiiteltiin ja kehuttiin koko ilta. :D Silloin kun taas oikein panostan ja teen jonkun viiden sävyn nyanssivirityksen näyttävillä rajauksilla kukaan ei sano mitään ^_^ Ehkä tästä voi päätellä että nuo yksinkertaisemmat lookit pukevat minua paremmin.
Seerumihuulipuna-kombo toi muuten poskille luonnostaan kauniin korostuksen, ei tarvinnut laittaa highlighteria. :)
Jokohan tämä pälli on nähty...
Olisitte nähneet kun yritin ottaa näitä kokovartalokuvia kämpilläni..! Itselaukaisimen juhlaa... Tietysti ehkä yksi kymmenestä kuvasta oli tarkentunut.
Jouduin siirtämään kokonaisen seinällisen huonekaluja pois että sain vaalean taustan, ja siltikin tuonne jäi tuollainen johto, aargh :D Kaikkea sitä tuleekin hommailtua blogin tähden.
Tein muuten vielä saman päivän aamuna paniikkikenkäostoksen Henkkamaukalta kun minusta yhtäkkiä tuntui että mun ah-niin-vähän-tilaa-rinkassa-vievät matalakorolliset sandaletit olivatkin aivan liian arkiset. Ostin Hennesiltä halvimmat korkeakorkoiset mitä löytyi, eikä nuokaan nyt niin juhlavat ole (tuollaiset korkkipohjaiset), mutta olinpahan ainakin vähemmän kääpiö. ;)
French Connectionin mekkoni on muuten loistava reissumekko, kangas ei rypisty rinkkaankaan "rutattuna" :)
*
Seuraavana päivänä jatkoin yrityksiä kuvata tukkaa Henkkamaukan sovituskopissa. :) (Joo, taas mä olin siellä...)
Sanoinko jo että rakastan tätä kampausta! ^_^
Katsotaan saavunko sunnuntaina Suomeen rusetti yhä päässäni... No ei sentään. ;)
Okei, mua ei saa enää päästää Sephoraan.
Olen nyt ostanut rajauskyniä tällä reissulla satasella.
Tuli sentään säästettyä kolme kymppiä kiitos myyjän, joka pudotti ja rikkoi kassalla Bare Mineralsin Ready-puuterin, jota olin ostamassa kynäsaaliini yhteydessä. Viimeinen kappale sitä mun sävyä. Vähän *itutti.
Olen jo pitkään halunnut kokeilla BM:n kiinteää mineraalipuuteria, ja täällä se maksaa melkein puolet vähemmän kuin Suomessa. Olin hiplannut puuteria Pariisin Sephoroissa useaan otteeseen, ja nyt kun vihdoin päätin sen ostaa, sitä on Colmarissa jäljellä yksi ainoa kappale jonka myyjä rikkoo nenäni edessä.
*liitä kirosana*
No, ehkä tämä oli merkki siitä että nyt saa kosmetiikkaostokset riittää. Monellehan sadan euron shoppailu on pikkurahaa, mutta minulla ei varsinaisesti ollut ihan tuollaista budjettia varattuna pelkkiin eyelinereihin. Olin ajatellut riehaantuvani kosmetiikan suhteen vasta Berliinin luonnonkosmetiikkataivaassa, mutta Essence ja Sephora mielettömine waterproof-kynä-valikoimineen tulivat väliin.
Näissä merkeissä eilen.
Kirjoitan tätä puolen yön jälkeen, pitäisi olla jo nukkumassa että ehtii vähän levätä ennen junaan lähtöä. En vain malttanut olla jakamatta tätä.
Vietin melkein koko illan keittiössä valmistamassa junaeväitä. Pesin ja kuorin kasviksia, höyrytin parsakaalia, paistoin lohta... Talon emäntä taisi vähän ihmetellä että mitä tuo vieras puuhaa, onko se valmistautumassa sotaan ja nälänhätään vai junamatkaan...
Noo, saattoi tulla vähän ylilyöntiä.... Vai luuletteko että pärjään näillä 13 tuntia:
Puolen kilon rasia kylmäsavulohi-tonnikala-salaattia
Rasiallinen hummusta
Rasiallinen munakoisotahnaa
Keitettyjä kananmunia
Porkkanoita
Paprikaa
Parsakaalia
Kirsikkatomaatteja
Oliiveja
Juustoja
Raejuustoa
Ricottaa ja soijajogurttia (jäi yli aamiaisista, täytyyhän nekin ottaa mukaan :P)
.
Ehkä noilla ei nälkä ehdi tulla ennen Sloveniaa :D
Näiden eyelinerien takana on hauska tarina.
Tai no, hauskuus on tietysti lukijan määriteltävissä. :)
Matkatessani viime viikon maanantaina Hampurista Amsterdamiin, nousi Amersfoortin asemalla junaan nainen, joka istuutui minua vastapäätä samaan junaosastoon. Nainen oli täysin meikitön ja vähän räjähtäneen näköinen, jos sallitte ilmaisun, ja kaivoi saman tien laukustaan meikkipussin. Junan nytkähtäessä liikkeelle hän aloitti perusteellisen ehostustoimenpiteen.
Ensimmäisenä en voinut välttää kiinnittämästä huomiota oranssiin, tutunnäköiseen maskarahylsyyn – naisen meikkipussista putkahti esiin Lumenen Cloudberry Length Serum –maskara. Seuraavaksi pussista nousi Bourjoisin poskipuna samassa sävyssä, jonka itse ostin Ranskasta viime kesänä. Nainen käytti poskipunan kannessa olevaa pikkuruista peiliä meikatessaan.
Seurasi antaumuksellisin ripsien maskarointi jota olen koskaan todistanut. Nainen rullasi maskaraa ripsiinsä arviolta 7 minuutin ajan, ja seurasin, kuinka kymmenien ja kymmenien vetojen jälkeenkään ripset eivät muuttuneet paksuiksi klimpeiksi. Myös alaripsille suoritettiin sama käsittely. En ole koskaan nähnyt kenenkään vetävän noin paljon maskaraa kerralla – omat ripseni olisivat yksi valtava yhteen liimautunut tumppu vastaavan käsittelyn jäljiltä.
Seuraavaksi vuorossa oli vaalea sisärajaus alaluomelle, jota seurasi musta eyeliner-rajaus yläluomelle. Vaikuttuneena seurasin, miten nainen sai liikkuvassa junassa pikkuruisen peilin avulla luomilleen täysin tasaisen nestemäisen rajauksen.
Sitten seurasi erikoisin osuus. Nainen kaivoi meikkipussistaan purkin, jonka päättelin sisältävän silmänympärysvoidetta. Nainen annosteli purkin sisältöä silmänympäryksilleen monta ronskia sormellista hieroen ja taputellen voidetta rutiininomaisella huolella – myös liikkuvalle luomelle. Voidetta kului saman verran kuin itselläni kahdessa viikossa.
En voinut lakata tuijottamasta naisen rituaalia. Olisi ihan älyttömästi tehnyt mieli kysyä, mitä voidetta nainen ihoonsa hieroi. Ennen kaikkea tuntui hullulta, että joku laittaisi silmänympäryksilleen kosteusvoidetta sen jälkeen, kun on jo meikannut. Eikö siinä rajaukset ja ripsarit liukene rasvattuun ihoon..?
Voitelun jälkeen seurasi peiteainekynän pilkuttelu alaluomen sisänurkkaan, ja sitten – vaikka luomet kiilsivät rasvasta, nainen kaivoi pussistaan toisen eyelinerin ja suoritti uuden rajaustoimenpiteen.
Tämän eyelinerin kohdalla en malttanut enää olla hiljaa. Hylsy hohteli kiinnostavan shimmerisenä, ja seurasin, kuinka nainen piirsi siveltimellä kullan ja vaalean pinkin välillä shiftaavan paksumman rajauksen mustan rajan päälle.
”Anteeksi, mutta mikähän tuo ihana eyeliner mahtaa olla merkiltään?” kysyin.
Ja selvisi, että se oli Essencen Crystal Eyeliner.
Tuon minä ostan.
Puhkesimme juttelemaan meikeistä. Kysyin naiselta myydäänkö Hollannissakin Lumenea, vai miten hänellä sattui olemaan Lumenen Cloudberry-maskara. Kävi ilmi, että nainen oli saanut ripsivärin tuliaisena Ruotsissa opiskelevalta ystävältään, eikä hänellä ollut aavistustakaan että kyseessä on suomalainen merkki.
Saatuaan eyeliner-operaation päätökseen, nainen lisäsi vielä muutaman kymmentä kerrosta lisää ripsiväriä. Kauankohan hänellä kestää käytössä yksi maskara..? ^_^
Meikkisessio päättyi poskipunaan, jonka nainen levitti puhtaalle, meikkipohjattomalle iholle. Tässä vaiheessa saavuimmekin Amsterdamiin, ja nainen toivotti minulle mukavaa päivää.
Ja nyt sitten minullakin on Crystal Eyeliner. Kahdessa sävyssä. :) Ihanat!
Hillityn hauska kameleonttirajaus yksinään tai supermakea efekti tumman rajauksen päällä.
Essenceä taitaa saada myös joistain harvoista valituista kaupoista Suomessakin...? Hintaa eyelinerilla oli Belgiassa huimat 2,40€.
