Olisikohan vihdoin aika kirjoittaa tästäkin shampoosta :)
Oikeasti, mun "Tulevat tuotearvostelut" -kuvakansio on mielenkiintoista selailtavaa. Kokoan sinne joka kuukausi kuvia uusista tuotteista joista minun on joko ehdottomasti tai mahdollisesti (riippuen ajasta ja muista aiheista) tarkoitus kirjoittaa blogiin arvostelu.
Kansio on valtava. Siellä on niin paljon tuotteita, että osan olen ehtinyt jo unohtaa - siis suunnitelman, että kirjoittaisin niistä. Tai sitten en koskaan ylipäänsä ehtinyt testaamaan tuotetta - innostuin tuotteet vastaanotettuani ja otin kuvat heti kättelyssä, mutta lopulta syystä tai toisesta en koskaan päätynyt konkreettisesti kokeilemaan tuotteita.
Tämän päivän aiheena oleva tuote ei kuitenkaan ole sellainen, vaan olen käyttänyt shampoota jo kaksi pulloa ja tiennyt koko ajan, että tulen jonain päivänä jakamaan blogissa ihastukseni kyseiseen vaahdottareen.
John Friedan Sheer Blonde.
Tai itse asiassa, koska olen kavereilta ja töiden kautta testannut muitakin Friedan shampoita kuin Sheer Blonde -linjaa, niin sanoisin, että diggaan John Friedan shampoita ylipäänsä. Herralla on onnistunut resepti. :)
Tänään mun tekee mieli kirjoittaa kosmetiikasta! ^_^ Ei munakoisohöpinöitä tai Lefkadan "vanhan-kaupungin-kujat"-läppää. ;)
Jutussa näkyvät Friedan tuotteet olen saanut blogin kautta.
Friedan shampoot ovat ns. tavallista markettihintatason normikosmetiikkaa, eivät luonnonkosmetiikkaa eivätkä salonkituotteita. Hintavampia kuin Elvitalit ja Herbinat, mutta löytyvät ihan sieltä peruspäivittäistavarakauppamerkkien joukosta. (Ahh, näitä suomen pitkiä sanoja...)
Pesevinä ainesosina Friedassa on sulfaatteja. Tosiaan, ei siis mitään ihmeellisyyksiä perusreseptiikaltaan. Mutta, kuten me kosmetiikkafriikit tiedämme, tuotteen koostumukseen ja tehoon vaikuttaa niin moni asia ainesosacocktailissa. Yhden valmistajan hoitavaksi mainostettu sulfaattishampoo vaahtoaa runsaammin ja jättää hiukset takkuisemmiksi, samalla kun toisen taas on pesuteholtaan mieto ja tuntuu hiuksissa lähmäiseltä. Vaikka incit näyttäisivät koostuvan kutakuinkin samantyyppisistä ainesosista. (Shampoiden perusreseptiikkahan on lopulta todella yksinkertainen, ja shampoista jopa 90% on vettä...)
Osa pitkän linjan lukijoistani ehkä muistaa, että kosmetiikkafriikkeyteni on ylipäänsä aikoinaan lähtenyt, noin 11-12-vuotiaan Sannin elämässä, nimenomaan shampoista ja hoitoaineista. Niin oudolta kuin se voi kuulostaakin, minulle hiusten peseminen on samalla lailla kosmeettisesti inspiroiva ja innostava kokemus kuin vaikka meikkaaminen. Toiset vain pesevät tukkansa, minä Pesen. Vaikea selittää miten perustavanlaatuista tyydytystä oikein hyväkoostumuksellinen shampoo tai silkkisen liukkauden muodostava hoitoaine tuovat. Se on sitä friikkeyttä. :)
Friedan shampoot ovat mielestäni sairaan hyviä, koska niissä on
mitä miellyttävin vaahto.
Vaahtotyyppejä ja vaahtoavuusherkkyyttähän on monenlaista. Tämän tietävät vähemmän friikitkin hiustenpesijät ;D
Friedan shampoot vaahtoavat runsaasti jo pienellä määrällä ja vaahto on pehmeää ja kermaista. Vaahto liukuu mukavasti hiuksissa eikä takuta tyveä, sormet pääsevät liikkumaan hiuspohjassa vaivatta. (Toiset shampoot tekevät hiuksista niin karheat että sormet suunnilleen lukittuvat tyveen ja pesukokemus on kaikkea muuta kuin miellyttävä.)
Friedassa on myös kutakuinkin
täydellinen koostumus viskositeetin kannalta.
Koostumus voi viitata reseptin ainesosiin tai shampoon fyysiseen olemukseen, eli minkä näköisenä se tulee ulos purkista. Nyt puhun jälkimmäisestä. Luonnonkosmetiikan shampoiden kohdalla valitan aina lirumaisuudesta ja epätaloudellisuudesta, kun puolet aineesta valuu samantien kämmeneltä lattialle. Friedassa tämä homma on kunnossa. Shampoo on juuri sopivan paksua olematta kuitenkaan tönkköä.
Myös
pesevyys on mitä parhain.
Kokeilemani Friedan shampoot eivät mainosta itseään hoitavina, mutta niissä on erittäin toimiva pitoisuus/kombo ainesosia (mm. silikonia) jotka vähentävät pesevien ainesosien karhentavaa vaikutusta. Hiukset eivät jää syväpesevän shampoon tavoin karheiksi, eivätkä myöskään hoitavan shampoon tavoin selviksi. Balanssi on juuri sopiva, kun haluaa hyvän shampoon ilman extroja joka pesee ja jättää hiukset mukavan tuntuisiksi.
Friedan Sheer Blonde -shampoon piti muuten ensimmäisen kerran päästä mukaan Karkkipäivään joulukuussa 2013. Tuolloin vilautin Hiustuote-teemaviikollani tätä kuvaa:
Kuvassa on Mr. Karkkipäivän nesessääri. Lupasin tuolloin kertoa, mitä ihmettä Sheer Blonde -shampoo tekee tummanruskeahiuksisen mieheni kosmetiikkapussukassa, mutta en koskaan päässyt "paljastukseen". :)
Kerrotaan nyt:
Myös mieheni on tykästynyt John Friedan shampoisiin. Hänessä on ehkä jonkinlaista shampoo"friikkiä" itsessäänkin, ainakin näin olen mielessäni päätellyt miehen kuvaillessa eri merkkien vaahtojen laatuja :D (No, hänhän on kouluttautunut...) Mies tykkää napakasta, runsaasta ja pehmeästä shampoovaahdosta. John Friedassa on juuri sellainen. Tämän todettuaan mies siirsi Friedan shampoon omaan nesessääriinsä. Vaikka kyseinen shampoo on tarkoitettu vaaleille hiuksille.
Sillä tuo vaaleita hiuksia kirkastava ominaisuus...?
Ei, sitä en voi sanoa havainneeni. Eikä miehenkään hiuksissa tietenkään näkynyt Sheer Blonde -vaikutus millään lailla.
Yleisestikin joudun kokemukseni puitteissa olemaan sitä mieltä, että vaaleita hiuksia kirkastavat shampoot (pigmenttiä sisältäviä hopeashampoita lukuunottamatta) ovat ihan höpöhöpöä. Kamomilla, sitruuna, mitä ainesosia niissä nyt onkaan. Minun hiuksissani vaikutukset ovat aina olleet nolla. Ei tule kiiltoa, ei tule kirkkautta. En tiedä mitä hiuksissa lopulta pitäisi näkyä..? Koska shampoot eivät pysty varsinaisesti vaalentamaan hiuksen omaa pigmenttiä, miten jonkun sitruunauutteen tuoman 0,001% sävynkirkastuksen voisi edes silmillä havaita..?
John Friedan Sheer Blonde Go Blonder -shampoo lupaa kirjaimellisesti vaalentaa hiusta kamomillan ja sitruunan avulla: "Gradually lighten blonde hair for a brighter, sun-kissed look" "Lighten blonde hair by up to 2 shades" (!!!). Ei ole mahdollista, Mr. Frieda. Incistä kiinnostuneet löytävät ainesosaluettelon täältä.
Sheer Blonde Highlight Activating Shampoo taas lupaa "amplify golden tones for nourished highlighted blonde hair". Eli ei käytännössä oikeastaan mitään? Vahvistaa kultaista sävyä vaaleissa hiuksissa?
Hightlight Activating Shampoo on kehitetty tummemmille vaaleille hiuksille kuin Go Blonder. Inci löytyy täältä. Ainoa ainesosa, joka edes etäisesti voisi liittyä kultaisen sävyn buustaukseen, on reseptissä käytetty kosmetiikan väriaine caramel. Mutta se ei ole väriaine, joka voisi tarttua hiukseen hopeashampoon sinisen pigmentin tavoin. Caramel-väriä käytetään kosmetiikassa tai elintarvikkeissa värjäämään itse tuotetta.
Eli hiusten sävyyn liittyvät lupaukset voimme heittää romukoppaan, mutta eipä niillä väliäkään.
Shampoona tuotteet ovat loistokamaa. :)
Ja vain sillähän on loppupeleissä eniten merkitystä kun haluamme pestä hiuksia :) Väriä voi buustata sitten ihan omilla aineillaan.
*
Ahh, olipas muuten tosi kivaa pitkästä aikaa höpistä kosmetiikasta ihan kunnolla :)
Vähän niinkuin "ryöstin" inspiksen tähän aiheeseen Mustaa Kajalia -blogin Heidiltä, joka kauneusbloggaajien Facebook-ryhmässä kyseli, tietääkö kukaan sellaista pumppupulloon pakattua silmänympärysvoidetta, joka annostelisi voidetta sopivan määrän.
Tämä on ihan validi ihmettelyn aihe. Pumppupulloissa ulos sylkeytyvän voiteen määrää on yleensä hyvin vaikea kontrolloida, ja pullot tööttäävät pihalle tyypillisesti aivan liian suuren määrän voidetta silmänympärysihon tarpeisiin. Sy-ihollehan suositellaan laitettavaksi noin nuppineulan pään kokoinen pallura voidetta.
Pumppupullot ovat hygieenisyytensä puolesta erinomainen pakkausvalinta mille tahansa kosmetiikkatuotteelle. Mutta juuri sy-iholle tarkoitetuissa tuotteissa ne ovat epätaloudellisia.
...valmistajan kannalta kenties kivakin juttu - voide loppuun nopeasti - uusi tilalle nopeasti ;D
Minulla on ollut käytössä tosi vähän pumppupulloon pakattuja sy-voiteita. Täällä Kreikassa minulla on mukana yksi - se ihkuttamani EkoPharman Tyrni-silmänympärysvoide. Kuten aiemmin kerroin, päädyin alunperinkin läträämään sitä kasvoille, kun pumppumekanismi annostelee voidetta aivan liikaa pelkän sy-ihon tarpeeseen. Yksi pumppaus riittää enemmän kuin hyvin koko kasvoille.
Voide on nyt ollut minulla päivittäisessä käytössä kuukauden. Ja se on kohta lopussa. :(
EkoPharmalle ei arvostelussani paljoa huomautettavaa löytynyt C-vitamiiniseerumin pakkausta lukuunottamatta, olen ollut tuotteisiin niin tyytyväinen, mutta nyt tekee mieli vähän ärähtää silmänympärysvoiteen epätaloudellisuudesta. Kuuluuko 15 ml voiteen todellakin kulua loppuun runsaassa kuukaudessa? Arvioin, että tämän hetkinen jämä riittää enää viikoksi. Käytän voidetta yhden pumppauksen päivässä, joskus kaksi.
Jos voide olisi pakattu tuubiin, se epäilemättä riittäisi huomattavasti pidempään. Ei tietenkään kokokasvokäytössä, jolloin sitä puristaisi ulos koko kasvoille menevän määrän kerrallaan, mutta puhun nyt pakkauksen "väkisin" tarjoamasta kerta-annoksesta. EkoPharman silmänympärysvoiteen pakkaus ei juuri jätä käyttäjälleen mahdollisuutta kuluttaa sitä hitaammin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia kosmetiikkapakkausten kanssa? Onko kohdalle sattunut pakkauksia, jotka väkisin tuuttaavat ulos tarpeettoman suuren määrän?
Kauneusbloggaajien Facebook-ryhmässä käytiin Heidin aloitteesta pitkä keskustelu sy-voiteista ja pumppupakkauksista. Keyword:Love -blogin Jonna mainitsi Patykan pumppupullon esimerkkinä niistä harvoista pumppupakkauksista, joissa annostelun säätely on mahdollista. Totta, Jonna on oikeassa. Patykan sy-voide on ainoa minunkin mieleeni tuleva säätelyherkkä pumppupakkaus, korkin joustomekanismi mahdollistaa myös hellän painamisen. :)
Myös Bernard Cassiere ja L300 mainittiin muiden kaubeusbloggaajien taholta järkevästi toimivina pumppukorkkeina.
Off topic, myös matkasilmämeikinpoistoaineeni on loppumassa. (Cliniquen pulloon pakattu) Garnierin misellivesi osoittautui siis sekin epäriittoisaksi. En olisi mitenkään uskonut että 50 ml voisi loppua kuukaudessa - kun poistettavana on vain helposti liukeneva ripsari ja rajaus. Böö.
*
P.S. Tuliko kukaan hyödyntäneeksi syyskuun EkoPharma-tarjousta Treen Sokoksella...? Olen utelias :)
Luulin jo löytäneeni kovan haastajan IsaDoran Precision Mascaralle, mutta viime viikot osoittivat, ettei haastaja ihan pärjännytkään. Vaikka oikein minulle mieleinen ripsiväri onkin.
MAC Upward Lash.
Hauska sattuma (ja nimenomaan sattuma, MACin PR sijaitsee Puolassa eikä siellä todellakaan lueta mun postauksia :D); kun edellisen MAC-testiripsarin kohdalla "valitin" sen tekemää liian ohutta jälkeä (ei vain sovi minun toivomaani tulokseen, kaipaan aina volyymia), niin seuraavassa tuotelähetyksessä olikin täysin vastakkaisilla ominaisuuksilla varustettu maskara.
Upward Lashissa on pikkiriikkinen nysäharjaksinen harja, hyvin saman tyylinen kuin IsaDoran Precisionissa joka on lemppareitani (mahdollisesti jopa viime vuosien suurin suosikkiripsarini).
"Mascara that creates high-rise levels of volume, length and curl in seconds".
Eli runsaasti volyymia, pituutta ja kaarevuutta sekunneissa. Tällaisella lupauksella ripsaria markkinoidaan.
Ja Sanni tykkää. Miksi?
- Koska siinä on miniharja = sopii ihanteellisesti silmieni muodolle.
- Koska sillä saa nopeasti näyttävät ripset
- Ei sotke (kiitos pikkuisen harjan joka ei osu kulmaluuhun tai tahri liikkuvaa luomea)
- Lähtee helposti meikinpoistoaineella (Upward Lash on vesiliukoinen, mutta jotkut vesiliukoisetkaan ripsarit eivät meinaa irrota multa millään, esimerkkinä Lumenen Blueberry-maskarat)
MACin lupaukset?
Volyymia? - Kyllä. Ja vain muutamalla vedolla. Harja annostelee maskaramassaa todella anteliaasti, jopa niinkin reilusti että tämä ominaisuus lopulta pudotti Upwardin sijoitusta suosikkimaskaroissani --> massan paljous aiheuttaa superhennoissa ripsissäni hieman yhteenliimautumista.
Maskaran yksityiskohtaiset tuotetiedot paljastavat syyn extra-anteliaaseen annosteluun; harjan sisus on ontto, jotta se voi säilöä sisäänsä mahdollisimman suuren määrän maskaramassaa, jonka sitten saa "ladattua" ripsiin nopeasti muutamalla vedolla.
Pituutta? - Ei. Ei ainakaan minun ripsissäni. Tuttu laulu.... :)
Kaarevuutta? - Ei. En huomaa mitään tavallista ripsaria kaareuttavampaa efektiä. Esimerkiksi L'Orealin Volume Million So Couture liftaa ripseni paljon selkeämmin, vaikkei edes lupaa sitä. Ehkä parhaimman nostoefektin ripsiini on tehnyt Maybellinen Rocket Volum' Express.
Eli ei ylöspäin-ripset, jos minulta kysytään.
Harjaverrokkikuva parin lempparimaskarani kanssa. IsaDoran Precision olisi sekin ollut kiva laittaa kuvaan mukaan, mutta minulla ei juuri tällä hetkellä ole sitä.
Yves Rocherin Sexy Pulp (ylempänä) on harvoja paksuharjaisia maskaroita joka toimii minulla tosi hyvin (harja näyttää Upward Lashin rinnalla ihan joltain kimalaiselta :D)
L'Orealin Volume Million So Couturen (alempana) harja on sopivan kapea ja lyhytharjaksinen eikä näin ollen sotke, ja erottelee huomattavasti Upwardia paremmin.
Sitten meikkikuvia.
Jep, ei näytä mitenkään tyrmäävän runsaalta, mutta mun ripset harvoin siltä näyttääkään :)
Kuvasta kuitenkin näkee, minkä tyyppistä jälkeä Upward Lash tekee hennoissa, harvoissa ripsissä. Maskaraa on harjattu ripsiin vain yksi kerros. Jälki on siistiä, mutta alkaa hieman klimpittää jos laittaa toisen kerroksen --> massaa tulee niin paljon, eikä harja yhdistettynä runsaaseen "maaliin" pysty erottelemaan ripsiä vaan paksu massa liimaa ripsiä yhteen.
IsaDoran Precision ohittaa Upwardin juuri erottelevuudessa. Muuten maskarat ovat hyvin samantyyppiset.
Upward Lash on minulla Kreikassa mukana matkamaskarana, ja yritin tänään ottaa ihan tuoreita ripsarikuvia :) Se vain ei ihan meinannut onnistua tuulessa, kun hiukset lensivät koko ajan eteen.
Nämä olivat minusta jotenkin hauskoja kaikessa tuulisuudessaan vaikkeivät oikein meikkikuvina palvele, niin laitetaan ne mukaan. :)
...no, näkyyhän näistä kyllä että ripset erottuu hyvin! :) Massaa harjattuna max. 15 vetoa - normaalisti laitan varmaan 50 :D
Kulmakarvoista saan kuulla tasaisin väliajoin ihmetteleviä kommentteja... "Miksi nypit ne noin? Ei ole kivan näköiset".
Ei auta selittää että en nypi. Tältä ne ressukat näyttävät luonnontilassa (no ei ihan, niissä on tällä hetkellä kestoväri) nyppimättöminä ja meikkaamattomina, toinen on vieläpä melkein puolet paksumpi kuin toinen.
Kotioloissa kulmakarvageeli on muuten ehdottomia must-meikkituotteitani. Inhoan sitä kuinka vauvanhentoiset karvat sojottavat minne sattuu, ja perusmeikkiini kuuluu aina läpinäkyvä kulmageeli joka pitää kulmakarvat ojennuksessa ja edes jotenkin kaaren muodossa. Reissumeikkipussiin geeli ei mahtunut (litran pussi, you know....). Ja täällä en nyt ehkä ihan niin "ahdistu" sojottavista kulmakarvoista kun look on muutenkin päivittäin aika tuulen tuivertama :D
Tuo yksi ripsi kaartuu aina itsepäisesti eri suuntaan (eli alemmas) kuin muut ripset... Hassun näköinen. Mikään maskara ei onnistu sitä liittämään muuhun ripsistöön, sillä on oma tahto... Onko teillä villejä ripsiyksilöitä jotka elävät omaa elämäänsä..?
MACin Upward Lash-maskaralla on hintaa 23,50€ / 8 g. Tuote on saatu blogin kautta.
Kerroin keväällä Santen ja Logonan viehättävistä pakkausuudistuksista. Nyt samaa uudistusta on käymässä läpi myös Laveran vartalotuotelinja, sellaisella mukavalla bonuksella että tuotteiden pakkauskoot kasvavat hinnan pysyessä lähes samana tai jopa halventuessa!
Laveran ihanien vartalotuotteiden litrahinta aleni siis varsin kivasti. Entinen pakkauskoko oli 150 ml ja suihkugeelin suositushinta 9,80€, vanhan vartalovoiteen hinta taas 12-13 euron välimaastossa (hinnat vaihtelevat jälleenmyyjästä riippuen).
Uusi pakkauskoko on 200 ml ja suihkugeelin suositushinta 9,40€, vartalovoiteen noin 13-15 € (uusi tuote kiinteyttävä vartalovoide on tuo kalliimpi). Eli käytännössä samaan hintaan saa 50 milliä lisää.
Olen saanut näytteet uutuuksista maahantuojalta.
Laveran kroppalinjan tuotteet ovat mielestäni aina olleet muita luonnonkosmetiikkalinjoja kivemman ja raikkaamman näköisiä, eikä uudistus juuri muuta aiempaa tyyliä. Pakkaukset vain ovat aiempaa värikkäämpiä ja pomppaavat vielä paremmin silmään kaupan hyllyllä.
Itse huomasin uudistuneet pakkaukset Sveitsin luontaistuotekaupoissa heinäkuussa ja mietin, että "Onkos nuo Laverat aina olleet noin iloisen värisiä..."
Suomeen palattua kysyin asiasta maahantuojalta ja sain kuulla, että pakkaukset olivat juuri uudistuneet emomaassa Saksassa (ja näemmä ehtineet naapurimaihinkin). Nyt uudet pakkaukset ovat saavuttaneet Suomen ja korvaavat syksyn aikana vanhat. Minuun tuo värikäs pakkausmaailma vetoaa kovasti, se on samalla tyylikäs ja herkullinen :)
(Vanhoja pakkauksia voi muuten hyvinkin saada tarjoushintaan jälleenmyyjiltä, kannattaa käydä vaanimassa esim. Ruohonjuuressa, Life-myymälöissä ja Sokoksella... ;))
Myös deodorantit ovat uudistuneet ja näyttävät nykyään tältä.
En ole vielä ehtinyt testaamaan omiani koska paketti saapui juuri ennen reissuun lähtöä, mutta voin vaikka palata dödöihin myöhemmin jos on jotain erityistä raportoitavaa käyttöön liittyen. (Deodorantit ovat minusta vähän tylsiä arvioitavia koska ne eivät estä hikoilua, joten arvion voi antaa vain koostumuksen miellyttävyydestä, kuivumisnopeudesta ja hajun eston tehosta. Ja jos hiki ei ole luonnostaan kovin haisevaa laatua... no, deodoranttien käyttömielekkyys on lopulta vähän plus-miinus-nolla ;) Siksi käytän itse mieluummi antiperspiranttia.)
Mitä tykkäätte Laveran pakkauksista?
Hassu ajoitussattuma taas. Konjac-sienistä eli "ihonhoidon ihmesienistä" ei ole kukaan juuri kirjoitellut aikoihin, pahin hype oli jo pari vuotta sitten jolloin näistä superpuhdistajista ja -kaunistajista sai lukea melkein kaikista kauneusblogeista. (Paitsi Karkkipäivästä ;D)
Nyt, kun vihdoin päätin lausua oman kokemukseni sienistä, oli Virvekin tehnyt saman vain viikko sitten kaiken yleisen konjac-hiljaisuuden keskellä. You rained on my parade, girl! ^_^ (vitsivitsi...) Ja vielä tuokin, että myös Virven postaus on odotellut materiaaleineen melkein vuoden. Minulla on ihan sama, aloin testaamaan sieniä vuosi sitten kesällä. Hehheh.
Nyt saatte sitten lukea "konjakeista" täältäkin. :)
Ennen Kreikan matkaa kokosin koneelle kuvamateriaalia arvosteluaan odottavista tuotteista. "Ihmesienet" olivat yhdet niistä.
Kyseessä on siis konjac-kasvin juuresta saatavasta glukomannan-kuidusta valmistettu puhdistussieni, jolla on käyttäjien mukaan taianomaisia vaikutuksia iholla. Syväpuhdistavat kuidut tekevät ihosta kirkkaan, sileän, pehmeän, tasaisen, mitä kaikkia myönteisiä adjektiiveja ihon kuntoon voikaan liittää :)
Osa käyttäjistä kuvailee ihonsa pinnan muuttuneen täysin konjac-puhdistusten seurauksena ja he ovat löytäneet sienestä ratkaisun kauniimpaan, kirkkaampaan ihoon.
Sieni on kuivana kova kuin korppu. Kuidut pehmenevät kun sienen kastelee, ja tuloksena on kimmoisan ja napakan tuntuinen, jopa kevyesti "hyytelömäisen" koostumuksen omaava sieni. Vastoin odotuksia, sieni ei tunnu iholla käytännössä yhtään karhealta tai kuorivalta, vaan hyvinkin pehmeältä olematta kuitenkaan "nössöpehmo", tyyliin vauvojen pesusienet.
Kaiken kaikkiaan hyvin eri tuntuinen sieni kuin perinteiset vaahtomuoviset tai selluloosasta valmistetut pesusienet. Toinen tunnettu luonnonkuitusieni, luffa, on mielestäni paljon karkeampi kuin konjac.
Konjac-sieniä myydään puhtaina ja lisäaineettomina, sekä erilaisilla aktiiviaineilla kuten savella, teeuutteilla ja hiilellä (!) buustattuna. Omat testisieneni olen saanut Hyvän Olon Maailmalta ja sienellä on hintaa 9,80€.
Syy miksi en ole kirjoittanut sienistä, vaikka minunkin mielipidettäni kommenttien perusteella tästä kauneudenhoidon ihmeapulaisesta on kaipailtu, on tässä:
Sieni ei tee iholleni oikein mitään. Ei edes puhdista kunnolla.
Joistain blogeista olen lukenut, että konjac-sienen kuitujen puhdistustehon pitäisi olla niin hyvä, että sieni toimii joillain meikinpoistoonkin ilman mitään varsinaista meikinpoistoainetta. Wow, jos nämä jollakulla näin toimivat niin voin ymmärtää hypen. Minun ihollani konjac-käsittely tuntuu vain... noh, juuri siltä mitä sienen ulkonäkö antaa odottaa; että hieroo ihoaan kimmoisalla, jäntevällä sienellä. Viikkotolkulla odotin sitä fantastista tunnetta tai jälkivaikutuksia joista olen muualta saanut lukea, mutta tässä naamassa tulos on sama kuin hieroisin kasvojani tavallisella kylpysienellä. Sillä erolla että konjac-löllön koostumus tuntuu aavistuksen mielenkiintoisemmalta ihoa vasten. ;)
Toivoin konjac-sienen näyttävän hampaansa heikkotehoisten puhdistusaineiden kanssa, ja kokeilin konjac-käsittelyä mm. EkoPharman Vadelma-puhdistusgeelin kanssa. Kyseinen putsarihan ei ole tarkoitettu meikin poistoon ja siinä on vain yksi mieto, pinta-aktiivinen ainesosa. Vadelmageeli ei siis odotetusti selvinnyt mineraalimeikkipohjan irrotuksesta, mutta ei selvinnyt ihmesienikään.
Konjac-sieni auttoi kyllä vadelmageeliä vaahtoutumaan paremmin, eli se mukava ominaisuus siinä on, - niinkuin tietysti kaikissa sienissä. Mutta vaikka hieroin vadelmavaahdotetulla sienellä ihoa kuinka kauan, jopa lopulta jynssäsin ihoa, ei kaikki meikki irronnut. Ja meikkipohjani on vain ohut kerros mineraalijauhetta ilman mitään primereita. Huuhtelun jälkeen kasvovesivanulappu paljasti joka kerta likajäämät.
OK. Se siitä ihmesienestä siis minun kohdallani. Mielenkiintoista jälleen kerran todeta, miten eri tavalla tuotteet voivat toimia ihmisten iholla, ripsissä, kynsissä ja hiuksissa.
Ja niistä sienten erikoisaineosista; lisätyn saven voin kuvitella tuovan lisätehoa puhdistukseen, mutta esim. tämä:
Syvänmeren kalojen kollageeni...? Camoon...!!
Ravitsee aikuista ihoa? Paljonko kollageenia luulette jäävän ihon pintaan sienipuhdistuksen jälkeen?
Kollageenin vaikutuksista kosmetiikassa; se voi toimia kosteutta sitovana ainesosana, mutta ihon kollageenin tuotantoon sillä ei ole mitään vaikutusta. Sen molekyylikoostumus on liian suuri jotta ainesosa voisi läpäistä ihon. Kollageeni ei lopulta juuri tee kosmetiikassa oikein muuta merkittävää kuin näyttää hienolta inci-listassa.
*
Kellään muulla samanlaisia kokemuksia "ihmesienestä" kuin minulla?
Ai niin. Konjacista saa myös tehtyä näitä :)
Aiheesta lisää myöhemmin.
Joo, onpas pompöösi otsikko! :) En nyt varmaankaan ihan kaikkea maailman tietoa omaa mineraalimeikeistä, mutta aika hyvin alue on hallussa.
Blogissa on siroteltuna paljon tietoa mineraalimeikeistä ja usein saan olla linkittelemässä eri juttuihin lukijoiden kysyessä mineraaleista.
Tähän postaukseen kokosin tiiviin informaatiopaketin josta pitäisi löytyä vastaukset kaikkiin yleisimpiin mineraalimeikkejä koskeviin kysymyksiin. Olkaa hyvä :)
Mitä on mineraalimeikki?
Mineraalimeikit ovat puhtaisiin, jauhettuihin mineraaleihin pohjautuvia tuotteita, joissa tavanomaisista meikkituotteista tutut lisäaineet on jätetty pois kokonaan tai minimoitu. Mineraalimeikki sopii kaikille ihotyypeille, myös kuivalle.
Mineraalimeikkien erinomainen sopivuus herkällekin iholle perustuu niiden yksinkertaiseen koostumukseen; mitä vähemmän tuotteessa on erilaisia ainesosia (= ihoa potentiaalisesti ärsyttäviä kemikaaleja), sitä pienempi mahdollisuus, että iho ärtyy.
Jauhemainen mineraalipohja on ainesosiltaan kaikkein riisutuin ja hellävaraisin meikkipohja mitä iholleen voi laittaa.
Mineraalimeikkipohja on mitä ihanteellisin myös epäpuhtaalle ja akneiholle. Perinteisessä meikkipohjassa on paljon kalvoa muodostavia ainesosia jotka voivat tukkia ihoa, mineraalimeikkipohja on näistä ainesosista vapaa. Moni epäpuhtaasta ihosta kärsivä on löytänyt mineraalipohjasta uuden luottotuotteen todettuaan epäpuhtauksien vähentyneen ja ihon tasapainottuneen mineraalimeikkien myötä.
Mineraalimeikkipohjia on myös kiinteinä tai voidemaisina, mutta nestemäinen ja kiinteä koostumus vaativat lisäaineita. Koostumus on totta kai makuasia, mutta mineraalimeikkipohjan edut iholle ovat hyödynnettävissä parhaiten jauhemaisessa muodossa.
Vinkkejä kuivalle ja pintakuivalle iholle
Mineraalipohja vs. mousse-meikkivoide pintakuivalla iholla
Niin hassulta kuin se kuulostaa, täysin vedetön ja rasvaton mineraalimeikkipohja soveltuu loistavasti myös kuivalle iholle. Se vain voi vaatia pientä totuttelua.
Siirryttäessä käyttämään mineraalipohjaa on kuivaihoisen hyvä antaa ihon tottua uuteen koostumukseen muutaman viikon ajan. Iho voi aluksi tuntua ja näyttää kuivalta, mutta yleensä tilanne tasapainottuu parissa viikossa ja kuivuus helpottaa. Juttu mineraalimeikkipohjasta ja pintakuivuudesta täällä.
Mineraalipohja atooppisella iholla. Postaus aiheesta täällä.
Ihon ollessa kuivimmillaan etenkin talvisaikaan, voi mineraalipohjan viimeistellä suihkauttamalla päälle ohuen hunnun kosteuttavaa kasvosuihketta. Tällä kikalla saa pehmennettyä ja tasoitettua pinnan, joka erityisen kosteusköyhällä iholla voi jäädä jauhoisen näköiseksi.
Miten tunnistaa 100-prosenttinen mineraalituote?
Tavallisen kuluttajan ei ole välttämättä helppo tunnistaa mineraalimeikkiviidakossa, mikä tuote on 100-prosenttisesti mineraalipohjainen ja missä mineraalit muodostavat tuotteen koostumuksesta vain osan. Mineraalit ovat trendikäs ainesosa kosmetiikassa, ja moni valmistaja hyödyntää trendiä mainostamalla tuotteitaan tällä nimekkeellä. Kaikissa mineraalimeikkeinä mainostetuissa tuotteissa ei kuitenkaan välttämättä ole kuin muutama prosentti mineraaleja.
Täysmineraalipohjan tunnistaa mm. siitä, että ainesosaluettelo on erittäin lyhyt, koostuen lyhimmillään vain noin viidestä ainesosasta. Mineraalimeikkipohjan peruskoostumus syntyy esimerkiksi yhdistelmästä titaanidioksidi, sinkkioksidi, kiille (mica) + erilaisia rautaoksideja, jotka ovat tuotteen väripigmenttejä. Mitään muuta ei tarvita, jotta saadaan aikaan luonnollinen, pehmeästi ihoon sulautuva ja peittävä meikkipohja. Jos ainesosaluettelosta löytyy sanoja kuten ’oil’ (esimerkiksi kiinteissä mineraalimeikeissä on lähes aina öljyjä), ei kyseessä ole 100-prosenttinen mineraalituote.
Täysmineraalimeikkipohjia ovat mm. Lily Lolon, Flow Kosmetiikan ja Idun Mineralsin meikkipohjat.
Tunnettuihin mineraalimerkkeihin kuuluvissa BareMineralsissa ja Jane Iredalessa on mineraalien lisäksi joitakin muita koostumusta muokkaavia lisäaineita. Iredalella on jopa silikoneja sisältävä "mineraali"pohja. Valtaosa ns. mainstream-merkkien mineraalipohjista on sekoitteita, joten jos etsit 100-prosenttista mineraalituotetta, kannattaa katse suunnata pienempiin merkkeihin.
Miten mineraalipohja levitetään?
Jauhetut mineraalit käyttäytyvät iholla lähes taianomaisesti. Jos et ole aiemmin kokeillut mineraalipohjaa, tulet huomaamaan, mitä tarkoitan.
Mineraalimeikkipohja suositellaan levitettävän iholle tiheällä, jämäkällä siveltimellä pyörittelevin liikkein, niin sanotusti buffaamalla. Buffatessa jauhetta mineraalit ikään kuin sulavat iholla ja tuntuma voi olla jopa kevyesti voidemainen. Toki mineraalipohjan voi levittää myös sivelemällä, kuten tavanomaisen puuterimeikkipohjan, mutta tällöin mineraalit eivät ”sula” ihoon yhtä tehokkaasti. Buffaus on ihanteellisin tapa levittää mineraalipohja, etenkin jos haluaa meikkipohjaltaan peittävyyttä.
Mineraalipohjan yhteydessä on suositeltavaa hankkia tarkoituksenmukainen sivellin, jolla varmistat parhaan mahdollisen tuloksen. Mineraalimeikin levitykseen käytettävää sivellintyyppiä kutsutaan yleisesti kabukiksi. Liian löysäharjaksisella siveltimellä pohjasta on vaikea rakentaa peittävää. Omia lempparikabukejani ovat kuvassa näkyvä Idunin sivellin ja EcoToolsin mainio hylsyyn pakattu kabuki.
Annostele mineraalijauhetta kerralla vain hyvin vähän, jauhe on riittoisaa. Ripottele jauhetta vaikkapa pakkauksen kanteen, pyöräytä sivellintä jauheessa ja kopauta ylimääräinen jauhe siveltimen pinnalta ennen kuin lähdet pyörittelemään sivellintä iholla. Lisää kerroksia tarvittaessa.
Olen tehnyt mineraalipohjan levityksestä videon, joka löytyy täältä.
Muista ihon kosteutus ennen meikkipohjan levitystä. Anna kosteusvoiteen imeytyä kunnolla ennen mineraalimeikkipohjan laittoa. Tahmealle iholle mineraalipohja ei levity tasaisesti.
Sävyn valinnasta
Oikea sävy on meikkipohjan a ja o. Valitse meikkipohja ihosi pohjasävyn mukaan; neutraali, lämmin tai viileä. Väärän värinen meikkipohja tuo kasvoille likaisen vaikutelman. Jos et ole varma ihosi pohjasävystä, tutki ranteesi verisuonia. Viileällä iholla suonet ovat siniset, lämpimällä iholla vihertävät. Neutraalilla iholla sävy voi olla siltä väliltä.
Itselleni tutuimmat ovat Lily Lolon ja Bare Mineralsin sävykartat. Jälkimmäistä myin entisessä työpaikassani, Lolo taas on tuttu henkilökohtaisen mieltymyksen pohjalta.
Lily Lolon laajassa sävyvalikoimassa on otettu huomioon erilaiset pohjasävyt ja sävyjä on niin viileälle, lämpimälle kuin neutraalillekin iholle. Näin on myös Bare Mineralsilla, mutta Lolon valikoimasta löytyy paremmin sävyjä pohjoismaalaiselle iholle.
Jos sävyvalinta arveluttaa, valitse neutraali sävy. Ne sopivat useimmille. Lily Lolon sävyistä erityisesti neutraali Blondie on osoittautunut erinomaiseksi sävyksi suomalaiselle, vaalealle iholle. Bare Mineralsilta vastaava, hieman lämpimämpi sävy on Fairly Light. Mikäli ihosi on huomattavan vaalea tai kalpea, kokeile Lolon sävyjä Porcelain tai China Doll.
Merkeiltä kuten Lily Lolo ja Barefaced Beauty sekä lukuisilta muilta pienemmiltä, netin kautta myytäviltä mineraalimerkeiltä saa tilattua edullisia näytekokoja, joiden avulla oma sävy löytyy parhaiten.
Luomivärit ja poskipunat
Myös luomivärejä ja poskipunia saa 100-prosenttisina mineraalituotteita. Huulipunat, -kiillot ja ripsivärit ovat ainoita värikosmetiikan tuotteita joita ei voi nestemäisen tai vahaa ja öljyjä sisältävän koostumuksensa puolesta valmistaa pelkistä mineraaleista.
Mineraaliluomiväreistä löytyy kosmetiikkamarkkinoiden laajoin sävyvalikoima kirkkaimmista ärtsyn oransseista psykedeelisimpiin pinkkeihin ja turkooseihin, mutta yhtä lailla hienovaraisia, maanläheisiä sävyjä kuten kultaista, persikkaa, khakia, beigeä ja taupea. Kaikkia näitä lukemattomissa nyansseissa, takaan että miltään synteettisen kosmetiikan merkiltä et löydä yhtä loputonta kirjoa sävyjä! ;) Netissä myytäviltä indie-merkeiltä kuten Pure Luxe, Fyrinnae ja Mad Minerals löydät kirjavimmat sävyt.
Luomiväreissä ja poskipunissa pätee sama sääntö kuin meikkipohjassa: puhdas mineraalituote on aina irtojauhemuodossa. Pressattuun on lisätty sitovia lisäaineita - mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuote olisi sen huonompi. Jauhemaisuudella on merkitystä silloin kun haetaan kaikkein puhtainta mineraalimeikkiä jossa on mahdollisimman vähän ainesosia, ja halutaan hyötyä nimenomaan tuotteen yksinkertaisesta koostumuksesta.
Jos et ole aiemmin rohkaistunut kokeilemaan mineraalimeikkiä, suosittelen lämpimästi antamaan sille mahdollisuuden! :)
Kaipaatko luonnollista, iholle hyvää tekevää, riittoisaa ja kestävää meikkipohjaa jossa on vieläpä luonnostaan aurinkosuoja? Mineraalimeikkipohja on kaikkea tätä!
Kokeilemiani mineraalimeikkipohjia:
Lily Lolo / Englanti (suosikki # 1)
Flow Kosmetiikka *kotimainen!* (suosikki # 2)
Idun Minerals / Ruotsi (suosikki # 3)
Barefaced Beauty / Englanti
BareMinerals / USA (BareMineralsista en ole koskaan tehnyt erikseen postausta, mutta tuotteet ovat entisen työn kautta erittäin tuttuja)
Couleur Caramel / Ranska
The Body Shop / Englanti
Yves Rocher / Ranska
Make Up Store / Ruotsi
Essentia Naturale (tätä ei kai enää valmisteta)
*
MYYJIÄ SUOMESSA:
Lily Lolo - Biodelly
Flow Kosmetiikka - Biodelly ja Flow Kosmetiikka
Barefaced Beauty - GreenLips
Idun Minerals - apteekit
Couleur Caramel - Jolie
BareMinerals - Sokos, Kicks
Perinteeksi muodostunut katsaus matkakosmetiikkaan :)
10 kilon käsimatkatavaralaukustani kosmetiikka ja kauneudenhoitoon liittyvät härpäkkeet vievät tilaa 2 x litran kokoisen minigrip-pussin verran. Tai yhden ja puolen, toinen (jossa ei-nestemäiset) ei ole täynnä.
Aloitetaan meikeistä.
Mukaan päätyi yhteensä kuusi eriväristä rajauskynää. Viime vuonna huomasin kaipaavani lisää värejä kun mukana oli vain ruskea, turkoosi ja sininen kynä.
Peiteaine vaihtui ensimmäistä kertaa Dermablendin tummimpaan sävyyn, sillä rusketun aika voimakkaasti eikä Suomen oloissa käyttämäni sävy ole koskaan sopinut mun Kreikka-iholle. Silti en ole jostain syystä muistanut tai vaivautunut päivittämään peiteainetta rusketuksen tasolle. Nyt muistin, että minullahan on nuo mainiot Dermablend-peittarit, joiden tummin sävy #35 Sand sopii erinomaisesti ruskettuneelle iholle. Siinä on vieläpä suojakerroin 30, eli mitä parhain tuote näihin olosuhteisiin.
Ja tuo Elizabeth Ardenin purkkiin siirretty silmämeikinpohjustusaine... Muistatteko, kun kerroin siitä toukokuussa? Purkkiin siirretty jämä ei ole a) vieläkään lopussa eikä b) edelleenkään millään lailla kuivahtanut. Niin mahtava tuote!!
MACin maskarasta on tulossa pian oma arvostelunsa. On ainakin 100 x mieluisampi matkaseuralainen kuin viime syksynä mukaan valikoitunut Jane Iredalen ripsari joka on ehkä huonoimpia koskaan kokeilemiani maskaroita.
Biothermin littanat Sun Vivo -purkit ovat mitä oivallisimpia matkakosmetiikkapakkauksia. Tällä kertaa sen sisällä on Puhas Loodus -mustikkapuhdistusgeeliä.
Cliniquen epäkäytännöllisempi (koska lieriön muotoinen) Take The Day Off -pullo puolestaan kätkee sisäänsä Garnierin misellivettä, jolla poistan silmämeikin. Natural Coden silmämeikinpoistogeeli on nyt vihdoin loppunut.... (nyyh). Siksi Garnier.
Kuorinta on aivan ehdoton juttu matkallakin, ja littanan purkkinsa ansiosta mukana on kesäkuusta saakka kulkenut Clarinsin Gentle Refiner.
Kasvovesi on tuttuun tapaan Cliniquen Mild Clarifying, Clarinsin minipulloon lorautettuna. Tuollainen 10 ml minipullo riittää kummasti monen monta viikkoa.
Täälläkin tuttua kamaa. Hymyilyttää kun teistä moni osaa jo varmaan ulkoa mun matkakosmetiikkarutiinin ja -tuotteet :D
Eli korkea suojakertoiminen voide huulten ympäryksen melasma-alueelle (käytän tätä myös silmänympäryksillä), ja koko kasvoille sitten matalampi suojakerroin. Biothermin pullossa Clarinsin aurinkovoidetta. Kömpelön muotoinen Clarins-tuubi sai jäädä kotiin.
Ja kuten EkoPharma-postauksessa tuli hehkutettua, ainoana kasvojen kosteustuotteena mukaan lähti EkoPharman Tyrni-silmänympärysvoide, jota käytän koko kasvojen iholla. Luulen, että voiteen appelsiinisesta tuoksusta muodostuu tämän matkan "signature-tuoksu". :)
Hiustuotteet: tutut Casting-hoitoainepakkaukset, tällä kertaa täytettynä Aubreyn Rosa Mosqueta -hoitoaineella.
Shampooksi valikoitui kuin valikoituikin lopulta ei-nestemäinen, koska litran pussiin ei olisi enää mahtunut shampoota. Ma Provencen palashampoo ei ole saippuaa, vaan sulfaattipitoista, kiinteään muotoon tehtyä "perusshampoota". Lähmätukka à la 2013 ei todellakaan enää ole tavoitteena...! :)
Kynsijutut.
Muita härpäkkeitä. Creme Intexillä nitistetään näppylät (joita hiessä ja aurinkorasvassa kylpevään naamaan on jo ehtinyt pompsahdellakin viikon aikana), Kuopion torimarkkinoilta ostetulla Pihkavoiteella hoidetaan haavat (erinomainen tökötti!!), tiskiaineella puhdistetaan silmälasit.
Tällä kertaa huulirasvoja lähti mukaan kaksi, viime vuodesta viisastuneena.
Nuo pikkuiset, violetit, mehiläiskuvioidut Tweezerman-pinsetit on jotain niin suloista...! Olen ne muinoin saanut blogin kautta. En ole juuri tuolla kuviolla varustettua nähnyt missään myynnissä.
Matkakoon raspi on muuten iHerbin kylkiäisiä! :D Sieltä saa välillä kaupanpäällisrihkamana hyödyllisiäkin juttuja. Esim. iHerbin pyykkipojat on ihan parhaita avattujen jauho- ja kahvipussien sulkijoita. :)
No mutta - - entäs kroppajutut?
"Eikö sulla ole mukana suihkugeeliä tai vartalovoidetta?"
Ei. En pakannut niitä mukaan, koska....
....minulla on Ateenassa jemmattuna oma Kreikka-kassi! :) Joku kenties muistaakin tämän ah-niin-ruman-mutta-käytännöllisen hankinnan viime syksyltä.
Olen joka syksy ostanut paikan päällä jonkun halpiskassin jossa kuljetan kaikkea sitä mikä ei mahdu käsimatkatavaralaukkuuni; Suomesta mukana tulleita kylmemmän sään vaatteita (päällä lentokoneessa), ruokatavaroita (kyllä, saarelta toiselle kulkee mukana myös elintarvikkeita) ja paikan päällä hankittuja kosmetiikkatuotteita. Viime syksynä tajusin, että tyhmähän minä olen kun olen ennen heittänyt laukun menemään Suomeen palatessa, kun täällä kerran asuu kavereita joiden nurkkiin laukku mahtuu mainiosti säilöön.
Laukun sisällä odotti läjä viime syksynä hankittua kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita:
Aurinkovoidetta, suihkugeeliä, vartalovoidetta, hammastahnaa, saippuaa, kynsisakset, deodoranttia, jopa kynsilakanpoistoainetta jonka olin ehtinyt unohtaa. (Kuvasta muuten puuttuu käsi- ja jalkavoiteet, ne oli toisella pöydällä kun olin just käyttänyt niitä...)
Apivita-näytteetkin jäi näemmä tänne..!
Yksi laukun sisällöstä kirvoitti erityiset naurut. Kukas se täällä, ellei meidän oma "haisuli"...
...Lushin palashampoo Godiva! Miksi helkkarissa mä olen tämän säästänyt? :D
Kiitos ja näkemiin, Godiva. Meidän ystävyytemme ei oikein ottanut tuulta alleen. :)
*
Eilisaamupäivän omistin ensi viikon reittisuunnitelman pähkäilylle.
Olin viime hetkillä vaihtamassa suunnitelmaa Joonialta tuntemattomammille Kykladeille, aloittaen joukosta Kea-Kythnos-Serifos. Myös Mariannan hehkuttama, suomalaisille varmasti ihan tuntematon Kytherakin alkoi houkuttaa. Jotenkin nuo vähemmän turistilliset paikat vetää mua enemmän puoleensa...
Kythera joutui sitten jäämään huonojen yhteyksiensä puolesta; se sijaitsee ihan erillään muista saarista ja ainoat yhteydet ovat mantereelle (Neapolis, kaukana Ateenasta ja muista satamakaupungeista) tai Kreetan Kissamokseen, ja Kissamoksellekin pääsee vain kerran viikossa keskellä yötä. Kytheraa ei oikein voi yhdistää mihinkään muuhun saareen, Kreetalle päin en ole tällä kertaa menossa.
Vietin tuntitolkulla etsien sopivia laivayhteyksiä ja majoitusta Kealta alkavalle Kykladi-reitille, kunnes väsyin sivujen huonoon informaatioon ja palasin Jooniaan. Täytyy katsoa miten kauan viihdyn Joonialla ja menisinkö Kykladeille sitten lokakuun puolella.
Bussilippu Zakynthokselle on vihdoin hankittu ja lähden matkaan maanantaina. Zakynthokselle, kuten monille muillekin Joonian saarille, pääsee Ateenasta suoraan bussilla (bussi lastataan satamassa lautan kyytiin). Käytin bussiyhteyttä myös vuoden 2012 reissulla mennessäni Korfulle. Ihan kätevää :)
Sain lukijalta kiinnostavan kysymyksen muotoilutuotehaaste-postaukseni kommenteissa:
"Osaatko Sanni, tai joku lukijoista, kertoa suolasuihkeen vaikutuksista hiukseen? Kampaajat ja naistenlehdet aina varoittelevat etelässä lomailijoita meriveden vaikutuksista hiuksiin ja vannottavat huuhtelemaan tukan kunnolla uimisen jälkeen. Miten suolasuihke vaikuttaa hiuksiin, siis kemiallisesti?"
En ollut tätä tullut aiemmin ajatelleeksikaan suolavesituotteiden yhteydessä (kumma kyllä), mutta tottahan se on, meriveden vaikutuksia hiukseen ei pidetä mitenkään ainakaan kuntoa kohentavana. Silti suolaveteen pohjautuvat muotoilutuotteet ovat supersuosittuja.
(No, niin on toisaalta föönauskin. ;))
Luonnon luoma suolavesi-tuulitukka Androksella :)
Otin yhteyttä SIM Sensitiven kemistiin Vesa Rämöön, jota olen haastatellut blogissa aiemmin. (Kiinnostavan haastattelun voit lukea täältä: Henkilökuvassa kosmetiikkakemisti osa 1 (koulutuksesta, työtehtävistä ja tuotekehittelystä) ja osa 2 (vastauksia lukijoiden kysymyksiin).
Rämö kertoi suolaveden vaikutuksesta näin;
"Suola imee itseensä kosteutta eli kuivattaa hiusta jonkun verran. Suolan kuivattava vaikutus on luonnollisesti suoraan verrannollinen käytettyyn suolan määrään, ja myös hiustyyppi vaikuttaa.
Useimmiten tämä ominaisuus ei ole suolavesituotteiden käyttäjille kuitenkaan se tärkein tuotteen valintakriteeri eli asia (--> siis kuivattavuus, Sannin lisäys) on tiedossa jo ostopäätöstä tehdessä. Omalle hiukselle ja halutulle tyylille soveltuva suolasuihke löytyy vain kokeilemalla, sillä tuotteiden koostumuksissa on melko suuria eroja."
Pyysin Rämöä kertomaan myös SIMin valmistamien suolavesisuihkeiden koostumuksesta.
Rämön mukaan heidän suolasuihkeissaan "rapsakkaa, tuuheaa ja mattaista beach-lookkia antaa suolan sijaan lähinnä pitopolymeeri polyacrylate-22, joka antaa suolamaisen efektin hiukseen kuivattamatta sitä. Varsinaista suolaa tuotteissa on vähän ja sen määrä on verrannollinen ns. perusshampoissa käytettäviin määriin, joissa suolaa käytetään tuotteen koostumuksen paksuntamiseen".
Noniin. Taas olemme oppineet jotain uutta hiustuotekemian alalta. :) Suodaan nyt SIMille tästä mainos, ja pitäkääs siis silmät auki ainesosalle polyacrylate-22, (ja siihen miten korkealla varsinainen suola on incissä) jos etsitte vähemmän kuivattavaa suolavesisuihketta. ;)
Kiitos lukijalleni Paulii'lle kiinnostavan pointin esiintuomisesta. Halusin julkaista Rämön vastauksen omana pikkupostauksenaan, koska arvelin tiedon kiinnostavan muitakin lukijoita. :)
.
Mulla taitaa tällä hetkellä olla luontainen "hiki-suurkaupunkisaaste-tukka-look".... ^_^ Täytyy myöntää, että näilläkin saa tukkaan jonkinlaista havaittavaa tuuheutta :D
Kyllä kosmetiikkamerkeiltä löytyy kekseliäisyyttä markkinoinnin saralla. Epäperinteikkäistä mainoskampanjoistaan (mm. "Aito kauneus" -videoista) tuttu Dove markkinoi tulevaa syksyn tuotelanseeraustaan hiusjoogalla. Luit oikein. Hiusten hyvinvointia buustaavilla joogaliikkeillä.
Lehdistötiedotteen mukaan Dove lanseeraa yhteistyössä Yoogaia-joogakoulun kanssa sarjan liikkeitä, joilla voidaan edesauttaa hiusten sekä hiuspohjan kunnon kohoamista. Hiusjoogassa yhdistyvät klassiset jooga-asennot ja intialainen päähieronta. Tavoitteena on rentouttaa niska-hartiaseutua sekä stimuloida päänahkaa ja hiuspohjaa.
Yoogaian Katja Wickströmin mukaan "Jo muutama joogaliike päivässä auttaa hallitsemaan stressiä ja parantamaan verenkiertoa. Kehon hyvinvointi näkyy myös hiusten kunnossa".
Mmmjooo. :)
Joogan myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistatta tunnettuja, ja on hienoa, että joogaa nostetaan mainstream-kosmetiikkabrändin kautta esiin helpolla ja rentouttavalla, jokaisen arkeen vaivatta sujahtavalla lyhyellä harjoituksella. Mutta saako joogalla kauniimmat hiukset..?
Doven hiusjoogassa on alkuasennon jälkeen kolme selän ja niskan seudun venytykseen ja rentoutukseen keskittyvää liikettä. Alkuasennossa ja viimeisen liikkeen aikana hierotaan päänahkaa. Jumppa kestää 10 minuuttia. Videon hiusjoogasta voi katsoa täällä.
Hiuspohjan hieronta on hyväksi päänahan verenkierrolle ja säännöllisesti suoritettuna sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia hiusten kasvulle. Harjoituksen varsinaisten joogaliikkeiden yhteys hiusten kunnon kohenemiseen jää vähemmän vakuuttavaksi. Mutta kaiken kaikkiaan persoonallinen ja erilainen tapa markkinoida uutuustuotteita! ;) Ja jos jollekulle jää kampanjan myötä tavaksi tehdä aamujooga - sehän on fantastista. :) Varmasti kokonaisvaltaisempi ja tehokkaampi vaikutus hyvinvointiin kuin Doven purkkien sisällöllä. ;)
Lopuksi on tartuttava Doven joogakampanjan sanomaan siitä, että hiukset ovat hyvinvoinnin mittari.
Varmasti hiusten kunto ja yleisilme kertovat jotain henkilön elämäntavoista, mutta taitaa kuitenkin olla niin, että jumpan ja rentoutumisen sijaan hiusten kuntoon vaikuttavat ensisijaisesti se, mitä ihminen pistää suuhunsa ja se, millaisilla tuotteilla hän kuontaloaan hoitaa. Hiusten ilme eli kampaus ja muotoilu kertovatkin sitten enemmän henkilön persoonallisuudesta ja tyylistä.
Rastatukkaiset saippualla kutrinsa pesevät wash-and-go-ihmiset ja joka aamu tunnin hiuksiaan föönaavat ja väkertävät ihmiset voivat olla aivan yhtä hyvinvoivia. :)
Jos hiusten kuntoon haluaa vaikuttaa, kannattaa aloittaa ravinnosta.