Make-up for dummies. Lukijan ehdotuksesta syntynyt postausidea; meikkiopastussarja heille, jotka eivät tajua meikkauksesta hölkäsen pöläystä.
Lue, ja tajuat mistä joka-aamuisessa puunaamisessa on kyse.
.
Kuvat allekirjoittaneesta otettu samana aamuna, parin tunnin aikaerolla. Kumman näköisenä itse lähtisit ulos?
Hyvät lukijat (ja dummiet). Meikkauksessa ei siis ole kyse siitä, että haluaisimme välttämättä näyttää hurjan kauniilta, seksikkäältä, upealta, säihkyvältä tai tyrmäävältä. Useimmat meistä haluavat vain näyttää terveeltä ja freesiltä. Hyväihoiselta, punaposkiselta ja virkeältä. Ja tottakai tämän kautta viehättävämmältä kuin kalpea, väsähtänyt ja tummasilmänaluksinen itsemme. Kaikki eivät synny voimakkailla piirteillä ja terveellä ihonvärillä, vaan osa meistä näyttää meikittömänä aina väsyneeltä, olimme sitten levänneitä eli emme. Perusmeikkaus on keino näyttää reippaalta, iloiselta ja pirteältä.
Noniin. Haluat siis oppia meikkaamaan.
Mitä tarvitset?
Kerron ensin hyvät uutiset. Selviät ihan muutamalla tuotteella. Kaikkein tärkeimmät ydintuotteet meikkauksessa ovat:
Näillä saat jo selkeän eron aikaan. Ihonsävysi tasoittuu, silmäsi näyttävät virkeämmiltä ja saat kasvoillesi väriä.
Mutta nyt ne "huonot" uutiset.
Perusteelliseen meikkaukseen tarvitset paljon meikkitarvikkeita. Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta ylemmän esimerkkikuvan näennäisen vaivattomaan meikkilookkiin on käytetty yhteensä 13 tuotetta. Meikkaus ei ole hankalaa monellakaan tuotteella, ne vain vievät enemmän tilaa meikkipussissasi. :) Useammalla tuotteella teet meikistäsi persoonallisemman, korostat silmiäsi taitavammin ja saat meikkiisi vaihtelua.
Meikkitarvikkeiden perussettiin olisi hyvä kuulua seuraavat tuotteet:
POHJA
SILMÄT
VÄRIT/MUOTO
HUULET
TARVIKKEET
Seuraavassa osassa lähdemme tekemään kasvo- eli pohjameikkiä. Käyn kussakin osassa läpi tarvikkeita yksityiskohtaisemmin.
Tervetuloa meikki"kurssille"! :)
Sarjassa kerrotaan bloggarin lempiluomiväreistä.
MAC Bright Sunshine on ensimmäinen omistamani keltainen luomiväri. Kerroin sen hankinnasta blogissa kesäkuussa 2009 (Keltakuumetta). Aivan ihana, täydellinen kirkas keltainen. Ei mitään lisättävää. :) Bright Sunshine nähtävissä mm. tämän postauksen meikeissä.
Lumene Kulje Kanssani -luomivärin sain kaveriltani Lindalta elokuussa 2007 (jees, mulla on kaikki ylhäällä..! ^_^). Se oli vielä sitä aikaa, kun Lumenella oli solonappeja. Laatu on pehmeän satiininen, ja violetti sävy on todella kaunis. Jos ajattelen violettia, ajattelen juuri tällaista violettia. Jos napissa vielä olisi hiukkasen enemmän pigmenttiä, se olisi violettien luomivärieni valioyksilö. Kulje Kanssani in action esim. tässä MAC-lookin inspiroimassa meikissä.
Grimasin kullanvihreä 743 löysi tiensä luokseni tammikuussa 2007. Ostin sen yhdessä kolmen muun Grimas-napin kanssa (niin ne saa halvemmalla), ja siitä tuli välittömästi lempparivihreitäni. 743 on helmiäissävy ja koostumukseltaan superpehmeä. Jos käyttäisin tätä päivittäin, se olisi varmasti hyvin äkkiä kuopalla. 743 esiintyy lukuisissa blogimeikeissä, tässäpä yksi hyvä kevääseen sopiva; Tutorial: Spring Greens.
Harvinaisen tyhmällä nimellä varustettu Sephora Chrome No.5 -luomiväri on kotiutettu New Yorkin Sephorasta huhtikuussa 2007. (Sattuipa tähän nyt vuoden 2007 luomivärejä.. ;)) Muistan kun mietin ihan hurjan pitkään, että minkä yhden luomivärin saisin Sephorasta ostaa. Päädyin sitten tähän. (Ja nyt myöhemmin olen arvellut, etten kyllä enää ikinä selviäisi Nykin Sephorasta näin pienillä ostoksilla...!)
Chrome No.5:ssa ei ole mitään "kromimaista". Se on kuin Grimas 743:n liila sisar; vaalea violetti hennon kultaisella shimmerillä. Chrome No.5 MACin Creme de Violetin kaverina tässä postauksessa.
Taas tarkastellaan uutuutta by Max Factor. Sanonpahan suoraan, että tämä tuote ei herättänyt omaa kiinnostustani sen vertaa, että olisin siitä blogissa lähtenyt kirjoittamaan ellei muutama lukija olisi sitä kovasti toivonut. Joten kyllä täällä kuunnellaan lukijoiden toiveita! :)
Kyseessä on huulitussi, Lipfinity Lasting Lip Tint. "Lip Tint päihittää keveydellään perinteisen huulipunan, joka saattaa tuntua luonnottomalta huulillasi. Se ei huulipunan tavoin jää kerrokseksi huulillesi vaan imeytyy niiden ylimpiin kerroksiin - tuloksena suudelmankestävä huulimeikki!" kerrotaan Max Factorin sivuilla. Miltä tussi sitten tuntuu?
No, juuri siltä mitä ajatteletkin. :) Kuin värittäisit huuliasi tussilla. Kokeilin vaaleinta sävyä, Pink Petal, ja levitin sitä kaksi kerrosta. Jäljestä oli vaikea saada tasaista, sillä tussin vedot näkyivät selvästi. Lopulta huuleni näyttivät lähinnä siltä, että olisin syönyt mustikoita. :) Luulen, että tulos voisi olla tasaisempi huulilla, joiden oma sävy on tummempi. Omat huuleni ovat lähes värittömät.
Jälki näyttää kuvassa tasaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli. En nyt sanoisi, että tussi on täysi huti, mutta itse en kaipaa tällaisia "marjahuulia". Jonkun toisen huulilla tämä varmaan toimiikin. Omat huuleni kaipaavat huuliväriltä kuitenkin myös kosteutta ja täyteläisyyttä, joten päädyin laittamaan Pink Petalin päälle tavallista huulipunaa. Pohjustuksena Lip Tint toimikin paremmin.
Sävyvalikoimassa voisi olla parantamisen varaa. Kaikki sävyt, jopa vaalein ja kynässä hennon vaaleanpunaiselta näyttävä, ovat huulilla keskitummia tai tummia ja hyvin, no, marjaisia. Heleät ja esimerkiksi trendikkääseen koralliin taittavat sävyt puuttuvat.
* * *
Ai niin. Kokeilin sitten tänään Smoky Eye Effect -kynän sävyä Indigo Mist. Teillä on varmaan tuoreessa muistissa, mitä mieltä Smoky Eye Effecteistä olen. Tämä sävykombo oli pakko päästä testaamaan silkan outoutensa takia.
Tässä sävyt levitettynä Max Factorin ohjeiden mukaan. Sävy-yhdistelmä ei itse asiassa näytä luomilla niin mahdottomalta kuin kynässä. Ei tämä nyt mikään kaunis yhdistelmä ole, mutta mielenkiintoinen. Paremmalla koostumuksella meikki voisi toimiakin jossain bileissä.
Tässä meikki "häivytettynä". Tällä kertaa en jäänyt odottamaan meikin kasautumista luomivakoon, vaan poistin sen saman tien kokeilun suoritettuani.
Mutta ettei nyt tulisi ihan Factorin "lynkkausfiilis" tähän blogiin, niin muistuttelen, että rakastan Max Factorin maskaroita, ja luomiväritkin ovat tylsästä sävyvalikoimastaan huolimatta tosi hyviä. Ja Masterpiece Colour Precision -voideluomivärit pysyvät luomilla (toisin kuin rasvaiset Smoky Eye't), ja ovat loistavia pohjustajia. Suosittelen kokeilemaan vaikka vaaleanbeigeä Pearl Beige -sävyä, joka sopii pohjustukseksi minkä tahansa sävyisen silmämeikin alle.
Juttusarjani luonnonkosmetiikan hiustuotesarjoista jatkuu. Kunnianhimoisena aikomuksenani on siis esitellä kaikki Suomessa myytävät luonnonkosmetiikkamerkkien hiustuotteet. :)
Tämänkertainen "jakso" esittelee Tropicain pikkuisen hiustuotelinjan. Tropicain tuotteet perustuvat puhtaaseen neitsytkookosöljyyn, jota saadaan Reilun Kaupan tukemilta viljelmiltä. Tuotteilla on Ecocertin sertifikaatti.
Valikoimaan kuuluu kolme tuotetta.
Sain kokeiltavaksi pienet näytteet Sensitive- ja Exotic -shampoista. Näistä on kummastakin sanottava yksi päällimmäisenä mieleen jäänyt kokemus; nämä haisevat aivan hirveälle. :( Kokeilin ensimmäiseksi Exotic-shampoota, ja odotin nimen perusteella jotain eksoottista tuoksua. Shampoo ei kuitenkaan todellakaan tuoksu millekään kukille ja hedelmille. En itse asiassa pysty edes kuvaamaan, mille se sitten tuoksui. Mutta pahalle.
Shampoiden koostumus oli lirun geelimäinen. Ne vaahdottuivat hyvin kun geeliä annosteli tarpeeksi ja pesivät puhtaaksi, mutta sanoisin, ettei aine ole kovin riittoisaa. 15 ml:n näytepullo ei meinannut riittää kunnolla yhteen pesuun. Ja näitä pikkupulloja muuten myydään 3,90€:n hintaan.
Pure Hair Mask koostuu vain kahdesta ainesosasta: kookosöljystä ja jojobaöljystä. Se on siis pelkkää öljyä. Tätä tuotetta en kokeillut, mutta se voisi olla erinomainen lisä toiseen hoitoaineeseen sekoitettavaksi. Kookosöljy ja jojobaöljy ovat loistavia hiustenpehmentäjiä. (Itse sekoitan aina öljyjä hoitoaineisiini.)
Mitä tuoksuun tulee, panin jo viime syksynä merkille Charming Nailsin arvostelusta, etteivät sarjan vartaloöljytkään ilmeisesti tuoksu hyvälle. Eli voiko tästä vain vetää sen johtopäätöksen, että neitsytkookosöljy tuoksuu pahalle? Vai mikähän tuon hajun aiheuttaa? Onko kellään kokemusta Tropicaista tai muista neitsytkookosöljyyn pohjautuvista tuotteista?
Tein helmikuussa postauksen suosikkiluomiväreistäni, joita en kuitenkaan kuvien lisäksi sen kummemmin esitellyt. Kommenteissa toivottiin, että olisin kertonut lemppareistani enemmänkin. Koska tykkään jaaritella luomiväreistäni, niin päätin sitten tehdä pienen "luomiväritarinoita"-sarjan. :) Sarjan osat ovat pieniä "suupaloja" muiden postausten lomassa, ja niissä kerron lyhyesti, miksi juuri nämä valitut ovat lempiluomivärejäni.
L'oreal-triot Golden Green ja Beige Pink. Mikä viehättää?
Arkistoni kertoo, että olen ostanut kaksikon joulukuussa 2006. Nämä ovat helppoja arkipaletteja, joiden väriharmonia toimii täydellisesti eikä niillä vain voi epäonnistua.
Golden Greenissä on tumma oliivinvihreä, kultainen khaki ja kalpea vaaleanvihreä. Beige Pinkissä on ruosteenruskea, hillitty vaaleanpunainen ja hohtava nuderoosa. Sävyt ovat neutraaleja, mutta kuitenkin jotain muuta kuin perusruskeaa. Etenkin Beige Pink -paletti korostaa silmieni väriä todella hyvin. Olen aina tyytyväinen tulokseen, kun teen näillä meikin.
Palettien sävyt ovat hyvälaatuisia lukuunottamatta Beige Pinkin hohtavaa roosaa, joka on hileinen ja rapisee. Teen paleteilla aina samanlaiset meikit. Golden Greenillä oliivinvihreää ripsirajaan, khakia loppuluomelle ja vaaleanvihreää kulmaluulle ja Beige Pinkillä roosaa liikkuvalle luomelle ja kulmaluulle, vaaleanpunaista luomivakoon ja ruosteenruskeaa ulkonurkkaan. Näillä pikkuisilla ei ole tarkoitus leikkiä tai tehdä mitään "taidemeikkejä". Nämä ovat luotettavat perusmeikkikaverit! :)
Golden Green "in action" mm. tässä postauksessa: Tutorial: Light Smoky Green. Beige Pink puolestaan ei taida näkyä yhdessäkään blogimeikissä.
Noniin, nyt päästään vihdoin purkamaan loput tammikuisesta suurkyselystäni. Helmikuussa käsittelin kyselyn imago-osuutta, ja nyt kurkataan sitten teidän yleisiin kosmetiikan kulutustottumuksiinne. Kyselyyn vastasi yhteensä 2185 ihmistä (helmikuun jälkeen on tullut vielä 20 vastausta :)).
Ahh, että mä rakastan näitä tilastojuttuja ja kosmetiikan kulutuksen analysointia! Kosmetiikka on niin kiehtova aihe, se jaksaa kiinnostaa minua paljon syvemmälle kuin vain värikkäät luomivärit ja silottavat voiteet. Voitte odottaa vastaavia "pureskeluja" tulevaisuudessakin Karkkipäivässä!
Lähdetään liikkeelle kulutuksen (tai rahan käytön) jakautumisesta eri kosmetiikkatuoteryhmien välillä. Tein jaon kolmeen; ihonhoito, hiustenhoito ja meikit, ja niin vain yli puolet meistä kuluttaa eniten rahaa siihen ns. tarpeettomimpaan ryhmään, eli meikkeihin. Meikit ovat karkeasti sanottuna vain meidän "koristautumistamme" varten, emme tarvitse niitä (siis niinkuin oikeasti, vaikka tokihan nyt joka toinen viittaa siellä että "totta hemmetissä tarvitsen meikkivoiteeni ja maskarani että näytän edes ihmiseltä!"), toisin kuin hygienia-artikkeleita kuten shampoota ja suihkugeeliä.
Osasin kuitenkin odottaa tätä tulosta. Meikit ovat trendituotteita, jotka ovat helpoimpia heräteostoksia ja houkutuksia. Jokainen nainen voi samaistua siihen, että uusi, iloisen sävyinen huulipuna piristää mieltä enemmän kuin vaikkapa vartaloemulsio. Trendimeikeillä luodaan voidepurkkeja enemmän kuluttajiin vetoavaa ostohalua (esim. limited edition -kokoelmat, valtavat hypetykset). Kallis meikkituote on myös helpommin saavutettavissa kuin kallis ihonhoitotuote. Opiskelijallakin on varaa Guerlainin maskaraan, mutta ei välttämättä Guerlainin päivävoiteeseen. Sijoittamalla rahat meikkituotteeseen henkilö saa itselleen luksusta, johon ihonhoidon puolella ei olisi varaa. Tässä joitain syitä meikkien ylivoimaiseen voittoon tässä osiossa.
Entäpä paljonko olisitte valmiita maksamaan kosmetiikkatuotteesta?
Voin itse sanoa, että minulla kipuraja menee siinä neljän kympin kieppeillä. En ole koskaan ostanut mitään sitä kalliimpaa, enkä usko että tulen ostamaankaan. 32% eli suurin osa vastanneista sijoittui kanssani tähän samaan hintaikkunaan. 27% vastasi 30€, ja 21% alle 20€. 14% uhraisi kosmetiikkapurtiloon 60-70€, ja vain 5% 80-100€. Yli sata euroa suostuisi sijoittamaan vain 26 vastaajaa. Tokihan tilasto voisi näyttää erilaiselta, mikäli kysely olisi toteuttu vaikkapa pelkästään työssäkäyville ihmisille. Työkokemuksenkin perusteella voin kuitenkin vahvistaa, että aika monella suomalaisella se kipuraja menee juurikin viidessä kympissä, iästä ja työ/opiskelijuus-statuksesta riippumatta. Kyllä sen voi ihan ääneen sanoa, että 300 mummon markkaa jostain kosteusvoiteesta on paljon.
Entäs sitten laatu ja halpa vs. kallis? Luotatteko siihen, että kallis tuote on parempi kuin halpa? Vastausten perusteella luotatte. Peräti 60% vastasi "joskus", ja 14% "kyllä". 26% ei luota. Kyllä se taitaa olla luonnollista meille uskoa siihen, että kalliin hinnan on johduttava jostain muustakin kuin painavasta lasipurkista ja kauniissa jakkupuvussa tuotetta myyvästä avuliaasta neidistä. Jälkimmäinen vaihtoehto on valtaosalle meistä vain liian....karua voidakseen olla totta.
Ostaisitteko mieluummin arvokkaampia merkkejä, mikäli teillä olisi siihen varaa? Kyllä! Olivat syyt sitten mitkä tahansa (usko laatuun, tyylikkäiden pakkausten luoma mielihyvä), me haluaisimme pystyä ostamaan merkkituotteita. Merkit ovat vahva osa yhteiskuntaamme, oli kyse sitten vaatteista, autoista tai ripsiväristä. Merkit määrittelevät sanattomasti omistajansa statuksen, halusimme sitä tai emme. Tiedämme, että BMW:n omistaja on aina silmissämme kadehdittavampi/hienompi/jollain tapaa ihailtavampi kuin Skoda-kuski. Ja 75% meistä ostaisi samasta syystä mieluummin Lancômen meikkivoiteen kuin Maybellinen, vaikka ne olisivat yhtä hyviä. Näin se vain on.
Mihin perustatte ostopäätöksenne, kun shoppailette kosmetiikkaa?
Kyllä suositukset jyräävät tällä osastolla! 43% vastanneista ostaa tuotteensa word-of-mouthin eli median tai kuluttajien suositusten ja arvioiden perusteella. Naistenlehtien "Vuoden Parhaat" tai "Kuukauden valinta" -jutut tuovat kauppoihin aina listattujen tuotteiden kyselijöitä, ja lehdillä on suuri valta ohjata ostokäyttäytymistä. Samoin internetin tuotearviosivustot (kuten vaikka suomalainen Glossy.fi tai amerikkalainen makeupalley.com) ovat monella kuluttajalla ahkerassa referenssikäytössä. Nykymediassa myös blogeilla alkaa olla jonkun verran valtaa tällä saralla.
35% perustaa ostopäätöksensä tarpeeseen, eli ostaa kun oikeasti tarvitsee jotain (ja tähän porukkaanhan voivat kuulua myös "word-of-mouth"in kautta ostajat). 12% ostaa spontaanista mieliteosta, ja yllättäen vain 9% vastasi hankkivansa tuotteen mainosten luoman ostohalun perusteella. Tämä oli aika jännä juttu. Mitähän mainostajat tähän sanoisivat...? Tosin, nämä asiat menevät lopulta jokseenkin limittäin.... Henkilö A huomaa shampoonsa loppuneen, ja tarvitsee uuden. Hän on nähnyt mainoksen uudesta shampoosta, josta hän on varovaisen kiinnostunut, mutta ei ryntää ostamaan pelkän mainoksen perusteella. A tsekkaa netin keskustelupalstoilta ja blogeista arvioita kyseisestä shampoosta, ja tekee ostopäätöksensä vasta sitten. Näin ollen päätökseen vaikuttivat sekä akuutti tarve, mainos sekä word-of-mouth.
Tarpeesta pääsemmekin aasinsillalla kyselyn seuraavaan kohtaan, eli "ostatko kosmetiikkaa yli tarpeidesi"?
Tähänkin tuli aika odotettu vastausjakauma. Monet meistä jemmailevat tiettyjä lempituotteitaan, yksi suihkugeelejä, toinen huulikiiltoja ja kolmas luomivärejä, ja 57% vastasikin ostavansa yli tarpeen tiettyjen tuotteiden kohdalla. 28% osaa pitää varastonsa järkevissä mitoissa, ja 14% tunnustautui reilusti kosmetiikkahamsteriksi.
. . .
Koska postauksella alkaa taas olla mittavasti pituutta, lyön loput kysymykset vastausdiagrammeineen tähän alekkain vain lyhyellä kommentoinnilla. Diagrammit voi klikata suuremmiksi. (Tällaisia itseäni innostavia kilometripostauksia on mahtava naputella, mutta yritän kuitenkin pitää ne edes jotenkin lukijaystävällisinä, sillä harva jaksaa lopulta lukea mielettömän pitkiä blogiartikkeleita.)
Minua kiinnosti vielä tietää, onko tuotteen ulkonäöllä, tuoksulla, kotimaisuudella tai ekologisuudella paljon merkitystä ostopäätöksissänne. Omalla kohdallani tuotteen designilla on yllättävän suuri merkitys. Huomaan kiinnostuvani söpöistä mutta tyylikkäistä, tai yksinkertaisen puhtaalla ulkonäöllään vetoavista tuotteista. Kuka muistaa kesäisen hurahdukseni Mäyrä-tuotteisiin? ^_^ Siinä on yksi hyvä esimerkki Sannille tyypillisestä ostokäyttäytymisestä.
Kotimaisuus kuuluu niihin tekijöihin, joilla ei ole ollut juuri mitään merkitystä kosmetiikkavalinnoillani. Ehkä jopa vähän outoa, mutta näin vain on. Sen sijaan luonnonmukaisuus on tällä hetkellä minulle ykkösvaltteja, ja kiinnostun kaikesta luonnon raaka-aineita sisältävästä. Kun sertifioituun luonnonkosmetiikkaan yhdistää söpöt pakkaukset, niin olen ihan valmista kauraa! :D Fontit ovat minulle jostain syystä asia, johon kiinnitän erityisen paljon huomiota. Olen saanut hiljattain testattavaksi uuden luonnonkosmetiikkabrändin tuotteita, joiden pakkausten fontin suunnittelijaa haluaisin ravistella. ^_^ Mutta niistä lisää myöhemmin, ja odotan mielenkiinnolla mitä te sanotte. Design-jutut ovat niin makuasioita. Töissä nauroimme juuri työkaverini kanssa Bruno Banani -mielipide-erollemme, kun minusta pakkaukset ovat jotain ihan tajuttoman halpaa ja hirveää, ja kollegani puolestaan pitää niitä erittäin tyylikkäinä ja attraktiivisina.
Mutta joo, lyödäänpä tämä postaus nyt pakettiin ja eetteriin, niin pääsen nukkumaan. :) Olisi kiva kuulla kommenttejanne. Pohtiiko joku muukin tällaisia juttuja? Vai pidättekö ihan friikkinä sitä, että joku tosiaan pohtii? ^_^
Kokeilin Barefaced Beautyn mineraaliluomiväriä Black Pearl, ja päädyin sitten muokkaamaan kuvat mustavalkoisiksi. Näyttää jännemmältä. :)
Ja viimeiseen kuvaan olen sitten tekotaiteellisesti vetänyt huulipunat poskelle.
Sain testiin neljä BFB:n mineraaliluomiväriä (merkitty kuvaan punaisella). Harmi vain, kolme niistä oli lähes samansävyisiä, joten mitään värikkäämpiä meikkejä en voinut niillä loihtia. White Marble ja Diamond ovat kummatkin valkoisia, sillä erotuksella että Diamondissa on seassa hopeista kimalletta. Rose Quartz on hento vaalea roosa, ja Black Pearl sitten upea, mielenkiintoinen vihreänmusta joka hohtelee myös hieman sinisenä.
Koko luomella Black Diamond. Luomen keskellä valotäplänä Rose Quartz ja ripaus Diamondia, kulmaluulla Rose Quartz ja ripaus White Marblea.
Barefaced Beautya myy GreenLips. Ja hei, jos joku haluaa adoptoida Rose Quartzin ja Diamondin, niin hihkaiskaa kommenttilootassa. Arvon luomivärit halukkaiden kesken huomisiltana (29.3.) kello 21.00.
P.S. Huomasittehan uuden kyselyn sivupalkissa? :)
Viime aikoina olen kovasti tykkäillyt.....
...Lumenen Sensitive Touch -silmämeikinpoistovedestä!
Tämä puteli tuli osana vuoden takaista joulupakkausta, jonka ostin alennuksesta, enkä ollut edes ajatellut käyttää koko tuotetta vaan antaa sen pois. Kun silmämeikinpoistoaine taas loppui eikä mulla ollut uutta jemmassa, päätin antaa tälle pullolle mahdollisuuden. Taustatietona uudemmille lukijoille kerrottakoon, että mulla on tosi herkät silmät, joissa kirvelee käytännössä lähes kaikki silmämeikinpoistoaineet. Siksi olenkin pitäytynyt hellävaraisimpina kokemiini geelimäisiin silmämeikinputsareihin. Vesistä en ole tykännyt yhtään, sillä minusta on tuntunut, että niitä käyttäessä silmään kohdistuu enemmän hankausta.
No, tämä Lumenen vesi liukuukin iholla kuin kevyt geeli, ja putsaa meikin täysin kirvelemättä! Voin jopa avata silmät kesken meikinpoiston. Olen tosi iloinen että uskalsin kokeilla tätä! Suosittelen lämpimästi kaikille herkkäsilmäisille. Nyt mullakin on joku toinen vaihtoehto Natural Coden geelille. :)
...Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune EdT:stä!
Ostin tämän kuun alussa Frankfurtin lentokentältä kun olimme matkalla Prahaan. Olen himoinnut tätä tuoksua siitä saakka kun se ilmestyi, koko Aqua Allegoria -sarja on aivan ihana! Olen aivan heikkona greippituoksuihin, ja Aqua Allegoria Pamplelune on kiistatta paras greippituoksu mitä olen tuoksuttanut. Se on niin herkullinen, että mulla herahtaa melkein konkreettisesti vesi kielelle, kun haistan tätä. Guerlainin tuoksukuvauksen mukaan ensituoksussa on greippiä ja bergamottia, sydäntuoksussa nerolia, petit grainia ja ripaus mustaherukkaa ja sensuellissa pohjatuoksussa patsulia ja vaniljaa.
Pamplelunen greippi on vähemmän kirpeää, kuin esimerkiksi toisessa omistamassani greippituoksussa YSL:n Baby Dollissa. Siinä missä Baby Doll on "hyökkäävämmän" makea greipin, punaherukan ja raparperin sekoituksellaan, on Pamplelune kepeämpi, raikkaampi ja mehukkaampi. Tämä on niiiin suurta rakkautta!
...lukijoistani!
Mulla on kyllä niin mukavia lukijoita, niinkuin varmaan monilla muillakin bloggaajilla. Viime aikoina tosi moni lukija on tullut moikkaamaan mua töissä, ja olen aina yhtä hölmistynyt siitä että minut tunnistetaan, ja otettu siitä positiivisesta palautteesta, mitä lukijat antavat.
Kuun alussa lukijani Catmint ilahdutti minua lähettämällä tuoksunäytteitä Black Phoenix Alchemy Labilta, ja paketista kuoriutui yllärinä myös Catmintin itse tekemiä rannekoruja. Liikuttavaa, että jotkut haluavat ilahduttaa "vierasta" ruudun takana kirjoittelijaa tällä tavalla! Tuli tosi hyvä mieli. Korut odottavat kesää, jolloin pitkät neulehihat eivät kätke niitä sisäänsä. :)
Black Phoenix Alchemy Lab oli minulle ihan tuntematon juttu, mutta Catmintin tutustumispaketin myötä olen pääsemässä vähän jyvälle tästä kulttisuosiota nauttivasta, taiteesta ja mytologiasta inspiraationsa ammentavasta tuoksuöljyjen valmistajasta. BPALista tulee varmaankin juttua myöhemmin!
* * *
Olette varmaan panneet merkille, että postaustahti Karkkipäivässä on hieman hidastunut. Se on tarkoituksellista, sillä olen joutunut tajuamaan, että laiminlyön monia muita harrastuksiani (ja välillä ihan arkisia asioita kuten siivoamista ja ruoanlaittoa..!) blogin myötä. Karkkipäivän kirjoittaminen on niin pirun hauskaa ja antoisaa, että sitähän tekisi vaikka kokopäiväisenä työnä, mutta nyt olen laittanut itseni pienelle "blogilaihikselle". Tarkoituksena siis laihduttaa blogin parissa vietettyä aikaa. Monet bloggaajat tietävät varmasti, kuinka koukuttavaa bloggaaminen on, mutta jossain vaiheessa on mietittävä onko enää terveellistä suunnitella lähes koko valveillaoloaikansa seuraavia postauksia.
Tänään esimerkiksi aion kirjoittaa pitkän kirjeen vanhalle kirjeystävälleni Amerikkaan. Ja ihan kynä-paperi-meiningillä, kone kiinni ja pois näkyvistä! ^_^
Olen runsaan viikon ajan testaillut Clarinsin uutta Skin Illusion -meikkivoidetta. Se sopi hyvin testattavaksi juuri Lancômen Teint Miraclen jälkeen, sillä meikkivoiteissa on paljon samaa. Kummatkin lupaavat luonnollista, läpikuultavaa ja valoisaa"bare skin" -tulosta.
Ehkä selkein ero Illusionin ja Miraclen välillä on se, että Skin Illusion tuntuu lopulta jopa hieman puuteriselta (etenkin kun sitä swatchaa sormella kämmenselkään), ja se peittää mielestäni kevyemmin kuin Miracle. Skin Illusion oli kokonaisuudessaan aika hyvä meikkivoide, mutta Miracle "uppoaa" ihooni paremmin.
Joinain testiviikon päivinä Illusion ei levittynyt täysin kiitettävästi, vaan jäi paikoin näkyviin ihon pinnalle. Se kuitenkin kesti hyvin eikä painunut päivän aikana huokosiin, tai "kadonnut" iholta. Ainoastaan nenä kiilsi lähes kaikkina päivinä. Pinta ei ollut yhtä valoaheijastava kuin Teint Miraclella, mutta kauniin kuulas kuitenkin. Kokeilemani sävy 104 Cream on käsittääkseni Suomen markkinoilla vaalein sävy, mutta ulkomailla on saatavilla myös 103 Ivory. Clarinsilla on mielestäni hyviä meikkivoidesävyjä suomalaiselle iholle, etenkin todella vaaleille.
IsaDora Spring Look -postauksessa nähty päivettynyt ihonsävy ei sitten tullutkaan Skin Illusionista, vaan ilmeisestikin irtopuuterin laittoon käyttämääni työpaikan puuterisivellintä oli juuri minua ennen käytetty aurinkopuuteriin. Eli ei, sävy 104 ei todellakaan ole niin tumma kuin miltä IsaDora-meikkikuvissa näyttää, vaan sävy tuli kasvoilleni puuterisiveltimestä. Loppujen lopuksi sävy 104 oli minulle tällä hetkellä jopa pikkuisen liian vaalea, sillä olen testaillut viime viikolla myös asteittain päivettävää kosteusvoidetta joka on tuonut hieman väriä kasvoilleni.
Kokonaisuudessaan Skin Illusion vaikutti aika tavanomaiselta meikkivoiteelta, ei tullut mitään "oooh"-elämyksiä, mutta ei mitään "yäk"-reaktioitakaan. Oikein hyvä meikkivoide ohuiden, kuulaiden ja vesimäisten meikkivoiteiden joukossa. Mutta ihan Miraclen taikaa tässä ei ole - minun ihollani. Suosittelisin Illusionia sellaiselle asiakkaalle, jolla on sekaiho, ja joka ei välitä ihan niin valoaheijastavasta jäljestä kuin Miracle.
