Löysin kuva-arkistoja selaillessani tämän sangen kirjavan meikkikuvan, ja tajusin kuinka kauas olenkaan tullut noista extremeväri-ilotteluista. Okei, kuvan sateenkaarioksennus on tietysti jo liioittelua, mutta totuuden nimissä en enää viihdy hurjan värikkäissä meikeissä arkena.
(Muistan kun tein tuon värijärkyn - halusin vain kokeilla mitä syntyy kun vedän luomelle randomisti kaikkia mahdollisia värejä sen kummemmin kompositiota miettimättä, eikä "meikki" todellakaan koskaan päätynyt blogiin - ennenkuin nyt vuosia myöhemmin.)
Kaikkien kokeilujen jälkeen palaan aina samaan vanhaan ”turvameikkiini” – kullalla taitettuun ruskeaan ja hohtavaan beigeen. Tässä lookissa minun on kaikkein luonnollisin olla. Ehdottomasti luonnollisempi kuin ilman meikkiä, säännöllinen meikittömyys ei ole ollut vaihtoehto sen jälkeen kun täytin 13.
Klassinen Sanni-silmä ja "rajauksen taika": oikeassa silmässä yläluomella nestemäinen rajaus, alaluomella pehmeästi vaaleanruskeaa luomiväriä ja sisärajaus nudenvärisellä kajalilla.
Comfort-meikkini on muuttunut teiniajoilta vain sen verran, että nuorempana suosimani pehmeä, luomen muotoa seuraava kynä- ja luomivärirajaus on vaihtunut nestemäiseen ja/tai geelimäiseen, reilusti ulkonurkan yli jatkuvaan siipirajaukseen. Tämä rajaus tuo silmiini sen muodon mistä eniten pidän.
Nuorempana en myöskään oikein lämmennyt kuparin tai kullan sävyille meikissäni, mutta nyt ”aikuisena” ne kuuluvat ehdottomasti comfort-meikkipalettiini.
Kynärajausta en tee alaluomelle koskaan, lukuun ottamatta sisärajausta osana ilta/juhlameikkiä. Jos haluan laittaa alaluomelle sävyä, teen sen aina luomivärillä.
Ruskea saattaa olla tylsä väri, mutta eihän siitä mihinkään pääse että se sopii kaikille. Osalle viileät, harmaaseen taittavat sävyt, osalle lämpimät, punertavat sävyt. Osalle, kuten minulle, sopivat molemmat. :)
Comfort-meikkiin kuuluu myös neutraali, lämmin poskipuna + häivähdys aurinkopuuteria sekä hillitty huulikiilto.
Nuorempana en koskaan käyttänyt huulikiiltoa, nyt en osaisi olla ilman. Huulilla on aina oltava jotain.
Rakastan toki edelleen värejä, ja esimerkiksi kullan ja violetin yhdistelmä tulee aina pitämään ykköspaikkaa suosikkimeikkieni joukossa. Kuvan tyyliset meikit ovat kuitenkin nykyään pelkästään iltamenoja varten. En enää yksinkertaisesti koe oloani kotoisaksi näin värikkäissä/tummissa lookeissa päiväsaikaan. Muistan, että viimeisinä aikoina töissäkin koin oloni välillä kiusaantuneeksi jossain trooppisessa luomiväripläjäyksessä.
Sateenkaarimeikistäkin suosin nykyään tätä rajausversiota esimerkiksi bilemeikkinä. Koko luomella se olisi liikaa - ellei nyt olisi jotkut karnevaalit kyseessä. ^_^ Niin sitä vain mieltymykset muuttuvat...
. . .
Ryanairin lennolla ensin Venetsiasta Algheroon ja sitten Algherosta Barcelonaan kiemurtelin penkissäni halusta ostaa Urban Decayn Naked 2 -paletti. Vain 36 euroa...!! Ja siinä se olisi tyrkyllä, lentoemon kärryssä 10 sentin päässä...! Aaaaaaa, haluanhaluanhaluan...!! UD:n Naked-palettien sävymaailma vastaa täydellisesti turvameikkiäni. Mutta en lopulta ostanut....... Järki tiesi kertoa minulle, että yksikään Naked 2:n sävyistä ei ole millään lailla uniikki ja riittää mainiosti että omistan Naked 1:n. Mutta pienen hetken olin jo sortumassa....
Matkalla tai ei, niin ei se meikkifriikki meikäläisestä mihinkään katoa..! ^_^
Millainen on teidän turvameikkinne?
Tänään vuorossa nopea, savustettu cat-eye kajalilla ja tummalla luomivärillä toteutettuna.
Kasvomeikkivideo löytyy täältä.
Aloita tekemällä pehmeällä kynällä reilu, pitkä rajaus yläluomelle.
Like this.
Valitse sitten joku "smudger"-väline jolla savustat rajauksen. Se voi olla jämäkkä sivellin tai vaahtomuovipäinen smudger.
Smoke-smoke-smoke.
Ota sitten tummaa luomiväriä, tässä tapauksessa tummanharmaata, ja ohut rajaussivellin.
Vedä luomiväriä savustetun rajauksen päälle.
Nyt näyttää tältä.
Lisää tummaa luomiväriä pehmeästi myös alaluomelle.
Voit vetää alaluomen sävyn aina kyynelkanavan ohi muodostaen vastaavanlaisen kärjen kuin ulkonurkassa. Tämä ei välttämättä sovi kaikkien silmän muodolle.
Lisää sitten halutessasi musta sisärajaus.
Ripsaroi ja valmista!
.
.
P.S. Pahoitteluni kun en eilen ehtinyt vastata kaikkiin Couchsurfing-postauksen kommenteissa esitettyihin kysymyksiin, nettiyhteyksien kanssa on taas ollut haasteensa. Edit. Noniin, nyt naputeltu vähän enemmän vastauksia. :)
Tällä nimenomaisella hetkellä, perjantaina klo 11.27 paikallista aikaa, istun Barcelona Nord -bussiasemalla ja yritän keksiä miten viettäisin päiväni ennenkuin tapaan barcelonalaisen houstini illalla seitsemältä... Kamatkin pitäisi saada tungettua jonnekin. Italia jäi siis aamulla taakse ja nyt kolutaan vähän aikaa Espanjan nurkkia. :)
Tein Venetsiassa kaksi kosmetiikkaostosta.
(Yay, kylläpä nainen nyt repäisi...! Ihan kaksi.)
Ostokseni ovat Kiehl'sin Vanilla & Cedarwood -tuoksu ja Lushin Morbidissima-voide. Kiehl'siltä sain kaupan päälle saman tuoksusarjan pienen suihkugeelin.
Nniiin.... montakos tuoksua neidillä olikaan kotona...? Olikos vielä niin, että olin juuri ennen matkaan lähtöäkin ostanut en vähempää kuin neljä uutta hajuvettä...? Mutta minkäs teet kun olen hulluna tuoksuihin. :/
Kävi niin, että kun olimme eräänä iltana kävelemässä Venetsian illassa kohti päivällisravintolaamme, poikkesin hetken mielijohteesta kosmetiikkanäyteikkunan houkuttamana Coin-tavaratalon kemppariosastolle. Ajattelin suihkauttaa jotain kivaa tuoksua tuomaan tunnelmaa illalliselle. Satuin Kiehl'sin pisteelle, käteni osui Vanilja & Seetri -tuoksuun ja suihkautin sitä.
Jatkoimme matkaa ravintolaan, ja Vanilja & Seetri ympäröi minua pehmeänä huntuna koko illan. Ennenkuin lautaseni oli tyhjä, oli selvää että olin rakastunut - en niinkään illan lohiannokseen - , vaan Kiehl'sin tuoksuun.
Kävelimme seuraavana päivänä jälleen Coinin ohi ja minä vedin Mr. Karkkipäivän Kiehl'sin tiskille, osoitin pulloa kuin pikkutyttö tikkaria karkkikaupassa ja sanoin, "Kulta, tahdon tuon..!" (En mitenkään voinut perustella itselleni matkabudjetin tuhlaamista näin epätarpeelliseen tuotteeseen, joten heittäydyin prinsessaksi ja vaadin miestä suorittamaan turhan hankinnan puolestani. Lupaan että tämä on normaalioloissa minulle erittäin epätyypillistä käytöstä.) Onneksi 30 ml:n pullolla oli hintaa vain 29 euroa joten herrakaan ei sitten jaksanut alkaa puhumaan minua ympäri vaan kaivoi huokaisten massin esiin.
Ja siis tuo tuoksu on aivan ihana. Aivan ihana. Olen käyttänyt sitä joka päivä Venetsiassa. Siitä tuli virallinen Venetsia-tuoksuni.
Tuoksukuvaus kuuluu näin: "Seductive fusion of Ugandan Vanilla and Cedarwood, heightened with a hint of iris, which gives way to rich amber."
Lushin Morbidissiman hankin todella tarpeeseen, jalkavoiteeksi.
Kun sovimme Mr. Karkkipäivän kanssa tapaavamme kesken matkaani, pyysin häntä tuomaan kotoa täydennyksiä matkalla loppuneisiin tai kokonaan unohtuneisiin tuotteisiin. Jalkavoide oli listalla ykkösenä. (Todellakin huomaa miten tärkeää ihonhoito on kun ei rasvaa kuivia kantapäitään seitsemään viikkoon...) Mutta Mr. Karkkipäivä ei löytänyt Karbamidijalkavoidettani. :( Olen ilmeisesti kätkenyt sen jonnekin hyvään piiloon. Olin hyvin harmissani.
Eipä sitten muuta kuin uuden jalkavoiteen hankintaan. Valintani osui Morbidissimaan. Tämä on ensimmäinen omistamani Lushin tuote! (Onkohan tällä muuten joku muu nimi muissa maissa..?) Tykkään tuosta tekstistä Il Superburro... ^_^
Myyjä kertoi Morbidissiman olevan Lushin rasvaisin voide, eli superburro tosiaankin. :) Voide koostuu karitevoista, mehiläisvahasta, lanoliinista, soijaöljystä, avokadoöljystä ja joukosta muita öljyjä. Vettä burrossa ei ole lainkaan, eli kyseessä on siis salva. Käyttökokemus on ollut varsin positiivinen, hoitaa kyllä hommansa ja sarvikuononnahka päkiöissä ja kantapäissä on kyllä lähtenyt pehmentymään. Mutta sitruunaisesta hajusta en tykkää yhtään.... Kuin joku sairaala kohtaa halvan, ummehtuneen tiskiaineen.
Tässä sitten niitä kotoa tuotuja täydennysjoukkoja. Kasvoputsarini Laveran Neutral-vaahto loppui sopivasti juuri eilen. Muistelin, että minulla on kotona vain emulsiomaisia putsareita (niitä blogin kautta saatuja, itse en emulsiota hankkisi) joten pyysin misteriä ostamaan vanhaa luottotuotettani Sebamediä. Oikeasti olen kyllä siirtynyt täysin käyttämään luonnonkosmetiikkaa, mutta koska Sebamed on tosi riittoisaa ja sopii kropallekin niin päädyin sitten laiskuuttani siihen.
Hiustenhoitoaine loppui jo Ateenassa, ja otin täydennystä ystävieni Miltonin ja Saivan jemmoista. Heiltä löytyi vain Lidlin Volume-hoitista, ja nyt on todettava että se oli ihan hirveää. Olen viime aikoina testaillut joukoittain niin hyviä hoitiksia, että olin jo alkanut pohtia ovatko kaikki hoitoaineet itse asiassa aina olleet näin hyviä ja minä vain ennen jotenkin erityisen kranttu. No, tuo Lidlin tökötti osoitti todeksi sen, että kaikki hoitikset eivät ole hyviä. Hoitotehot eivät riittäneet ainakaan minun kuivalle tukalleni.
Pyysin miestä tuomaan Cutrinin Greenin, josta olen blogissakin kirjoittanut arvion. Ja oijoi miltä balsamilta se tuntui kahden viikon Liidleilyn jälkeen... Hiukset ovat taas sileät ja pehmeät...!
Matkakasvovoiteeni Madaran Deep Moisture Fluid on viittä vaille lopussa, ja lähetin jämät herran mukana kotiin ja otin Laveran Basis Sensitiv Carrot Creamin tilalle. Ohut, kelpo peruskosteusvoide. Ei muuta todettavaa. :)
Tällaisia taas kosmetiikan saralla. Kuluneen viikon olen meikkaillutkin taas ahkerasti, ehkäpä ihan vain kaunistautuakseni miestä varten. ^_^ Nyt kun äijä palasi Suomeen niin ehkä minäkin taas laiskistun....
Katsellaan inspiroiko seuraava kohteeni Sardinia laittamaan naamaa pidemmän vai lyhyemmän kaavan mukaan. :)
On se vain hauskaa kun pääsee täällä reissussakin meikkaamaan ihmisiä! ^_^ Saivan lisäksi myös ystäväni Marianna pyysi makeoveria, ja sehän toki järjestyi.
Mariannalla on ihan mukava perusmeikkiarsenaali, mutta mustaa tai muutakaan kovin tummaa luomiväriä hän ei omista. Halusin kuitenkin kokeilla hänelle simppeliä smokey eye'ta, ja avuksi otettiin musta rajauskynä. Tässä siis pieni tutorial savuiseen/tummaan silmämeikkiin mustan kynän + kahden vaaleamman luomivärin avulla. (Jälleen kerran on todettava, että kamera syö aivan hurjasti meikin/värien intensiteettiä, ja valmis meikki oli livenä todella paljon tummempi.)
Tässä meillä on taas mallina niin luonnonkaunis henkilö, että oikeasti hän ei juuri meikkiä kaipaa. (Kenelle muulle tulee mieleen Julia Roberts...? :))
Huomatkaa taustalla Marimekko-verhoiltu nojatuoli...! ^_^ Verhoilukangas oli häälahjani Mariannalle ja hänen miehelleen neljä vuotta sitten.
En valitettavasti muista juuri mitään meikkiin käytettyjen tuotteiden nimistä tai merkeistä koska valtaosa ei ollut omiani. Toinen silmiin käytetyistä luomiväreistä oli yönsininen sävy Lancômelta. Ja olikohan niin, että tein pohjan L'orealin BB-voiteella... Taisi olla... :) Kasvoille tuotiin väriä Estee Lauderin aurinkopuuterilla ja poskipuna oli joku mukava, hohtava persikkapinkki jota Marianna on itse käyttänyt luomivärinä.
Step 1: tein yläluomelle paksut rajaukset mustalla kajalilla. Nämä eivät tule toimimaan varsinaisina rajauksina vaan varjostuksena, luomassa tummaa pohjaa.
Step 2: suttasin rajauksen utuiseksi varjoksi pienellä, napakalla siveltimellä.
Step 3: levitin mustan kynävarjostuksen päälle yönsinistä luomiväriä (kuvan oikea puoli).
Step 4: levitin yönsinisen päälle ja luomen sisänurkkaan saakka hopeabeigeä luomiväriä (kuvan vasen puoli).
Step 5: otin vielä sinistä luomiväriä isoon häivytyssiveltimeen ja pyörittelin pehmeästi koko luomella saadakseni savuisen kokonaisuuden.
Step 6: levitin alaluomelle samoja sävyjä kuin ylös ja tein mustan sisärajauksen. Sipaisin kulmaluulle vaaleaa sävyä, lisäsin maskaran ja silmät olivat valmiit.
Voilá!
Meikistä saa helposti näyttävämmän ja kissamaisemman vain vetämällä kynävarjostuspohjan pidemmälle ulkonurkista. Tässä meikissä halusin seurata Mariannan omaa, luonnollista silmän muotoa ja pitää varjostuksen liikkuvalla luomella.
Korresin PR Suomesta tiedusteli minulta kainosti, josko haluaisin heittää teille On The Road -arvonnan. No mikäpä ettei! :)
Nyt kun minäkin täällä reissussa peseydyn ja rasvaan itseni Korresilla, niin annetaan teillekin mahdollisuus tehdä niin! ^_^ Palkintona siis suihkugeeli ja vartalovoide, tuoksuna Japanin Ruusu.
Osallistut arvontaan vastaamalla seuraavaan kysymykseen:
Missä maassa ja kaupungissa sijaitsee Korresin tehdas? :)
Pahoittelen jos loukkaan älyänne näin naurettavan helpolla kysymyksellä...! ^_^
Osallistumisaikaa on maanantaihin 29.10.2012 klo 21.00 saakka. Jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, se näkyy vain minulle.
Meitsi lähtee tästä nyt Korfulle, moro!
P.S. Kirjoitin tätä juttua yöllä niin unenpöpperössä että unohdin ihan kokonaan mainita, että Korres Suomi avaa tänään uuden verkkokaupan osoitteessa korres.fi. Samalla Helsingin Annankadun myymälä lopettaa toimintansa.
Eilen kaivoin matkameikit "naftaliinista" ja meikkasin ystäväni Miltonin vaimon Saivan.
(Arvatkaa muuten onko täällä reissussa nyt naurattanut ne pakkailupähkäilyt kotona - "Siis mitkä luomivärit mä oikein otan mukaan? Ei hitto tää on vaikeeta...!" Ja täällä reissussa: "Mitkä luomivärit?? Onko mulla sellaisiakin mukana..?" :D)
Saiva on kahden lapsen kotiäiti jonka arki koostuu, kuten niin monella äidillä, pyykkäämisestä, ruoanlaitosta ja lasten kanssa leikkimisestä. Meikkejä hän omistaa tasan kaksi: ripsivärin ja huulikiillon.
Saiva valittaa usein että hän näyttää niin väsyneeltä ja nuhjuiselta, ja mä sanoin hänelle että kuule, sinä olet kaunis, ja muutamassa minuutissa voin näyttää sen sinulle peilistäkin!
Saivalla on suuret, upeat, viileänsiniset silmät joiden korostamiseen ei tarvita kuin vähän kylmän-beigeä luomiväriä ja napakat rajaukset joilla muoto tuodaan esiin.
Ihon tasoitin L'orealin Nude Magique BB-voiteella ja Estee Lauderin Double Wear -peiteaineella (siis mikä ero silmien alla..!) ja poskille toin aavistuksen sävyä Jemma Kiddin Guava-poskipunalla.
Tämä oli nopein koskaan tekemäni makeover, meikkiin meni 15 minuuttia. :) Vaikka lookki on minun standardeissani todella simppeli, oli Saiva aivan lumoutunut peilikuvastaan. ^_^ "Tältäkö mä oikeasti näytän? Olit oikeassa - minähän olen kaunis..!" Kerroin hänelle, että tietysti hän on kaunis meikittäkin. Joskus vain tarvitaan ripaus kosmetiikkaa tuomaan esiin jotain, mitä itsekään ei ole välttämättä huomannut omistavansa. Kuten todella kauniit silmät.
Saivalla on paksut kulmakarvat joiden nyppiminen toisi lisätilaa kulmaluulle ja laajentaisi meikkausmahdollisuuksia, mutta Saiva haluaa pitää kulmakarvansa luonnontilassa.
Tein silmämeikin Cliniquen Plum Seduction -paletilla; hopeabeigeä koko luomelle ja ulkonurkkaan & luomivakoon kevyt varjostus paletin tummanvioletilla ja harmaanruskealla sävyllä. Rajaukset tein BeYu'n ruskealla eyelinerilla, sisärajauksen Laveran Golden Brown -kynällä (jonka sitten kuitenkin otin mukaan).
. . .
Huokailtuaan tarpeeksi peilikuvalleen Saiva ilmoitti, että lähtisimme yhdessä meikkiostoksille ja hän ostaisi itselleen tarvikkeet jolla saisi jatkossakin itsestään tämän näköisen. Ihana Saiva..! <3 Hänellä ei ollut edes häissään näin paljon meikkiä. Hän sanoi kuvitelleensa, että luomivärillä ja poskipunalla hänestä tulisi vain vanhan ja ylimeikatun näköinen. Nyt saan kuulema opettaa hänelle perusmeikin niksit..! :)
Oppia ikä kaikki, ja aion nyt porautua tarkemmin aiheeseen ”saippua, sen kuivattavuus ja ihon pH”.
Aiemmin julkaisin blogissa kosmetiikan kemian kurssilla saamaani tietoon pohjautuvan jutun saippuasta, jossa väitin, että aito saippua ei kuivata ihoa. Korjataan ja täydennetään tuon postauksen sisältöä nyt tällä tietopaketilla.
(On kyllä jonkin verran turhauttavaa, kun joskus tuntuu ettei lopulta mihinkään tietoon voi luottaa, ei edes siihen mitä kouluissa opetetaan…. Mitä mahdollisuuksia tällöin on omaksua oikeaa, tieteellisesti paikkansapitävää tietoa asioista..?)
Kiinnostus aiheeseen palasi, kun testailin loppukesästä Flow Kosmetiikan kasvosaippuaa. Samaten ehdin testailla töistä saamaani Cliniquen kasvosaippuaa (palaversiota). Ja kuten Flow-jutussa raportoin, saippua jätti ihoni todella nihkeäksi. Sama vaikutus oli Cliniquella. Ja kyllä ihoa myös jonkun verran kiristi pesun jälkeen, tosin enemmän Cliniquella kuin Flow’lla.
Käännyin jälleen kerran aina niin luotettavan ja auttavaisen kosmetiikan tietopankin eli Päivi Kousan puoleen. (Kousa on se johon Suomen media ottaa aina ensimmäisenä yhteyttä kun kaivataan puolueetonta asiantuntijatietoa kosmetiikasta.)
Kysyin Kousalta, mikä voisi olla selitys siihen, että kasvoille tarkoitetut, hellävaraisiksi luvatut saippuat jättävät ihon niin nihkeäksi ja usein vielä kiristävän kuiviksi. Kerroin, mitä meille oli koulussa opetettu kosmetiikan kemian tunnilla; "aito saippua jättää iholle rasvaa, sulfaatit taas poistavat iholta rasvaa".
Päivi Kousa vastasi, ettei asia ole ihan noin yksiselitteinen. Hän aloitti kertomalla, ettei ”oikealle saippualle” ylipäänsä ole virallista määritelmää, eli ilmeisesti edes aiemmin kuvittelemani SAIPPUA = rasvoja keitetään emästen kanssa, ei ole ainoa ”oikean” saippuan resepti.
Kousan mukaan saippuan teho ja vaikutukset iholle riippuvat mm. seuraavista asioista:
1. Mitä rasvoja tai öljyjä on käytetty. Öljyn ja rasvan laatu, joista saippua on tehty, vaikuttavat hoitavuuteen.
Eli kyllä, ”oikea” saippua jättää iholle rasvaa, niin kuin opin koulussa, mutta se yksinään ei riitä takaamaan saippuan hoitavuutta ja hellävaraisuutta.
2. Liian voimakkaiden emästen jäämät. Aito saippua voi sisältää liian tujuja jäämiä emäksestä (ellei valmistaja ole ollut tarkkana asian kanssa), jolloin saippuan pH voi olla liian emäksinen ja tehdä ihosta nahkean ja kuivan tuntuisen. Tällöin saippuan rasva tai öljy ei riitä kompensoimaan sitä.
Terveen ihon pH on n. välillä 5,4-5,9. Saippuan pH voi olla jopa 11.
Tieto siitä, kuinka emäksistä saippuapala on, voi olla kiinni valmistuserästäkin. Jos pakkauksessa ei lue pH:ta, ei voi kokeilematta tietää tuleeko iho nahkeaksi vai ei. (Valmistajan ei tarvitse ilmoittaa pH:ta. Apteekin nestesaippuoissa se useimmiten mainitaan mutta palasaippuoissa en ole koskaan tällaista merkintää nähnyt...)
Ihon nahkeus ei kuitenkaan aina johdu pelkästä pH:sta. Syynä voi olla sekin, että pesevät ainesosat ovat liian voimakkaita ja liuottavat ihon pintaa suojaavaa hydrolipidikalvoa.
Edellisessä saippuaa käsittelevässä postauksessani väitin, että sulfaatit ja muut synteettiset pesevät ainesosat ovat järjestään voimakkaampia ja näin ollen potentiaalisesti kuivattavampia kuin aito saippua. Tämä ei kuitenkaan pidä Kousan mukaan täysin paikkaansa.
Pinta-aktiivisten (pesevien) aineiden vaikutus on täysin määrästä kiinni, sekä siitä, mitä hoitavia ainesosia kuten rasvaa ja öljyjä, pesuaineeseen on lisätty. Eli putsarisi, jossa lukee pesevänä ainesosana vaikka ’sodium laureth sulfate’, saattaa yllättäen ollakin miedompi kuin ekokaupasta ostamasi palasaippua. Inci-listaa lukemalla ei aina selviä, kuinka voimakkaasti pesevä ainecocktail on kyseessä.
Jos haluaa pelata varman päälle ja pestä ihoaan mahdollisimman hellävaraisesti, ovat vaihtoehtona öljy- ja voidepesut. Eli ihan vaikka Aqualan L:llä voi pestä ihonsa, niin kuin monet atoopikot tekevätkin. Voimakas meikki lähtee öljyllä. Jos tuotteessa lukee "cream wash" tai "gentle" tai "sensitive skin" tai muuta vastaavaa, ei se vielä ole tae tuotteen todellisesta hellävaraisuudesta.
Itse aion muuten ihan silkasta uteliaisuudesta ostaa apteekista pH-liuskoja ja mitata käyttämien putsareiden - etenkin niiden palasaippuoiden - emäksisyyden. Tosin noiden liuskojen tulos on kuulema vain suuntaa-antava. Mutta kertoo varmasti jotain, ja tämä on minusta erittäin mielenkiintoista! Haastattelin Kousaa juuri ennen reissuun lähtöä, ja pH-lappuprojekti jäi näin ollen odottamaan paluutani. Jouluna sitten testilabra pystyyn!
P.S. Ei kuitenkaan unohdeta, että palasaippuallahan on synteettisiin nestesaippuoihin verrattuna yksi kiistaton etu - ympäristöystävällisyys. Ei maatumattomia ainesosia tai luontoon kerääntyviä, kuormittavia pakkauksia. Tämä varmasti selittää osiltaan saippuan suosiota ja sitä, miksi sen käyttö, mahdollisesta kuivattavudestaan huolimatta, on perusteltua.
Nyt ollaan sitten päästy matkalla siihen potentiaalisesti ilahduttavaan pisteeseen, jossa kosmetiikka alkaa loppua ja uutta on ostettava tilalle. Aurinkovoide, vartalovoide ja suihkugeeli ovat finito. Shampoo ja hoitis loppuvat nekin ihan justiinsa. Yritän tosin budjettini takia saada ne venymään ensi maanantaihin saakka jolloin voin täydentää pullot ystävieni luona Ateenassa. ^_^
Tällä matkallahan ei ole tarkoitus - eikä oikeastaan mahdollisuuskaan - shoppailla mitään muuta kuin ne ihan välttämättömät kamat jotka loppuvat tai hajoavat reissun aikana.
Tänään pääsin erittäin pitkästä aikaa ostamaan kosmetiikkaa tarpeeseen. Toivottavasti tämä ei kuulosta kenenkään korvaan ylimieliseltä, mutta se tuntui niin kivalta! ^_^ Ei ole mikään salaisuus, ettei minun työni ja blogini takia ole tarvinnut hankkia tarpeeseen yhtäkään kosmetiikkatuotetta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikki perustuotevarastot suihkugeeleistä kosteusvoiteisiin ja ripsareihin ovat täynnä vuoteen 2050 saakka. Tai siltä musta ainakin tuntuu. :)
Ja kuten olen joskus blogissa maininnutkin, niin vaikken suoranaisesti sure sitä että saan tuotteita veloituksetta, niin kyllä mä vähän haikeana muistelen niitä aikoja jolloin sai lähteä shoppailemaan kosmetiikkaa kun joku tuote oli tosiaankin lopussa.
Sanni ylpeänä esittää: pienet Kreikan kosmetiikkaostokseni. :)
Etummaisena kasvojenkuorinta (Korresin timjami-hunaja) jota en olisi tarvinnut ja jollaista minulla ei alunperinkään ollut reissussa mukana, mutta kaiken tämän hikoilun ja aurinkorasvojen holvaamisen keskellä aloin tuntea, että ei hemmetti nyt on niin "tukkoisen" tuntuinen iho naamassa että pakko päästä kuorimaan. Ja tuollainen Korresin matkakokoinen kuorinta maksoi vain 3,90 e.
Kuten kuvasta näkyy, niin täälläkin toki metsästän tarjouksia! ^_^ Pähkäilin pitkään mitkä Korresin suihkugeelin ja vartalovoiteen kotiutan, ja lopulta valinta osui Mango-suihkugeeliin ja Vanilja-Luumu-vartaloemulsioon. Hintaa noilla oli 5 ja 7 euroa, Suomessa hinnat muistaakseni vähintään tuplat ellei triplatkin....
Aurinkovoiteen osto oli kääntyä melkein farssiksi. Kamoon, nyt ollaan Kreikassa, ja täällä on (no, ainakin Kalymnoksella) ihan surkeat aurinkovoidevalikoimat! WTF? Paikallisessa Hondos Centerissä, joka siis on vähän niinkuin Kreikan oma Kicks tai Sephora, oli kaksi aurinkovoidetta. Kyllä. Kaksi kappaletta koko 3-kerroksisessa myymälässä. Ne olivat SK 30 ja SK 50. Kun juuri loppunut Nivean kymppikin on ollut aivan liian korkea (älkää sanoko mitään te UV-huolehtijat, tiedän, tiedän), niin en tosiaankaan ala voitelemaan itseäni noilla lukemilla.
Apteekeista sentään löytyi useampi kappale aurinkovoiteita. Mutta jälleen samat kertoimet. Alin SPF 30. Ei kiitos. Mun ihohan on tällä hetkellä niin tottunut aurinkoon etten palamisen pelossa tarvitsisi voidetta lainkaan (joinain päivinä tunnustan skipanneenikin...), mutta haluan kuitenkin edes jonkun suojan ihon vanhenemista vastaan. Mutta 30? Niin huolissani en vielä ole. Haluan ruskettua.
Vihdoin viimein bongasin sitten eräästä ruokakaupasta Avonin SK 6 -kuivaöljyn. En tiedä miten tuote on sinne päätynyt myyntiin, kun Avoniahan saa oikeasti vain Avonin omilta konsulenteilta, mutta sielläpä tuo kuitenkin oli. Ja vieläpä ilahduttavaan 8 euron hintaan. (Aurinkovoiteet ovat täällä paljon kalliimpia kuin Suomessa, normaalisti hinnat alkaa jostain 15 eurosta.) Tuo suihke on kyllä tosi ihanan tuoksuinen...
Näiden lisäksi olen tehnyt matkan aikana vielä yhden kosmetiikkahankinnan, joka oli turhaakin turhempi. Puuteri. Koska kerta kaikkiaan unohdin puuterin kotiin. En käytä puuteria paljonkaan, mutta olen sen verran turhamainen, että kun naama kiiltää, niin haluan että käsilaukustani löytyy jotain jolla saan sen katoamaan. Ja täällähän naama kiiltää. Lisäksi puuterin mukana kotiin jäi taskupeili, jota ilman en myöskään oikein osaa olla.
Tuntui ihan järjettömän typerältä laittaa rahaa puuteriin, ja käytin hyvän tovin löytääkseni sen kaikkein edullisimman vaihtoehdon. Joka oli loppujen lopuksi kolmen tuotteen kombo. Hassua kyllä, perusmarkettimeikit ovat Kreikassa Suomea kalliimpia, ja täältä et löydä mitään Rimmelin tyylistä kympin puuteria. Niinpä halvimmaksi tuli ostaa puuterirasian komponentit erikseen: refill-nappi, puuterivippa ja peili. Uskokaa tai älkää, mutta säästöluonne minussa on niin voimakas, että todella teen näin vaikka vain säästääkseni 2 euroa. Olisihan paljon helpompaa kaivaa laukusta yksi rasia jonka sisällä peili, vippa ja puuteri. Mutta ei. En voi itselleni mitään. Olin tyytyväinen säästettyäni sen pari euroa. ^_^
* * * * *
Meanwhile, aamut täällä Kalymnoksella eivät ole mitenkään kehnoja….
..
Jos ihmettelette miten mulla on aikaa tehdä reissussa näin tiheästi postauksia, niin syy on tällä hetkellä matkakassassa. ^_^ Olen jäljessä budjetistani enkä voi/halua mennä ulos iltaisin kun hyvä ruoka ja viini houkuttavat ja nyt täytyy hetki pitää kukkaron nyörit tiukemmalla. Niinpä olen tänäänkin (lue: lauantaina) viettänyt monta tuntia hotellissani huokaillen koneen äärellä.
(Keskellä päivää en sentään istu julkaisemassa blogijuttuja vaan tämä postaus on ajastettu ja samoilen tätä lukiessanne Kalymnoksen naapurisaarella Leroksella :)).
.
Syyskuun kastemeikki-postauksessa tutustuitte jo Jemma-lemppareihini eli voidemaiseen poskipunaan, kuultovoiteeseen ja kiiltopunaan.
Tässä vielä toisentyylinen Jemma-meikki sekä yleiskatsaus tähän minullekin aiemmin täysin tuntemattomaan sarjaan.
Jemma Kidd on brittiläinen ex-malli ja meikkitaiteilija joka, niin kuin moni muu tunnettu meikkitaiteilija, perusti nimensä ympärille oman meikkisarjan. Merkin koko nimi on Jemma Kidd Make Up School.
Maahantuojalta saamani viiden tuotteen näytesetin perusteella pidän meikkien laatua erinomaisena. Tykkään tuotteissa niiden järkevästä, yksinkertaisesta muotoilusta (pinta mm. on mattaista ”nahkeaa” muovia joka pitää tuotteet paremmin paikoillaan meikkipakissa ja hyppysissä) sekä Jemman maanläheisestä lähestymistavasta. Itse asiassa tunnistan itseäni Jemman tavassa kommunikoida asiakkailleen.
Joka tuotteen mukana seuraa pieni ”Make Up School” –lappunen, jossa Jemma kertoo hyvin tavismaisesti ja helppotajuisesti miten tuotetta kannattaa käyttää. Nimensä mukaisesti tuotteet muodostavat infoineen ”meikkikoulun”. Jemman kotisivulla on vielä lisää vinkkejä.
Eye Wardrobe Colour Quartet, sävy 01 Grey.
Tässä Jemma-meikissä olen käyttänyt Colour Quartet 01 Grey –palettia, Define Stay-Put-kynää ja Hi-Shine Hydrating Glosstick -punaa sävyssä Hibiscus.
.
Hi-Shine Glosstickit tekevät nimensä mukaisesti hyvin kiiltävää ja läpikuultavaa jälkeä. Koostumus on pehmeä ja huulirasvamainen ja puna tuoksuu tosi hyvälle. Aiemmassa dewy-meikissä taputtelin punan sormella jolloin sain vain aavistuksen sävyä, oikeastaan tykkään käyttää tätä Hibiscus-sävyä enemmän sillä tyylillä.
Tilasiko joku muuten sen Dewy Glow -highlighterin? Olisi kiva kuulla mitä olette tykänneet siitä!
Jemman meikkejä Suomessa saa CandyShop-nettikaupasta.
