Palataan vielä hetkeksi Virven silmiin ja rajaukseen. Makeover-jutussa totesin, ettei pitkäsiipinen cat-eye-rajaus ole mielestäni imartelevin rajausmuoto Virven silmille. Ylipäänsä viirumaista "kissansilmä"-efektiä on haastavampi saada aikaan pyöreisiin silmiin.
Kun kerran oli tilaisuus harjoitella Virven silmillä :D, palasin rajausasiaan illalla Virven pestyä meikit pois. Päivämeikissä en ollut rohjennut vetää rajausta alas ulkonurkkaan saakka peläten alakuloiseksi vetävää lookkia. Nyt tsekataan miltä tuollainen rajaus näyttää!
Ja se näyttää tältä.
Ilmeestä ei tullut surumielinen, mutta eivät Virven simmut kovin kissamaisiltakaan näytä. Ne näyttävät, no, edelleen pyöreiltä. ;)
Tähän väliin verrokkikuva omasta silmästäni kissarajauksessa. Efekti on aivan erilainen, sillä silmäni on kapeampi ja pystysuunnassa matalampi.
Perussiipi ei tuonut Virven silmiin kaivattua vaikutusta. Virve totesi, että hän on itse luopunut tällaisen rajauksen käytöstä koska se ei oikein näytä miltään.
Mutta ei luovuteta vielä! Kokeilin pidentää rajausta - ei auttanut.
Kokeilin vetää rajauksen reilusti ulkonurkan ohi alaspäin - ja se toimi! (Versio 2.) Paksunsin rajausta vielä loppupäästä, ja silmä alkoi kuin alkoikin hieman "kissamaistua". :)
Version 2 vaikutus näkyy paremmin silmän ollessa auki. Pyöreä muoto on hieman tasapainottunut.
Virvekin oli sitä mieltä että versio 2 toimii paremmin. :) Seuraavaan kissansilmäyritykseen hän aikoo kuulema kokeilla tätä reilusti alas vedettyä, kolmiomaista "häntäpäätä". Jäämme odottelemaan mahdollisia kuvia Virven oman blogin puolella. :)
Tämä on jo varmaan vähän turhan "rautalankaa"... Sorry about that! :p Mutta jospa joku pyöreäsilmäinen saisi ahaa-elämyksen..?
Innostuin Virven silmistä niin että toivon pääseväni vielä tekemään lisäharjoituksia tulevaisuudessa! :) Meikkitreffit lokakuulle, Virve? :)
Kiehl's-kokemusten läpikäynti jatkuu :) Mukana tähänastinen Kiehl's-suosikkini.
Acai Damage-Correcting Moisturizer - tämä on nyt siitä Kiehl'sin ekosertifioidusta linjasta. Ja kappas, sehän osoittautuikin suosikkituotteekseni kaikista testatuista! (Eikä tällä ollut mitään tekemistä sertifioinnin kanssa.)
Pullon kylki kertoo, että "Our non-greasy moisturizer helps promote skin's natural recovery process and works by forming a light-weight protective barrier from environmental elements." Ja kyllä, kyseessä on koostumukseltaan ihanan kevyt ja notkea, heti levittäessä mukavan siloiselta tuntuva emulsio. Tätä sormeillessa tulee sellainen miellyttävä fiilis, "Oi, tätä haluan käyttää..!"
Jotenkin hassua, että juuri tämä ekosertifioitu tuote erottuu kosmeettisesti edukseen testisettini joukosta. Yleensähän luonnonkosmetiikan koostumukset hieman häviävät "normikosmetiikalle", etenkin silikonin liukuvuuteen tottuneet käyttäjät saattavat kokea luonnonkosmetiikan voiteet oudon tuntuisina. Nyt kuitenkin tämä Acai-voide tuntuu paljon miellyttävämmältä ja jotenkin jopa ylellisemmältä kuin esimerkiksi Ultra Facial Moisturizer. (On tämä kyllä arvokkaampaakin kuin Ultra, Acai-voide maksaa 46€/75ml, Ultra Moisturizer 18€/75ml. Raaka-aineet Ultrassa ovat huomattavasti Acaita edullisempia.)
Acaissa on luonnonkosmetiikalle tyypillinen hieman yrttinen ja eteeristen öljyjen tuoksu. Ei kuitenkaan hurjan voimakas. Raaka-aineista 100% tulee luonnosta. Incistä löytyy perinteisiä öljyjä kuten auringonkukansiemenöljyä, jojobaöljyä, aprikoosinsiemenöljyä sekä sheavoita. Erityisaktiiviaineena on superantioksidanttina tunnettua acai-marjaa. Voiteen koostumus on saatu kevyeksi ja ei-rasvaiseksi käyttämällä alkoholia, joka luonnonkosmetiikassa toimii usein myös säilöntäaineena.
Aivan ihana tuote joka nousee luonnonkosmetiikan suosikkikasvovoiteideni joukkoon!
Centella Skin-Calming Facial Cleanser - tästä tuotteesta sain pussinäytteen. Jotenkin tosi jännän tuntuinen putsari... Koostumukseltaan laihaa, vähän maitomaista geeliä joka ei vaahtoa. Syystä, jota en keksi (eikä incinlukutaitonikaan sitä paljasta), Centella-putsari tuntuu kevyesti kuumottelevan ihollani. Siis hyvin, hyvin miedosti mutta tuntemus on silti selvä. Erikoinen fiilis, kun kyseessä on skin-calming puhdistustuote.
No, ei tämä kyllä millään lailla ärsytäkään ihoani. Iho jää vesihuuhtelun jälkeen miellyttävän ja kevyesti narskuvan tuntuiseksi. Narskuvuus antaisi ymmärtää, että tuote puhdistaa tehokkaasti, mutta aamuiset kasvovesivanulaput kertovat toista tarinaa. Vanulappuihin on joka aamu kertynyt likaa, vaikka ne edellisenä iltana Centella-puhdistuksen jälkeen ovat olleet puhtaan valkoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että Centella Cleanser ei puhdista huokosia syvältä, ja niihin päivän aikana painunut lika vapautuu ihon pintaan yön aikana. Kaikkein tehokkaimmat putsarit "rassaavat" huokosetkin. Eri putsareiden puhdistustehon voi hyvin tarkistaa aamuisen kasvovesikäsittelyn yhteydessä. ;)
Ultra-Light Daily UV Defense SPF 50 - nimensä mukaisesti ultra-kevyt, suojakertoimen 50 sisältävä emulsio. Sisältää kosteuttavina ainesosina ainoastaan glyserolia ja propyleeniglykolia, eli ei riitä useimpien iholla pelkkänä kosteustuotteena vaan levitetään päivävoiteen (tai kosteusseerumin) päälle. Normaalilla ja rasvoittuvalla iholla voi riittää yksinäänkin.
Erittäin miellyttävän tuntuinen ohut voide, ei jätä valkoista pintaa. Sisältää L'orealin kehittämää ja patentoimaa Mexoryl SX -auringonsuoja-ainetta. (Tällaissa seikoissa näköjään tulee käytännössä esiin se, että L'oreal on Kiehl'sin omistaja.) Olen kokeillut tuotetta huultenympärysiholleni, joka on ainoa ihoalue jossa käytän näin korkeaa suojakerrointa, ja kyllä tämä on tuntunut pelittävän niinkuin suosikkini Make Up For Ever UV Primekin.
Saapuessani Englannin reissulta Tukholmaan kävin asiakseni Åhlensin Kiehl's-pisteellä hakemassa näytteen klassisesta Creme de Corps -voiteesta (kun jäi vaivaamaan :)). Samalla sain näytteen myös toisesta kuivan ihon vartalovoiteesta, Baby-linjan Nurturing Baby Creamista.
Creme de Corps - kyllä, on tosiaankin rasvaista! Mutta kuitenkin notkeaa ja levittäessä aika kevyenkin tuntuista, koostumus ei loppujen lopuksi ole paljonkaan paksumpi kuin Light-Weight-version. Mutta jälkifiilis on ihan erilainen; siinä missä Light-Weight hulahtaa ja katoaa ihoon niin että hyvä jos 20 minuuttia myöhemmin edes huomaa voidelleensa, jättää Original nahkean, rasvaisehkon pinnan. Incissä on sekaisin synteettisiä ja luonnollisia pehmentäjiä (ja ykköskosteuttajana skvalaania), ja iho pysyy toden totta kosteutetun tuntuisena seuraavaan suihkuun saakka. Light-Weightin kanssa on aamulla melkein laitettava uusi kerros jos on illalla nukkumaanmennessä suorittanut rasvauksen.
Nurturing Baby Cream For Face & Body - erittäin rasvainen voide joka ei imeydy koko päivän aikana. Ainesosakoostumus on hyvin erityyppinen kuin Creme de Corpseissa, Baby-voiteessa on korkeammat pitoisuudet luonnon rasvoja ja öljyjä ja muutenkin simppelimpi, luonnollisempi inci. Ei silikoneja tai mineraaliöljyjä.
Ja miksi jutun lopussa on kuva otsastani?
No, päätin sittenkin jättää Powerful-Strength C-vitamiini-seerumin omaan käyttööni, kun tajusin että onhan mulla ryppyjä! :) Otsassa siis! Kulmakarvojen välissä on "Sibelius-rypyt" ja otsassa jo teini-iästä saakka ollut pitkittäissuuntaisia ryppyjä (joista olen jopa muinoin saanut kommentteja täällä blogissa, tyyliin "herranjestas ootko huomannut miten ryppyinen otsa sulla on..!!" :D)
En onnistunut saamaan kovin havainnollistavaa kuvaa noista "sibeliuksista", mutta ne ovat ehdottomasti syvimmät ja selkeimmät juonteet naamassani. Joten ei muuta kuin holvaamaan Powerful-Strengthiä otsaan! :) Katsotaan mikä on tilanne 75 millin jälkeen.
Vielä tällainen loppukaneetti, että kyllä huvitti, kun yhtenä iltana Centella-putsaria huuhdellessa huomasin ajattelevani, että "Nämähän on tuoksuiltaan ja fiilikseltään ihan kuin jotain apteekkituotteita". Nii-in. Oliko päässyt unohtumaan että Kiehl'shän on alun alkaen apteekki? :D Nauratti oma reaktioni. :)
Ainiin - ne miesten tuotteet! Misteri ei ole ukaissut vielä sanaakaan Kiehl's-testiduostaan, vaikka havainnoin kyllä että hänellä oli Englannin matkalla mukana (ja ilmeisesti peräti käytössä) Kiehl'sin silmänympärysvoide. Jäämme odottelemaan.
Ja taas tulee harvinainen "reaaliaika"postaus! :) (Mun kohdalla reaaliaika tarkoittaa sitä, että postauksen sisältö on toteutettu samana päivänä, mikä on erittäin harvinaista.)
Palattuani Englannista tunnelmat jatkuivat kansainvälisissä merkeissä saadessani Couchsurfing-vieraita Australiasta. Chris ja Sarah ovat kiertäneet Eurooppaa toukokuusta saakka ja pysähtyivät Ahvenanmaalle pariksi päiväksi matkalla Ruotsiin.
Sarah tunnustautui pieneksi kosmetiikka-intoilijaksi ja taisin tartuttaa häneen vähintään jonkinasteisen Lily Lolo - kuumeen. ^_^
Tänä aamuna oli Sarahin vuoro istua meikkituoliin ennenkuin pariskunta jatkoi laivalla kohti Tukholmaa. Tämä makeover ilahduttanee taas teitä jotka olette toivoneet meikkijuttuja raskaille silmäluomille. :)
Tein Sarahille keskivahvan arkimeikin harmaanvihertävällä silmämeikillä.
Sarahilla on niin kutsuttu "hooded eyelid" eli liikkuva luomi jää ihopoimun alle piiloon. Viimeksi meikkasin "huppuluomea" heinäkuussa kun äitini oli vierailulla ystävänsä Raidan kanssa. Raidan luomet ovat veltostuneet iän myötä kun taas Sarahin tapauksessa poimu on rakenteellinen. Kolmas esimerkki raskasluomisen meikistä löytyy postauksesta Annan Arkivihreä.
Sarahin tyyppisissä silmissä luomivärit näkyvät ainoastaan silloin, kun silmä on kiinni tai katsoo alaspäin. Näin ollen varjostus on nostettava korkealle luomivaon yli mikäli toivoo meikin näkyvän myös silmien ollessa auki. Tällöin saa myös hyvän poimua häivyttävän efektin.
Korkea varjostus vaatii kuitenkin tilaa liikkuvan luomen ja kulmakarvan välille, mitä Sarahin silmissä ei ole paljon. Lisää tilaa saisi nyppimällä kulmakarvojen muotoa ohuemmaksi.
Raskaita luomia pukee käytännössä aina parhaiten tumma tai keskitumma meikki, sillä vaaleat sävyt vain korostavat luomen huppua.
Sarahin silmä ennen ja jälkeen meikin. Perusteelliseen kulmakarvan muotoa muuttavaan nyppimisoperaatioon ei minulla ole ammattitaitoa, mutta hajakarvojen nyppäisykin auttoi jo kivasti. :)
Olin saanut Englannin matkan aikana pari uutta testituotepakettia, joista paljastui mm. Maybellinen uusi Dream Pure BB-voide rasvoittuvalle iholle sekä pari uutta Zuiin luomiväriä. Ne pääsivät käyttöön Sarahin meikissä.
Sarahin lookkiin käytetyt tuotteet:
* Elizabeth Arden Eye-Fix Primer
* Sleek Original-luomiväripaletti
* Zuii Organic Tawney-luomiväri (erikoinen rusehtavan vihreä sävy jota voisi parhaiten kuvailla sanoin "khaki-taupe"
* Zuii Organic Mermaid-luomiväri (vaalea harmaanturkoosi, tätäkin vaikea kuvailla)
* Yves Rocher Couleurs Nature Blanc Narcisse -luomiväri
* MAC Shroom-luomiväri
* Indelible Chocolate Mousse -geelieyeliner
* Sarahin oma ripsiväri (joku Chanel :))
* Lumenen kulmakarvageeli
* Yves Rocher Flawless Finish -peiteaine sävy Clair
* Maybelline Dream Pure BB sävy Light
* Make Up For Ever HD Powder
* Lavera Sunlight-aurinkopuuteri
* Zuii Organic Mango-poskipuna
* Natural Code Creamy Papaya -huulikiilto
Dream Pure BB-voiteesta tulee oma arvostelunsa myöhemmin. Tässä vaiheessa, kahden kokeilukerran jälkeen, voin vain todeta että en olisi odottanut tällaista "finishiä" rasvoittuvan ihon tuotteelta. Voide nimittäin jättää hyvin kiiltävän-kostean pinnan ja vaatii päälleen ehdottomasti puuteroinnin.
Alla pikatutorial silmämeikistä. Kuvan saa klikattua suuremmaksi.
Kyllä kaunista hymyä vain on ilo kuvata...! :)
Melbournesta kotoisin olevat Chris ja Sarah olivat Suomessa ensimmäistä kertaa. 12 päivän mittaisen vierailun kohteina olivat mm. Helsinki, Porvoo, Tammisaari, Fiskars ja Turku. Luonnollisestikin olin utelias kuulemaan, millaisen vaikutelman Suomi oli heille antanut. Kumpikin oli sitä mieltä, että Suomi on ehdottomasti skandinaavinen maa ja he niputtavat sen yhteen Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa, ennemmin kuin Baltian tai Venäjän. "But it is a country that's very hard to categorize", Chris sanoo.
Suomi jätti heille kuvan maasta, jossa ihmiset viihtyvät enemmän maaseudulla kuin kaupungissa ja vetäytyvät mielellään omiin oloihinsa. "People stay indoors, rather than go out and socialize". Sarah kuvailee suomalaisia seesteisen kiireettömiksi, minkä hän uskoo olevan maaseudun vaikutusta. "People have this calmness about them that you rarely see in other countries". Helsinkiä he kuvailivat kiinnostavaksi ja moderniksi kaupungiksi, mutta parasta Suomessa oli kuulema Tammisaari! :)
Was a pleasure hosting you, Chris and Sarah! Have a safe trip to your new home. :)
Kun kaksi kosmetiikkabimboa viettää neljä päivää saman katon alla, ja toinen heistä harrastaa erittäin mielellään erinäisten kohteiden meikkausta, oli aika lailla itsestään selvää että ennen pitkää päädyttiin makeover-puuhiin. Se oli oivallinen tilaisuus korkata uusi Sleekin palettini!
Innostun erityisesti kun pääsen meikkaamaan minulle ”uutta” silmän muotoa, ja Virven silmät toivatkin kiinnostavan ammatillisen haasteen. Virven kauniit silmät eivät sinällään ole mitenkään radikaalisti poikkeavat tai erikoiset, mutta ne ovat muodoltaan hyvin pyöreät laskevalla ulkonurkalla (alemmat lähikuvat havainnollisia). Tällaista silmää meikattaessa on oltava erityisen tarkkana rajauksen ja varjostuksen kanssa, ettei ilmeestä vain tule alakuloista.
Virven silmämeikkiin käytetyt sävyt ympyröity punaisella; kultainen, violetti, tumma harmaansininen, kultapinkki ja kuparipinkki.
En ole aiemmin meikannut näin pyöreitä silmiä, joten makeover oli minulle hyvää harjoitusta.
Kun meikattavana on pyöreä silmä, voisi ajatella, että pyöreyttä kannattaa lähteä tasapainottamaan viistoilla varjostuksilla ja pidentävällä rajauksella. Jokainen silmä on kuitenkin yksilöllinen, ja Virven tapauksessa en kokenut, että silmää pidentävä meikki imartelee hänen kasvojaan. Pyöreyttä voi tasapainottaa muillakin keinoilla.
Viiston kolmiovarjostuksen sijaan teinkin siis pyöreähkön/ovaalin varjostuksen, joka mukaili Virven silmän luonnollista muotoa nousematta etenkään keskeltä liian korkealle, joka pyöristäisi silmää entisestään. Sisänurkassa kultaa, sen jälkeen ulkonurkkaa kohti kultapinkkiä, kuparipinkkiä, violettia ja tummaa harmaansinistä. Haimme tarkoituksella erilaista ja värikkäämpää meikkityyliä mitä Virve normaalisti harrastaa.
Sleekin Original-paletin sävyt ovat kaikki yhtä lukuunottamatta erittäin hohtavia ja pehmeitä, melkein murenevia. Pigmenttiä on todella kiitettävästi, mutta paikoin muruinen koostumus (esim. kultainen sävy) ei vakuuttanut ihan yhtä lujasti kuin olisin Sleekiltä muiden bloggarien ihastuksen perusteella odottanut. Koostumus on niin voidemainen, että se tuntui välillä kerrostuvan vähän liiankin paksusti. Mutta näin edulliseksi paletiksi kyllä oikein hyvä; pigmentti nappasi ihoon kiinni erinomaisesti eivätkä sävyt liuenneet häivytyksen mukana.
Rajaus oli erityisen haastava. Mietin pitkään miten tekisin. Oikeastaan olisi kannattanut tehdä harjoitusrajaus puhtaalle luomelle ennen meikkauksen aloitusta – tein niin sitten jälkeenpäin illalla. Koska Virven silmän muoto on ulkonurkasta laskeva, arvelin, että olisi turvallisinta nostaa rajaus jo hyvissä ajoin ennen ulkonurkkaa ettei silmästä vain tule alakuloinen. ”Hännätön” töppörajaus pyöreässä silmässä voimistaa silmän pyöreyttä, joten rajaukseen on hyvä tehdä pieni nouseva häntä jotta saadaan tasapainottava vaikutus. Klassinen cat-eye-rajaus pitkällä siivellä ei kuitenkaan minusta ole omiaan Virven silmille, joten jätin hännän lyhyeksi.
Jos haluaa toteuttaa cat-eye-lookin voimakkaasti pyöreisiin silmiin, se on paras (minun mielestäni, en nyt yritä jaella tässä mitään yleispäteviä tekniikkatotuuksia! ;)) tehdä meikkaamalla myös alaluomi ja vetämällä myös sieltä voimakas siipimäinen varjo yhdistymään yläluomen siipeen. Täytyy sitten seuraavalla kerralla kokeilla tätä Virvelle…! (Mutta yleisesti en koe, että kissan silmät imartelevat Virven kasvojen muotoa.)
Kasvomeikki toteutettiin Virven omilla meikeillä, joista valtaosan merkkejä en valitettavasti muista enkä tullut kirjoittaneeksi ylös.
Meikkipohjana toimi Virven aasialainen suosikki-BB-voide ja meikki kiinnitettiin irtopuuterilla. Varjostukset tehtiin Diorin Nude-aurinkopuuterilla ja posket sävytin liilahtavalla roosalla poskipunalla, jonka senkään merkkiä en muista. Vaalensin sävyä aavistuksen omalla Zuiin Mango-poskipunallani. Huulille laitettiin Chanelin läpikuultavaa persikkabeigeä huulikiiltoa. Ripsaroinnin Virve hoiti itse, enkä tiedä mitä maskaraa hän käytti. (Mutta neitokaisella on niin pitkät ja näyttävät ripset kiitos Neulash-ripsiseerumin, ettei varmaan väliäkään mitä ripsaria hän käyttää kun tuloksena on joka tapauksessa kunnon tähtisilmät ;))
Kuvauksellista Virveä kelpaa kuvata...!
Kesken kadunvarren kuvaustuokion paikalle juoksi tuttavallinen koira joka iloisesti nosti jalkaansa Virven viereen siniselle seinälle. Tämä momentti ei ehtinyt tallentua kameralle, mutta spontaani ”dog interruption” kirvoitti lämpimät naurut. :) Oli jotenkin niin koomista kun yksi yrittää poseerata ja toinen jakelee päänkallistusohjeita kameran takaa ja sitten joku hauva juoksee siihen ihan muina koirina ja nostaa jalkaa toisten "kuvaussetissä". :D
.
Kun luette tätä, olen jo palannut Suomeen (tai enpäs olekaan vielä, lensin Ruotsiin ja siirryn täältä laivalla Affenanmaalle).
Täytyy todeta, vaikkei se teiltä varmaan jäänyt huomaamatta, että oli kyllä aivan fantastisen hauska ja antoisa Englannin matka! Cotswolds oli juuri niin idyllinen kuin ennakkotiedot antoivat ymmärtää ja Lontoo vielä mahtavampi mitä muistinkaan. Virve oli mitä mainioin emäntä ja kotiuduin hänen viihtyisään asuntoonsa niin että oli oikeasti haikeaa lähteä tänä aamuna. Meillä oli niin hauskaa! (Ja vaikka kannustankin Virveä hänen uusissa kuvioissaan ja olen innoissani tulevasta, niin en kyllä voinut olla tasaisin väliajoin huokaamatta, ”Tämänkö ihanuuden sinä jätät, ihan vapaaehtoisesti..?” Mutta niin se elämä menee, ja sen mukana on mentävä eteenpäin!)
Meinasin laittaa vielä lisää Englanti-juttuja kotiuduttuani, haittaako teitä? Cotswoldsistakaan en ehtinyt kirjoittaa vielä mitään. Ja brittiruoalle omistan (ylläripylläri) ihan oman postauksensa. ;)
Nyt on sitten sellainen historiallinen päivä koittanut Karkkipäivässä, että tämän päivän postausta en ole kirjoittanut minä.
Talouteemme tarjottiin testiin ACOn uusia miesten tuotteita, ja paketti saapui tuossa kuukausi takaperin minun jo lähdettyä Ahvenanmaalle. Sanoin miehelle, että sinähän voit kirjoittaa jutun vaikka itse, kun mä en tule tuotteita näkemään vielä kahteen kuukauteen. Yllätyksekseni mies otti haasteen vastaan, ja lupasi ottaa kuvatkin. Arvostelu kolahti sähköpostiini tuossa eilen illalla. Hyvin on näköjään opiskeltu miten kosmetiikka-arvioita kirjoitetaan...! :D ^_^
(...ja panostus kuviin sulatti mun sydämen!)
Pitemmittä puheitta, Aco For Men by Guest Blogger; Mr Karkkipäivä.
Paketissa, joka saapui posti-Lassen toimittamana, luki Sanni, mutta koska omaan erinomaisen vainun, päätin avata lähetyksen. Kuplamuovit pakkauksesta paukuteltuani, havaitsin varsinaiseen sisältöön kuuluvan shampoon, partageelin ja jonkun kosteusvoiteen. Mietin hetken aikaa, miten näitä juttuja on tarkoitus esitellä/käsitellä/kokeilla ja päätin purskauttaa pienet nökäreet tuotteita kämmenselälle ja räpsäyttää niistä kuvat. Näinhän se homma toimii.
Olin siis onnistunut hankkiutumaan tilanteeseen, jossa kiertely ja kaartelu eivät enää auttaneet. Apotekens Composita (suom. apteekin sekoitus) (ACO) oli päättänyt toimittaa minulle kokeiltavaksi kolme putelia(!) erilaisia tuotteita. Kyseessä on uusi ACO for Men –tuotesarja, joka on lanseerattu apteekkeihin 7/13.
Tilannetta ei helpottanut se, että kaikki putelit(!) olivat samanvärisiä, erikokoisia tosin. Eikä myöskään se, että olin lupautunut toimimaan ”vieraskynänä” Karkkipäivässä.
Kotikoulutuksen perusteella aloin tietenkin heti miettiä, että koskahan nämä mahtavat loppua ja pitääkö minun listata käyttökertani erilliseen vihkoon. Ihan vaan tilastoidakseni tottumukseni sekä tuotteiden riittoisuuden. Samalla mietin mitä mielikuvia tuotteet minussa herättävät ja miltä ne kädessä tuntuvat.
Apotekens Composita syntyi ruotsalaisten apteekkarien tultua siihen tulokseen, että ihmiset tarvitsevat aikaisempaa parempia ja hellävaraisempia ihovoiteita. Ja jos joku kuvittelee, että merkki on minulle etukäteen tuttu, niin erehtyy pahemman kerran. Käytin kaikki tietotekniset taitoni ja löysin tieni sivustolle www.aconordic.fi, josta voikin käydä lukemassa tarkemmat yksityiskohdat.
TUOTE 1 – ACO for Men shave gel
Kyseessä on pääasiassa miehille suunnattu partageeli. Itse arvostan partageeleissä suhteellisen neutraalia, mutta kuitenkin tunnistettavaa tuoksua, runsautta, helppoa levitettävyyttä sekä mystistä kemiallista vaikutusta, joka pehmentää ihon juuri otolliseksi partahöylälle tai -veitselle. Mikään ei nimittäin koettele miehen leukaa kuten parranajo tai naisen avokämmen. Useimmiten levittelen partageelit käsin, mutta ehkä jossain vaiheessa pitäisi siirtyä takaisin partasaippuaan ja -sutiin.
Saatteessa kerrotaan partageelin helpottavan parranajoa ja estävän ihon ärtymistä tämän helpottuneen prosessin aikana. Vaikutus saadaan aikaan luonnollisilla kosteuttavilla ainesosilla sekä pantenolilla ja allatoniinilla. Geelin kerrotaan lisäksi sopivan kaikille ihotyypeille. Tutkittuani inkilistaa(!) huomasin kuitenkin ensimmäisenä listattuna ainesosana olevan veden, jonka jälkeen erinäinen määrä muita kemiallisia yhdisteitä. Pantenoli ja allatoniini esiintyvät luettelossa puolivälin huonommalla puolella.
Partageelin tuoksu ei ole apteekkimainen. Se on toisenlainen, siedettävän mieto muttei mitenkään erikoinen. Tuoksu on jopa marketti-vartaloshampoomainen. Geelin koostumus on omaan makuuni hieman vetelä. Aineen levittyminen on koostumuksensa vuoksi puutteellista ja sitä kuluu melkoisesti. Geeli ei myöskään muodosta tuttua vaahtoa naamaan, joten jos sellaisen haluaa, niin on parasta kuolata itse. 2-4 minuutin vaikutuksen jälkeen leuka on valmiina höylättäväksi. Tai en minä oikeasti tiedä, koska se on valmis höylättäväksi, mutta kun ei ole enempää aikaa odottaa. Ajokokemus on keskinkertainen. Iho tuntuu riittävän pehmeältä eivätkä verisuihkut pilaa paitaa. Ajelun päätteeksi ei ole havaittavissa liekkimeren aiheuttamaa tunnetta kaulalla ja naama on lisäksi nuortunut 2-5 vuotta sängen poistumisen ansiosta.
Tätä kamaa on siis saanut apteekeista 7/13 alkaen. Puteli(!) maksaa vaivaiset noin kuusi euroa ja siinä 175 millilitraa. Nähtäväksi jää miten pitkään riittää.
Yhteenveto:
* Putelin(!) ulkonäkö – 7
* Geelin koostumus – 6
* Geelin levittyvyys ja vaahtoavuus – 6
* Ajotuntuma – 7
* Jälkitunnelmat – 7
Kyseessä on siis erittäin perustuote. Ja nyt kun alan miettimään, tuoksu on jopa vähän pistävä. Ei tämän partageelin hankkiminen ketään haittaa.
TUOTE 2 – ACO for Men hair and body wash
Suihkuaineen kohdalla on kysymys ns. 2 in 1 -tyyppisestä tuotteesta. Ja näitähän en siis käytä oikeastaan koskaan. Miten sama aine muka voi sopivia päähän ja pohjelihakseen? Suihkugeelien osalta olen ilmeisesti leimaantunut AXE-mieheksi, mutta pidän tätä itse muunneltuna totuutena. Käytän arkena käteenosuvaa suihkugeeliä ja erityisen peseytymisen päivinä sitten niitä parfymoituja tuoksugeelejä, jotka voi myös parittaa muiden päälle tulevien hajusteiden kanssa. Tukka-aineen on syytä olla helposti vaahtoava ja mielellään myös nopeasti käytettävä, koska ei minulla välttämättä ole aikaa olla suihkussa kolmea minuuttia. Aikaisemmin käyttämieni hoitoaineiden jämät lojuvat kaapissa ja niiden käytöstä olen näköjään luopunut.
ACO:n kaksi-yhdessä -peseytymisaine muistuttaa tuoksultaan partageeliä. Aineen koostumus on myös sen verran vetelä, että se valuu helposti sormien välistä lattialle, josta sitä sitten voi uittaa varpaiden väliin tai kaapia takaisin käteen. Käytännössä peseytyminen vaatii kolme annostelua. Ensimmäinen hiuksiin toinen menee osittain lattialle ja kolmas vartaloon. Hiuksissa aine tuntuu ohuelta, eikä muodosta kohtuullisen puhtaissakaan hiuksissa vaahtoa merkittävästi. Pesun jälkeen hiukset ovat melko pehmeät, eivätkä ne narsku. Inkilistassa on taas ensimmäisenä vettä. Ja sen jälkeen sodium laureth sulfate, eikä silti vaahtoa tarpeeksi. Pesutulos on riittävä. Iholla tunne ei ole mitenkään erityisen miellyttävä. Iho jää vähän nahkeaksi, eikä tuote vaahtoa iholla niin paljon kuin haluaisin.
Saatteessa kerrotaan shampoon sopivan kaikille ihotyypeille ja hiuslaaduille.
Yhteenveto:
* Putelin ulkonäkö – 7
* Aineen koostumus – 6
* Aineen levittyvyys ja vaahtoavuus – 7
* Pesutulos ja tunnelma – 6
* Jälkitunnelmat – 7
Samat sanat kuin partageelistäkin. Ei mitään, mikä herättäisi tunteita tai intohimoa. Toimiva perustuote siis. (Ja juuri samalla hetkellä televisiosta tulee ACO:n mainos.)
TUOTE 3 – ACO for Men face lotion.
Onneksi tämä pullo on sen verran pieni, ettei sitä voi sekoittaa kahteen edellä esiteltyyn tuotteeseen. Olen hyvin laiska käyttämään mitään kasvovoiteita. Jostain syystä olen kokenut niiden huonontavan ihon laatua. Nykyisin saatan kuitenkin parranajon jälkeen laittaa iholle jotain kosteuttavaa tuotetta. Ellei partageeli sitten toimi jo valmiiksi tällaisena.
ACO:n naamarasvan kerrotaan olevan tehokas ja hellävarainen. Nämä kaksi asiaahan eivät tunnetusti sovi kovin hyvin yhteen. Ainesosat naama-aineessa ovat hyvin samankaltaiset kuin partageelissä ja suihkuaineessa. Pehmentävä vaikutus saadaan aikaan Canola-öljyllä. Tuote on mattapintainen, joten jos pitää enemmän kiiltävästä naamasta, niin kannattaa valita joku muu tuote.
Koska kokemuspohjani naamarasvoista on hyvinkin puutteellinen, niin en osaa tästä sanoa mitään yksityiskohtaista. Toki näen, että tuote on valkoista, melko kiinteää ja sitä on helppo levittää. Rasvan väri auttaa kivasti hahmottamaan kohdat joihin rasva levittyy. Ei tarvitse siis arpoa jäikö joku oleellinen kohta lärvistä voitelematta.
Loppuvaikutelmaksi jäi varsin neutraali kuva. Yllätyin hieman partageelin tuoksusta sekä tuotteiden (pl.naama-aine) viskositeetin puutteesta. Heikohko vaahtoavuus ei nosta tuotteiden pisteitä silmissäni. Pakkaukset ovat apteekkityyliin hyvin perus. Alhainen hinta kuitenkin nostaa tuotteiden arvosanaa, sillä hinta-laatusuhde on ihan kohdallaan. Kyllä nämä loppuun tulee käytettyä, mutta en kuitenkaan aio tilastoida kulutustani.
Meinasin tähän loppuun vielä laittaa kuvan päivän asusta ja kysyä, että mitäpä olette siitä mieltä, mutta tulin toisiin ajatuksiin.
- Mr Karkkipäivä
* * *
Vastauksena otsikon kysymykseen, kultaseni: sama aine sopii niin hiuksille kuin kropallekin, koska puhdistavat ainesosat (eli esimerkiksi juurikin se sodium laureth sulfate) ovat kumpaisissakin tuotteissa ihan samoja. ;) Hiusten ja vartalon puhdistustuotteet eroavat käytännössä ainoastaan hoitavuudeltaan; hiustuotteisiin lisätään antistaattisia ja selvittäviä ainesosia joita kroppatuotteissa ei tarvita. Shampoota voi mainiosti käyttää suihkugeelinä ja suihkugeeliä myös hiusshampoona. Eli sinänsä ne ovat jo valmiiksi 2 in 1 -tuotteita. Selvisikö, muru? :) - Sanni
Sain kokeiltavaksi yhteensä 11 Kiehl’s-tuotetta (+ erinäisiä pikkunäytteitä). Alkuperäinen testisetti täydentyi jälkikäteen vielä Ultra Facial –kasvovoiteella, jonka Kiehl’sin edustaja lähetti minulle postissa tajuttuaan, että tämä tärkeä klassikkotuote oli jäänyt testituotekokoonpanosta.
Mitäs minä, Arvoisa Kosmetiikkabloggaaja (*huumoria*), nyt sitten tykkäsin näistä tuotteista? :) Tuotteista, joita moni kosmetiikkafriikki on silmät kiiluen raahannut kotiin ulkomaanmatkoilta ennen kuin merkki rantautui Suomeen? Odotukset olivat korkealla.
Kerrotaan taas tähän pohjatiedoksi ihotyyppini ja yleisistä tuotemieltymyksistäni. Minulla on normaali iho, joka etenkään kesäisin ei ole kuiva eikä yhtään rasvainenkaan. Se pärjää kesällä melkein pelkällä puhdistuksella, eikä vaadi kevyttä seerumia tujumpaa kosteutusta.
Minulle tärkeimpiä tuotteita perusihonhoidossa ovat tehokas puhdistustuote mieluiten vaahtoavalla koostumuksella, silmiä ärsyttämätön, ei-vesimäinen silmämeikinpoistoaine sekä notkea, nopeasti imeytyvä emulsiomainen kosteusvoide. Miellyttävä tuoksu on aina plussaa, mutta ei ratkaiseva tekijä tuotekokemuksessani.
Lähdetään liikkeelle perustuotteista kasvoille.
Supremely Gentle Eye Make-Up Remover – emulsiomainen koostumus (kiva juttu! Näitähän on tunnetusti harvassa), tuntuu hyvin hellävaraiselta eikä tuote ärsytä silmiäni lainkaan. Samalla on kuitenkin todettava, ettei se ole tehokkaimmasta päästä. Koostumuksen puolesta voisin kyllä käyttää.
Ultra Facial Cleanser – koostumukseltaan ohut, helmiäinen geeli, vaahtoaa keskivahvasti, tuntuu hellävaraiselta eikä jätä ihoa narskuvaksi. Sarjassamme ”ihan hyvä” putsari, ei aiheuta mitään megaluokan riemunkiljahduksia mutta on sellainen perusmiellyttävä. Ei tuoksu miltään, ja varmaankin myös tuoksuttomuus tekee kokemuksesta niin neutraalin. Ekosertifioidussa Acai-sarjassa on pumppuvaahtoputsari, luulen että se saattaisi olla vielä enemmän mun juttu. (Olen pannut merkille, että mieltymykseni on viime vuosina siirtynyt geeli/voidekoostumuksesta pumpattaviin.)
Ultra Facial Moisturizer – yksi Kiehl’sin rakastetuimpia tuotteita. Kuulemma myös monen meikkitaiteilijan suosikki monipuolisuutensa vuoksi. Minun kokemukseni? Koostumuksesta ja tuoksuttomuudesta tulee mieleen apteekin perusvoide, oikeastaan hyvin Aqualan-L:mäinen fiilis. Hämmästyksekseni huomaan, että vaikka kyseessä on kevyempi emulsioversio (Ultrasta on myös cream-versio normaalista kuivalle iholle), tuntuu voide kesäihollani liian täyteläiseltä. Jos vertaan koostumusta esimerkiksi viime vuosina käyttämiini, kovasti tykkäämiini Madaran Deep Moisture Fluidiin, Laveran My Ageen ja Sanctumin Moisture Replenishiin, on Ultra Facial Moisturizer näitä selvästi paksumpi ja jotenkin rasvaisempi.
Inci näyttää todella yksinkertaiselta; veden jälkeen tulee Kiehl'sin paljon käyttämä skvalaani, glyseroli, peg-100 stearate, glyceryl stearate, butyleeniglykoli. Näiden kosteuttavien ja emulgoivien ainesosien jälkeen tuleekin jo säilöntäaineita. Incin lopusta löytyvillä karvasmanteli-, aprikoosinsiemen- ja avokadoöljyllä ei pitoisuutensa puolesta juuri ole ihonhoidollista merkitystä.
Totean, että Ultra Facial Moisturizer sopii minulle paremmin talvikäyttöön. Pakkauskoko on muuten reilu 75 ml. Mihinkähän meikkitaiteilijat tätä käyttävät..? Veikkaan, että kosteutuksen lisäksi meikkisotkujen putsailuun iholta. Tiesittehän, että puhdistusemulsioiden pohja koostuu käytännössä samoista raaka-aineista kuin kosteusvoiteen…? Siksi monilla kosteusvoiteilla voi myös poistaa meikin. Ultran perusvoidemainen koostumus tuntuu siihen hommaan oikein sopivalta.
Creamy Eye Treatment – tästä tuotteesta olenkin jo kirjoittanut teille aiemmin. Kyseessä on hyvin rasvainen, mutta silti hämmentävän ohueen koostumukseen ”leivottu” silmänympärysvoide. Jos voidetta levittää hieman kostealle iholle, muuttuu koostumus lähes vesimäiseksi koskiessaan ihoon. Hyvin erikoinen tunne! Voide on siis samalla rasvainen, mutta myös vesimäisen raikas. En ole ennen tällaiseen koostumukseen törmännyt.
Creamy Eye sopii erityisesti kuivalle iholle tai iholle, jonka rakenne on esimerkiksi väsymyksen tai elämäntilanteen takia (kenties vain tilapäisestikin, esim. lapsi tai työ valvottaa, muu stressi jne) heikentynyt --> on tavallista tummempi, punoittava, karhea, juonteet selkeämmin näkyvissä jne. Minun makuuni ja tarpeisiini voide on liian rasvainen. (Vaikka korjasihan se mun hilseilevät suupielet! ;)) Pidän itse enemmän täysin ihoon katoavasta emulsiomaisesta sy-voiteesta. Netistä olen lukenut monen ihmisen positiivisia kokemuksia yllä luettelemissani tapauksissa.
*
Sitten kasvojenhoidon erityistuotteista.
Kiehl’sillä on muutama aivan erityisen tehokkaaksi tunnettu, ihon kuntoa buustaava tuote, joilla voi täydentää kasvojen perushoitorutiinia. Kaksi tällaista ovat Midnight Recovery Concentrate ja Powerful-Strength Line-Reducing Concentrate –seerumit. Midnight Recovery lupaa uudistaa ja yleisesti parantaa ihon rakennetta, c-vitamiinipohjainen Powerful-Strength taas kirkastaa ihoa ja pehmentää juonteita. Yhdessä Ultra Light Daily UV Defense –voiteen kanssa ne muodostavat ”Healthy Skin Essentials” –trion, joka Kiehl’sin mukaan toimii synergisesti palauttaen ja suojellen ihon suojamekanismeja.
Nyt kun olen viime aikoina muuttunut todelliseksi seerumifaniksi, niin on oikein kiinnostavaa päästä testaamaan tällaisia paljon lupaavia kulttituotteita. Tosin…. Kuten on jo aiemmin tullut monien tuotearvostelujen yhteydessä todettua, minun ihoni lähtökohdilla on lopulta vaikea huomata tehoaineiden vaikutuksia. Toki olen erittäin iloinen siitä, että ihoni on niin hyvässä kunnossa etten vielä voi havainnoida ryppyvoiteiden tai kirkkautta ja kuulautta lupaavien tuotteiden todellisia vaikutuksia, mutta teidän kannaltanne arvostelut eivät kerro tuotteiden mahdollista koko potentiaalia.
Midnight Recovery Concentrate – tämä seerumi yllättää öljypohjaisuudellaan. Siinä ei ole lainkaan vettä, eikä se hulahda ihoon niin kuin vesipohjaiset seerumit. Iholle jää siis öljyinen pinta. Mutta! Ei mitenkään epämiellyttävän rasvainen. Epäilemättä kuitenkin kuivahko iho nauttii tämän tuotteen tarjoamasta ravitsevasta koostumuksesta eniten. Olen käyttänyt Midnight Recoverya iltaisin yövoiteen asemasta. Iholla on aamuisin vielä jäljellä kevyesti öljyinen pinta. Jälleen voi todeta, että tuote toimisi minun ihollani ihanteellisimmin talviaikaan, jolloin se varmasti imeytyisikin kokonaan.
Mitään näppyä öljyseerumi ei ole aiheuttanut, vaan iho on voinut hyvin ja tuntunut tykkäävän tuotteesta. Minulle henkilökohtaisesti ihaninta Midnight Recoveryssa on aromaterapeuttinen vaikutus…! Lämmin ja rauhoittava laventelin tuoksu viimeistelee lempeästi iltaisen ihonhoitohetken ja valmistaa yöpuulle. Levitettyäni Midnight Recoveryn teen kämmenistäni kupin ja hengitän syvään niistä vapautuvaa tuoksua.
Inci: caprylic/capric triglyceride, dicaprylyl carbonate, squalane, rosa canina fruit oil, evening primrose oil, jojoba seed oil, coriander seed oil, tocopherol, lavender oil, pelargonium graveolens flower oil, linalool, rosemary leaf oil, citronellol, geraniol, lavandula hybrida oil jne. Ainesosista 99,8% on luonnollista alkuperää.
Powerful-Strength Line-Reducing Concentrate – jos Midnight Recovery yllätti öljyisyydellään, niin Powerful-Strength hätkähdyttää voimakkaan kalvomaisella silikonimaisuudellaan. Kaksi asiaa on selvää välittömästi: tuote kihelmöi iholla ja vedetön, jähmeä koostumus on kosmeettisesti epämiellyttävä. Okei. Nyt täytyy sitten heti ymmärtää, että kyseessä ei olekaan kosteuttava, välittömän ”feel-good” – tunteen jättävä seerumi, vaan juonteisiin tehokkaasti pureutuva, ajan kanssa vaikuttava c-vitamiinitiiviste. Koostumus on luotu kuljettamaan c-vitamiini mahdollisimman tehokkaasti ihoon, ja säilyttämään se stabiilina. Tuote sisältää peräti 10,5% puhdasta c-vitamiinia (L-askorbiinihappoa).
Koska minulla ei oikein ole ryppyjä joita tuotteella hoitaa, en osaa ottaa kantaa sen vaikutuksiin. Pystyn siis ainoastaan kommentoimaan tuotteen ihofiilistä. Seerumin sisältämä askorbiinihappo saa aikaan kihelmöivän tunteen iholla. Tunne kuitenkin miedontuu kerta kerralta. Vedetön silikonipohja on niin jäykkä, että seerumia on otettava monta pumppausta jotta ainettaa saa levitettyä koko kasvoille. Todennäköisesti juuri tästä syystä tuote onkin pakattu seerumeille hyvin epätyypilliseen kokoon – 75 milliä. Tätä kuluu paljon ”normiseerumia” enemmän. Iho jää mattapintaiseksi ja huokoset ”photoshopatun” näköisiksi – siitä pitää silikonikerros huolen.
Inci: propyleeniglykoli, cyclopentasiloxane, askorbiinihappo, glyseroli, cetyl peg/ppg-10/1 dimethicone, dimethicone crosspolymer, lauroyl lysine, acrylates copolymer, adenosine.
Taidan antaa tuotteen testiin jollekin "ryppyiselle" ja sameaihoiselle tutulleni ja palata hänen käyttökokemustensa kera kun pullo on tyhjä! :)
Koska postaus on jälleen jo aika pitkä, jätän loput Kiehl's-tuotearviot toiseen postaukseen.
(Jos nyt jotakuta kiinnostaa, niin voin kuitata tähän alkuun viime yön postaukseen liittyen, että tämä päivä oli todellakin eilistä parempi ja erittäin onnistunut! :)
Taas yksi aihe, josta minun on pitänyt kirjoittaa tosi pitkään. Miesten tuoksut. Kuinka moni nainen tunnustaa tykkäävänsä miesten tuoksuista - siis jopa itsellään?
Minä olen aina pitänyt miesten tuoksuista. ("Aina" = siitä saakka kun n. 14-15-vuotiaana kunnolla kiinnostuin parfyymien maailmasta.) Ensimmäisiä miesten tuoksuja joihin hullaannuin oli Versacen Blue Jeans. Olin todella lähellä ostaa sen itselleni. Blue Jeans on sitruksinen, puinen tuoksu jossa on mausteinen sydän ja lämmin, makeahko pohja. Nyt 3-kymppisenä en tosin enää haista tuoksussa samaa vastustamattomuutta mitä teininä, mutta silti huvitan itseäni tasaisin väliajoin eri lentokenttien tax free -myymälöissä puntaroimalla josko vihdoinkin ostaisin pullon itselleni - silkasta nostalgiasta.
Klassinen naisten suosikki miesten puolella on Kenzon L'eau Par Kenzo Pour Homme. Siis muidenkin kuin minun. ;) Tämä sitruksinen, raikas vesituoksu on hyvinkin unisex, ja olen myynyt sitä pariinkin otteeseen myös naisasiakkaille. Tätä voisin hyvin käyttää itsekin. Pidän L'eau Par Kenzo Pour Hommesta jopa enemmän kuin naisten versiosta.
Viime aikojen suosikkituoksujani miesten osastolla ovat Givenchyn mausteinen, kahvilta ja tonka-pavuilta tuoksuva seksikäs Play For Him Intense (rakastan myös naisten versiota..!), YSL:n sensuelli, raikasta inkivääriä ja vesimäisiä sävyjä viettelevän puiseen pohjatuoksuun yhdistävä L'Homme Cologne Gingembre sekä ihan viimeisimpänä Diorin raikkaan makea, sofistikoitunut Homme Cologne (vuoden 2013 versio). Olin ensin haistavinani Homme Colognessa minttua, mutta sitä siitä ei virallisen kuvauksen mukaan löydy. Tuoksunuotit koostuvat bergamotista, greipin kukasta sekä myskistä. Ilokseni myös Mr. Karkkipäivä oli tahollaan ihastunut tuoksuun, ja ostanut sen itselleen. Välillä olen käynyt suihkuttelemassa sitä kylppärissä omaankin ranteeseen... :D
Play Intense sopii talveen ja on mausteisuudessaan ja ruokaisuudessaan jopa hyvin jouluinen. L'Homme Cologne Gingembre ja Homme Cologne taas ovat enemmän lämpimän vuodenajan tuoksuja.
(Myös ampiaiset näkyvät rakastavan Dior Homme Colognea.... Eräillä illalliskutsuilla kesäkuussa ampiaiset eivät jättäneet Homme Colognen -tuoksuista mister Karkkipäivää millään rauhaan, ja lopulta jopa pistivät häntä... Muut pöytäseurueen jäsenet jäivät täysin vaille amppareiden huomiota .)
Onko teillä jotain miestentuoksusuosikkeja joita voisitte itsekin kuvitella käyttävänne - tai käytätte jo?
Kosmetiikkakemisti Vesa Rämön haastattelun osa 2, olkaa hyvä. Kesäkuussa ilmestyneen, Rämön koulutustaustoja, alalle päätymistä ja työtehtäviä käsittelevän osan voi lukea täällä.
Lukijani Mira kysyy Rämön mielipidettä raskauden aikaisesta kosmetiikan käytöstä, ja tarkemmin sanottuna onko siitä haittaa.
Rämö vastaa diplomaattisesti, että kyseessä on jokaisen henkilökohtainen valinta. Teknokemian Yhdistyksen kautta tulleet suositukset ovat kosmetiikkafirmojen virallinen linja tässä asiassa. Ainoa, mikä on selkeästi sanottu, on että hiusten värjäystä ei suositella. Loppuun Rämö kuitenkin lisää, että puolitoistavuotiaan pojan isänä hän sanoo, että kannattaa kosmetiikkaa ainakin vähentää. Ja aina kannattaa konsultoida lääkäriä.
Miira puolestaan kysyy aurinkosuoja-aineista. Millä tavoin päällekkäiset aurinkosuojat vaikuttavat? Voivatko kemialliset ja fysikaaliset aurinkosuojat reagoida toisiinsa tehoa heikentävästi?
Rämö vastaa, että fysikaaliset suoja-aineet (eli mineraalipohjaiset) eivät reagoi orgaanisten (eli kemiallisten) suoja-aineiden kanssa. Esitän jatkokysymyksen kemiallisten filttereiden eroista. Miksi niitä on yhdessä tuotteessa useampaa kuin yhtä? Rämö kertoo, että eri suoja-aineet vaikuttavat eri UV-aallonpituusiin. Aurinkosuojavoiteessa tarvitaan useita erilaisia kemiallisia suoja-aineita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman laajan UV-sädespektrin. Okei, loogista.
Kysyn seuraavaksi, mitä mieltä hän on tiettyjen UV-suoja-aineiden aiheuttamasta huolesta. Itse olen kuullut sitkeästi netissä ja mediassakin kiertävän huhun siitä, että jotkut UV-suoja-aineet imeytyisivät verenkiertoon saakka. Rämö ei näe mitään syytä rajoittaa kemiallisten filttereiden käyttöä sen tiedon valossa, mikä hänellä on. Hänelle tärkeintä aurinkotuotteessa on ihofiilis. Jopa nanopartikkeleista on Rämön mukaan tällä hetkellä sellainen tieto, että ne eivät imeydy verenkiertoon.
Sanna kysyy, uskaltaako kosmetiikkakemisti itse käyttää kosmetiikkaa. (Minua huvitti tämä kysymys, miksi ei uskaltaisi..? :)) Tietysti mieskemistin ollessa kyseessä kosmetiikka-altistus ei varmastikaan ole lähelläkään naiskollegan käyttöspeksejä. Rämö vastaa käyttävänsä hiusväriä, deodoranttia, partavesiä ja vartalotuotteita.
Joannan kysymys koskee raaka-aineiden vaikutusta kantasolutasolla. Onko se mahdollista? Voiko raaka-aineilla olla oikeasti vaikutusta esimerkiksi kollageenin tuotantoon?
Rämö toteaa, ettei tunne ihon rakennetta niin hyvin että osaisi vastata. Tässä kysymyksessä nimenomaan ihonhoitotuotteiden kehittelyyn erikoistuneella kemistillä olisi varmasti ollut enemmän sanottavaa, Rämön alaa ovat ensisijaisesti hiustenhoitotuotteet. Sim ei valmista kollageenisynteesiä buustaavia tuotteita, joten Rämö ei osaa ottaa asiaan kantaa. Hän kuitenkin lisää kuulleensa tutkimustuloksista, jotka puoltaisivat sellaisten ainesosien myönteisiä vaikutuksia.
Mitä ns. ryppyvoiteisiin tulee, Rämö sanoo niiden tehon perustuvan useimmiten siihen, että molekyylit menevät solujen väliin sitoen kosteutta ja turvottaen ihoa väliaikaisesti. Juurikin tämä ”pullistusefekti” mitä monien kosmetiikkafirmojen anti-age-voidemainosten grafiikoissa näkee. Voiteiden tehot ovat aina vain väliaikaisia. Ihosi saattaa silitä, kirkastua ja napakoitua – mutta vain niin kauan kuin käytät kyseistä tuotetta.
Henna kysyy, tarvitseeko Rämön mielestä alle 3-kymppisen voidella ja hoitaa ihoaan koko ajan, vai onko kemistin rehellinen mielipide se, että iho pärjäisi vähemmälläkin? Henna kirjoittaa kommentissaan tiedeartikkeleista, joiden mukaan ihon happovaippaa ei pitäisi rasittaa pesemällä ja rasvaamalla ihoa päivin öin. Hän kertoo myös kuulleensa, että valtaosa ihmisistä pärjäisi kokonaan ilman kosteusvoiteita ja runsas ihovoiteiden käyttö olisi juuri kosmetiikkateollisuuden aikaansaamaa. Mielenkiintoinen kysymys ja aihe.
”Totta kai moni pärjäisi vähemmillä tuotteilla”, Rämö vastaa, jälleen diplomaattisesti. ”Mitä pesemiseen tulee, pitää miettiä minkä tyyppisillä tuotteilla ihoa pestään.” Rämön ymmärryksen mukaan iho luo happovaippansa uudelleen suhteellisen nopeasti. Siihen vaikuttavat käytetyn pesuaineen voimakkuuden lisäksi myös mm. ihotyyppi sekä ilmankosteus.
Jos iho on normaali eikä sillä ole ongelmia, ja valitsee sellaisen puhdistustuotteen joka poistaa vain lian ja meikin, voi pärjätä ilman kosteusvoidettakin. Rämö kuitenkin lisää, että jos ei koskaan kosteuta ihoaan pesun jälkeen, iho voi reagoida siten että alkaa puskea lisää talia pintaan.
Minun tekee itse mieli vastata Hennalle, että ihon rasvailu on minusta ihan ”maalaisjärjellistä” hommaa ja että ihoa kuuntelemalla huomaa, mitä se tarvitsee. Varmastikaan jokainen ei hyödy siitä, että voitelee nassunsa kahdella-kolmella tuotteella joka ikinen aamu ja ilta. (Tästä hyötyvät vain kosmetiikkapuljut ;)) Minä olen itse jo päälle 3-kymppinen, runsaasti ihoani auringossa kiduttanut ihminen, enkä todellakaan ole hoitanut ihoani voidearsenaalilla päivin öin 2-kymppisestä saakka. Silmänympärysvoidettakin aloin käyttää säännöllisesti vasta täytettyäni 25. Edelleenkään en rasvaa ihoani välttämättä päivittäin, enkä käytä hi-tech –seerumeita tai yövoiteita. Ja ihoni on mielestäni tosi hyvässä kunnossa.
Hennakaisa haluaa tietää, onko Vesa Rämö ollut mukana testaamassa kosmetiikkaa eläimillä, ja mitä mieltä hän yleensäkin on kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista.
Rämöllä on tähän hyvin lyhyt ja ytimekäs vastaus: kosmeettisten tuotteiden eläinkokeet on kielletty jo 10 vuotta sitten. Simin historiassa ei ole koskaan käytetty eläinkokeita, joten Rämökään ei ole ollut sellaisessa mukana. Rämön mukaan on todella hienoa, että myös kosmetiikan raaka-aineiden turvallisuus saadaan nykyisin varmistettua vaihtoehtoisin keinoin, vaikka tieteellä joitain aitoja tällä saralla onkin vielä ylitettävänään.
Koska haastateltavani on nimenomaan hiustuotteiden asiantuntija, juttelemme luonnollisestikin eniten hiustuotteista. Luonnonkosmetiikasta kun tykkään, niin tiedän että kasvipohjaisilla aineilla kuten uutteilla voi olla vaikutusta ihoon, mutta entäpä hiukset, jotka ovat kuollutta proteiinia..? Erästä uutuusshampoota ja hoitoainetta mainostetaan mm. mustikkauutteella. Voiko mustikkauutteella oikeasti olla hiusta hoitavia ominaisuuksia..?
”Kyse on käyttömääristä ja riippuu siitä, mitä ja mistä kasvista on uutettu”, Rämö vastaa. Monilla kasvipohjaisilla uutteilla on yleensä ainakin hiuksia kosteuttavia ja suojaavia vaikutuksia. Hmmm? Hetken kuluttua hän kuitenkin jatkaa myöntäen, että uutteet ovat usein tuotteissa markkinointimielessä. No sitähän minäkin..!
Rämö alkaa avata minulle hiustenhoitoaineen raaka-ainepyramidia. Pyramidin pohjalla ovat antistaattiset ja kammattavuutta lisäävät perushoitoaineet. Kun mennään pyramidissa ylöspäin, tulevat merkityksettömämmät erikoisainesosat kuten uutteet. Kysyn veden ja muiden ainesosien mittasuhteista toisiinsa nähden. Shampoosta ja hoitoaineesta 70-90 prosenttia muodostuu vedestä, ja veden jälkeen hypätään kymmeniin prosentteihin.
Raaka-aineilla on käyttöpitoisuussuositukset, eli missä prosenteissa mitäkin ainesosaa kannattaa käyttää missäkin tuotteessa. Esimerkiksi paljon puhuttua ”silarimörköä” dimetikonia käytetään yleensä puolesta prosentista pariin prosenttiin. (Lukuun ottamatta latvasuojaseerumeita, niissähän dimetikoni saattaa olla suurin yksittäinen raaka-aine.)
Puhumme myös muotoilutuotteista. Nämähän ovat minulle hieman tuntemattomampi osa-alue, kun en itse hiuksiani juuri muotoile. Haluan tietää, onko tuotteissa kuten hiuslakka, tyvikohottaja ja muotoiluvaahto lopulta paljonkaan eroa käytettyjen, hiusta kiinnittävien ainesosien välillä.
Saan tietää, että kyllä todellakin on. Pitoaineissa on kuulemma melkein yhtä laaja ainepaletti kuin hoitavissa aineissa. Valitsemalla oikeat pitoainesosat saadaan erilaisia lopputuloksia; toiset esimerkiksi rohkaisevat kiharaa, toiset suoristavat. Perushiuslakassa voi olla eri polymeerit kuin tyvikohottajissa. Pitoaineet ovat muuten aina polymeereja, koska muuten molekyylin pituus ei riitä pitämään hiusta kuosissa. Tässä vaiheessa huomaan, että pitäisi tuntea enemmän kemiaa ymmärtääkseen kunnolla näitä juttuja… ;)
Saan vihdoin tietää myös sen, mikä ainesosa tuo pitoa aiemmin blogissa esittelemässäni Aussien hoitavassa muotovaahdossa, josta en senhetkisen tietotaitoni varassa löytänyt yhtään muotoilevaa ainesosaa. Kyseinen aine on polyquaternium-4. Nyt on tultu siinäkin asiassa viisaammaksi!
Toivottavasti teillekin, armaat lukijat, on jäänyt jotain ”viisautta” tai vähintään viihdettä tästä haastattelupaketista. Ehkä joku teistä silmäilee shampoopullonsa kylkeä vähän eri valossa tästä eteenpäin. :) Vielä kerran kiitokset Vesa Rämölle.
Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.
Mun piti tänään julkaista pitkästä aikaa meikkipostaus oikein reaaliajassa - heti sen jälkeen kun olin meikannut! Mutta sitten kello olikin jo niin paljon että piti lähteä laivalle misteriä vastaan ja sitten alettin kokkailemaan ja höpöttelemään ja maistelemaan viiniä ja minä suklaata jaja... No. Saanpahan postauksen ulos sentään saman vuorokauden sisällä! :D
Eli päivän look! :) (Voi että kun pitäisi aina muistaa kohottaa kulmia kuvissa ettei meikki häviä tuonne kulmaluun alle... ;))
Mulla on täällä Maarianhaminassa hieman eri näköinen "meikkipöytä" kuin manner-kotona. Tolkienin, Stephen Kingin ja Douglas Adamsin kirjat ovat jo vuosia toimineet mun meikkiapulaisina korottaen peilin oikealle tasolle. Keittiö on ainoa ja oikea paikka meikata täällä, sillä siellä on paras valaistus ikkunan äärellä. :)
Taustalla muuten näkyy yksi Karkkipäivän lukijan elämääni tuoma asia - BBC Radio 2! Se on soinut läppärissä joka ikinen päivä siitä lähtien kun eräs lukija kerran minulle BBC:n radiokanavista vinkkasi, enkä enää edes muista missä yhteydessä...! Mutta kovin olen ollut vinkistä mielissäni. :)
Yritin ottaa sellaisia "hauskoja" Sanni-meikkaa -vaihekuviakin, mutta vain 2-3 onnistui kymmenistä räpsyistä... :p Vaikea saada kameraa osumaan peiliin niin että siinä näkyy muutakin kuin kattoa tai seiniä :D
Tarkoitus ei muuten ole kuorruttaa teitä hirveällä Yves Rocher -överimatskulla, mutta mulla ei ole täällä Ahviksella mukana kuin YR:ltä tutorialia varten saamani meikit ja yksi MACin pikku-paletti (ja matkameikkipussin perustarvikkeet kuten pohjustajat, kulmakynät jne). Eli näillä mennään.
Halusin tehdä vihreän meikin jossa sävyt liukuvat vaaleasta tummanvihreään, mutta minulla ei ole mukana vaaleanvihreää luomiväriä. Ratkaisin asian pohjustamalla vaaleanvihreäksi haluamani kohdan ompunvihreällä kynällä, ja sipaisemalla päälle valkoista, läpikuultavaa luomiväriä.
Jos nyt sen verran saan Rocheria tässä mainostaa, niin tuo musta tussieyeliner on muuten aivan sairaan hyvä! Tekee sellaista oikein intensiivisen mustaa ja vähän kiiltävää jälkeä. Mun aiemmat tussieyelinerit on tehneet enemmänkin mattaista jälkeä. (Tietysti makuasia kummanlaisesta tuloksesta tykkää :))
Minua kiehtoo aina verrata meikkaamatonta silmää meikattuun.... "Vähänhän" se kosmetiikka auttelee muokkaamaan kokoa ja muotoa...!
Tekaisinpa samalla pikku-tutorialinkin kun olin sillä tuulella. :)
Silmämeikkiin käytetyt tuotteet:
Kasvomeikkiin käytetyt tuotteet:
Vaikkei tämä mikään supervärikäs meikki olekaan, niin olipa kiva meikata pitkästä aikaa jollain muullakin kuin vaalealla roosalla tai beigellä! :) Mulla oli nimittäin viimeiset kaksi viikkoa työvuorossa joka päivä sama meikki.
Vihreä on kyllä violetin ohella mun suurimpia rakkausvärejä. Rakastan maanläheisten oliivin, metsän ja khakin sävyjen ohella myös oikein kirpeitä ja räikeitä kellan- ja ruohonvihreitä. Tällainen neutraalimpi setti sopii minulle kuitenkin kieltämättä parhaiten, ja tätä voi ehkä kutsua "kauneusmeikiksi" sellaisen itsetarkoituksellisen väri-ilottelun vastakohtana.
