Tuli tällainen nopea postauksentynkä mieleen, kun yksi lukija kysyi mitä kosmetiikkaa pidän mukanani vaelluksilla.
Vastaus: en juuri muuta kuin aurinkorasvaa, huulirasvaa ja puhdistusliinoja. (Hammastahnaa en laske kosmetiikaksi vaikka kai se sitä on…). Vaeltaessa siis tulee aina laiminlyöneeksi ihonhoidon oikein kunnolla. Se ei haittaa minua, kun kyse on kuitenkin niin lyhytaikaisesta tilasta. Itse asiassa retkeily tarjoaa mielenkiintoisen tilaisuuden tarkkailla, mitä iholle tapahtuu jo muutamassa päivässä perusihonhoidon laiminlyönnin seurauksena.
Eräilyolosuhteet vahvistavat myös sen, miksi en koskaan käyttäisi puhdistusliinoja normaaliolosuhteissa. Ne eivät kerta kaikkiaan puhdista ihoa riittävästi.
Normaalisti puhdistan kasvot iltaisin veden kanssa, mieluiten vaahtoavalla puhdistusaineella. Vesi saa tietysti olla reilusti lämmintä. Viimeistelen puhdistuksen kasvovedellä, jolla myös varmistan että iho on jäänyt puhtaaksi. Aamuisin puhdistan ihon pelkällä kasvovedellä, tai jos se on oikein hikinen niin vaahtoputsarilla. Käytän aamuin illoin kosteusvoidetta tai kosteusseerumia vuodenajasta riippuen.
Eräillessä ihonhoito typistyy puhdistusliinoilla pyyhintään, lämmintä vettä tai kosteusvoidetta en käytä. Pyyhin kasvot aamuin illoin. (Miksi ei kosteusvoidetta? Teltassa on yleensä aina niin hikiset oltavat ja iho jatkuvasti nahkea, että sille ei tee mieli levittää mitään. Kesävaelluksilla on tietysti laitettava päivällä aurinkovoide, mutta muina vuodenaikoina eräillessä jätän voiteet kotiin.)
Eräilyihon”hoidon” tulos: iho on aina näpyillä, samea, ja huokoset laajentuneet. Joka kerta. Normaalioloissa minulle ei tule näppyjä edes viikoittain. Laitan tämän ennen kaikkea perusteellisen puhdistuksen piikkiin. Myös silmänympärysten juonteet ovat näkyvämmin esillä, vaikkei ihon voi väittää ainakaan kesäaikaan hurjasti kuivuneen.
Iho Kevon viikon jälkeen, otin kuvan autossa ennen kuin olin päässyt kunnolla puhdistautumaan. Toisella puolella kasvoja oli vielä pari pientä näppyryhmää. Joo, tiedän ettei iho näytä mitenkään erityisen järkyttävältä, mutta ollakseen minun ihoni se on hyvin erinäköinen kuin normaalisti.
Ihon kunnon muutos huonompaan retkiolosuhteissa on minusta kiinnostava ilmiö siltäkin kannalta, että ihohan on käytännössä paljon puhtaammassa tilassa kun sille ei laiteta lainkaan meikkiä. Näin ollen sen pinnassa ei ole yhtä paljon puhdistettavaakaan. Silti iho selvästi tukkiintuu. Erikoista.
Puhdistusliinat – niin käteviä kuin olettekin, en koskaan laittaisi ihoni puhdistusta pelkästään teidän varaan.
Eräillessä puhdistusliinat toimivat muuten myös vartalon puhdistajina ja ”kylpysieninä”. Puroissa ei viitsi käyttää mitään vaahtoavia aineita, ja kasteltu puhdistusliina saa toimittaa yhdistetyn suihkugeelin ja suihkusienen virkaa. :)
Oletteko te huomanneet ihonne kunnossa muutoksia jos muutatte tai jätätte jotain pois ihonhoitorutiineissanne?
Onko muillekin eräilijöille tuttua tämä ”eräihoilmiö”?
Kirjoittelin viime viikolla minulle lähetetyistä luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteista. Biosoliksen aurinkoöljyssään käyttämä UV-suoja-aine nosti esiin aiheellisia kysymyksiä siitä, millä perusteilla tuotetta saa markkinoida aurinkosuojana. Kuluneen viikon aikana aiheesta on kirjoittanut myös Kemikaalikimaran Anja Nystén, ja käyn parhaillaan mielenkiintoista sähköpostikeskustelua Biosoliksen belgialaisen valmistajan Proveran kanssa.
Kysymykset liittyvät kahteen kohtaan:
* Jos/kun titaanidioksidi on ainoa luonnonkosmetiikassa UV-filtterin funktiolla sallittu ainesosa, miten titaanidioksidia sisältämätöntä tuotetta voidaan markkinoida aurinkosuojana?
* Miten ylipäänsä voidaan markkinoida aurinkosuojana tuotetta (oli se sitten luonnonkosmetiikkaa tai ei), joka ei sisällä EU: Kosmetiikka-asetuksessa UV-filtterin funktiolla hyväksyttyä UV-suodatinta?
Kysymysten relevanttius kumpuaa (ainakin omalla kohdallani) ennenkaikkea siitä, että moni luonnonkosmetiikan valmistaja on luopunut aurinkosuojatuotteiden valmistuksesta EU:n säädösten ja ainesosarajoitusten myötä. Mikäli on mahdollista kuitenkin käyttää ainesosia, joita EU ei ole hyväksynyt UV-suoja-aineiksi, ja markkinoida tuotetta täysin hyväksytysti aurinkotuotteena, mitä virkaa koko kosmetiikka-asetuksella sallittujen ja rajoituksin käytettävien ainesosien listoineen on?
Lista EU:ssa sallituista UV-suodattimista.
Pro Luonnonkosmetiikka Ry:n sivuilta:
"Luonnonkosmetiikassa on käytettävissä yksi raaka-aine, titaanidioksidi, jolla saadaan aikaan mineraaliaurinkosuoja. Titaanidioksidi on valkoinen pigmentti, jota käytetään esimerkiksi väriaineena meikeissä. (...)
Raaka-aineiden käytön lisäksi kaikkia aurinkovoiteita koskevassa kemikaaliasetuksessa määritellään raja-arvot UVA/UVB suojalle. Luonnonkosmetiikka-aurinkotuotteet on testattu näiden perusteella. Testit tehdään hyväksytyissä, riippumattomissa laboratorioissa.
Titaanioksidin lisäksi luonnonkosmetiikan aurinkotuotteet sisältävät kasviöljyjä ja -uutteita, joilla ravitaan ja kosteutetaan ihoa. (...)
Aikaisemmin voitiin käyttää myös sinkkioksidia, mutta se ei ole hyväksytty virallisesti aurinkosuoja-aineeksi. Sinkkioksidin käyttö kosmetiikan ainesosana on muuten sallittu."
Anja Nystén pohtii kirjoituksessaan EU:n Aurinkosuojasuosituksen virkaa. "Kyseessä on suositus, ei ehdoton vaatimus. Tarkoittaako suositus, että UVB-merkintää voi soveltaa myös muiden kuin 'virallisten' UV-suodattimien kohdalla?"
Niinpä. Kiinnostavaa. Komission antama suositus ei siis ole "ehdoton vaatimus". Kuitenkin itse EU:n Kosmetiikka-asetus on velvoittava ja sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta:
Euroopan unionissa kosmeettisia valmisteita säädellään 11.7.2013 alkaen sovellettavalla uudella EU-asetuksella (No. 1223/2009). EU-asetus on sellaisenaan velvoittava, ja se sisältää säännöksiä jotka koskevat kosmeettisia valmisteita valmistavia, maahantuovia, markkinoille saattavia ja myyviä yrityksiä. Suomessa on lisäksi voimassa uusi laki kosmeettisista valmisteista, jossa säädetään EU-asetuksen valvonnasta sekä kansallisista kielivaatimuksista.
(...)
EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteissä on lueteltu kosmeettisissa valmisteissa kielletyt tai rajoituksin sallitut aineet sekä sallitut väri- ja säilöntäaineet ja UV-suodattimet. Liitteitä päivitetään jatkuvasti."
Biosoliksen valmistaja tekee selonteossaan eron "sallittujen raaka-aineiden" (= asetuksen liitteessä VI listatut ainesosat) ja "luvallisten raaka-aineiden" ("authorized raw materials") välille. Heidän mukaansa riittää, kun ainesosan tehot pystytään riippumattoman laboratorion suorittamien virallisten testien kautta todistamaan. Tällöin olisi mahdollista käyttää kosmetiikkatuotteissa tietyssä funktiossa ainesosia, joita EU kuitenkaan ei virallisesti salli kyseisessä funktiossa. Eh...? Putosiko joku muukin jo kärryiltä? :P
Koska karanjaöljy on "authorized raw material" ja viralliset laboratoriotestit ovat osoittaneet sen UV-suojatason, sitä sisältävää tuotetta saa valmistajan mukaan markkinoida aurinkosuojatuotteena.
En epäile hetkeäkään etteikö karanjaöljyn pätevyys UV-suojana ole juuri sitä mitä valmistaja kertoo. Ei siis ole kysymys siitä, että minä tai Anja Nystén kyseenalaistaisimme Biosoliksen tuotteiden turvallisuuden. Keskustelun pointti on lainsäädännöllinen.
Anja Nystén välitti kysymyksen myös Teknokemian Yhdistykselle. Yhdistys toimii Suomessa asiantuntijatahona kosmetiikan turvallisuutta ja lainsäädäntöä koskevissa asioissa ja mm. ohjeistaa valmistajia ja maahantuojia kosmetiikka-asetuksen käytännön soveltamisessa. Heiltä siis luulisi saavan luotettavaa tietoa.
Teknokemian Yhdistyksen vastaus vahvisti oman aiemman käsitykseni; "UV-suojana saa käyttää ainoastaan kosmetiikka-asetuksen liitteen VI aineita."
Lisäksi (Nysténin saaman vastauksen mukaan);
"UVB ja UVA -suojat tulee olla mitattu tietyillä testeillä. Suojakerrointa ei saa laittaa pakkaukseen, jos kyseisiä testejä ei ole tehty. Suojakerroin ilmoitetaan sekä numerolla että sanallisesti (matala, keskitason, korkea tai erittäin korkea suoja) . Lisäksi UVA-logon käyttäminen vaatii, että komission suosituksen vaatimukset huomioidaan. Komission aurinkosuojasuositus on tosiaan suositus, mutta käytännössä tätä pitäisi noudattaa."
Jälkimmäiset kohdat Biosoliksen Oil Spray täyttää. Mutta ei ensimmäistä.
Mielenkiintoinen tuo viimeinen lause.... Kosmetiikka-asetus on lainsäädäntöä, mutta vapauttaako tuo pieni konditionaali valmistajat kuitenkin käytännössä säädösten ikeestä? "PitäISI noudattaa....." Mutta ei ole ehdotonta noudattaa?
Mikäli Proveran esittämä tieto pitää paikkansa, mitä minulla ei ole mitään syytä epäillä, vie se aika lailla merkityksen kaikilta Komission laatimilta tietyn funktion piirissä käytettävien ainesosien listoilta. Nysténin tavoin jään ihmettelemään, mitä virkaa UV-filtterilistoilla sitten ylipäänsä on.
Ja se ehkä kaikkein kiinnostavin ja itseäni eniten vaivaava kysymys; miksi moni muu kosmetiikkamerkki on lopettanut luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteiden valmistuksen EU:n säädöksiin vedoten, jos kerran on mahdollista valmistaa täysin hyväksyttyjä aurinkotuotteita Proveran esittämällä tavalla?
Jos se on mahdollista Proveralle, miksi se ei olisi mahdollista muille?
Rovaniemen Kansankadulta löytyi kemppari, jonka kohdalle ei voinut olla pysähtymättä.
Voin vain todeta, että todella harmi etten ollut kaupungissa kemikalion aukioloaikana. Jouduin tyytymään liikkeen ihailuun vain ulkopuolelta. Tarkkaan harkittu look vai 80-luvun jälkeen somistukseen kyllästynyt liikkeenomistaja? Sen osaa kenties joku rovaniemeläinen kertoa. :)
Joka tapauksessa; tämä kemikalio vie sinut aikamatkalle 80-luvulle.
Mitähän kaikkia aarteita myymälä kätkee sisäänsä... Oven läpi hahmotin ainakin edesmenneen Arcancilin myyntitelineen.
Kemikaliosta voi myös ostaa piipun. Kyllä, tämä on saman liikkeen ikkunasta.
Tähän on hyvä päättää: aurinkovoidemainos 30 vuoden takaa. Tsekkaa leidin tyylikäs lannevaate..!
Ei muuta kuin mukavaa sunnuntaita kaikille! :)
Sarjassamme vinkkejä, joita jaan muiden kuin itseni iloksi. Vinkin kohteena tänään kuivashampoo, joka puhdistaa ja jättää hiukset sileiksi ilman karheuden tai tahman tunnetta tai näkyvää jauhoisuutta.
Kuivashampoon diggailijat jakautuvat pääsääntöisesti kahteen ryhmään, joista toiset tykkäävät kuivashampoosta nimenomaan sen rakennetta tuovan ja tyveä kohottavan efektin ansiosta, ja toiset taas pelkästään puhdistavana, rasvaisen hiuspohjan pikaisesti fiksaavana apuna joka saa mielellään jättää itsestään hiuksiin niin vähän merkkejä kuin mahdollista. Näitä toiveita varten kuivashampoista kehitetäänkin erilaisia, valitettavasti pullonkylkiteksti ei aina täysin paljasta kummanlaisesta "kuiviksesta" on kyse.
Itse pidän kuivashampoista nimenomaan tuuheuttajina, ja haluan että se jättää tyveen karhean tunteen. (Ilman tätä karheuttahan ei tyvi edes kohoaisi.) Teille, jotka päinvastoin tykkäätte silottavista, pelkästään puhtaan ja raikkaan tunteen jättävistä kuivashampoista, vinkkasin aiemmin Goldwellin tosi hyvästä Dualsenses-kuivashampoosta.
Nyt löytyi edullisempi versio saman tyylisestä ja tuntuisesta tuotteesta. John Friedan Dry Shampoo on paljon halvempaa (myönnän etten tiedä tämän tarkkaa hintaa, mutta hinta on kuitenkin markettitasoa) kuin Goldwell Dualsenses, mutta hoitaa homman yhtä mallikkaasti. Tai sanotaan lähes yhtä hyvin, sillä Goldwell jättää hiukset vielä ehkä hitusen siloisemmiksi. Sain Friedan Dry Shampoon testiin blogin kautta.
Goldwellille ja Friedalle on yhteistä sekin, että hiukset eivät jää näkyvän ”jauhoisiksi”. Suihke on hyvin hienojakoista, ja vaikka tärkkelyspartikkelit tietysti ovat jonkun värisiä, ne eivät jää selkeästi näkyviin toisin kuin joissain tuotteissa (esim. supersuositut Batisten kuivashampoot jättävät minun hiuksiini erittäin selvän jauhokerroksen).
Friedalla saa siis nopeasti puhtaan näköisen ja sileän tukan ilman karhentavaa tai jauhoista vaikutusta. Tuoksu on mieto ja neutraali. Tärkkelyksenä tuotteessa on käytetty riisitärkkelystä, jota löytää usein juuri näistä ei-muotoilevista kuivashampoista.
Usein blogissa toistettu asia, mutta kerrataan taas jälleen (vaikka sitten uudemmille lukijoille), että perunatärkkelys ja silica puolestaan ovat niitä ainesosia, jotka tuovat kuivashampooseen karhentavan tunteen. Jos siis etsit enemmän muotoilevaa ja rakennetta tuovaa kuivashampoota, syynää incistä että se sisältää ”solanum tuberosum (potato) starch” ja/tai ”silica” –ainesosia. Riisi- ja maissitärkkelys taas jättävät vähemmän tahmeaa tunnetta hiukseen. Toki on vielä muitakin kuivashampoissa käytettyjä tärkkelyslaatuja, mutta nämä kolme sekä silica ovat yleisimmät.
* * Postaus on ajastettu, olen tällä viikolla vaeltamassa Kevolla * *
Arkistopostausten "Oudoimmat meikit" -sarjassa tänään lähinnä liikutusta (tai myötähäpeää, riippuen katsojasta :D) herättävä "Kultanaamio" uudelta vuodelta 2009.
On syynsä miksi minä en ole body paint -taiteilija tai maskeeraaja. :)
Postaus ilmestyi joulukuussa 2009:
Bare Mineralsin lopetettua puuterimaiset aurinkosuojansa olen yrittänyt löytää toisen merkin vastaavan tuotteen jota suositella.
Nyt sellainen on löytynyt; Jane Iredalen Powder-Me.
Sain näytekokoisen purkin Powder-Me'tä huhtikuisessa kauneusbloggaajien miitissä.
Normaalikokoisessa purkissa on tavaraa 17,5 g ja hintaa n. 70 euroa. Arvokkaasta tuotteesta on siis kyse. Grammahinta jää kuitenkin esimerkiksi BareMineralsin mineraalipohjan alle (ja sen valikoimasta poisjääneen SPF 30 -aurinkosuojan).
Rehellisyyden nimissä en itse mineraalituotteesta näin paljoa maksaisi. Sellaisiakin ihmisiä kuitenkin on, jotka maksavat (siitä kertoo jo vähintään Bare Mineralsin huima suosio Suomessa ;)), joten on mukavaa että löysin Iredalen myötä uuden suositeltavan. :) Ja onhan tuote tietysti erittäin riittoisa; 70 euroa yskäistyään saa purkin, jolla voi tupsutella nassuaan varmaan ainakin seuraavat 3-4 vuotta. (Säilyvyydeksi ilmoitetaan 12 kk purkin avaamisesta, mutta miten mineraalisuodatin voi "vanhentua"...? Kemialliset suojat laimenevat ajan myötä, mutta mitä mineraalipartikkelien heijastavuuskyvylle voisi tapahtua vuoden, kahden tai kolmenkaan aikana...?)
Powder-Me annostellaan siististi sienikorkin kautta. Purkin kannessa oleva peili helpottaa puuterin lisäämistä vaikka terassilla istuessa. :) Applikaattorin sienipään voi irrottaa ja pestä (purkin tyhjennyttyä sitä voi siis vaikka käyttää kätevänä matkapurkkina mineraalipohjalle).
Powder-Me'n suojakerroin on 30, ja se antaa suojan myös UVA-säteitä vastaan (PA++). (PA on aasialainen tapa ilmaista tuotteen suoja UVA-säteille asteikolla +, ++ ja +++). Puuteri lupaa hylkiä vettäkin 40 minuutin kosteusaltistuksen ajan. Sitä voi käyttää myös vartalolla.
Inci näyttää tältä:
mica, titanium dioxide, montmorillonite, boron nitride, aluminun hydroxide, pomegranate extract, pine bark extract (+ mineraaliväripigmentit).
Puuteria on saatavana kolmessa sävyssä; läpikuultava (jollaisen minä sain), Golden ja Tanned. Jane Iredalen jälleenmyyjät löydät täältä.
Miksi puuterimainen aurinkosuoja?
- Miellyttävä käyttää, pitää ihon mattaisena
- Fysikaalinen UV-suoja ei imeydy ja sopii herkällekin iholle
- Kevyt kantaa ja sopii reissuun mukaan käsimatkatavarallakin matkustaessa
* * *
Asia, joka pohdituttaa (ja kiitos, olen iloinen jos jolla kulla siellä ruudun toisella puolella on tästä tietoa):
- Tuoko titaanidioksidi todellakin yksinään ns. "broad spectrum" -suojan eli kattaa sekä UVA- että UVB-säteet? Näinhän sen täytyy olla, sillä esimerkiksi tota PA++ -merkkiä ei käsittääkseni ihan heppoisin perustein lätkäistä kosmetiikkapurkin kylkeen. Aasiassahan ollaan todella tarkkoja UV-suojasta.
- Mikäli näin on, että titaanidioksidi yksinään hoitaa sekä UVA- että UVB-säteet, miksi luonnonkosmetiikkamerkeille on niin haastavaa luoda aurinkosuojatuotteita? Jonkun uuden EU-säädöksen myötä (jonka mukaan esimerkiksi sinkkioksidia ei enää EU:ssa lueta viralliseksi aurinkosuoja-aineeksi) moni luonnonkosmetiikkamerkki luopui aurinkovoiteiden valmistamisesta, koska kokivat, että uusilla säännöillä riittävän suojaavan ja samalla luonnonkosmetiikan standardit täyttävän aurinkosuojatuotteen valmistus oli erittäin hankalaa ellei mahdotonta. Miksi näin?
* * Postaus on ajastettu, olen tällä viikolla vaeltamassa Kevolla * *
Lomaviikon arkistopostausten "Oudoimmat meikit" -teemalla tänään Tokio Hotel -yhtyeen levynkannesta tekemäni meikki.
Postaus toi ilmestyessään vuonna 2009 hurjan kävijävirran Tokio Hotelin fanisivuilta! ^_^ Hehheh.
Itse en siis ole yhtyeen fani enkä oikeastaan tiedä koko bändistä mitään. Levyn kannen humanoid-look vain inspiroi. :)
Kyllä voi olla karun näköinen...
Postaus ilmestyi lokakuussa 2009:
Lyhyt ja ytimekäs arvio Ella Bachén Pure Focus -peiteaineesta, jota olen käyttänyt viimeiset kaksi kuukautta.
Ei toiminut.
Olen saanut tuotteen maahantuojalta. Kyseessä on Ella Bachén Detox-linjaan kuuluva hoitava peitetuote, joka lupaa "häivyttää ja kuivattaa näpyt nopeasti ja tehokkaasti". Näin se ei kuitenkaan minun ihollani tehnyt.
Toisin kuin saman merkin Creme Intex No. 2 josta en luovu varmasti koskaan. <3
En saanut Pure Focus -tuotteen mukana sen ulkopakkausta, joten en voinut tutkia sen inciä. Olisi ollut mielenkiintoista verrata sitä Creme Intex-kakkoseen. Jotain vaikuttavaa ainesosaahan tuossa peiteaineessa on 19,3%, mutta mitä...?
Tylsää arvioida tuotetta ilman inci-listaa, pahoitteluni. Halusin kuitenkin kertoa kokemuksen tuotteesta, kun epäpuhtaalle iholle tarkoitettuja tuotteita ei blogissa kuitenkaan turhan usein nähdä ja tiedän että ne kiinnostavat lukijoita.
Putkilo muuten pursuttaa ainetta ulos itsekseen, piti sitä ylös- tai alaspäin. Aina kun tuubin avaa sieltä pulppuaa ulos ainetta. Menee hukkaan, kun kerralla sitä tarvitsee kuitenkin niin vähän.
Ei ole "The Kalavoiteen" eli Intex 2:n voittanutta. :)
Annoin Pure Focus -pikkusiskolle kahden kuukauden mahdollisuuden näyttää tehonsa, mutta sinä aikana se ei onnistunut nitistämään yhdenkään näpyn tulehdusta. "Kalavoide" sammuttaa tulehduksen yhdessä yössä.
Pure Focuksen etuna on tietysti se, että se on värinsä ja ohuen koostumuksensa vuoksi päiväkäyttöystävällinen. Aivan varmasti se jonkun iholla toimii niinkuin pitää eli kuivattaa näpyt ja nujertaa tulehduksen. (Kokemuksia lukijoilla?) Intex 2 on tehokas, mutta sitä ei rasvaisen koostumuksensa ja hajunsa vuoksi viitsi käyttää päivisin. Mutta ei ole tarvettakaan, kun se tekee työnsä niin hyvin öisin... ^_^
Tässä (huono) kuvasarja kertomaan jälleen Intexin ilosanomaa. :) Kohteena näppy, jota on hoidettu Pure Focuksella kolmen päivän ja yön ajan. Näppy ei näytä kuvassa miltään, eikä se nyt mikään kovin suuri ollutkaan, mutta kuitenkin selvästi koholla ihosta, punoittava (merkki tulehduksesta) ja hieman kipeä.
Kolmen vuorokauden käsittelyt Pure Focuksella eivät olleet tehneet sille mitään. Yhden yön käsittely Creme Intexillä johti alimman kuvan tulokseen. Aamulla näppy oli kuivunut ja kutistunut.
Pure Focuksen sävy on hyvä, eli saatan käyttää sitä jatkossakin peiteaineen ominaisuudessa päiväsaikaan jos kasvoilla on itsepintaisia näppyjä. Mutta yöllä luotan "Kalavoiteen" taikaan. :).
Lue myös: Se Mahtava Finnintappaja
** Postaus on ajastettu, olen tällä viikolla vaeltamassa Kevolla. * *
Halusin laittaa lomaviikolle taas pari "Arkistojen kätköistä" -postausta, eli nostaa muutaman kuriositeetin vanhojen postausten joukosta.
Tällä kertaa arkistopostausten teemana "Oudoimmat meikkini".
Nämä gyaru-tyyliset meikit saivat tyylin varsinaisilta harrastijalta vähemmän mairittelevaa palautetta... ^_^ Eikä toisaalta ihmekään. :D
Postaukset ovat heinäkuulta 2010:
