Nyt liikutaan klassikoiden klassikossa: kaikille tuttu Erittäin Hieno Suomalainen Shampoo. Vuodesta 1974.

Onko joukossamme joku, jonka kotona ei ole jossain vaiheessa elämää ollut EHS-pulloa? Etenkin sininen alkuperäinen pullo nivoutuu allekirjoittaneen mielessä suunnilleen yhtä itsestäänselväksi osaksi suomalaista kulttuuria kuin Sibelius ja kuikan huuto kesäisessä yössä. Tiesittekö muuten, että alkuperäisen shampoon suunnittelutyössä oli mukana Kirsti Paakkanen?

En ole käyttänyt shampoota sitten lapsuuden, mutta voin yhä muistaa sen ominaistuoksun. Ajatukset kulkevat mökille ja mökkisaunaan.

Erittäin Hieno Suomalainen Shampoo kehitettiin alunperin perheyhtiö Marttiselle, ja vuonna 1995 merkki siirtyi ruotsalaiselle Cederrothille. Kaikki Erittäin Hieno Suomalainen -perheen tuotteet ovat kuitenkin edelleen kotimaisia ja ne valmistetaan Heinävedellä.

Halusin EHS:n mukaan teemaviikolle juuri siksi, että se on mielessäni niin suomalaisista suomalaisin kosmetiikkatuote, enkä ole käyttänyt markettimerkkejä hiustenhoidossa todella moneen vuoteen. Nyt oli hyvä hetki testata, mitä halvimpien markettibrändien puolelle kuuluu.

EHS:n valikoima on tänä vuonna täydentynyt vehnänalkioöljyä ja omenauutetta sisältävällä Plus-linjalla. Tuotteet on tarkoitettu käsitellyille ja värjätyille hiuksille, ja ne ovat EHS-tuoteperheen hoitavin linja. Totta maar halusin testata juuri niitä.

EHS Shampoo Plus  2,90€ / 300 ml

Oikeasti hoitavan tuntuinen, pehmeästi vaahtoava shampoo. Pesevät ainesosat ovat tuttuja; SLES, cocamidopropyl betaine, cocamide MEA ja laureth-10. Hoitavuudesta vastaavat vehnänalkiööljy, pantenoli sekä sanahirviö guar hydroxypropyltrimonium chloride (kvatti).

EHS Plus -shampoo on niin hoitava, että se jättää tunteen, että hiukset likaantuvat nopeammin. Tosiasiassahan shampoo ei vaikuta hiusten rasvoittumisnopeuteen, vaan tunne nopeammasta likaantumisesta tulee siitä, että shampoo on niin hellävarainen ettei poista kaikkea likaa tai siitä, että sen sisältämiä hoitavia ainesosia jää hiuksen tyveen ja päänahkaan, aikaansaaden tunteen "liasta". Tai kummastakin. Hoitava shampoo jättää tyven myös usein vähemmän ilmavaksi kuin "normishampoo", koska hiukset ovat vähemmän sähköiset ja hoitavien ainesosien vuoksi raskaammat, mikä voi johtaa nopeamman likaantumisen kokemukseen.

Arvioni: ihanan tuntuinen shampoo jossa on erinomainen hinta-laatu-suhde. Jos etsit halpaa, hoitavaa shampoota huonokuntoisille hiuksille, kokeile tätä.

EHS Hoitoaine Plus  2,90€ / 300 ml

Hoitoaineen koostumus on hyvin lirua ja tässä yhteydessä voi taas käyttää ilmaisua: halvan tuntuista. Mutta kas - hiuksiin levittäessä aine paljastaa heti tehonsa; hiukset tuntuvat välittömästi liukkailta ja selvitetyiltä. Hassua; niin vetinen koostumus mutta niin tehokas selvityskyky. Myönnän että hämmästyin.

Annan hoitiksen vaikuttaa pari minuuttia niinkuin aina teen pikahoitisten kanssa ja hiukset ovat huuhdellessa oikein silkkiset ja hyvän tuntuiset. Hoitavuuden tuovat ensisijaisesti kvattiyhdisteet, pantenoli ja vehnänalkioöljy. Tuotteessa ei ole silikonia.

Ei voi muuta todeta kuin olipa yllätys - erinomainen hoitoaine ollakseen kolmen euron purkki! Ei nyt tietenkään hakkaa kaikkein parhaita kokeilemiani hoitoaineita, mutta erittäin hyvä kuitenkin. Koostumus on halpiksen tuntuinen enkä aisti tuotteessa EHS:n mainostamaa "ylellistä" tuoksua (minusta tuoksu on tuttua perusmarkettikamaa), mutta mitäs sillä on väliä kun aine hoitaa hommansa ja vielä pirun hyvin :) Kommenteissa on viime päivinä puhuttu pH-arvosta, ja tässä tuotteessa pH on 4. Hyvin hapan siis, ja hapan koostumus edesauttaa suomujen (:D) pysymistä supussa.

EHS Tehohoito Plus 2,90€ / 150 ml

Välitön huomio: tässä tehohoidossa on paljon ohuempi koostumus kuin tehohoitavissa naamiotuotteissa yleensä, ei tietoakaan ylellisestä kermaisuudesta. Verrattuna juuri testaamiini naamioihin, EHS-tehohoito on jopa litkua. Sen koostumus vastaa itse asiassa normihoitoaineen paksuutta. (Ja EHS:n normihoitoaine taas on normaalia paljon vetisempi.)

Vaikuttavina aineina on samoja kuin hoitoaineessa, lisänä kauraöljyä ja yksi silikoniyhdiste. Jännää kyllä, tehohoito tuntuu hoitoainetta vähemmän silottavalta. Se kyllä selvittää ihan kiitettävästi ja hiukset jäävät kuivuttuaan pehmeiksi, mutta ei tunnu kaiken kaikkiaan yhtä hoitavalta kuin sarjan hoitoaine. Huuhdellessa hiukset ovat vain perusselvät vailla extraliukkautta ja sitä kuuluisaa silkkisyyttä. Hiukset myös jäävät aika sähköisiksi.

Tein myös sellaisen havainnon, että hiuksista puuttuu se jämäkkyys, jonka esimerkiksi Simin, Balmainin ja Rahuan naamiot jättivät. Hiukset ovat ihan kivan tuntuiset, mutta jos EHS Plus-linjasta pitäisi käyttää vain yhtä hoitoainetta, ottaisin ennemminkin pikahoitoaineen.

Kokonaisuutena Erittäin Hieno Suomalainen Plus-linja oli erittäin myönteinen kokemus. Esimerkiksi verrattuna Garnierin Marvellous Nectar -sarjaan, joka myös on ollut minulla testissä, pidän EHS:stä paljon enemmän.

Millaisia kokemuksia teillä on markettien halvimmista hiustenhoitosarjoista?

Nyt sitten vihdoin naamiovertailua. Testasin neljää hiusten tehohoitoa kahden kuukauden ajan. Tuotteista kaksi on kampaamossa myytäviä merkkejä, yksi "markettimerkki" ja yksi luonnonkosmetiikkaa. Toinen kampaamotuotteista on vain kampaamon omissa hoidoissa käytettävä tehohoito.

Testatuista halvimman ja kalleimman ero litrahinnassa on peräti 321 euroa.

Testatut: Garnier Respons Marvellous Nectar Mask, Rahua Omega 9 Mask, Sim Sensitive Intensive Moisture Mask ja Balmain Repair Mask. Kaikki blogin kautta saatuja.

Yleisesti testin aikana havaittua: kaikkien naamioiden vaikutus parani merkittävästi kun aineen kampasi tukkaan pelkän hieromisen sijaan. Olen itse aina ollut huono kampaamaan hoitoaineita hiuksiin, sillä koen kosteiden hiusten harjaamisen vastenmielisenä. Märkänä kampaaminenhan on hiuksille kuluttavampaa kuin kuivana harjaaminen.  Oma hiuslaatuni ei märkäkampausta kaipaa selvityksen kannalta, sillä se on pesun ja hoidon jälkeen joka tapauksessa takuton.

Hoitoaineen kampaaminen levittää sen kuitenkin kiistatta tasaisemmin hiuksiin, ja eron huomaa selvästi. Tangle Teezerillä kammatessa hiukset eivät veny niin mahdottomasti eikä toimenpide ole niin ikävän tuntuinen. Suositankin ehdottomasti kamman käyttöä hiusnaamioita levittäessä niin tuotteista saa paljon enemmän irti.

Halusin testata naamiot ilman mitään apukikkoja enkä lisännyt yhteenkään öljyjä, enkä myöskään laittanut hiuksiin latvaseerumia hoidon jälkeen jotta pystyisin arvioimaan naamion itsensä jättämän pehmeys- ja sileystason. Naamiot olivat suoritusteholtaan yllättävän tasaisia erilaisista resepteistä ja hintatasosta huolimatta. Mikään testatuista ei erottunut joukosta selkeästi ylivertaisena, mutta yksi jätti hiukset hieman muita siloisemmiksi ja ennen kaikkea vähiten sähköisiksi.

Balmain Repair Mask

Tuotekuvaus: "Ravitseva hiusnaamio korjaa vahingoittuneita ja käsittelyn rasittamia hiuksia intensiivisesti palauttaen niiden elinvoiman. Hiuksista tulee pehmeät, kiiltävät ja helposti käsiteltävät."

Vaikutusaikasuositus: 5-10 minuuttia.

Hinta: 27 € / 200 ml

Balmain-maskin koostumus on perusnaamiomainen; kermainen ja paksu. Annostelen aineen lusikalla, kuten kaikki purkkiin pakatut naamiot. Tuntuma hiuksissa on aika tavanomainen, ei tavallista liukkaampi tai erityisen ylellisen tuntuinen. Selvittää kiitettävästi. Parfymoitu tuoksu on mukava ja siitä tulee välittömästi mieleen kotimaisen Simin Argan Care -sarja.

Jättää hiukset huuhtelun jälkeen aika tavallisen hoidetun tuntuisiksi, sellainen "ihan ok" fiilis. Ei mitään keskivertoa suurempaa elämystä. Sähköisyyttä naamio ei onnistu poistamaan kovinkaan tehokkaasti, hiukset lentelevät ja rätisevät. Pakko laittaa Anti-Static-suihketta perään.

Koska olen kasviöljyjen ystävä, Balmain-naamion ainesosalista saa minulta kuitenkin kiitosta vaikuttaen omaan silmääni parhaimmalta kolmen ei-luonnonkosmetiikan edustajan joukossa. Merkkasin inciin punaisella omia lemppariainesosiani ja sinisellä yleisesti tehokkaasti hoitavia  ainesosia (silottavia, pehmentäviä, selvittäviä ja sähköisyyttä poistavia).

inci: aqua, cetearyl alcohol, shea butter, argan oil, quaternium-91, betaine, olus, silk amino acids, tocopheryl acetate, panthenol, cetrimonium methosulfate, hydrolyzed vegetable protein pg-propyl silanetriol, cetrimonium chloride, ceteareth-20, phenoxyethanol, ethylhexylglycerin, ethylhexyl methoxycinnamate, parfum, citric acid.

Kuriositeetti: Tuoksu ei ole ainoa linkki Balmain-maskin ja Simin Argan Care -linjan välillä. Simin Argan Healing Smoothie -naamiossa on sattumalta tismalleen samat ainesosat sillä erolla, että muutama ainesosa on vaihtanut paikkaa ;) 

Sim Sensitive DS Intensive Moisture Mask

Tuotekuvaus: "Intensiivisesti kosteuttava ja tehokas hoitonaamio vaurioituneille hiuksille. Optimaalisen kosteustasapainon ansiosta hoitonaamio vaikuttaa hiusta vahvistavasti ja saa hiukset näyttämään terveemmiltä. Suojaa lämmöltä ja lisää hiusten käsiteltävyyttä, selvittää ja pehmentää jättäen hiuksiin silkkisen tunnun."

Hajusteeton.

Vaikutusaikasuositus: 5-15 minuuttia.

Tuotteelle ei ole kuluttajaohjehintaa. Sitä myydään vain litran pöniköissä salonkikäyttöön, mutta totta kai kampaamot voivat itse hinnoitella tuotteen mikäli haluavat myydä sitä myös asiakkaille mukaan kotiin.

Todella paksua ja tiheää ainetta, ei pienintäkään vaaraa että valuisi hiuksista. Tuntuu hiuksiin levittäessä parhaalta testineliköstä; liukkaalta ja silottavalta. Hoitotulos ilman kampaamista on perusluokkaa, hiukset ovat huuhdellessa siloiset ja "jämäkät". Kun tuotteen kampaa hiuksiin, tulos paranee monta astetta tuoden silkkisen sileän fiiliksen. Hiuksista tulee sellaiset, joita äitini kutsui lapsuudessani "liinatukaksi": kauttaaltaan niin sileät että vain lipsuvat sormien läpi. Hiukset eivät myöskään jää yhtään sähköisiksi. Todella hyvä hoitoaine.

Intensive Moisture Maskissa ei ole kasviöljyjä, mutta sitäkin enemmän kationisia tensidejä ja polymeereja jotka huolehtivat hiuksen silotuksesta ja pehmennyksestä. Tosin osa näistäkin voi olla luonnollisista raaka-aineista johdettuja.

inci: aqua, cetearyl alcohol, stearamidopropyl dimethylamine, amodimethicone/morpholinomethyl silsesquioxane copolymer, cetrimonium methosulfate, quaternium-91, betaine, sorbitol, panthenol, dimethylpabamidopropyl laurdimonium tosylate, ethylhexyl methoxycinnamate, trideceth-5, glycerin, hydroxyethylcellulose, methoxy peg/ppg-7/3 aminopropyl dimethicone, phenoxyethanol, ethylhexylglycerin, lactic acid.

Garnier Respons Marvellous Nectar Mask

Tuotekuvaus: "argan- ja kamelliaöljyä sisältävä koostumus hoitaa kuivia ja kiillottomia hiuksia. Antaa hiuksille kiiltoa, joustavuutta ja pehmeyttä."

Suositusvaikutusaika: 3-5 minuuttia.

Hinta: 300 ml 3,95€.

Koostumukseltaan todella paksu ja jämäkkä, tuoksu kevyesti parfymoitu, tyypillinen "markettituotetuoksu". Hoitotehoiltaan keskinkertainen, hiukset eivät ole mitenkään merkittävän silkkiset ja jäävät kuivuttuaan vähän muovisen tuntuisiksi, eivät ole pehmeät ja taipuisat niinkuin parhaiden hoitoaineiden jäljiltä. Hiukset ovat myös varsin sähköiset. Teho on hiuksissani lähinnä selvittävä mutta ei pehmentävä ja silottava. Kaiken kaikkiaan Marvellous Nectaria sopii kuvaamaan sana: "perus".

Kampaaminen paransi hoitoaineen tehoa mutta ei onnistunut nostamaan kokemusta keskiverron yläpuolelle.

Vaikka marketti- ja kampaamotuotteen inceissä ei aina pysty näkemään selvää eroa laadun suhteen, tällä kertaa vertailun ainoa markettinaamio sisältää selvästi vähemmän hoitavia ainesosia. Mukana on sinänsä erinomaisia argan- ja kamelliaöljyjä, mutta niitä on tuotteessa alle prosentti (--> sijaitsevat luettelossa fenoksietanolin alapuolella, ja fenoksietanolia saa käyttää kosmetiikassa korkeintaan 1% pitoisuutena). Tämänkin naamion pehmentävä teho paranisi epäilemättä helposti lisäämällä siihen kunnolla kasviöljyjä, vaikkapa puhdasta arganöljyä.

inci: aqua, cetearyl alcohol, quaternium-87, paraffinum liquidum, behentrimonium chloride, cetyl esters, glycerin, ci 19140/yellow 5, ci 14700/red 4, hydroxyethylcellulose, phenoxyethanol, argan oil, camellia oil, limonene, linalool, benzyl alcohol, propylene glycol, isopropyl alcohol, caprylyl glycol, geraniol, citronellol, citric acid, hexyl cinnamal, parfum.

(Ainesosat kuten cetyl esters ja caprylyl glycol pehmentävät nekin hiusta mutta merkkasin värillä ne ainesosat joilla on hoitavuuden kannalta eniten merkitystä.)

Rahua Omega 9 Mask

Tuotekuvaus: "korjaava ja ravitseva naamio kuiville ja käsitellyille hiuksille. Sisältää rahuaöljyä, jossa on runsaasti omega 9 -rasvahappoa. Pienen molekyylirakenteensa ansiosta rahuaöljy ja sen sisältämät rasvahapot pääsevät vaikuttamaan syvälle hiuksiin."

Suositusvaikutusaika: 10-15 minuuttia.

Hinta: 200 ml / 59,90 €

Hinnaltaan kunnioitettavan arvokas naamio, haastaa litrahinnallaan kampaamoiden kalleimmatkin merkit. Hinnassa ei juurikaan ole mitään "Suomi-lisää" - tuote maksaa kotimaassaan Yhdysvalloissakin 58 dollaria. Jos Patyka on ihonhoitotuotteissa "luonnonkosmetiikan Chanel", on Rahua sitten luonnonkosmetiikan Alterna. Tai mitä näitä eksklusiivisempia hiustuotesarjoja onkaan.

Rahua on newyorkilaisen kampaajan Fabian Lliguimin kehittämä ylellinen ja luonnonmukainen sarja. Rahua-tuotteet ovat 100-prosenttisesti luonnonmukaisia ja vegaanisia. Luomuainesosat USDA-sertifioituja. Rahuan tuotteista on tulossa blogissa kattavampi esittely myöhemmin.

Naamiossa on ihanan kermainen koostumus, se tuntuu liukkaalta ja kieltämättä ylelliseltä hiuksiin levittäessä. Tuoksussa on pirteää ja yllättävää eukalyptusta. Ensimmäisellä kerralla pidin naamiota 15 minuuttia enkä kammannut sitä hiuksiin. Huuhdellessa tuntui, kuin naamio olisi kadonnut hiuksista johonkin, hiuksissa ei tuntunut yhtään liukkautta tai silkkisyyttä. Olivat vain ns. perusselvät, ja kuivuttuaan jopa vähän karheat.

Toisella kerralla pidin naamiota 30 minuuttia ja kampasin sen hiuksiin. Tuntuma huuhdellessa oli tällä kertaa aivan erilainen: hiukset tuntuivat liukkaammilta ja kaikenkaikkiaan hoidetummilta. Eivät ihan yhtä silkkisiltä kuin parhailla käyttämilläni luonnonkosmetiikan hoitoaineilla, mutta paljon paremmilta kuin ensimmäisellä kerralla. Kuivuttuaan hiukset olivat pehmeät ja todella sileät.

Rahua-naamion incissä on nähtävissä kasvipohjaisista raaka-aineista johdettuja kvatteja. Tapa, jolla näitä ainesosia käsitellään kemiallisesti, estää niitä sisältävän tuotteen sertifioinnin vaikka luonnollista alkuperää ovatkin. Esimerkiksi behentrimonium methosulfate, yksi yleisimmistä kvateista, voidaan valmistaa rapsiöljystä.

inci: aqua, sunflower seed oil, canola oil, behentrimonium methosulfate, glyceryl stearate, glycerin, oenocarpus bataua (ungurahua) oil, stearalkonium chloride, shea butter, hydrolyzed quinoa, glycine, lavender oil, eucalyptus leaf oil, panthenol, potassium sorbate.

(Arkistokuva, ei liity naamiokokeiluun)

Yhteenveto:

Naamioista paras oli Sim Sensitiven DS Intensive Moisture Mask, toiseksi parhaana pidin Rahuan Omega 9 -naamiota joka tekee hiuksista melkein yhtä pehmeät mutta jättää ne sähköisemmiksi (ja ilman kampaustoimenpidettä karheammiksi). Rahua oli myös kokonaiskokemuksena miellyttävin persoonallisine eukalyptustuoksuineen ja tyylikkäine valkokultaisine pakkauksineen.

Jumboksi jäi Garnierin Marvellous Nectar, jonka rankkaisin ihan perushoitikseksi. Sillä erolla, että tuntuu paksun koostumuksensa ansiosta miellyttävämmältä käyttää kuin lirut pikahoitoaineet.

Mikään naamioista ei ollut huono, mutta yksikään ei myöskään aiheuttanut valtavia "Tää on parhautta" -kokemuksia.

Ja sitten se olennaisin: tokenivatko hiukseni rapean kuivasta, venyvästä tilastaan? Hiushan ei voi elpyä, mutta kosmetiikka voi parantaa hiuksen rakenteellisia ominaisuuksia vahvistamalla ja pehmentämällä hiusta ja tuomalla kiiltoa. Hiusteni märkävenyvyys (eli purkkamaisuus) väheni naamiokuurin aikana merkittävästi, eivätkä ne enää ole hamppukuivat. Kiiltoa naamiot eivät onnistuneet hiuksiini tuomaan. Se lienee vaikeaa, kun hiuslaatu on luonnostaan himmeä, niinkuin luonnonkiharat ja -taipuisat hiukset useimmiten ovat.

Käytättekö te hiusnaamioita tai muita hiusten tehohoitoja kuten öljyjä? Oletteko kokeneet saavanne naamioilla selkeää eroa pikahoitiksiin verrattuna?

Kuten kerroin, olen ollut hiusten tehohoitokuurilla Kreikasta paluusta lähtien.

Hiuslaatuni on luonnostaan kuiva ja suhteellisen kiilloton, mutta aika ajoin tukka kuivuu oikein erityisen rapeaksi hampuksi, etenkin pidemmillä matkoilla jolloin en hoida kutreja normaalin, hyvin öljypitoisen rutiinini mukaan.

Tätä ei muuten voi sanoa tarpeeksi usein: öljyt ovat yksi tehokkaimmista ja kiistatta helpoimmista tavoista buustata hiusten hoitoa.

Helppoa siksi, että kuka tahansa voi ostaa kasviöljyjä ja lisätä niitä hiustenhoitoaineisiinsa; joko hiustuotemerkkien omia valmiita öljycocktaileja tai puhtaita yhden kasvin öljyjä (erityisen hyviä ovat kookos, monoï ja avokado). Muita tehoaineita kuten keratiiniyhdisteitä ei ihan tavallisten kauppojen hyllyiltä saa.

Kotioloissa sekoitan aina öljyjä hoitoaineisiini, mikä pitää hiukseni niin pehmeinä ja taipuisina ettei naamioille tai muille tehohoitokuureille tunnu arjessa olevan juuri tarvetta. Mutta reissussa en kanniskele öljyjä mukana. Tämä yhdistettynä auringonporotukseen ja meriveteen johtaa hiusten varsin rapsakkaan kuntoon. Sen lisäksi ne vielä venyivät kuin purkka.

Hiukset kriisiytyneenä (kesän Sveitsin reissun tahmakauhutkin vielä tuoreessa muistissa) päätin laittaa tukan hoitokuurille. Käyttäisin seuraavat kaksi kuukautta pelkkiä hiusnaamioita tavallisen hoitoaineen sijaan.

Kuurin aluksi päätin selvittää, mitä eroa naamiolla ja pikahoitoaineella konkreettisesti on.

Kuluttajalle eron on yleensä tämä: naamio on paksumpaa ja sitä pidetään hiuksissa pidempään, ja sitä mainostetaan tietenkin hoitavampana kuin perushoitoainetta. Mutta voiko laadukkaalla pikahoitoaineella saada samoja hoitotuloksia, jos sitä pitää päässä yhtä pitkään kuin naamiota?

Käännyin asiantuntijakontaktini, Sim Sensitiven kemisti Vesa Rämön puoleen.

Mitä eroa on hiusnaamiolla ja hoitoaineella?

Rämö vastaa diplomaattisesti, että erojen määrä on varmasti kiinni valmistajasta (mikä tietenkin pitää paikkansa), mutta yleisesti ottaen naamioissa on enemmän hoitavia aineita. Naamion koostumus on tavallista hoitoainetta paksumpaa, jotta se pysyy paremmin hiuksissa valumatta aineen vaikutuksen ajan – ja paksun kermainen koostumus tuo tietenkin myös laatuvaikutelmaa.

Paksuus tehdään useimmiten emulgaattoreilla (rasva-alkoholeilla), eikä se vaikuta juurikaan itse hoitotulokseen. Paksu koostumus ei siis itsessään kerro hoitavammista ainesosista, mutta sillä on tärkeä funktionaalinen rooli. En ollut ennen tullut ajatelleeksikaan, että totta kai paksu hoitoaine pysyy hiuksissa paremmin ja pääsee näin ollen myös vaikuttamaan tehokkaammin kuin hiuksista valuva vetisempi koostumus.

Entä voiko tavallinen hoitis olla yhtä hoitava kuin naamio? Olettaen, että siinä on laadukkaat ainesosat.

Rämö vastaa, että hyvällä hoitoaineella saa varmasti aika hyviä tuloksia kunhan käyttää hoitoainetta reippaasti, antaa sen vaikuttaa riittävän kauan ja päässä on myös pyyhe ehkäisemässä kuivumista. Hän kuitenkin lisää ettei lähtisi sanomaan, että pikahoitoaineella saadaan hiusmaskia vastaava tulos.

(Ymmärrän, ettei hiustuotevalmistaja voi tietenkään ottaa puolueettomasti kantaa tällaiseen asiaan.)

Mikroskooppia en omista enkä ole hiusteni kuntoa voinut millään tieteellisellä kojeistolla tutkia, mutta omat empiiriset havaintoni tukisivat sitä, että laadukas pikahoitoaine etenkin hyvillä öljyillä buustattuna ja pitkällä vaikutusajalla tekee hiuksistani yhtä hyvän tuntuiset kuin hiusnaamio. :) Ja pyyheturbaani estää valumisen.

Minua kiinnosti vielä tietää (ja juuri tämä on minusta aivan erityisen mielenkiintoista), mitkä ovat niitä ainesosia, joiden hiuksille tuoma hyöty kasvaa nimenomaan pitkällä vaikutusajalla. Pikahoitoaineethan toimivat eri periaatteella, ne kykenevät silottamaan hiuksen hetkessä, eikä ymmärrykseni mukaan esimerkiksi silikonin silottava vaikutus parane sen kummemmin vaikka muhittaisit sitä päässä kaksi tuntia. Naamioiden formuloinnissa oletettavasti siis suositaan ainesosia, joista on hiuksille enemmän hyötyä kun niiden antaa vaikuttaa pitkään.

Vesa Rämö kertoo, että vastakkaisiin sähkövarauksiin perustuvat hoitavat aineet (kationinen (+) hoitava aine kuten kvatti joka tarttuu anioniseen (-) hiukseen) eivät tarvitse pitkää kontaktiaikaa. Ja kvatithan ovat niitä silottavia ja sähköisyyttä poistavia ainesosia.

Tässä pieni esimerkkilistaus kationisista hoitavista aineista dermatologian professori Marie Lodénin kirjasta (teksti ruotsiksi mutta oikeanpuoleiset inci-nimet ovat kansainvälisiä):

(Off topic - Lodénhan tunnetaan myös Idun Minerals -sarjan kehittäjänä ;)

Rämö: "Pidempi kontaktiaika auttaa lähinnä paikkaavien, korjaavien ja kosteuttavien ainesosien kuten öljyjen ja aminohappojen imeytymistä hiukseen. Riippuen näiden aineiden molekyylikoosta ne voivat imeytyä ainakin osittain myös hiuksen sisälle eli jäädä suomujen alle niiden sulkeutuessa hoitoaineen vaikutusaikana."

HEI – SUOMUT! Palataan niihin ihan kohta.

Ja öljyt ;) They are the good stuff.

Rämö jatkaa, että tarkempaa minimiaikaa ainesosien vaikutukselle on mahdoton arvuutella koska se riippuu aina olosuhteista eli käytetystä shampoosta, hiusten kosteudesta, hiusten kunnosta, veden laadusta, hoitavien ainesosien määrästä jne. Tämän vuoksi valmistajat antavat tuotteille tietyn aikavälin (ohjeessa voi lukea esim. 5-15 minuuttia) josta kuluttaja voi testata itselleen sopivan vaikutusajan.

Silikoneista Rämö toteaa, että on vaikea sanoa tämän laajan raaka-aineryhmän kohdalla yhtä absoluuttista totuutta, koska silikoneja on niin monia eri laatuja. ”Mikäli ne ovat varauksetonta eli inerttiä laatua, niin kemistin logiikalla sanoisin, että sama logiikka toimii niiden kanssa kuin öljyilläkin.”

Sannin maallikkotulkinta: tietyt silikoniyhdisteet saattavat nekin hyötyä pitkästä vaikutusajasta. Tässä taas nähdään, kuinka maallikkojen ei kannata yrittää ymmärtää silikoniyhdisteitä. Kovasti me haluaisimme leimata ne tietynlaisiksi ja tehdä yleistäviä tulkintoja, ja onhan niillä tiettyjä ilmeisiä funktioita kosmetiikassa jotka taviskin tajuaa primeria kämmenelle hieroessa tai latvaseerumia annostellessa. Mutta silikonien maailma on niin paljon laajempi kuin tutut dimethiconet ja cyclopentasiloxanet. Joiden niidenkin alla on satoja erilaisia, kuten hiljattain opimme.

Rämö nostaa esiin erityisryhmän naamioita, joilla hoidetaan hiusten lisäksi myös päänahkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivaa ja hilseilevää päänahkaa hoitavat tuotteet. ”Tässä ihokontaktissa vaikutusajalla on paljonkin merkitystä halutun efektin saavuttamisessa.”

*

Sitten vielä muutama sana kuuluisista suomuista.

En malta olla palaamatta parin vuoden takaiseen hiussuomukeskusteluun, nyt kun kaksi kemistiä on jälleen vahvistanut suomurakenteen olemassaolon.

Kuka muistaa tämän kiihkeäksikin käyneen, varsin kummallisen keskustelun blogissani? Olen vieläkin ymmälläni, että jollekulle on niin tärkeää tarttua siihen, millä nimellä hiuksen pinnan suomumaista rakennetta kutsutaan. Koko juttu oli lopulta mielestäni ihan älytöntä semanttista vääntöä :D Ja toinen tunteita nostattava asia on sitten näiden suomujen käytös - nousevatko niiden reunat hiuksen pinnasta vai ei, ja voiko niitä "sulkea" millään kosmetiikan kemikaaleilla.

Juttu meni niin, että sain muuan lukijalta sähköpostia, jossa tämä pyysi minua lopettamaan hiussuomuista puhumisen hiusjuttujeni yhteydessä, koska ”ei ole mitään hiussuomuja” ja tällaisen palturin puhuminen verotti uskottavuuttani. Olin hämmästynyt. Termi 'hiussuomu' on yleinen ja edelleen alan oppilaitoksissakin käytetty, ja kaikkihan meistä ovat nähneet mikroskooppikuvia hiuksen pinnasta. Kuvissa on selvästi havaittavissa suomumainen pintarakenne ja solureunoja jotka ovat vaurioituneen hiuksen pinnassa kohollaan. Se, millä nimellä näitä "reunoja" kutsuu, suomut tai biologisesti korrektisti suomusolut, on minusta ihan epäolennaista ja asiasta närkästyminen aikamoista tarttumista lillukanvarsiin.

Kuva: How To Make Your Hair Grow Faster

Suomessa on kuitenkin ainakin yksi hiusalan opettaja, joka kylvää oppia suomuttomista hiuksista ja siitä, ettei hiuksen pinnassa ole mitään mikä voisi avautua ja sulkeutua. (Minulle sähköpostia lähettänyt lukija on hänen oppilaitaan.)

Opettajan (joka osallistui myös blogini keskusteluun omalla nimellään) mielestä puheet avautuvista ja sulkeutuvista suomuista ovat vain hiustuotevalmistajien keksimää markkinointipuhetta, jolla saadaan kuluttajat uskomaan että hoitoaineella voidaan sulkea jotain hiuksen pinnassa.

Mainitsin Vesa Rämölle keskustelusta.

”Kyllä hiuksen pintarakenne on niin moneen otteeseen kuvattu erilaisin mikroskoopein, ettei sen rakenteen kyseenalaistamiseen ole ollut koskaan aihetta ainakaan minulla”, oli Rämön kommentti.

”Emäksisempi pH luonnollisesti turvottaa eli ’avaa’ hiusta ja happamampi ’sulkee’, termien käyttö tällä alalla on arkea enkä näe syytä niiden kyseenalaistamiseen”.

Samoilla linjoilla oli myös Lifehairin Alex Westerberg.

Kuva: Alkaline Water Plus

Tuntuu hullulta, että joku haluaa niin kiihkeästi nousta barrikadeille suomuista puhumista vastaan ja takertuu niiden käytökseen liittyvään sanastoon. Open, raise, close, swell, kohota, avautua, sulkeutua, painua kiinni...

Mitä väliä sillä on, millä ilmaisuilla hiuksen pinnassa olevien repaleisten solureunojen kohoilemisesta puhutaan, kun lopputulema kuitenkin on, että pinta silottuu hoitoaineen vaikutuksesta, ja jää karheammaksi ilman hoitoainetta? Eikös niin? :) Tunteehan jokainen hiuksen käyttäytymisen jo sormissaan, ei siihen sanoja tarvita. Huonokuntoinen hius on karhea ja kiilloton, terve ja/tai hoitoaineella hoidettu (eli pinnoitettu) on sileä ja heijastaa valoa. Hiuksen sileys ja kiiltävyys on yhtä kuin litteät, "kiinni" olevat suomusolujen reunat.

Eivät hiustuotevalmistajat ole taikoneet hiuksiamme pörröisiksi, takkuisiksi ja sähköisiksi saadakseen myytyä hoitoaineita – hiuksissa on kyseisiä ominaisuuksia ihan luonnostaan. Tai kemiallisten käsittelyjen ja hiustenmuotoilun seurauksena. ;)

* * Hiusnaamiovertailu vuorossa blogissa viikonloppuna * *

Tämä lähtee nyt suihkuun silottelemaan hiuksiaan :D

Viime viikolla ryhmä Karkkipäivän lukijoita pääsi vierailemaan kotimaisen Lifehairin kosmetiikkatehtaalla Ylöjärvellä.

Kierros oli ainakin allekirjoittaneen tehdasvisiittikokemuksella mitä kiinnostavin, ja saimmepa havainnollistavan esityksen shampoon koostumuksen muokkauksestakin. Kaikista kosmetiikan tuotantolaitosvierailuistani voi lukea tämän tägin alta.

Vierailua vetäneet Lifehairin toimitusjohtaja Ilpo Laurila ja kosmetiikkakemisti Alex Westerberg saivat kierroksen aikana niin runsaasti kysymyksiä, että tehtaalla olisi voitu viettää vaikka koko ilta. :) Onneksi hyväntuulisilla miehillä riitti intoa ja kärsivällisyyttä vastailla tiedonjanoisten ja kosmetiikannälkäisten vierailijoiden kysymyksiin.

Lifehair on vuonna 1993 perustettu yritys, joka kehittää ja valmistaa hygienia- ja puhdistustuotteita niin oman talon merkkien alla kuin private label –periaatteella. Lifehair markkinoi tuotteita Lh-Beauty nimellä, ja brändeihin lukeutuvat mm. Lacto Line, Bio Rich ja Oliivi.

Ilpo Laurila

Lifehairin tuotteissa ei käytetä eläinperäisiä ainesosia eikä tuotteita tai niiden ainesosia ole koskaan testattu eläimillä yrityksen perustamisesta saakka (eli jo ennen EU:ssa vuonna 2013 täysimittaisena voimaan astunutta kosmetiikan eläinkokeet kieltänyttä direktiiviä). Tunnustuksena tästä, yrityksellä on ainoana kotimaisena kosmetiikka-alan yrityksenä oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny –merkkiä.

Lifehairin omien brändien valikoima ei ole kovinkaan laaja, ja ne profiloituvat niin imagoltaan, hintaluokaltaan kuin ainesosiltaan ns. koko perheen peruskosmetiikaksi. Ne valmistetaan yhdistelmästä synteettisiä sekä kasvipohjaisia ainesosia, niin kuin valtaosa markkinoiden kosmetiikkatuotteista. Hintataso on erittäin edullinen, shampoot, hoitoaineet ja kasvovoiteet maksavat keskimäärin 3-5 euroa. Kallein tuote on Bio Rich -sarjan seerumi, joka maksaa 39 euroa.

Yllätykseni olikin suuri, kun tehtaalla saimme kuulla, että yritys valmistaa myös luonnonkosmetiikkaa. Toistaiseksi vain private labelin puolella, mutta ensi keväänä on tarkoitus lanseerata myös talon oma luontaistuotesarja uudella tuotemerkillä.

Private label –tuotanto on sitä, että yritys valmistaa tuotteita toisille merkeille tai tahoille. Hyvä esimerkki private label –tuotannosta ovat vaikkapa hotellien ”anonyymit” hygieniatuotteet. Tai Karkkipäivän lukijoille tuttuna esimerkkinä ruotsalainen Estelle & Thild, jolla ei ole omaa tehdasta vaan merkki valmistuttaa tuotteensa Ruotsin ulkopuolella private label –tehtaissa (ei kuitenkaan Lifehairilla ;)).

Lifehairin tuotanto kattaa siis kaiken kaikkiaan huomattavasti laajemman skaalan kosmetiikkatuotteita kuin miltä ulos päin näyttää. Talossa on huima osaaminen, ja kemisti Alex Westerberg on yksi Suomen harvoja varsinaisen kosmetiikkakemistin tutkinnon suorittaneita kemistejä. Koska nimenomaan kosmetiikkakemistejä ei kouluteta Suomessa, ei heitä ole maassamme kuin kourallinen. Westerberg on suorittanut alan opintonsa Englannissa, ja opettaa kosmetiikan kemiaa myös Laureassa.

Yksi vähän erilainen esimerkki Lifehairin tuotannosta on muuten vankilashampoo. :) Suomen vankiloissa käytetty shampoo valmistetaan Lifehairilla. Vankien käyttämään shampooseen ja sen pakkaustapaan liittyy monia tarkasti säädettyjä seikkoja, pullo esimerkiksi on tietysti täysin läpinäkyvä, samoin shampoo itsessään. En voinut olla vitsailematta shampoon mahdollisista nimistä ja logoista, näin heti sieluni silmin kalterilogoisen pullon ja tekstin, "Sulphate... FREE!" Pahoittelen huonoa huumoriani.

Alex Westerberg

Tehtaan tuotantotiloissa ei tuttuun tapaan saanut kuvata, mutta sain ottaa kuvan shampoodemonstraatiosta. Westerberg näytti meille, kuinka shampoon koostumus tihennetään ruokasuolalla. Valtaosassa shampoita on tosiaan ihan tavallista ruokasuolaa ainesosana.

Sain myös vihdoin selityksen sille, miksi luonnonkosmetiikan shampoot ovat niin liruja. Yksinkertaistan tähän pitkän ja seikkaperäisen kemiallisen selityksen, en usko että moni jaksaa lukea misellien välisestä adheesiovoimasta ja mikä siihen vaikuttaa. Suola eli natriumkloridi paksuntaa shampoon tehokkaasti, kun siinä on pesevinä ainesosina sulfaatteja (yleisimpinä sodium laureth/lauryl sulfate) ja cocamidopropyylibetaiinia.

Luonnonkosmetiikan shampoissa taas käytetään sulfaattien sijaan sokeri- ja aminohappopohjaisia tensidejä, ja näitä sisältäviä tuotteita on verraten vaikea paksuntaa suolalla johtuen misellien välisestä erilaisesta adheesiovoimasta. Suolapaksunnos on mahdollista yhdessä sopivien apuaineiden kanssa, mutta se on reseptiikan kannalta haastavaa. Näin ollen luonnonkosmetiikan shampoot paksunnetaan yleisimmin suolan sijaan erilaisilla luonnon kumeilla kuten ksantaanikumilla. Kumit eivät ole yhtä tehokkaita paksuntajia kuin suola, minkä vuoksi luonnolliset shampoot jäävät liruiksi. Kumit myös tuovat geelimäisiin puhdistustuotteisiin luonnonkosmetiikalle tyypillisen hyytelömäisen rakenteen.

Puhuimme myös sulfaatteja sisältävistä luonnonkosmetiikan shampoista, joita on ollut markkinoilla. Ecocert on Westerbergin mukaan sittemmin kieltänyt alun perin sallitut kookospohjaiset sulfaattitensidit, joten tällä hetkellä niitä ei pitäisi sertifioiduissa shampoissa näkyä. NaTrue ja BDIH ovat käsittääkseni aina kieltäneet sulfaatit.

Yhdessä huoneessa oli pöydälle aseteltuna liuta erilaisia kilpailijoiden kosmetiikkatuotteita. Tämä ei ollut mikään salainen operaatio vaan meille kerrottiin, että yritys luonnollisestikin haluaa pysyä kärryillä muiden alan toimijoiden tuotekehityksestä. Muiden merkkien koostumuksiin tutustuminen on kosmetiikkatehtaalla arkipäivää.

Lifehairilla on tällä hetkellä kehittelyn alla mm. erilaisiin luonnonkosmetiikan koostumuksiin liittyviä juttuja, joista yksi havainnollistettiin meille vertaamalla kahta eri aloe vera -geeliä. Toinen oli 100-prosenttista aloegeeliä, toisessa oli synteettisiä apuaineita. "Kumpiko teistä tuntuu miellyttävämmältä?", kysyttiin. Useimmat olivat sitä mieltä, että synteettisiä aineita sisältänyt geeli oli miellyttävämmän tuntuinen. Lifehairin tuotekehityksessä etsitään ratkaisuja mm. siihen, kuinka täysin luonnolliseen tuotteeseen saataisiin synteettisten tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys. Niiiin kiinnostavaa! Olisiko teillä luonnonkosmetiikan kehitystiimissä assarin paikkaa vapaana?? :D

.

Tehtaalta siirryimme Tampereen keskustaan nauttimaan iltapalaa. Masujen täytyttyä Westerberg ja Laurila jatkoivat vielä kysymyksiin vastailua.

Tässä vastaukset blogin kommenttilaatikkoon jätettyihin kysymyksiin:

Mitä tarkoittaa kun kuorinta perustuu elektrolyytteihin?

Elektrolyyttinen kuorinta perustuu positiivisesti varautuneisiin (kationisiin) ainesosiin, jotka poistavat negatiivisesti varautunutta kuollutta ihosolukkoa. Lisäksi elektrolyyttinen kuorintageeli näitä varauksia hyväksi käyttäen reagoi kasvoille hierottaessa siten, että se muuttuu koostumukseltaan ikään kuin pieniksi pehmeiksi palloiksi. Näin elektrolyyttinen kuorinta pystyy fysikaalis-kemiallisesti hellävaraisesti poistamaan kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta.

Miksi Lacto Linen kasvovettä on nykyään vaikea löytää kaupoista?

Saatavuus riippuu Ilpo Laurilan mukaan jälleenmyyjistä. Lifehair ei ole lopettanut Lacto Linen kasvovettä, eli jos tuotetta ei löydy kaupoista, kannattaa asiakkaan kääntyä kauppiaan puoleen ja pyytää kasvovettä takaisin valikoimaan.

Onko tuotteiden ulkonäkö tarkoituksella 80-lukulainen?

Ei enää kauaa. ;D Lifehairilla on aloitettu mittava pakkausuudistus joka saadaan loppuun kevään 2016 aikana. Kaikki pakkaukset tullaan uudistamaan.

On mahdotonta referoida yhteen blogiartikkeliin kaikki illan aikana kuultu mielenkiintoinen tieto, mutta heitän tähän vielä yhden itseäni erityisesti kiinnostaneen kysymyksen.

Miksi hiustenhoitoaineissa halutaan käyttää myös silikoneja, vaikka yhtäläinen sileys ja pehmeys saadaan aikaan myös muilla keinoin (esim. kvatit)?

Westerberg vastaa selittämällä silikonien ja kvattien erilaista vaikutusta. Kvatit kuten behentrimonium ja cetrimonium chloride poistavat paremmin sähköisyyttä kuin silikonit, mutta silikonit tuovat parempaa kammattavuutta ja sileyttä. Koska silikonien teho takkujen selvittäjänä on ylivoimainen, monet valmistajat haluavat käyttää niitä. (Allekirjoittaneen hiukset selviävät kvateillakin, mutta tajuan ettei omaa kokemustani voi yleistää ;))

Silikonit eivät muuten suinkaan ole välttämättä halpa raaka-aine, millä esim. itse olen usein halunnut selittää niiden runsasta käyttöä. Westerberg kertoo, että silikoniyhdisteet voivat olla hyvinkin kalliita yhdisteestä riippuen.

Ja jälleen kerran saimme vahvistuksen sille, että dimethicone ei ole vain yksi ainoa kemikaali, vaan nimikkeen 'dimetikoni' alle kätkeytyy satoja erilaisia dimetikoneja, joiden ominaisuuksiin vaikuttaa mm. molekyylin pituus. Lyhyt molekyyli: juokseva koostumus, pitkä molekyyli: kittimäinen koostumus.

Erilaiset silikonithan ovat hiustuotteissa ikuinen polemiikin aihe, osan asiantuntijoista väittäessä että samanniminen ainesosa on aina ominaisuuksiltaan samanlainen, jolloin samannimiset ainesosat markettituotteissa kertoisivat samasta suoritustehosta kuin salonkituotteissa. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vaikka se tietysti voi pitää paikkansa, että marketista löytyy yhtä hyviä hiustuotteita kuin kampaajalta! ;) Sitä vain ei voi suoraan selittää samoilla ainesosilla.

Teen kenties joistain illan aikana imuroimistani tiedonjyväsistä vielä erillisen postauksen.

Suuret kiitokset Ilpo Laurilalle, Alex Westerbergille ja koko Lifehairin väelle erittäin mielenkiintoisesta illasta! :)

*

Lifehair tarjoaa Karkkipäivän lukijoille 10% alennuksen verkkokaupan tilauksista 31.12.2015 saakka.

Alennuksen saa koodilla karkkipäivä.

Nyt olisi tiedossa huippukiinnostava tilaisuus pirkanmaalaisille lukijoille :)

Minulla on ilo kutsua lukijoitani kanssani vähän erilaiseen "pintaa syvemmältä" -kauneusiltaan Tampereella.

Oletko halunnut päästä kurkkaamaan "kulissien taakse" kosmetiikkatehtaalle tai kysymään mieltä askarruttavia juttuja suoraan tuotteita kehittävältä kosmetiikkakemistiltä? Nyt siihen on tilaisuus :)

Tilaisuuden tarjoaa Lifehair, jonka brändeihin lukeutuvat mm. LactoLine ja BioRich. Lifehair valmistaa tuotteita omassa tehtaassaan Ylöjärvellä. Lifehair on ainoa suomalainen yritys jolla on oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny -merkkiä, joka takaa kuluttajille, ettei Lifehair käytä tuotteissaan eläimillä testattuja raaka-aineita.

Tilaisuuteen mahtuu 20 henkeä, ja ilmoittautua voi tämän postauksen kommenttilaatikkoon.

Olen itse myös mukana illanvietossa ja tapaan teidät Laukontorilla.

Jotta mahdollisimman moni lukija pääsisi osallistumaan, ovat ilmoittautumiset avoinna vain yhdelle hengelle per ilmoittautuminen, ei siis "kaverin kanssa", toivottavasti ymmärrätte. Jos kaverisi on myös lukija, hän voi tietenkin ilmoittautua omalla kommentillaan :)

Tietysti, mikäli ilmoittautumisia tulee reilusti alle 20, voidaan jutella ilmoittautuneiden kanssa kaverin mukaan otosta :)

Mikäli ilmoittautumisia tulee yli 20, arvon osallistujat.

Tottakai myös Pirkanmaan ulkopuolelta saa osallistua iltaan, jos pääsee paikalle :)

Ilmoittautua voi sunnuntaihin 8.11. kello 24.00 saakka.

Meitsi on tästä ihan innoissaan! Kerrankin myös lukijoilla on tilaisuus päästä mukaan "behind the scenes"! :) Ja varatkaahan mukaan kiperimmät kysymyksenne kemistille! :D

P.S. Tietenkään ei ole pakko kysyä mitään ^_^ Tuli mieleen lisätä lukijalta tulleen kommentin jälkeen. :) Mutta jos mielen päällä on jotain jota on aina halunnut kysyä kosmetiikan tuotekehittelijältä, siihen on mahdollisuus :)

Voi misteriä mitä missasit... En saanut tällä kertaa herra Karkkipäivää mukaani syksyn blogigaalaan, koska työasiat kutsuivat miestä maantieteellisesti toiseen sijaintiin.

No, "korvaavassa" avec-pariskunnassa ei todellakaan ollut valittamista, ja itse ilta Halloween-teemoineenkin oli hauskin blogigaala jossa olen tähän saakka käynyt. Kummasti se pukuteema vain lisää tunnelmaa :)

Ja menikö joltain ohi että mulla oli paras tukka koskaan!! Siis mun mielestä! En pääse yli kuinka paljon tuosta ponitukasta tykkäsin...!

Kiitos siitä kuuluu kampaajaystävälleni Leenalle, joka on monelle vanhemmalle lukijalle blogista tuttu vuosien varrelta. Pitänee kohta tehdä Leenalle oma tägi blogiin kun nainen alkaa olla niin vakiokamaa Karkkipäivässä :)

Tupla-aveccini Leena ja Philippe ennen ja jälkeen oman juhlalookkinsa.

Minun oli tarkoitus saada gaalailtaan My Little Pony -aiheinen meikki/maski (se oli se projekti johon etsin meikkaria aiemmin viikolla), mutta meikkaajani perui keikan lauantaiaamuna joten olin ilman maskia.

Aina niin idearikas Leena keksi hätäavuksi, että tehdään mulle meikin sijaan ponihiukset! :) On kuultu huonompiakin ideoita! :D

Tukka oli niin överi ettei mitään järkeä ja siksi se oli aivan paras!

.

"Marie Antoinette Goes Cuckoo". Leenan antama nimi mun hiuksille :)

Ja hei, enkö luvannut että meikkibimbo palaa... ;) Jos tämä meikki ei näytä bimbolta niin en tiedä mikä näyttää :D

Kynnet olisivat saaneet olla pinkit, mutta no, kukas niitä siellä hämärässä huomasi... Ja mätsäsihän ne kuitenkin silmämeikkiin :)

Mekkokin oli viime hetken hätälaina Leenalta.

Minun oli tarkoitus laittaa sisareltani lainaama aivan ihana pikkumusta (omat pikkumustat on nyt kaikki käytetty gaaloihin :D En tod. enää osta uutta vain näitä tilaisuuksia varten ;)), mutta vaikka olin sovittanut sitä aiemmin, se osoittautuikin h-hetkellä aavistuksen liian väljäksi. Olkaimettomana olisin joutunut nykimään sitä tissien kohdalta koko illan kun se valui... A-kuppisten ongelmia...

Onneksi Leenan kaapista löytyi aika lailla täydellinen mekko, oi että ihastuin siihen! Se on muuten Guessin, joku kysyi tuolla aiemmin.

Muistatteko vielä viime syksyn lookkini? Nuokin hiukset Leenan ideoimat. ;)

Kumpi look parempi? :) Tämä vai viime vuotinen?

*

Mutta sukelletaan sitten itse gaalan tunnelmiin. :) Tämän kertainen Indiedays Blog Awards järjestettiin Helsingissä The Tiger -yökerhossa.

En tiedä onko The Tiger aiempia gaalalokaatioita suurempi, mutta tällä kertaa tungos ei ollut niin mahdoton kuin viime vuosina, eikä varpailleni tallottu kertaakaan illan aikana. Olisin siis voinut laittaa ne ponikengät... ;)

Tämä oli hauska hetki. Pysähdyin ottamaan tytöistä kuvaa (paparazzimaisesti lupaa kysymättä :p), ja sinihiuksinen tyttö juoksiki sitten perääni kun lähdin eteenpäin.

Valmistauduin poistamaan kuvan kamerasta, mutta tytöllä olikin ihan muuta asiaa.

Hän kertoi olevansa blogini lukijoita ihan ensimmäisestä vuodesta saakka, ja että juuri minä olen inspiroinut häntä kiinnostumaan meikkauksesta ja sitä myöten maskeerauksesta.

Illan look oli hänen ensimmäinen maskeerauksensa, tai ilmeisesti ainakin julkinen sellainen. Upeaa työtä! :) Huikeaa ajatella, että minä, ihan perusmeikkari joka vain tykkään höpöttää meikeistä ja vääntää rautalangasta jotain varjostuksen kulmaa ja siveltimen merkitystä, inspiroin toisia tällaiseen taiteeseen...! Wow!

Leena 50-luvun henkisessä lookissaan.

Aina niin tarttuvasti hymyilevä Iina erottui yleisön joukosta hänkin ponimaisuudellaan :) <3

Juulia kertoi, että mun eyeliner-postauksen ajoitus ei kuulema olisi voinut olla parempi ;)

Hän oli hankkinut jutun innoittamana geelieyelinerin ja illan nukkesilmät olivat syntyneet sillä. "Ihan älyttömän hyvä rajaustuote!", Juulia intoili. :) Jee!

Välillä muistin katsoa vähän illan virallista ohjelmaakin ^_^ :D

Mutta ihmisten joukossa kiertely ja lookkien kuvailu oli kieltämättä kiinnostavampaa :)

Kun pystit oli jaettu otimme tanssilattian haltuun.

Mun äijä ei tykkää tanssia. On se muuten ässä tyyppi mutta voisi joskus vähän tanssia ^_^

Ja ketäs täältä löytyy...? Upea joukko kauneusbloggaajakollegoitani. :)

Tytöt olivat olleet Sensaisti-Marin luona etkoilemassa ja meikkailemassa, ja kaikkien lookit olivat aivan mahtavat. Toiset ne osaa, minä sudin lilaa luomeen :)

Marin blogissa on paremmat kuvat tyttöjen lookeista, käykää ihmeessä katsomassa. Mari on aivan ilmiömäinen meikkaaja

Glitz & Glam -blogin Minna.

Miten niin liikaa? -blogin Elisa.

Eyeshadow And Flame -blogin Ilona.

Nutturapää-blogin Myy.

Ja Karkkipäivä-blogin Sanni.

Aikakoneella suoraan 80-luvulta ;)

.

Makeup rundown:

Silmät

Shiseido Violet Visions -voideluomiväri (pohjustus)

MAC jauhemainen pigmentti Violet (liikkuvalla luomella)

MAC-luomiväri Stars'n'Rockets (luomivaossa)

Pure Luxe -mineraaliluomiväri Pink Ice (kulmaluulla)

IsaDora -geelieyeliner (musta)

MUFE Aqualiner (kimaltava violetti, mustan päällä)

Iho

MUFE HD Foundation #130

Lumene Sun Radiance Skin Tone Perfector #20 Perfect Tan (miksattu meikkivoiteeseen)

Lavera-irtopuuteri

MAC Mineralize-poskipuna sävyssä Pleasantry

Benecos-highlighter

Huulet

Viva La Diva -huulipuna #30 Hard Rock Sweetie

Viva La Diva -huulipuna #32 Back Stage

.

Hotellille päästyä vaivuin tuijottamaan hiuksiani peilistä. Voitte kuvitella aavistuksen säälittävän tilanteen...

Juhlista palaava keski-ikää lähestyvä nainen, "pimpattuna" gaalalookkiin joka on kaukana hänen omasta tyylistään, hiukset jollaisia hän ei koskaan osaisi itse laittaa... Hän näyttää joltain muulta... Hän katsoo peiliin ja haluaisi aina näyttää siltä. Illan juomatarjoilun luoma pörröisen utuinen tila mahdollisesti vielä vahvistaa naisen tunnetta siitä, että hän ei haluaisi luopua hetkestä, mennä nukkumaan, irtautua peilin näkymästä. Nuo hiukset.... Ne pitäisi nyt riisua pois. Nainen kumartuu peiliä kohden kamera kädessään. Hän haluaa vielä ikuistaa toisen versionsa.

Sitten hän irrottaa hiukset pinni kerrallaan ja menee lopulta nukkumaan. Kasa pastellinsävyisiä jouhia tyynyn vieressä.

Seuraavana päivänä hän palauttaa mekon ja on taas oma itsensä.

Sellainen oli tämänkertainen Blog Awards :)

Mä en voi mennä nukkumaan. Mä haluan pitää nää hiukset.

Indiedays Blog Awards October 2015.

En saanut meikkiä mutta sain hiukset.

Miksei aina voi näyttää tältä?

Olisikohan vihdoin aika kirjoittaa tästäkin shampoosta :)

Oikeasti, mun "Tulevat tuotearvostelut" -kuvakansio on mielenkiintoista selailtavaa. Kokoan sinne joka kuukausi kuvia uusista tuotteista joista minun on joko ehdottomasti tai mahdollisesti (riippuen ajasta ja muista aiheista) tarkoitus kirjoittaa blogiin arvostelu.

Kansio on valtava. Siellä on niin paljon tuotteita, että osan olen ehtinyt jo unohtaa - siis suunnitelman, että kirjoittaisin niistä. Tai sitten en koskaan ylipäänsä ehtinyt testaamaan tuotetta - innostuin tuotteet vastaanotettuani ja otin kuvat heti kättelyssä, mutta lopulta syystä tai toisesta en koskaan päätynyt konkreettisesti kokeilemaan tuotteita.

Tämän päivän aiheena oleva tuote ei kuitenkaan ole sellainen, vaan olen käyttänyt shampoota jo kaksi pulloa ja tiennyt koko ajan, että tulen jonain päivänä jakamaan blogissa ihastukseni kyseiseen vaahdottareen.

John Friedan Sheer Blonde.

Tai itse asiassa, koska olen kavereilta ja töiden kautta testannut muitakin Friedan shampoita kuin Sheer Blonde -linjaa, niin sanoisin, että diggaan John Friedan shampoita ylipäänsä. Herralla on onnistunut resepti. :)

Tänään mun tekee mieli kirjoittaa kosmetiikasta! ^_^ Ei munakoisohöpinöitä tai Lefkadan "vanhan-kaupungin-kujat"-läppää. ;)

Jutussa näkyvät Friedan tuotteet olen saanut blogin kautta.

Friedan shampoot ovat ns. tavallista markettihintatason normikosmetiikkaa, eivät luonnonkosmetiikkaa eivätkä salonkituotteita. Hintavampia kuin Elvitalit ja Herbinat, mutta löytyvät ihan sieltä peruspäivittäistavarakauppamerkkien joukosta. (Ahh, näitä suomen pitkiä sanoja...)

Pesevinä ainesosina Friedassa on sulfaatteja. Tosiaan, ei siis mitään ihmeellisyyksiä perusreseptiikaltaan. Mutta, kuten me kosmetiikkafriikit tiedämme, tuotteen koostumukseen ja tehoon vaikuttaa niin moni asia ainesosacocktailissa. Yhden valmistajan hoitavaksi mainostettu sulfaattishampoo vaahtoaa runsaammin ja jättää hiukset takkuisemmiksi, samalla kun toisen taas on pesuteholtaan mieto ja tuntuu hiuksissa lähmäiseltä. Vaikka incit näyttäisivät koostuvan kutakuinkin samantyyppisistä ainesosista. (Shampoiden perusreseptiikkahan on lopulta todella yksinkertainen, ja shampoista jopa 90% on vettä...)

Osa pitkän linjan lukijoistani ehkä muistaa, että kosmetiikkafriikkeyteni on ylipäänsä aikoinaan lähtenyt, noin 11-12-vuotiaan Sannin elämässä, nimenomaan shampoista ja hoitoaineista. Niin oudolta kuin se voi kuulostaakin, minulle hiusten peseminen on samalla lailla kosmeettisesti inspiroiva ja innostava kokemus kuin vaikka meikkaaminen. Toiset vain pesevät tukkansa, minä Pesen. Vaikea selittää miten perustavanlaatuista tyydytystä oikein hyväkoostumuksellinen shampoo tai silkkisen liukkauden muodostava hoitoaine tuovat. Se on sitä friikkeyttä. :)

Friedan shampoot ovat mielestäni sairaan hyviä, koska niissä on

mitä miellyttävin vaahto.

Vaahtotyyppejä ja vaahtoavuusherkkyyttähän on monenlaista. Tämän tietävät vähemmän friikitkin hiustenpesijät ;D

Friedan shampoot vaahtoavat runsaasti jo pienellä määrällä ja vaahto on pehmeää ja kermaista. Vaahto liukuu mukavasti hiuksissa eikä takuta tyveä, sormet pääsevät liikkumaan hiuspohjassa vaivatta. (Toiset shampoot tekevät hiuksista niin karheat että sormet suunnilleen lukittuvat tyveen ja pesukokemus on kaikkea muuta kuin miellyttävä.)

Friedassa on myös kutakuinkin

täydellinen koostumus viskositeetin kannalta.

Koostumus voi viitata reseptin ainesosiin tai shampoon fyysiseen olemukseen, eli minkä näköisenä se tulee ulos purkista. Nyt puhun jälkimmäisestä. Luonnonkosmetiikan shampoiden kohdalla valitan aina lirumaisuudesta ja epätaloudellisuudesta, kun puolet aineesta valuu samantien kämmeneltä lattialle. Friedassa tämä homma on kunnossa. Shampoo on juuri sopivan paksua olematta kuitenkaan tönkköä.

Myös

pesevyys on mitä parhain.

Kokeilemani Friedan shampoot eivät mainosta itseään hoitavina, mutta niissä on erittäin toimiva pitoisuus/kombo ainesosia (mm. silikonia) jotka vähentävät pesevien ainesosien karhentavaa vaikutusta. Hiukset eivät jää syväpesevän shampoon tavoin karheiksi, eivätkä myöskään hoitavan shampoon tavoin selviksi. Balanssi on juuri sopiva, kun haluaa hyvän shampoon ilman extroja joka pesee ja jättää hiukset mukavan tuntuisiksi.

Friedan Sheer Blonde -shampoon piti muuten ensimmäisen kerran päästä mukaan Karkkipäivään joulukuussa 2013. Tuolloin vilautin Hiustuote-teemaviikollani tätä kuvaa:

Kuvassa on Mr. Karkkipäivän nesessääri. Lupasin tuolloin kertoa, mitä ihmettä Sheer Blonde -shampoo tekee tummanruskeahiuksisen mieheni kosmetiikkapussukassa, mutta en koskaan päässyt "paljastukseen". :)

Kerrotaan nyt:

Myös mieheni on tykästynyt John Friedan shampoisiin. Hänessä on ehkä jonkinlaista shampoo"friikkiä" itsessäänkin, ainakin näin olen mielessäni päätellyt miehen kuvaillessa eri merkkien vaahtojen laatuja :D (No, hänhän on kouluttautunut...) Mies tykkää napakasta, runsaasta ja pehmeästä shampoovaahdosta. John Friedassa on juuri sellainen. Tämän todettuaan mies siirsi Friedan shampoon omaan nesessääriinsä. Vaikka kyseinen shampoo on tarkoitettu vaaleille hiuksille.

Sillä tuo vaaleita hiuksia kirkastava ominaisuus...?

Ei, sitä en voi sanoa havainneeni. Eikä miehenkään hiuksissa tietenkään näkynyt Sheer Blonde -vaikutus millään lailla.

Yleisestikin joudun kokemukseni puitteissa olemaan sitä mieltä, että vaaleita hiuksia kirkastavat shampoot (pigmenttiä sisältäviä hopeashampoita lukuunottamatta) ovat ihan höpöhöpöä. Kamomilla, sitruuna, mitä ainesosia niissä nyt onkaan. Minun hiuksissani vaikutukset ovat aina olleet nolla. Ei tule kiiltoa, ei tule kirkkautta. En tiedä mitä hiuksissa lopulta pitäisi näkyä..? Koska shampoot eivät pysty varsinaisesti vaalentamaan hiuksen omaa pigmenttiä, miten jonkun sitruunauutteen tuoman 0,001% sävynkirkastuksen voisi edes silmillä havaita..?

John Friedan Sheer Blonde Go Blonder -shampoo lupaa kirjaimellisesti vaalentaa hiusta kamomillan ja sitruunan avulla: "Gradually lighten blonde hair for a brighter, sun-kissed look" "Lighten blonde hair by up to 2 shades" (!!!). Ei ole mahdollista, Mr. Frieda. Incistä kiinnostuneet löytävät ainesosaluettelon täältä.

Sheer Blonde Highlight Activating Shampoo taas lupaa "amplify golden tones for nourished highlighted blonde hair". Eli ei käytännössä oikeastaan mitään? Vahvistaa kultaista sävyä vaaleissa hiuksissa?

Hightlight Activating Shampoo on kehitetty tummemmille vaaleille hiuksille kuin Go Blonder. Inci löytyy täältä. Ainoa ainesosa, joka edes etäisesti voisi liittyä kultaisen sävyn buustaukseen, on reseptissä käytetty kosmetiikan väriaine caramel. Mutta se ei ole väriaine, joka voisi tarttua hiukseen hopeashampoon sinisen pigmentin tavoin. Caramel-väriä käytetään kosmetiikassa tai elintarvikkeissa värjäämään itse tuotetta.

Eli hiusten sävyyn liittyvät lupaukset voimme heittää romukoppaan, mutta eipä niillä väliäkään.

Shampoona tuotteet ovat loistokamaa. :)

Ja vain sillähän on loppupeleissä eniten merkitystä kun haluamme pestä hiuksia :) Väriä voi buustata sitten ihan omilla aineillaan.

*

Ahh, olipas muuten tosi kivaa pitkästä aikaa höpistä kosmetiikasta ihan kunnolla :)

Sain lukijalta kiinnostavan kysymyksen muotoilutuotehaaste-postaukseni kommenteissa:

"Osaatko Sanni, tai joku lukijoista, kertoa suolasuihkeen vaikutuksista hiukseen? Kampaajat ja naistenlehdet aina varoittelevat etelässä lomailijoita meriveden vaikutuksista hiuksiin ja vannottavat huuhtelemaan tukan kunnolla uimisen jälkeen. Miten suolasuihke vaikuttaa hiuksiin, siis kemiallisesti?"

En ollut tätä tullut aiemmin ajatelleeksikaan suolavesituotteiden yhteydessä (kumma kyllä), mutta tottahan se on, meriveden vaikutuksia hiukseen ei pidetä mitenkään ainakaan kuntoa kohentavana. Silti suolaveteen pohjautuvat muotoilutuotteet ovat supersuosittuja.

(No, niin on toisaalta föönauskin. ;))

Luonnon luoma suolavesi-tuulitukka Androksella :)

Otin yhteyttä SIM Sensitiven kemistiin Vesa Rämöön, jota olen haastatellut blogissa aiemmin. (Kiinnostavan haastattelun voit lukea täältä: Henkilökuvassa kosmetiikkakemisti osa 1 (koulutuksesta, työtehtävistä ja tuotekehittelystä)  ja osa 2 (vastauksia lukijoiden kysymyksiin).

Rämö kertoi suolaveden vaikutuksesta näin;

"Suola imee itseensä kosteutta eli kuivattaa hiusta jonkun verran. Suolan kuivattava vaikutus on luonnollisesti suoraan verrannollinen käytettyyn suolan määrään, ja myös hiustyyppi vaikuttaa.

Useimmiten tämä ominaisuus ei ole suolavesituotteiden käyttäjille kuitenkaan se tärkein tuotteen valintakriteeri eli asia (--> siis kuivattavuus, Sannin lisäys) on tiedossa jo ostopäätöstä tehdessä. Omalle hiukselle ja halutulle tyylille soveltuva suolasuihke löytyy vain kokeilemalla, sillä tuotteiden koostumuksissa on melko suuria eroja."

Pyysin Rämöä kertomaan myös SIMin valmistamien suolavesisuihkeiden koostumuksesta.

Rämön mukaan heidän suolasuihkeissaan "rapsakkaa, tuuheaa ja mattaista beach-lookkia antaa suolan sijaan lähinnä pitopolymeeri polyacrylate-22, joka antaa suolamaisen efektin hiukseen kuivattamatta sitä. Varsinaista suolaa tuotteissa on vähän ja sen määrä on verrannollinen ns. perusshampoissa käytettäviin määriin, joissa suolaa käytetään tuotteen koostumuksen paksuntamiseen".

Noniin. Taas olemme oppineet jotain uutta hiustuotekemian alalta. :) Suodaan nyt SIMille tästä mainos, ja pitäkääs siis silmät auki ainesosalle polyacrylate-22, (ja siihen miten korkealla varsinainen suola on incissä) jos etsitte vähemmän kuivattavaa suolavesisuihketta. ;)

Kiitos lukijalleni Paulii'lle kiinnostavan pointin esiintuomisesta. Halusin julkaista Rämön vastauksen omana pikkupostauksenaan, koska arvelin tiedon kiinnostavan muitakin lukijoita. :)

.

Mulla taitaa tällä hetkellä olla luontainen "hiki-suurkaupunkisaaste-tukka-look".... ^_^ Täytyy myöntää, että näilläkin saa tukkaan jonkinlaista havaittavaa tuuheutta :D