Kaapissa!-postauksessa tarkasteltiin kasvojenhoitotuotteitani, ja nyt olisi katselmuksessa sitten ne muutamat kroppatuotteet joita käytän. Muuten en pitäisi tätä mitenkään mielenkiintoisena aiheena, sillä en oikeasti ole mitenkään megakiinnostunut kenenkään kropparasvoista tai suihkugeeleistä, mutta koska haluan puhua blogissani luonnonkosmetiikasta ja esitellä eri luonnonkosmetiikan tuotteita, niin tälläkin postauksella on paikkansa.
Uudemmille lukijoille taustatiedoksi; päätin viime kesänä pitkään muhineen harkinnan jälkeen vaihtaa kaikki ihonhoidon tuotteeni luonnonkosmetiikkaan, ja kokeilla tuntisinko jotain eroa tavalliseen kosmetiikkaan. Meikkejä en tule täysin vaihtamaan luomuun, sen verran meikkifriikki olen, mutta kokeilen ja esittelen luonnonmukaisia vaihtoehtoja myös värikosmetiikan puolelta. Hiustenhoitotuotteetkin aion vaihtaa luonnonkosmetiikkaan, mutta, siihen meneekin vielä useampi vuosi sillä hiustuotehamsterina kaapeissani lymyää vielä shampoita ja hoitoaineita ainakin kolmen vuoden tarpeisiin. :)
(Mitä luonnonkosmetiikalla tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Siihen antaa vastauksen tämä postaus.)
Minä en hamstraa mitään muita tuotteita kuin hiusputeleita ja meikkejä. Ihonhoidon puolella mulla on aina käytössä vain muutama tuote samaan aikaan, ja voin ostaa uuden kun edellinen loppuu. Se on oikeastaan tosi kiva tunne, ja pyrin siihen myös hiustuotteiden osalta. Siihen vain tosiaan menee vielä useampi vuosi.... ja hiustuotteiden käyttösykli on niin hidas (yksi 300ml shampoopullo kestää mulla n. 4kk) että jotenkin sitä vaan ei jaksa odottaa pullojen tyhjentymistä kun jo löytää uusia ihania tuotteita. Jos shampoita ja hoitoaineita saisi myös 100ml koossa niin ostaisin niitä.
Vartalovoiteita sen sijaan voi ostaa useamminkin. (Tosin ei ihan niin usein kuin Virve... :P) Tämän Dr. Hauschkan Kvittenivartalovoiteen ostin muistaakseni joskus helmikuussa, ja se kului loppuun ennätysajassa. Katsokaa kuvaa; kuvanottohetkellä voidetta oli käytetty ehkä neljä tai viisi kertaa. Ihan näin nopeasta kulumisesta en välitä, onhan kyseessä kuitenkin suhteellisen arvokas tuote. Dr. Hauschkan vartalovoiteet voisivat ennemminkin kulkea nimellä vartalomaito, ts. body milk, sillä ne ovat erittäin ohuita ja nestemäisiä. Minun iholleni tämä koostumus ei ollut tarpeeksi kosteuttava. Saadakseni riittävän annoksen koko kropalle jouduin pumppaamaan voidetta kerralla tosi suuren määrän normaaliin kulutukseeni verrattuna, ja niinpä se kuluikin n. kuukaudessa.
Laveran BodySpa-Bodylotionit sen sijaan saisivat kulkea nimellä body cream, sillä nämä voiteet ovat paksuja ja täyteläisiä. (No okei, olen käyttänyt vain tämän yhden tuubin muta oletan että sarjan muissa bodylotioneissa on sama koostumus.) Tämä Vervaine-Lime (rohtorautayrtti-lime) -voide tuoksui niin ihanalta että säästelin viimeisiä voiteen jämiä monta kuukautta...! ^_^ Jätti iholle samettisen pehmeän tunteen ja kosteutti riittävästi.
Toinen loppuunkäytetty Laveran vartalovoide oli Neutral-linjaan kuuluva hajusteeton bodylotion. Tässä on aivan erilainen koostumus kuin BodySpa-linjan kermaisissa voiteissa. Neutral-voide on ohutta, muttei mitään litkua niinkuin Hauschkan voide. Käyttäisin tästä Aqualan L:stä tuttua ilmaisua, "kosmeettisesti miellyttävä". :) Loppujen lopuksi saatoin ihastua tähän voiteeseen vielä Vervaine-Limeäkin enemmän, sillä se oli niin nopea levittää (mitä paksumpi voide, sitä kauemmin sitä tietenkin joutuu hieromaan ihoon että se imeytyy). 200ml purkki oli myös tähän saakka kokeilemistani voiteista riittoisin. Lääkemäinen purkki ei varmaan ole monen silmään tyylikäs, mutta sisältö on täysi kymppi.
Tällä hetkellä käyttämäni kolmikko näkyy tässä. Tai no, itse asiassa kuvasta puuttuu vielä Estelle & Thildin vartalovoide, mutta sitä olen kokeillut vasta pari kertaa ja se odottaa käyttövuoroaan Weledan jälkeen.
Weledan Villiruusu-suihkugeeli on voidemaista ja ihanan pehmeää ja vaahtoaakin mukavasti (luonnonkosmetiikan tuotteet eivät yleisestikään vaahtoa yhtä runsaasti kuin normikosmetiikan, sillä ne eivät sisällä sulfaatteja). Tuoksu ei vaan ole täysin minun mieleeni, mutta sen jo tiesinkin tuotteen ostaessani (no miksi sitten ostin? Koska tämä oli tammialessa ihan sairaan halvalla!:))
Estelle & Thild Neroli Bergamot -suihkugeelin tuoksu sen sijaan on enemmän mieleeni. Tuoksu on raikas ja kevyen sitruksinen. Koostumus on ohut ja geelimäinen.
Weleda Calendula Body Lotion kuuluu Weledan Baby-linjaan, ja sen pitäisi näin ollen olla erittäin hellävarainen. Koostumus on ohut ja helppo levittää, muistuttaa Laveran Neutralia, mutta imeytymisessä on toivomisen varaa. Voide jättää rasvaisehkon pinnan, eikä tämän päälle voi heti pukea vaatteita. Imeytymisen nopeuttamiseksi voide kannattaa levittää hieman kostealle iholle heti suihkun jälkeen. Muuten voide tuntuu erittäin miellyttävältä, ja kosteuttaa tehokkaasti.
(P.S. Hahaa, Weledan sivuilla halutaan kertoa ihan päinvastaista; "voit pukea saman tien, sillä voide imeytyy nopeasti." No, ehkä voide imeytyy nopeasti muihin Weledan voiteisiin verrattuna...? Onko jollakulla kokemusta Weledan muista kroppavoiteista?)
Estelle & Thildin Neroli Bergamot -vartalovoiteesta voin muutaman käyttökerran perusteella sanoa, että tämän nimenä pitäisikin sitten melkein olla body butter. Voide on todella, todella täyteläistä, mutta imeytyy helposti. Levittämiseen saa tietysti käyttää vähän enemmän aikaa kuin ohuempien voiteiden. Tuoksu on miellyttävän raikas. E&T:n voiteille tuntuu kauttaaltaan olevan ominaista tällainen kermamainen paksuus, heillä ei taida olla koko sarjassa yhtään ohutta emulsiota.
Kiinnitättekö te yleensä huomiota vartalotuotteidenne koostumuksiin? Tykkäättekö enemmän ohuista vai paksuista voiteista? Tai enemmän vai vähemmän vaahtoavista suihkugeeleistä? Mulle on ehdottoman tärkeää voidetuotteissa niiden nopea imeytyminen ja se, ettei iholle jää yhtään tahmeaa tunnetta tai kiiltoa. Suihkugeeleissä tunnustan tykkääväni runsaasta vaahdosta, vaikka tiedänkin vaahdon (siis sulfaattien aikaansaaman) olevan huonoksi luonnolle.
Mies tuli juuri Floridasta ja toi tuliaisia. :) No okei, ei hän niitä itse keksinyt, vaan laitoin mukaan listan.
Sephora on meikkifriikin taivas, sen tietää jokainen etenkin USAn Sephoroissa käynyt (kaikki Euroopan liikkeet eivät ole yhtä hyvin varustettuja).
Luonnollisestikin tilasin uuden UDPP:n. :) Tosin, dollarin kurssi on tällä hetkellä niin huono että en säästänyt kuin postikulut. Hinnaksi tuli noin 14 euroa ja LookFantasticista (Englannista) tän voi tilata hintaan 13,40€ (+postikulut).
You better believe it! ;)
Eniten odottamani tuliaiset olivat Make Up For Everin (tuttavallisesti MUFE) luomivärit. (Mua muuten ärsyttää kun tuo For Ever täytyy kirjoittaa erikseen...) Nämä ovat ensimmäiset Mufeni! Tuo 92 tunnetaan meikkipiireissä violettifanien kulttisävynä, ja se on yksi markkinoiden intensiivisimpiä violetteja. Ja sen sainkin kyllä huomata.... (selviää postauksen lopussa. :)) Sävyn 171 valitsin umpimähkään Sephoran sivuilta kun nimi kuulosti niin hyvältä. Violettien jälkeen suurin suosikkivärini meikeissä on vihreä, etenkin kaikki kirkkaat ja erikoiset vihreät.
Voin kertoa että valinta osui oikeaan tämän ihanuuden kanssa. Väri on niin herkullisen kirpeä ettei mitään rajaa! Pinkaisi välittömästi kaikkien omistamieni vihreiden sävyjen kärkeen! Jopa makeampi kuin Fyrinnaen OMGWTF.
MACistä tilasin kauan himoitsemani sävyn Vibrant Grape.
Menehän sinne palettiin toisten violettien seuraan! :)
Cliniquen poskipunaa Iced Lotus olen kuolannut töissä koko kevään, ja koska tämän saa niin paljon edullisemmin Jenkeistä niin laitoin sen tietty tuliaislistalle. Cliniquen poskarit maksaa USAssa vain 19 dollaria, ja täällä päälle 30 euroa. Sävy ei tuttuun tapaan toistu kuvassa luonnollisena, ja livenä se on viileä, aavistuksen liilaan taittava vaaleanpunainen. Mulla ei ole ollut ennen yhtään liilaan taittavaa poskipunaa, se puute täytyi korjata kun kerran meikkaan niin paljon violetilla.
Tämä sivellin oli sitten virhetoimitus. Olin tilannut siveltimen numero 209, ja MACin työntekijä oli myynyt miehelleni numeron 208. Kiitoksia. (Numero luki listassa oikein, työntekijän virhe.) En tee tällä kulmakarvasiveltimellä mitään, joten olisiko joku halukas ostamaan tämän minulta? Voisin myydä tämän hintaan 15€, sisältäen postikulut. Stockalla tämä maksaa päälle 21,50€ (ellei enemmänkin, en muista tarkalleen). VARATTU
Sitten eilinen meikki uusilla luomiväreillä!!!
Vaiheessa; 171 liikkuvalla luomella, 92 luomivaossa ja Vibrant Grape luomivaossa 92:n yläpuolella. Kulmaluulla MAC Vellum.
Ja valmis meikki. Yläluomen rajaus + alaluomen sisärajaus Indelible Gel Eyeliner Venomous.
Kun illalla pesin meikin pois, koin jotain mitä en ole koskaan ennen koko meikkielämäni aikana kokenut; yksi sävyistä, 92, ei lähtenyt kunnolla pois...!! Se oli tarttunut ihoon! Hinkkasin öljyilläkin, mutta ei lähtenyt. Ihoon jäi punertava alue niihin kohtiin mihin olin 92:sta laittanut.
Tänään aamulla silmä näytti tältä. Vaaleanpunainen sävy on näkyvissä luomivaossa ja alaluomen ulkonurkassa (ja luomi vähän turvonnutkin koska otin kuvan juuri herättyäni). Iho ei kuitenkaan tunnu ärtyneeltä. Mietin jo huolestuneena pitäisikö minun ottaa MUFEen yhteyttä, mutta sitten selasin joitain kommentteja netissä ja selvisi, että 92 tahraa ihoa muillakin. Ei kuulema vaarallista, ja sävy häviää pikkuhiljaa. Mutta sanonpa vaan että OHO. Aika ärtsy pigmentti siis. Onko teille sattunut jotain luomiväriä joka olisi värittänyt ihon tällä lailla...?
Tässä vielä yksi postaus viikonlopun kuvasadosta. Meikkasin tuttavaperheen tytön äitienpäivän illallista varten. F on urheilullinen ja freesi 14-vuotias, jolle ei missään nimessä sovi mikään tumma tai näkyvä meikki. Hänellä on myöskin jo luonnonlahjana niin kauniit silmät ja tuuheat ripset, että niitä korostaa parhaiten mahdollisimman luonnollinen, maskarapainotteinen meikki.
F:llä on suhteellisen hyväkuntoinen ja hitusen punaläikikäs iho. Tasoitin sävyn meikkivoiteella, joka ikävä kyllä tässä tapauksessa ei ollut se paras sävy F:lle. Mulla oli nimittäin viikonloppuna mukana ainoastaan se L:nkin meikissä käytetty näyte Diorin Foreveristä, ja kun oma mineraalipohjanikin olisi ollut F:lle liian tumma, niin käytin sitten Foreveriä. Toin kasvoille kevyesti lämpöä Cliniquen Almost Bronzer -aurinkopuuterilla, ja laitoin poskille IsaDoran hohdepuuterin vaaleanpunaista hohdetta. Poskipunakin olisi ollut mun mielestä liikaa F:n tyyliin.
Luomille levitin MACin vaaleanviolettia Beautiful Iris -sävyä, ja luomivakoon MACin punertavan violettia Lotusland-sävyä. En tehnyt lainkaan rajauksia, ja alaluomen ulkonurkkaan levitin hieman MACin siniviolettia Parfait Amour -sävyä.
F:n tuuhea ripsistö reunustaa silmät kauttaaltaan. (Mulla on alaluomilla ehkä kolmasosa F:n ripsistä.) Kulmakarvat jätettiin luonnontilaan.
Olisi muuten kiva kuulla kommentteja blogia lukevilta 13-14-vuotiailta (tai nuoremmiltakin) koskien meikkausta. Miten te meikkaatte? Onko kuudennella tai seiskaluokalla ihan tavallista tulla kouluun vahvasti meikattuna, vai pidetäänkö näyttävästi meikattuja tyttöjä jonain "meikkibimboina"? Itse aloitin meikkauksen vasta seitsemännellä luokalla, mun ala-asteella ei meikannut kukaan. Kun olin 14, oli tavallista että tytöillä oli sähkönsinistä rajauskynää ja samanväristä ripsiväriä, tai sama kombo mustana. Luomiväriä aloin käyttää kun kaverini meikkasi minut kerran violetilla ja vaaleanpunaisella ja se näytti minusta niin hienolle! ^_^ Mutta mitään todella voimakkaita meikkejä ei ollut koulussa juuri kellään, meikkaus ei tuntunut olevan silloin mitenkään "must". Poskipunaa tai jotain varjostus/korostusvärejä ei käyttänyt kukaan.
Lisäys; postaus saikin aikaan tosi mielenkiintoista keskustelua kommenttiboksiin! Nuorten, ja etenkin ala-asteikäisten meikkaus onkin mielenkiintoinen aihe joka varmaan herättää tuntemuksia suuntaan ja toiseen.
Vinkki luonnonkosmetiikan meikeistä kiinnostuneille;
Laveran meikkisarja uudistuu alkukesästä, joten vanhan Trend Sensitive -sarjan tuotteet myydään nettikaupassa pois puoleen hintaan. Käykäähän kurkkaamassa, hinnat ovat osittain "markettimeikkejäkin" halvempia, esim. rajauskynät 5,80€, luomiväriduot 10,60€ ja huulikiillot 7,50€.
Tärppinä voisin mainita omat suosikkini eli kivi- ja irtopuuterin, ja Orange-huulikiillon josta laitoin kuvaa tässä taannoin. Luomiväreistä lempparini on No.1.
Jos joku on kiinnostunut luomiväreistä, niin tässä avuksi swatchit duoista:
Nuo nimet on vähän oudot ja osittain ihan väärinkin. Tässä sävyt oikein: No.2: valkoinen/viileä harmaanruskea, No.3: vaalea kerma/lämmin beigeruskea, No.4: kellanvaalea/oliivinvihreä, No.1: hopeinen vaalea/violettiin taittava sininen.
Kävin taas tankkaamassa annoksen saariston rauhaa.
Minua surettaa. Edessä on ensimmäinen kesä kahdeksaan vuoteen jota en vietä Ahvenanmaalla. :/
Norragatan n. klo 22.10 sunnuntai-iltana.
Västerhamn klo 22.20.
Iltakävelyni suuntautuvat lähes aina Västerhamniin eli Länsisatamaan, koska täällä näkee kauniita auringonlaskuja. Satamassa oli niin tyyntä ja kaunista. Purjeveneilijät eivät ole vielä saapuneet. Istuin laiturille pitkäksi aikaa kuuntelemaan hiljaisuutta ja lintujen satunnaisia ääniä. Miten voi olla niin ihana paikka kuin tämä? Kuukauden kuluttua vierassatamassa on jo eloa, ja heinäkuussa paikka on tupaten täynnä. Lempipuuhaani on istua jossakin sataman ravintoloista ja katsella purjeveneitä ja iloisia, ruskettuneita ihmisiä. Veneet kiehtovat minua. Jonain päivänä haluaisin purjehtia itsekin.
Majesteetillinen Pommern-laiva klo 22.25.
Pub Niska avattiin Länsisatamaan vasta kaksi kesää sitten, mutta siitä on jo ehtinyt tulla kaikkien kesäsuosikki. Täällä voit nauttia oluen, siiderin ja muiden juomien lisäksi nimellä "plåtbröd" kulkevaa pizzaa. Oma lempparini on kylmäsavulohi-ruccola-plåtbröd. 
Pub Niska klo 22.40.
Niskan terassi avautui jo pääsiäisenä, mutta silloin oli niin kylmä että emme vielä käyneet starttaamassa terassikautta. Kylmältä näytti edelleen.
Nygatan klo 23.30.
Entinen esimieheni kysyi jälleen enkö tulisi tänne kesäksi töihin. Arvatkaa vaan haluaisinko? Saisin viettää kesän täällä rakkaassa ympäristössä ja tienaisin paremmin kuin nykyisessä työpaikassani. Mutta minähän kuitenkin rakastan myös uutta työtäni, enkä voi lähteä pois kesäksi. Kirpaisee, mutta sellaista elämä on. Varmasti ajattelen purkkien ja puteleiden keskellä haikeana Lilla Holmenin rantahiekkaa ja Café Juliuksen pannukakkua. Saa nähdä, miten pahaksi vieroitusoireet käyvät.
Onko kukaan suunnittelemassa kesäreissua Ahvenanmaalle? Mietin, josko tekisin jossain vaiheessa "Parhaat lomatärpit Ahvenanmaalla" -tyylisen postauksen. Olisikohan siitä iloa kenellekään? (Ainakin minulle.:))
Tein nopean baarimeikin ystävälleni L:lle, joka ei itse meikkaa ollenkaan. L meinasi oikeasti pudottaa peilin kädestään kun näki tuloksen, vaikkei meikki edes ole kovin vahva. Silmämeikki näyttää kuvissa jotenkin suttuiselta, vaikkei se sitä ollut.
L ei myöskään nypi kulmakarvojaan, eikä hän antanut minunkaan sitä tehdä. Hieman villinä kasvavien kulmakarvojen meikkaus oli aika haasteellista, eikä niistä nyt niin hienot tullut, mutta mitäpä minun kaltaiseltani kulmakarvataidottomalta voi odottaakaan. :) Kokonaisuutena pidin meikkiä kuitenkin onnistuneena, ja etenkin silmät tulivat tosi kivasti esiin yökerhon hämärässä valaistuksessa.
Meikkiin käytetty:
Tänään olin taas trooppisissa cocktail-tunnelmissa meikkini suhteen.
Kuka arvaa mikä paletti olisi taas kyseessä? No tietenkin Manly 120. Täytyy muuten todeta, että tämä paletti yksinään on tyrehdyttänyt hyvin suuren osan mun meikinostohimoistani. Mähän olen aina ennenkaikkea hakenut uusia sävyjä kokoelmaani, en niinkään tuotteita, ja kun tässä paletissa on kaikki mahdolliset sävyt, on vaikea enää perustella itselleen uusien saman sävyisten hankkimista.
Kuinkahan moni ihminen on muuten tilannut tän paletin ihan vaan mun blogin ansiosta...? ^_^ Kommenteista olen käsittänyt, että aika moni.
Meikissä siis keltaista sisänurkassa, oranssia keskellä ja luomivaossa ja vihreää ulkonurkassa siipimäisenä vetona. Rajaukset Inglotin ihanaisilla geelieyelinereilla, joita on siis tässä käytetty kumpaakin. Oranssi on numeroltaan 81 ja vihreä 87. (Mua muuten jotenkin rasittaa meikit joilla on nimen sijaan pelkkä numero....)
Aika kiva. :)
Kynteni ovat tällä hetkellä taas rumat. Joidenkin mielestä ne olivat rumat jo geelivahvistusten aikaan, mutta entäs nyt sitten? No, ymmärrän etteivät ne ole kuvauskelpoiset, mutta saanhan silti joskus vielä postata kynsikuvia ihan vain lakan esittelyn kannalta..?
Ostin Kicksistä aivan ihanan tummansinisen creme-lakan; Depend 171. Sävy on jotenkin todella uniikki, itse en ole aiemmin tällaiseen siniseen törmännyt. Tyylikäs, jotenkin vähän savuinen tummansininen joka taittaa ripauksen violettiin (violettius ei ehkä niin tule kuvissa esille). Ja mikä peittävyys!! Kuvan lakkauksessa on yksi kerros. Lakka oli täysin peittävä jo yhdellä kerroksella.
Haluisko joku viilata mun kynnet häh? ^_^
Toiseen käteen laitoin Depend-sinisen päälle Seppälästä ostettua Wild and Crazy -merkkistä glitter/hilelakkaa nimeltä Wild and Desperate. Siis upeus miten kaunis yhdistelmä!! Kynnet rumat - lakka kaunis!
Eri pituuksilla mennään....
Tässä vielä yksi kuva toisesta uudesta lakkahankinnasta; China Glazen neon-lakka Purple Panic. Kaikki punertavat lakat ovat aivan erityisen vaikeita kuvattavia, eikä tässäkään kuvassa sävy ole millään lailla totuudenmukainen. Charming Nails'kaan ei onnistunut sen paremmin tallentamaan sävyä luonnonmukaisena. Kyseessä on siis purppurainen pinkkivioletti, vaikea kuvailla. Sävyn olisi tarkoitus olla neon, mitä se ei kyllä ihan ole. Mutta aika upea kuitenkin! Huomatkaa yritykseni tehdä kuvasta "hiaaanompi" suihkuttamalla kynsille vettä! ^_^
Charming Nailsin blogissa oli joskus postaus lähes käyttämättä jääneistä meikkiaarteista. Mäkin ajattelin nyt penkoa esiin ne täysin tai lähes kokonaan käyttämättä jääneet luomivärit. Mulla on myös paljon käyttämättömiä huulipunia, mikä ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä. :)
Dior Amber Plum
Ostin tämän, koska himoitsen kaikkea violettia, ja yhteen aikaan olin aivan erityisen ihastunut kultaisena hohtaviin violetteihin. Kotona huomasin, että Amber Plum on identtinen MACin Traxin kanssa. Ei ole tullut käytettyä, koska käytän Traxia. Pikkuinen rasia on niiiiin suloinen, kuin viisikko-palettien lapsi..! :)
Kiko 49 ja 26
Joku blogia alkuajoista saakka seurannut saattaa jopa muistaa, kun ostin nämä Barcelonasta vuosi sitten. Eipä ole tullut käytettyä. Miksi? Ei aavistustakaan. Värit ovat kauniit ja toimivat ja pigmenttiähän näissä riittää. Ovat vain unohtuneet.
Chantecaille Copper
Tilasin tämän kerran StrawberryNetistä kun etsin sitä täydellistä kuparin sävyä. Kävi ilmi, että Chantecaillen Copper olikin lähempänä vaaleaa persikkaa. Ja niitähän minulla riittää. Olen kokeillut tätä kerran ja sen jälkeen jäänyt käyttämättä. Katsoin juuri StrawberryNetistä että nämähän on vieläpä aika hintaviakin, 31 dollaria...! Mitenkähän mä olen tähänkin halunnut sijoittaa....
Stila Mango
Tilattu myöskin aikoinaan StrawberryNetistä. Ihana oranssinen sävy, mutta jostain syystä jäänyt käyttämättä. Olen tainnut kokeilla tätä 2-3 kertaa, ja siitäkin on varmaan kaksi vuotta. :/ Luin että monet käyttävät tätä myös poskipunana. Voisi kokeilla.
Catrice Mochaccino, Chili Chocolate ja Mystic Amethyst
Ostin nämä kesällä 2007 Sveitsistä. Catrice on saksalainen halpismerkki, ja meikit olivat puoli-ilmaisia. Luomivärit ovat kuitenkin erittäin laadukkaita; pehmeitä, kauniisti levittyviä ja pigmenttisiä. Ostin näitä neljännenkin, jonka olen antanut äidilleni. Eipä näitä jäljelle jääneitäkään ole tullut kuitenkaan käytettyä muutamia kertoja enempää. Hyvä syy voi olla mm. väri - mitä ihmettä olen ajatellut ostaessani kolme eri ruskeaa...??
MAC Fresh Green Mix
Tämän kaunokaisen käyttämättä jääminen on ehkä suurin mysteeri. Fresh Green Mixin omenainen vihreä on ihan mielettömän kaunis, enkä ole edes mitenkään unohtanut tämän olemassaoloa. Jostain käsittämättömästä syystä en vain koskaan tartu tähän. Jos kaipaan vaaleaa kullanvihreää, käytän lähes aina Grimasin 743:sta. Fresh Green Mix on sitä kellertävämpi. En pysty ymmärtämään miksi en käytä tätä. Ihailen vain.
Bourjois Noir Emeraude
Upean näköinen, syvä smaragdinvihreä sävy. Ja olen käyttänyt tätä maksimissaan kaksi kertaa. Miksi? Koostumus on kova ja kuivahko ja pigmentti huono. Todella harmi että laatu osoittautui niin heikoksi kun sävy on kertakaikkiaan upea eikä tällaisiin törmää meikkikokoelmissa usein.
L'oreal Starry Night ja Metal Plum
Haalin Lorkun sooloja yhteen aikaan ihan hulluna miettimättä sen kummemmin tarvitsenko sävyä edes tai sopiiko se minulle. Starry Night on harmahtava, kimalteinen sininen ja on ehkä maailman huonoin sävy korostamaan minun silmiäni. Metal Plumissa ei ole mitään vikaa, mutta huomasin sävyn ostettuani että minullahan oli jo yksi identtinen sävy L'orealilta - Natural Taupe. Sävyt ovat niin samanlaiset että luulen Lorkun julkaisseen saman sävyn kahdella eri nimellä.
Guerlain Blonde Metal
Aivan ihana punertava, hohtava beige. Sopii silmilleni kuin nakutettu, mutta onko tullut käytettyä? Näistä unohdetuista tätä on kuitenkin käytetty eniten, mutta siltikin alle 10 kertaa. Jotenkin vain ei tule tartuttua tähän, ei pysty selittämään miksi.
Löytyykö teiltä paljon joutilaina lojuvia meikkejä?
Pitää vielä kommentoida eilisen "Keitä te olette?" -postauksen satoa. Olin todella hämmästynyt siitä, kuinka moni ilmoitti ettei oikeastaan edes meikkaa, mutta tykkää silti lukea blogiani. Jotenkin todella hassua mutta tietysti erittäin mukavaa. :) Mun on itse tosi vaikea kuvitella että lukisin vaikka jotain käsityöblogia, kun en kudo enkä ompele enkä muutenkaan harrasta käsitöitä. Olen tosi otettu siitä että joku, joka ei edes harrasta kosmetiikkaa, on silti kiinnostunut mun jutuista.
Oli myös hauska kuulla, että blogia lukee paljon todella nuoriakin ihmisiä. :) Kiva että tällaisen 3-kymppisen jutut jaksaa kiinnostaa 13-vuotiasta. Kun mä olin 13, ei blogeja vielä ollut olemassakaan (enkä edes tiennyt mikä on Internet). ^_^
Kiitos kaikille vastanneille ja itsestään kertoneille! On ollut todella mukava lukea näitä kommentteja, ja tulen varmaan lukemaan niitä uudelleen ja uudelleen, etenkin hetkinä jolloin blogiin menee hermot ja koko homma alkaa epäilyttää. :p
Hei sinä nimetön maatilan emäntä, joka jätit seuraavanlaisen kommentin:
Olen 43-vuotias mielenterveysalan ihminen, kolmen lapsen äiti ja maatilan emäntä. Meikkaan päivittäin,joskus myös sateenkaarivärein, nautin meikkaamisesta suunnattomasti:) Blogisi on yksi niistä, joita luen päivittäin. Paitsi ihanista, värikkäistä meikeistä, pidän blogissasi myös kirjoitustyylistäsi. Et pilkkaa tumpeloita ja osaat vielä oikeinkirjoituksenkin;)
Laitahan sähköpostia niin lähetän sinulle jonkun kivan yllärin! :)
Saatan tulevaisuudessa yllättää lukijoita silloin tällöin tällaisilla random-jutuilla. Kivempi lahjoittaa juttuja näin kuin järjestää synttäriarvonnan kaltaisia suurarvontoja. Perinteisiä arvontojakin tulee varmaan joskus vielä olemaan, mutta mulle jäi tosiaan vähän paha maku suuhun siitä, että viime arvonta oli linkitetty eri sivuille ulkopuolisten voittojen kärkkyjien iloksi.
Hei, haluaisitteko tekin siellä ruudun ääressä esittäytyä...?
Keitä te olette, mukavat lukijani? Olisi tosi kiva kuulla minkälaisia tyyppejä siellä ruudun toisella puolella mun juttuja lukee. Nuoria, vanhoja, opiskelijoita, duunareita, äitejä, isiä...? Niin, lukeekohan Karkkipäivää ollenkaan ketkään miespuoliset...? Vähän aikaa sitten tuli kommentti nimimerkiltä Teemu, jonka siis voisi olettaa olevan mies, mutta eihän sitä koskaan tiedä. :) Ostolakossa-blogillahan riittää myös miespuolisia lukijoita, mutta voi olla että Virve on Suomen ainoa nainen joka saa miehetkin houkuteltua kosmetiikkajuttujensa pariin. ^_^ Mahtavaa.
Olen myös aina miettinyt kuinka moni blogin lukija on itse kosmetiikka- tai kauneudenhoitoalalla. Tunnustaako joku ammattimeikkaaja-maskeeraaja kurkkivansa blogiani ja naureskelevansa mun meikkiyrityksille..? :D
En siis odota että alatte kertoa nimeänne ja sosiaaliturvatunnusta, vaan olisi kiva kuulla ihan vaan yleisesti minkä tyyppisiä ihmisiä blogini parissa viihtyy.
Kommentointihan on helppoa, jos jollekulle on jäänyt vielä epäselväksi niin tuota kommenttiboksin sähköpostiriviä ei tarvitse täyttää, edes nimimerkkiä ei tarvitse keksiä jos ei siltä tunnu. :)
Lisäys: tämä osoittautuikin ehkä kaikkein antoisimmaksi postaukseksi blogin historiassa - minulle itselleni! Ihan älyttömän mielenkiintoista lukea millaisia tyyppejä te kaikki olette, kiitos kovasti vastaamisesta! :) Tulee hirveän kiva fiilis kun lukee teidän viestejä ja oivaltaa, että blogia oikeasti lukee vaikka minkälaisia ihmisiä - ja "oikeita" ihmisiä. Siis kun itse sitä on vaan yrittänyt kuvitella että ketkähän tätä oikein lukee, niiden muutaman kymmenen vakiokommentoijan lisäksi... :)
Edit 2. Tänne voivat uudetkin lukijat mielellään esittäytyä, jos vaan jaksatte (siis te jotka luette tän postauksen vasta nyt)! Saan kaikista kommenteista ilmoituksen, joten en missaa kommentteja vanhoihinkaan postauksiin.
