Tämä on varmaan oudoimpia bloggauksia, mitä olen tehnyt, mutta minulla on tylsää laivalla enkä saa unta. Olen matkalla Tukholmaan, jossa on huomenna luvassa ainakin Virven kanssa juoruilua. ^_^
Siis ensinnäkin. Lupasin jo itselleni, että en enää kirjoita Graffiti-lakoista, mutta mitä helkkaria. :) Tänään (tai siis eilen, nythän on jo aamuyö) myymäläämme ilmestyivät kevään uudet Graffiti-lakkasävyt, ja olin taas ihan innoissani. Pakkkkko saada. Vaikka nämä lakat ovat jo saaneet totaalisen teinileiman, niin en välitä. Mun mielestä nämä ovat vain ihan mahtavia.
Uutuussävyt ovat vaaleanbeige Latte Queen, tummanruskea All City Brown, vaaleansininen Blue Burner ja kalpea pastellivaaleanpunainen Pink Bite. Kuva lainattu MoteBlogger-blogista, jossa on muuten aivan upeita kynsikuvia näillä lakoilla.
Mä olin välittömästi mainoskuvan uhri, ja ostin Gold Sparkles -kultalakan ja sen päälle ruskean All City Brown -graffitilakan. Kuvamateriaali on tuotettu teille laadukkaasti Viking Isabellan hytistä numero 2513 autokannen alta, läppärin kuvaamana. ^_^ (Huomatkaa etusormen supervääntynyt kynsi - se meni tuollaiseksi kun olin viikonloppuna avantouimassa! En ole ikinä ennen nähnyt sitä ihan noin vääntyneenä...! Täytyy kyllä leikata pian...)
Nämä on NIIN makeat! Harmi että kuvat on näin hirveät. :) Tällä ruskealla täytyy toteuttaa myös minttusuklaakynnet, ja hennon vaaleanpunaisenkin kanssa tämä varmaan näyttää hyvältä!
Tänään (no, siis eilen) myymälään pamahti myös IsaDoran kevätlookki Fanciful. Kunnon purkka-kasari-meininki näissä sävyissä. Puikkomainen hohdeposkipuna Glow Stick Blusher näytti tosi kivalta, samoin mintunvihreä luomivärisolo. Yllättäen päädyin kuitenkin ostamaan kokoelmasta huulipunan. Kokoelman Jelly Kiss -huulipunat ovat läpikuultavia, mehukkaan kiiltäviä ja koostumukseltaan kevyen geelimäisiä. Ihastuin sävyyn 54, Lilac Tulle. Tämän kanssa ei tarvitse rajauskynää, mikä on tärkeä aspekti kaltaiselleni huulipunia vieroksuvalle tyypille joka haluaa huulimeikin sujuvan mahdollisimman helposti.
Tässä hän on; Lilac Tulle! Raikas, kuulas pinkkiliila. Tällainen sävy minulta puuttuu. Luulen, että tulen käyttämään tätä paljon keväällä.
Tuliko jo selväksi, että tykkään tästä huulipunasta? ^_^ Kuvat ovat huonoja, mutta sävy tulee niissä aika todenmukaisena esiin.
Mutta nyt -- voisin oikeasti yrittää mennä nukkumaan. Laiva on perillä jo kukonlaulun aikaan....
Kirjoitin muutama viikko sitten ranskalaisen Honoré des Présin eksklusiivisista luomutuoksuista. Tässä tulee nyt arvio Honorén ensimmäisen kokoelman, Pure Extracts of Nature, tuoksuista.
Pure Extracts -tuoksuja on viisi, ja ne ovat vahvuudeltaan eau de toiletteje. Tuoksut ovat huomattavasti miedompia kuin New York -kokoelman eau de parfumit, ja nämä eivät ikävä kyllä kestä iholla yhtä kauan. Toisaalta, Pure Extracts -tuoksut myydään 100ml:n pulloissa, eli ne ovat splash-tyyppisiä tuoksuja joita on tarkoituskin suihkia iholle runsaammin. Ehkäpä tuoksujen huonoon ketävyyteen vaikutti siis osaltaan sekin, että minulla on 3ml:n sample-pakkaukset joista olen ottanut tuoksua vain hyvin vähän kerrassaan.
Nu Green EdT
"Green mint leaves, dewy grass with Indian botanical musk, medicinal tarragen, cedar" (Kuvaukset Honorén sivuilta, en osaa kunnolla suomentaa kaikkia näitä tuoksusanoja.)
Minttuinen - kasteinen - puhdas. Aavistus samaa multaisuutta kuin New York -kokoelmassa, mutta huomattavasti raikkaampana. Tuoksuu kuvauksensa mukaisesti mintulle ja kasteiselle nurmelle. Tykkään tästä, ja olisi kiva päästä suihkauttelemaan tätä iholle runsaamminkin. Hyvin keväinen tuoksu.
Chaman's Party EdT
"Inspired by a tree-house experience and total immersion in the heart of the Amazon forest".
Vetiver, basilika, wood of life, neilikan kukat. Syvä - "earthy" - androgyyni. Chaman's Party on hyvin mielenkiintoinen tuoksu. Tuoksu on savuinen ja tervainen, ja hyvin puinen. Selvästi myös Pure Extracts -kokoelman voimakkain, sillä työkaverini pystyivät haistamaan tämän kun kuljin heidän ohitseen.
Minun on vaikea kuvitella, millaiselle ihmiselle tämä tuoksu sopisi, ja millaiseen tilanteeseen. Tuoksu on erikoinen, mutta miellyttävä. Kun sitä nuuhkii, se tuntuu hyvin monivivahteiselta, ja sitä tekee mieli alkaa analysoida kuin jotain vuosikertaviiniä. Mitä minä en kuitenkaan osaa. ^_^ Honorén sivuilla tuoksua kuvaillaan myös sanoilla "explosive perfume with aphrodisiac properties".
Sexy Angelic EdT
"The pure secret of seduction used by French women to meet their Prince Charming".
Myrkkykatko, angelican siemen, Calisson-marsipaani. Pehmeä - flirttaileva - naisellinen. Kyllä. Tässä todellakin tuoksuu marsipaani. :) Tuoksu on aika herkullinen, mutta kuitenkin hyvin pehmeä ja viaton. Itse en koe tätä lainkaan viettelevänä, ehkäpä kaipaisin tähän vaniljaa jotta siitä tulisi sensuellimpi. Minusta tämä on ehdottomasti enemmän angelic kuin sexy. Tuoksu ei myöskään ole lämmin, minkä fiiliksen itse liitän seksikkäisiin tuoksuihin, vaan päinvastoin aika viileä. Sanoisin, että tämä on kokoelman "mainstreamein" ja helpoin yksilö. Voisin kuvitella, että moni tykkää tästä.
Honoré's Trip EdT
"An explosive cocktail of pure tangerine extracts, Mediterranean oranges, yellow and green lemons, spicy pepper."
Kylläinen - räjähtävä - sitrus. Itse en kutsuisi tätä tuoksua räjähtäväksi, mutta ihana se kyllä on! Honoré's Trip on Honoré des Présin tuoksuista ainoa, jota ei ole luonut Olivia Giacobetti. (Tuoksun luojana kreditoidaan anonyymisti vain Honoré des Prés.) Se on myöskin suosikkini Pure Extracts -kokoelmasta. Tuoksu on pirskahtavan mehevä, kuin vastapuristettu makea satsuma tai mandariini. Minulla tulee ihan vesi kielelle kun nuuhkin tätä, tuoksuu niin aidolle! Tätä voisin todellakin harkita ostavani kokonaisen pullollisen. Pidän hurjasti sitrustuoksuista, mutta kauppojen hyllyiltä löytyvät ovat useimmiten sitä kirpeämpää sorttia joissa on paljon sitruunaa, limeä ja greippiä. Honoré's Tripin hedelmät ovat makeita ja mehukkaita. En ole haistanut tämänkaltaista sitrustuoksua aiemmin. Saa vinkata, jos joku tietää vastaavanlaisen!
Bonté's Bloom EdT
"Inspired by a dreamlike summer voyage; dressed in white muslin and wearing a vintage hat, you walk alongside sunflower fields in a warm, sun-kissed afternoon and marvel at dragonflies and bambies".
Ruoho, auringonkukat, Etelä-Intian kukat, sininen kamomilla, sitrushedelmien lehdet, salvian lehdet, iiris. Aurinkoinen - kesäinen - tyttömäinen. Tästä tuoksusta tykkäsin vähiten. Se ei mielestäni muistuta tippaakaan kuvaustaan. Ehkä jollekin toiselle ihmiselle aurinko ja kesä tuoksuvat toisenlaiselle? :) Minusta Bonté's Bloom on aika mitäänsanomaton, en saa siitä jotenkin kiinni. Se ei ole makea, ei mausteinen, ei kukkainen eikä oikein kunnolla raikaskaan. Ei toisaalta millään lailla epämiellyttäväkään. Ei vain kolahtanut minulle.
...
Muutama lukija oli ilmeisesti tilannut samaisen Honoré-sample-setin Slow Fashion Housesta. Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitänne. Mitä olette tykänneet tuoksuista? Ja tiedoksi sille lukijalle, joka edellisessä Honoré-postauksessa kyseli sample-settien perään; nyt niitä näkyy taas Slow Fashion Housen sivuilla.
Täysin off-topic, mutta törmäsin Slow Fashion Housen sivuilla surffaillessani tällaiseen esineeseen: Beauty Fridge. "Täydellinen kylppärijääkaappi ekotietoiselle kuluttajalle." :D Tämä kapistus on siis tarkoitettu luonnon- tai tuorekosmetiikan säilyttämiseen! Kosmetiikkahan säilyy yleisestikin ottaen paremmin viileissä lämpötiloissa. Ei hitto miten hauska esine, samalla ihan mahtava ja ihan turha! ^_^ Tällaisen kosmetiikkakaapin voi hankkia itselleen 399€:n taskurahalla. Pitäisiköhän kirjoittaa joulupukille...? ^_^
Esittelyssä kaikki siveltimeni. Joka ikinen*.
Kerron teille, mitkä ovat hyviä tai peräti loistavia siveltimiä, ja mitkä taas sietäisivät poistua kokoelmastani tilaa viemästä.
Onnea jos jaksatte lukea tämän läpi. :)
KASVOSIVELTIMET. Cliniquen puuterisivellin on viimeisin sivellinhankintani, ja se on niiiiiiiin ihana. Cliniquella on kaksi puuterisivellintä, jotka ovat hieman eri tavalla leikattuja, ja tämän nimi on jostain syystä Powder Foundation Brush. Sivellin on niin löysä, ettei sillä kyllä mitään puuterimaista meikkipohjaa saisi laitettua. Mutta tavallisen irtopuuterin kyllä. Ah, miten pehmeä tämä sivellin on, ihan kuin jollain höyhenillä ihoaan sivelisi. Seuraavasta kuvasta selviää, millä puuterisiveltimellä ennen rääkkäsin hipiääni.
MACin poskipunasivellin 116 on hieman liian pieni poskipunalle omiin kasvoihini, ja käytän sitä varjostusten tekoon. MACin skunkkisivellin 187 taitaa olla kokoelmani kallein sivellin (maksaa muistaakseni yli 50€ Suomessa), ja se on minulla loistavuudestaan huolimatta suhteellisen harvassa käytössä. Tällä saa nimittäin aivan täydellisen meikkivoidepinnan, ja minähän en käytä meikkivoidetta muuten kuin kokeiluluontoisesti. Everyday Mineralsin viisto poskipunasivellin on minulle THE poskipunasivellin. Sopii kasvoilleni muotonsa perusteella kuin nakutettu. Tätä ei enää ole EDM:n valikoimassa.
Tilasin kerran FeelUniquesta Tigin sivellinsetin. Virhe. Nämä ovat ehkä huonoimpia siveltimiä, mitä olen koskaan kokeillut. Siveltimillä on helkutin typerät nimetkin. Huokaus. Heaven Brush on hieman viisto puuterisivellin, ja se on niin karhea, että sopisi paremminkin astioiden tiskaukseen. Foxy Brush on luttana ja onnettoman laiha poskipunasivellin, yhtä karheaa materiaalia. IsaDoran Mineral Blush Brush on aika hyvä peruskasvosivellin, joka sopii kokonsa ja leikkauksensa puolesta sekä irtopuuterin että poskipunan levitykseen. Itse käytän sitä poskipunaan.
H&M:n surkealaatuisen poskipunasiveltimen ostin pelkästään kuultotuotteita varten. Ajattelin, että on ihan sama millä siveltimellä sen hohteen siihen poskipäähän vetäisee. Ja H&M on kyllä ajanut siinä asiansa, vaikka se ikävältä iholla tuntuukin. BareMineralsin Mini Flawless Face Brushilla ei tee mineraalimeikkipohjan laitossa mitään (se tuli kokeilupakkauksen mukana), joten se onkin lojunut täysin käyttämättömänä. Näitä kuvia ottaessani kuitenkin keksin, että minähän alan käyttää tätä hohdetuotteiden levitykseen H&M:n sijaan. Flawless Face Brush on sentään pehmeä iholla.
Kabukijengi. IsaDoran jättikabuki on IsaDoran mukaan tarkoitettu aurinkopuuterin levittämiseen vartalolle, mutta koska en käytä aurinkopuuteria vartalolla, olen käyttänyt tätä ihan vain kasvoilla. Sivellin tuntuu ylellisen pehmeältä, ja itse asiassa ostin sen ihan vain siksi. :) Mitään tarvetta tälle minulla ei siis ollut. EcoToolsin, Body Shopin ja EDM:n kabukit ovat mineraalimeikkipohjakäytössä, ja häivytän niillä myös poskipunan rajat.
SILMÄSIVELTIMET. Kinnuselta ostettua isoa, lättänää sivellintä käytän ainoastaan kulmaluulla. Se on täydellisen kokoinen sweeppaamaan kulmaluun alueeni highlighterilla ja samalla se häivyttää varjostusten reunoja. MACin 217 (ylemmässä kuvassa lukee väärin, numero ei siis ole 117) on pulleahko, ovaalin muotoon leikattu häivytyssivellin, jota itse käytän aika harvoin. Käytän sitä luomivaon varjostukseen, kun haluan laajan, utuisen banaanivarjostuksen.
MACin lättänä ja tiheä 239 on klassikko, joka löytyy erittäin monen ammattilaisen meikkipussista. Tämä on monen mielestä täydellinen perussivellin, jolla voi tehdä koko meikin; pakata sävyn luomelle, tehdä varjostukset ja häivyttää. Minulla on näitä kaksi, yksi tummille ja yksi vaaleille sävyille. Käytän 239:iä päivittäin.
Goshin 340 on uusi tuttavuus, jonka ostin vasta hiljattain. Se muistuttaa MAC 239:iä ollen lättänä ja tiheä, mutta Gosh on vielä hiukan paksumpi ja aavistuksen leveämpi. Erinomainen perussivellin. MACin pieni 228 on ohut ja lättänä, ja soveltuu pikkutarkkojen varjostusten tekoon. Omiin pieniin silmiini se on täydellinen, ja käytän sitä melkeinpä päivittäin.
IsaDoran mineraaliluomiväreille tarkoitettu sivellin on hieman jäykempi ja karheampi kuin MAC 239, ja se soveltuukin oikein hyvin jauhemaisten mineraaliluomivärien levittämiseen. Tai ennemminkin paineluun, sillä jauhemaiset luomivärit kannattaa aina sivelyn sijaan painella paikoilleen. MACin 219-kynäsivellintä käytän tosi harvoin. Se on karhea ja kova, ja tuntuu minusta epämiellyttävältä luomella. Käytän sitä kynärajausten pehmentämiseen ja joskus graafisen tarkkarajaisiin banaanivarjostuksiin.
Duroyn pieni, lättänä sivellin on minulla samanlaisessa käytössä kuin MAC 228, mutta en oikein tykkää siitä kun se ei jousta ja nappaa sävyä huonosti mukaansa. Cailapin häivytyssivellintä käytin ennen paljon, mutta se häivyttää makuuni vähän liiankin tehokkaasti. Vähänkään hennommat sävyt lähtevät sen mukana. Tigin The Love Brushia en ole käyttänyt kertaakaan, se on aivan liian suuri ja kömpelö minun silmiini. Tigin Sexy-sivellin on koko Tigi-joukon ainoa, joka on ihan ok. Olen käyttänyt sitä joskus luomivaon varjostuksiin. Fame-sivellintä en ole käyttänyt kertaakaan, enkä keksi mihin sitä voisi edes käyttää. Mahdollisesti johonkin kynärajausten pehmentämiseen.
Riitta Vaaran RV05 hyvin samanlainen kuin Tigin Sexy, ehkä hieman tiheämmän ja laadukkaamman tuntuinen. Sigman matkakokoisen häivytyssiveltimen sain kaveriltani lahjaksi. Se on kuin hieman löysempi versio MACin 217:stä.
H&M:n vanha FOB-rajaussivellin on luottotuotteeni luomivärirajauksissa. MACin 209 ja 210 puolestaan hoitavat nestemäiset rajaukset. The Body Shopin ikivanha huulipunasivellin on naurettavan ohut alkuperäiseen tarkoitukseensa, ja se onkin minulla täsmäkäytössä sisärajausten tekemiseen geelieyelinerilla. Sopii siihen hommaan kuin valettu. Coastal Scentsin Mini Contour on H&M:n FOB-siveltimen matkakorvike. EcoToolsin ja Coastal Scentsin viistoja eyeliner-siveltimiä en osaa käyttää rajauksiin, omaan "rajauskäsialaani" sopii paremmin kapea ja ohut sivellin. Niinpä käytän näitä viistoja takloneita kulmakarvojen meikkaamiseen. MACin 212 on ainoa omistamani MACin sivellin, jota en käytä koskaan. MAC-artisti suositteli sitä minulle tightliningiin, ja ostin sen, eikä se sovi silmiini ollenkaan.
Oletteko tekin joskus tuskailleet harottavien eyeliner-sivellinten kanssa? Kyse on laadusta. Kannattaa investoida suoraan hyvään eyeliner-siveltimeen, ja jälki on ja pysyy skarppina.
SEKALAISET SYNTEETTISET. Tästä joukosta löydämme ainoan huulipunasiveltimeni, joka tuli joskus kylkiäisenä eBaysta tilaamani Estee Lauder-paletin mukana. Body Shopin kulmavärisivellintä käytin varmaan 10 vuotta, mutta nyt en jostain syystä enää tykkää siitä.
Olen yrittänyt hankkia "hienompia" peiteainesiveltimiä, kuten EcoToolsin Deluxen ja Coastal Scentsin Oval Camouflagen, mutta niinpä vain käytän kaikkein mieluiten kuvassa alaoikealla näkyvää, vartensa menettänyttä EDM:n pikkusivellintä. Se on sopivan kokoinen ja sopivan napakka. Coastal Scentsin peiteainesivellin on makuuni liian veltto, ja EcoToolsin taas liian suuri. Se tuntuu kyllä muuten napakalta ja laadukkaalta, ja sopisi parhaiten varmaan jollekin suurisilmäluomiselle voidemaisen luomivärin levitykseen. Itse käytän voidemaisiin luomiväreihin vasemman alareunan sivellintynkää. EDM:ltä vuosia sitten tilaamani sivellinsetin jokaisen siveltimen varsi muuten irtosi. :) Toisiin jaksoin liimata sen takaisin, toisiin en.
Tähän loppuun kokosin Dream Team -setin, eli siveltimet, joita käytän eniten.
EDM:n poskipunasivellin, Kinnusen "kulmaluusivellin", MACin 239, MACin 228, H&M:n FOB, MACin 209, EDM:n peiteainesivellin ja EcoToolsin kabuki.
Ja näitä viimeisen kuvan siveltimiä ei puolestaan esitelty lainkaan, vaan ne lensivät roskiin. Eyeliner-sivellinten päät puhuvat puolestaan, ja nuo muut "flat shader" -tyyppiset siveltimet olivat liian löysiä ja harvoja.
Huh mikä kilometripostaus. Siveltimistäkin aina välillä kysellään, joten tässä nyt sitten saitte kunnon annostuksen.
*) Paitsi että meikkivoidesivellin jäi uupumaan. Darn.
Käsi ylös: kuka katsoi 90-luvun puolivälissä ihastuttavaa draamakomediasarjaa Villi Pohjola (Northern Exposure)? Sarja on tosin uusittukin jo kahdesti, viimeksi vuosina 2008-2010, joten ohjelma saattaa olla tuttu 90-luvulla syntyneillekin. :)
Bongasin edellisellä Prisman reissulla Villin Pohjolan tuotantokaudet 1 ja 2, ja nehän oli otettava mukaan. En katsonut tuota viimeisintä uusintakierrosta, joten oli todellinen nostalgiatrippi nähdä sarjan pilottijakso yli 10 vuoden jälkeen. Apua miten ihana sarja! Ei mitään Kalifornian auringossa paahtuneita nuoria ja kauniita ihmisiä, ei vankiladraamaa, ei vampyyrimystiikkaa, ei seksiä, rikoksia tai kieroiluja.
Villi Pohjola kertoo newyorkilaislääkäri Joel Fleischmanista, joka joutuu töihin Alaskaan pikkukaupunkiin korvatakseen Alaskan osavaltiolta saamansa opiskelustipendin. Sarjassa on runollinen, paikoin jopa filosofinen ote, kiireetön fiilis ja hassuja persoonallisuuksia jylhien, maalauksellisten maisemien keskellä. Sarja on tunnelmaltaan hieman kuin Twin Peaks, mutta ilman mystiikkaa. Perusasetelmassakin on samaa; suuren kaupungin kasvatti saapuu syrjäiseen pikkukaupunkiin ja alkaa alun kulttuurishokin jälkeen tulla pikkuhiljaa osaksi yhteisöä. Kumpaakin sarjaa kuvaa hyvin englanninkielen sana 'quirky', joka tarkoittaa outoa - mutta coolilla tavalla outoa. :)
Sarjan päähenkilöihin kuuluivat Joel Fleischmanin ohella mm. sirpakka lentäjä Maggie O'Connell, yksinkertaiselta vaikuttava mutta superälykäs intiaanipoikasöpis Ed, filosofinen radio-DJ-hurmuri Chris, paikallisen baarin pitäjä Holling ja hänen 40 vuotta nuorempi simpsakka vaimonsa Shelly sekä arvoituksellisesti hymyilevä, vain muutaman sanan päivässä puhuva vastaanottoapulainen Marilyn. Chrisiä esittänyt John Corbett tuli sittemmin tunnetuksi Sinkkuelämän Aidanina ja elokuvasta Kreikkalainen Naimakauppa.
Seurasin Villiä Pohjolaa teini-ikäisenä aivan fanaattisesti, ja olin ihan heikkona Ediin. Edillä ei tainnut olla tyttöystävää koko sarjan aikana, ja vähänkö haaveilin itseni sarjan käsikirjoitukseen ja Edin unelmien tytöksi... Hihii.... Nyt 45-vuotias Darren Burrows ei muuten ole edelleenkään hullumman näköinen, grrr!
Minulle tulee Villiä Pohjolaa katsoessa lämmin olo. Tämä on juuri sellaisia "hyvän mielen juttuja", joista olen puhunut blogissa aiemminkin. Niinkuin vaikkapa sarjakuvahahmo Sika tai Pohjois-Kalotilla kalaa narraava Kenraali Pancho. :) En suinkaan ole ainoa, joka pitää Villiä Pohjolaa yhtenä aikamme parhaista TV-sarjoista. Sarja nauttii Twin Peaksin tavoin kulttisuosiota, ja sen henki elää internetin faniyhteisöissä. Sarjan fanit järjestävät jopa jokakesäisen MooseFest-tapahtuman Roslynissä, Washingtonissa, jossa Villi Pohjola kuvattiin. MooseFest on My Little Pony Fairin ohella sellainen tapahtuma, jonne todellakin haluaisin joskus päästä. (Viime kesän julkkisvieraana oli ollut mm. Darren Burrows, miau...!)
Mitä TV-sarjoja teille on jäänyt mieleen 90-luvulta? Kuka muu tykkäsi Villistä Pohjolasta? Kuka oli suosikkihahmonne?
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=lKHzIXZBF74&fs=1&hl=fi_FI&rel=0]
Kultainen ja violetti on yksi lempisävy-yhdistelmistäni, ja se sopii myös hienosti juhlameikkiin. Äidyin tekemään sävyillä kaksikin eri meikkiversiota; hillitymmässä on käytetty luumuisia sävyjä, ja värikkäämmässä taas kirkkaita, siniseen ja punaiseen taittavia sävyjä.
Meikki nro. 1 sopii loistavasti esim. burgundyn, viininpunaisen tai kullan värisen puvun seuraksi, ja meikki numero 2 taas, no, ehkä vähemmän klassisen, persoonallisemman puvun seuraksi. Kummatkin meikit ovat myös aivan erityisen hyviä vihreille silmille.
Meikki nro. 1 on toteutettu L'orealin Persian Opulence -paletilla, joka tottelee tätä nykyä nimeä Golden Plum ja näyttää kauppojen hyllyillä erinäköiselle L'orealin tehtyä palettien muotomuutoksen. Golden Plumissa on kuitenkin ihan samat sävyt. Tykkään tästä meikistä hurjasti, ja olen tehnyt sen niin itselleni kuin myös töissä asiakkaille useita kertoja. Näissä kuvissa sävyt ovat valaistuksen takia ikävä kyllä niin hirveät, että meikki ei pääse täysin oikeuksiinsa. Livenä se näyttää tosi nätiltä, trust me. :)
1. Levitän paletin punertavaa violettia liikkuvalle luomelle ripsirajaan.
2. Levitän paletin harmaanviolettia loppuluomelle ja luomivaon yli.
3. Levitän paletin kullansävyä sisänurkkaan violettien päälle, ja vedän sen luomivaon sisäkaareen.
4. Häivyttelen varjostuksen rajat vaalealla kullan sävyllä (Clarinsin Nude Shimmers -paletista).
5. Rajaan silmän tummanvioletilla kynällä (Rimmel Enchanted, ikävä kyllä tätä loistavaa kynää ei ole ollut Rimmelin valikoimassa enää pitkään aikaan). Jätän rajauksen alaluomella ulommalle kolmannekselle.
6. Pehmennän rajauksen laittamalla päälle L'oreal-paletin punertavaa violettia. Sipaisen alaluomen sisänurkkaan kultaa, ja teen nuden sävyisen sisärajauksen. Tumma sisärajauskin sopisi mainiosti.
7. Lisään ripsivärin, ja valmista tuli. Meikki hehkuu kauniisti punertavan ja harmaamman liilan sävyissä, jotka sulautuvat saumattomasti yhteen.
Viimeiset kuvat on otettu salaman kanssa, ja meikin sävyt melkein katosivat.....
...
Noniin, mutta sitten meikkiin numero 2.
Tähän meikkiin käytin monia eri sävyjä; MAC Paint Pot Nice Vice (punavioletti voideluomiväri), MAC Odd Couple (kulta-violetti duo), MAC Violet Pigment, Make Up For Ever 92 (superkirkas tumma violetti), Lumene Kulje Kanssani (kanervainen violetti) ja Clarins Nude Shimmers -paletin vaalea kulta. Rajasin silmät Indeliblen geelirajauksella sävy Venomous (sinivioletti).
Koska ette varmaankaan omista samoja luomivärejä kuin minä, niin suomeksi selvennettynä tähän meikkiin tarvitset:
1. Hyppäsin jo parin askeleen yli säästääkseni kuvien määrää... Tässä luomen ulompi puolisko on pohjustettu MACin Nice Vicella, sen päälle on levitetty Make Up Foreverin 92:a ja sisänurkkaan on levitetty Clarinsin vaaleaa kultaa.
2. Levitän Lumenen Kulje Kanssani -sävyä korkealle luomivakoon.
3. Levitän MACin Odd Couple -violettia ulkonurkkaan.
4. Häivytän varjostuksen rajoja vaalealla kullalla ja rajaan alaluomen MUFE 92:lla ja Odd Couplella. Sisänurkkaan tuttuun tapaan vaaleaa.
5. Rajaan yläluomen ja teen sisärajaukset Indeliblen Venomous-geelilainerilla. Pysyy erinomaisesti myös limakalvolla, tosin vaatii kerrostamisen. Tässä vaiheessa taisin myös sutia muiden sävyjen päälle kevyesti MACin Violet-pigmenttiä. Ei mitenkään tarpeellinen askel tässä meikissä, mutta mä vaan halusin kokonaisvaikutelmasta hieman sinertävämmän. :)
6. Lisään ripsarin, ja valmis.
Kumpiko meikki uppoaa enemmän teidän tyyliin? Oletteko käyttäneet kullan ja violetin yhdistelmää?
Tein tässä yksi päivä meikin, joka näytti oudolta. Lopulta tulin siihen tulokseen, että valitsemani sävyt saivat meikin näyttämään lähinnä homehtuneelta. :D
Eikö teistäkin?
.
Tein meikin Make Up Storen sävyillä Fairytale, Eclipse ja Lavendel.
Levitin Lavendelia koko luomelle ja Fairytalea luomivakoon. Eclipseä lisäsin luomivaon sisäkaareen mukamas pirteänä väriläiskänä.
Kokeilin vihdoin myös Lord & Berryn kimallerajauskynää. Se toimi yllättävän kivasti mustan nestemäisen eyeliner-rajauksen päälle vedettynä ja olikin ehkä ainoa onnistunut kohta koko meikissä. ^_^
Otin tänään kuvat vielä yhteen Vanhojen Tanssit -meikkiin, mutta kuvista tuli niin huonoja että ihan masentaa alkaa muokata niitä tutorialia varten. Yleensä juuri silloin kun oikein yrittää saada jotain kunnollista aikaan, niin kuvat ovat erityisen epäedustavia. Sitten taas joku ihan kökkö random-meikki saattaa yllättäen näyttää kuvissa tosi hyvältä. Epäreilua.
Törmäsin viimeisintä Trendiä selaillessa Max Factorin uuteen Xperience-maskaramainokseen. Ja yllätyin positiivisesti. Kerrankin aidon, ei-käsitellyn näköiset ripset! Hienoa Max Factor!
Joo, varmasti tuohonkin kuvaan on saatettu lisätä muutama ripsi mallin silmään, mutta tulos on joka tapauksessa aidon näköinen. Voit jopa nähdä hieman yhteenliimautuneita ripsiäkin. Ero on huikea niihin maskaramainoksiin, joihin olemme viime vuosina saaneet tottua. Vai kuka uskoo Maybellinen, L'orealin tai IsaDoran loihtivan sinulle tällaisia ripsiä?
.
.
Ripsarimainokset ovat asia, joka ärsyttää minua aivan suunnattomasti. En vaan kertakaikkiaan tajua, että ripsiväriä on luvallista mainostaa muokatuilla tekoripsiviuhkoilla. Kunpa useammat kosmetiikkamerkit ottaisivat mallia Xperiencestä!
Meikkivoidekokeilut jatkuvat, ja ensimmäisenä tämän vuoden puolella olen tutustunut Laveran uuteen meikkivoiteeseen.
Olen aiemmin kokeillut luonnonkosmetiikan meikkivoiteista Dr. Hauschkaa ja Laveran vanhoja meikkivoiteita, ja niiden perusteella osasin jo odottaa, että tämäkin on varmasti läpikuultava ja luonnollinen. Olen siinä käsityksessä, että useimmat luonnonkosmetiikan meikkivoiteista ovat peittokyvyltään varsin kevyitä, mutta joku lukija kommentoi, että Santella peittoa saisi enemmän. Kertokaa ihmeessä kokemuksianne, niin muut lukijat hyötyvät. :)
Laveran Natural Liquid Foundation on koostumukseltaan paksuhkon voidemaista, tulee mieleen vatkattu kerma. Kasvoille levittäessä koostumus kuitenkin sulaa ohueksi, ja jättää läpikuultavan, ihon sävyä kevyesti tasoittavan jäljen. Lopputulos on siis luonnollinen.
Mihin ihastuin tässä meikkivoiteessa, on sen kosteusvoidemainen tuntu. Sävyä tulee enemmän kuin sävyttävästä päivävoiteesta, mutta tunne on melkein yhtä kosteutettu. Incin kärjestä löytyykin oliiviöljyä, safflorinsiemenöljyä ja jojobaöljyä, sekä sheavoita, kookosöljyä ja kaakaovoita. Kuulostaa aika hoitavalta. :)
Olen nyt käyttänyt Laveran meikkivoidetta muutaman viikon, ja tässä muita havaintoja testiajalta:
Iho ennen ja jälkeen Laveran meikkivoiteen.
Suosittelisin Laveraa henkilöille, jotka pitävät luonnollisesta tuloksesta, mutta kaipaavat kuitenkin enemmän peittävyyttä kuin mitä sävyttävä päivävoide voi antaa.
Ehdottomasti tykkäsin tästä uudistuneesta meikkivoiteesta enemmän, kuin Laveran vanhasta meikkivoiteesta.
Vuoden ensimmäiset kosmetiikkahankinnat tuli tietysti tehtyä tammikuun alennusmyynneissä.
Ja miten vähän mulle kertyikään ostoksia! :) Olen ylpeä itsestäni. Aion olla tänä vuonna tiukempi etenkin luomivärien suhteen. En kyllä muutenkaan osta kosmetiikkaa mitenkään tolkuttomasti, mutta luomivärejä en kyllä tarvitsisi enää yhtä ainutta kappaletta. Tottakai niitä tulee silti hankittua, mutta tavoitteena olisi ettei vuoden aikana kertyisi enempää kuin n. 10 uutta luomiväriä.
Aleostokset: Dependin Avokadokynsiöljy, Make Up Storen Lavendel-luomiväri, Dermaglow'n Instant Lip Gloss Plumper, DKNY:n Delicious Night EdP, IsaDoran jättikabuki (tarkoitettu aurinkopuuterille) ja Clarinsin kuparinpunainen voideluomiväri. Muovinen möykky DKNY:n edessä on terotin. Sekin lähti mukaan alesta.
Tuo DKNY on kyllä vähän paha.... niitä tuoksujakin kun on ihan muutama odottamassa. Ja yhtä aiempaa tuoksuhankintaa en edes kehdannut paljastaa teille...! No, ehkä myöhemmin. :)
Biothermin Lait Corporel -vartaloemulsion jättikoko oli niin edullinen, että sekin piti korjata talteen. Ostin vihdoin ja viimein myös blogimaailman ylistämää Klippoteketin kuivashampoota. Ostin kerralla kolme, kun olivat niin halpoja. (Kolmas asuu töissä.) Tuote on kyllä kaiken hehkutuksen arvoinen, ja tuoksuu ihan My Little Ponylle! Klippo on tosin mun mielestä enemmänkin muotoilupuuteri kuin kuivashampoo, sen verran jämäkästi siinä on puuteria. Puuteri myös tarttuu hiuksiin todella lujasti, itse en kerran saanut Klippoa täysin irti hiuksista shampoopesulla kun olin kerrostanut sitä kolme päivää.
Mr. Karkkipäivälle ostin joulumyynnistä ylijääneen Armani Code -pakkauksen. Itse tykkään Codesta hurjasti, sekä miesten että naisten versiosta, mutta mies hymähteli vähän että "Armanihan on joku amisjätkien käyttämä merkki." Olin ihan että "Whoot?", kun itse pidän Armania tosi laadukkaana tuoksumerkkinä, enkä liitä sitä mihinkään teinipoikiin. Kyllä se äijä sitten kuitenkin otti Coden käyttöön. :)
. . .
Loppukevennyksenä päivän ilostus.
Sain tänään pikkupaketin lukijaltani Tiinalta, joka halusi ilahduttaa minua Lily Lolon In The Buff -sävyllä (joka ei sopinut hänelle itselleen). Lolon mukana kuoresta paljastui myös Tiinan lapsen tekemä aurinkoinen piirustus nimeltään "Kesää odotellen". Voi ei miten liikuttavaa! Näky toi kyllä leveän hymyn tämän flunssapotilaan kasvoille. Voit Tiina välittää tytöllesi terveiset että piirustus on aivan ihana!
Kesää odotellessa tosiaankin! :)
