Olen taas saanut kokeilla uusia pumppuvaahtoja. Tämähän on se minun suosikkipuhdistustuotteeni, kerran kun pääsee pumppuvaahdon kermaiseen ”makuun” ei muuhun enää oikein halua palata. :) No ei nyt ihan, kyllä minä välillä vielä muitakin vaahtoavia putsareita käytän, mutta pumput ovat parhaita. Vaikka todettakoon, että ne eivät ole yhtä taloudellisia kuin veden kanssa vaahtoavat – pumppuputsari kuluu ainakin puolta nopeammin kuin geelimäinen tai voidemainen vaahtoputsari.

Tämänkertaisiin testattaviin kuuluvat Natuvive, Lavera ja uuden uutukainen Lumenen pumppuvaahto. En muista että Lumenella olisi koskaan aiemmin ollut peruslinjassaan pumpattavaa putsaria, apteekeissa myytävään LAB-linjaanhan sellainen kuuluu.

Olen saanut kaikki kolme putsaria blogin kautta.

LUMENE Bright Touch Refreshing Cleansing Foam

(on se vaan aina niin hullua että kaikkien tuotteiden, jopa kotimaisten, nimet ovat englanniksi... Lumenen kohdalla sen tietysti ymmärtää viennin kannalta, mutta esim. We Care Iconin meikkien kohdalla ei... Vai myydäänkö niitäkin Suomen ulkopuolella..?)

Lumenen ja Natuviven putsarit voisi melkein esitellä samassa kappaleessa, ne tuntuvat nimittäin käytännössä ihan samalta. Kummankin vaahto on superpehmeää ja liukasta ja erittäin miellyttävän tuntuista. Juuri tämä kermainen liukkaus erottaa pumppuvaahdot muista vaahtoavista putsareista.

Lumenen Bright Touch Foamissa on Lumenen muista saman linjan tuotteista (entiseltä nimeltään Radiant Touch) tuttu hedelmäisen raikas tuoksu. Lumenen puhdistusainevalikoima on jaoteltu ihotyyppien mukaan, ja Bright Touch on tarkoitettu normaalille ja sekaiholle. Hintaa vaahdolla on 9,90€. Oikein hyvä putsari, ei tästä muuta osaa sanoa. Käytän mielelläni loppuun! :)

ACO NATUVIVE Seabuckthorn Cleansing Mousse

Natuviven vaahdon koostumus ja ihotuntu ovat siis aivan samanlaiset kuin Lumenessa. Olen jopa testannut näitä niin että pesin samanaikaisesti toisella oikean, toisella vasemman puolen kasvoja, eikä pystynyt erottamaan kumpi on kumpi – muuten kuin tuoksusta. Natuviven hedelmäinen tuoksu on paljon voimakkaampi ja makeampi. Merkit käyttävät usein saman sarjan sisällä samoja tuoksuja, ja Tyrnivaahdossakin tunnistaa ACOn vanhan, poisjääneen Oliivi-putsarin tuoksun. (Hassua että Oliivissa ja Tyrnissä käytetään saman tyyppistä, hedelmäistä tuoksua.)

Natuvivessä on lyhyempi inci, jos se nyt jollekulle jotain merkkaa. Hintaa tuotteella on noin 11 euroa  ja sitä myydään apteekeissa. Puhdistavana ainesosana sekä Lumenessa että Natuvivessä on tuttu SLES (sodium laureth sulfate).

LAVERA Gentle Foaming Cleanser

Laveran puhdistuslinja täydentyi viime vuoden puolella pumppuvaahdolla. (Hajusteettomaan Neutral-sarjaan on jo aikaisemmin kuulunut pumppuvaahto, ja se on lemppariputsareitani luonnonkosmetiikan puolella.) Peruspuhdistuslinjaan kuului aiemmin vain emulsio ja seka-rasvoittuvalle iholle tarkoitettu geeli, joten tällaiselle kaikkien ihotyyppien putsarille oli tilausta.

Kuten luonnonkosmetiikan puolella on käynyt tutuksi, luonnollisten ainesosien pumppuvaahdot ovat synteettisiä ohuempia ja vähemmän täyteläisiä. Jotkut niistä muistuttavat koostumukseltaan suorastaan tiskivaahtoa. Laveran Gentle Foaming ei ole tiskivaahtoa vaikka onkin toki Lumenea ja ACOa ohuempaa. Tykkään tuoksusta tosi paljon, niin kuin koko Laveran puhdistuslinjan tuoksusta. Ainesosissa ei ole lakritsia, mutta minulle tulee tuoksusta mieleen aromaattinen yhdistelmä kukkia ja vienoa lakritsia.

Puhdistavat ainesosat ovat Laverassa Lumenea ja ACOa hellävaraisemmat, ja sen myös tuntee iholla pesun jälkeen. Eivät Lumene ja Natuvivekään mitään kiristävää tunnetta kuitenkaan jätä.

Laveran Gentle-vaahto on porukan kallein, pakkauksessa on 100 ml tavaraa (muissa 150 ml) ja hintaa on 13,60€ (Biodellyn hinta, en löytänyt hintoja muualta).

Pumppuvaahdoista vielä – jos et ole koskaan sellaista kokeillut, niin kokeile edes yksi pullo! :) Jos arvostat puhdistustuotteessa ylellisen liukasta, kermaista koostumusta mutta et kuitenkaan pidä rasvaisista maidoista ja emulsioista, pumppuvaahdot ovat kuin sinulle tehtyjä. Ero "tavallisen", ei pumpattavan vaahtoputsarin koostumukseen on huomattava.

Minkä ostaisin testitrion putsareista itse? - Laveran, sillä suosin aina luonnonkosmetiikkaa.

P.S. Nettikauppavinkki hintatietoisille – törmäsin netissä sattumalta Terveysteekki-kauppaan etsiessäni edullisinta hintaa Evonia Keratiini-kapseleille. Huomasin, että monet muutkin tuotteet ovat Terveysteekissä yllättävän huokeita kilpailijoihin verrattuna, esim. ylempänä mainitsemani Laveran Neutral-vaahto maksaa ’Teekissä 7,75€ (normi, ei mikään alehinta) ja muuten-niin-edullisessa Hyvinvoinnin Tavaratalossa taas 12,95€..!

..erittäin lyhyesti.

Ajattelin että laitan tämän silti tänne kun monet teistä jäivät varmaan odottamaan mitä lehdestä vastataan - jos vastataan.

No, vastausta ei tullut koko tiistain aikana ja kun keskiviikkokin alkoi jo kääntyä iltaan ilman vastausta, laitoin Smartland-sivun toimittajalle Marta María Jónasdóttirille uuden viestin. Viestissä kirjoitin, että blogissani on kuvani luvattoman käytön seurauksena herännyt keskustelua sanomalehden toiminnasta ja siitä, miten näinkin vakavastiotettava media voi käyttää kreditoimattomia, netistä haettuja kuvia. Kirjoitin, että minä ja blogini lukijat odotamme Morgonbladidilta jonkinlaista kommenttia asiaan.

Tällä kertaa sain vastauksen välittömästi.

"Hei. Poistin kuvasi kun saimme sähköpostisi, olemme pahoillamme ja tämä ei toistu."

Sellainen kannanotto.

Olisi tehnyt vielä mieli vastata ja kysyä, kuuluuko Googlen kuvahaun käyttö heillä yleisestikin toimintapolitiikkaan artikkeleja koostaessa. Mutta mitäpä siihen voisi kuvitella saavansa vastauksena. Näin epäasiallista (ja käsittääkseni laitonta) toimintaa on odotetusti kiusallista puolustella. Tämä ei toistu. Ainakaan niin kauan kuin ei jäädä kiinni..?

Minullahan olisi käytännössä oikeus laittaa MBL:lle perään lasku kuvani käytöstä.

Vaikka kuvani tapaus on suhteessa vähäpätöinen asia, minusta on ihan aiheellista nostaa esiin, ettei netissä vellova tekijänoikeuksien laiminlyönti ja kuvamateriaalin huoleton kopiointi ja kreditoimaton käyttö rajoitu vain bloggaajiin, Facebook-sivuihin ja pienempien, ei-ammattimaisesti toimivien yritysten markkinointiin. (Tai no, kyllähän vähän vakavamminkin otettavat lafkat ovat kuvien luvattomaan käyttöön sortuneet - kuka muistaa häkellyttävän Char And The City ja Gant -tapauksen?)

Ei kuvien "lainailun" yläpuolella ole näköjään sellainenkaan media, jonka luulisi toiminnallaan yleisesti näyttävän esimerkkiä tekijänoikeuksien kunnioittamisesta.

Kuvakaappaus MBL.is

Kaikkihan meistä tykkäävät välillä mussuttaa jotain ihanan suolaista, mausteista ja rapeaa. Olit sitten millä ruokavaliolla tahansa.

Perunalastuille, suolapähkinöille, popcorneille, voileipäkekseille ja juustonaksuille on toinenkin vaihtoehto. Esittelen tässä oman Top-vitoseni.

Nämä ovat kuin juustonaksujen ja riisikakkujen herkullisen onnistunut risteytys. Näihin tulee julmettu himo, joten näiden kanssa on ainakin vhh:laisen oltava varovainen ettei rouskuttelu lähde lapasesta, sillä hiilihydraattia näissä on suunnilleen yhtä paljon kuin perunalastuissa - tosin se on hitaammin imeytyvää laatua.

Kalorien laskijat ilahtuvat tiedosta, että energiaa soijasipseissä on n. 25% vähemmän kuin perunalastuissa.

Naksujen raaka-aineena on perunan sijaan soija-riisijauhoseos. Makuja on monia, oma suosikkini on Cheddar koska maku muistuttaa niin paljon juustonaksuja - minulle on aina uponnut juustohässäkät perunanaksuja paremmin! :)

Ostamani merkki on Genisoy. En ole nähnyt tällaisia Suomen kaupoissa, kertokaa jos tiedätte jonkun merkin jota myydään täälläkin.

Paahdetut, suolatut kurpitsansiement ovat mitä mainioin popcornin tai suolapähkinän korvike. Siemenet pullistuvat paahdettaessa ja osa jopa poksahtaa niinkuin popparit. :) Näitä voi oikein hyvin tehdä itsekin, mutta minä olen tilannut omani iHerbistä.

Ostin viimeksi Spicy-version, mutta pidän edelleen enemmän perusvariantista.

Kurpitsansiemenissä on alkaen 13% hiilihydraattia, joten en tiedä mistä Eden Organic on tietonsa napannut - heidän mukaansa kun näissä herkuissa ei ole grammaakaan imeytyvää hiilaria.

Lisäksi kurpitsansiemenissä on runsaasti proteiinia, magnesiumia ja sinkkiä. Suolaa näissä on kevyemmin kuin suolasnäkeissä yleensä.

Näiden lähinnä linnunruoalta näyttävien keksien makuun piti vähän aikaa totutella, mutta lopulta koukutuin. :)

Pellavassa on oma, vahva makunsa josta joko pitää tai sitten ei - tai pitää yhteydestä riippuen. Itse tykkään pellavansiemenistä esimerkiksi näkkärissä ja tällaisissa suolaisissa kekseissä, mutta paljaaltaan tai makeissa ruoissa maku on vähän turhan voimakas.

Go Raw'n Spicy Flax Snax -kekseissä on pellavan lisäksi auringonkukansiemeniä ja seesaminsiemeniä ja mausteena mm. jalapenoa, korianteria, limeä ja valkosipulia. Maustamattomissa Flax Snaxeissa on pellavansiementä, seesaminsiementä ja tomaattipulveria - mutta nämä eivät oikeasti maistu yhtään miltään. Pitäydyn jatkossa Spicy-versiossa. :)

Isossa kourallisessa keksejä on hiilihydraattia 5 g (Spicy) tai 2 g (maustamaton). Pellavansiemenistä saa runsaasti omega-rasvahappoja (enemmän hyödyllisempää kolmosta kuin kutosta.)

Lydia's Organicsin mantelipohjaiset, mausteiset keksit ovat epäilemättä myös "joko-tykkäät-tai-et-yhtään" -kategoriaa. Keksit muistuttavat maultaan aiempaa Lydia's -löytöäni Auringonkukansiemenleipää, minkä arvelen johtuvan samantyylisistä mausteista. Jauhopohja näissä on erilainen.

Keksit on maustettu kuivatulla porkkanalla, sellerillä, vihersipulilla, sitruunalla ja kahdella eri levällä, nori- ja punalevällä. Tykkään rouskutella näitä maustamattoman tuorejuuston kanssa.

Hiilihydraattia on kolmen keksin annoksessa 4 grammaa.

Lehtikaalisipsit olivat kaikkein ensimmäinen vhh-sipsinkorviketuttavuuteni. Ne ovat ihania, mutta eivät helposti murtuvan ja pehmeämmän rakenteensa vuoksi tuo aivan yhtä autenttista ”rouskusnack” –elämystä kuin suussa tyydyttävästi raksahtavat soijasipsit, kurpitsansiemenet ja pellavakeksit.

Hiilihydraattia kolmasosapussissa on 3 g, eli nämä ovat todella vähähiilihydraattinen snack. Omaan makuuni Lydian lehtikaaliraksuissa saisi olla pikkuisen miedommin cayenne-pippuria, mutta toisaalta tulisuus taltuttaa suolaisen & mausteisen himon selvästi tehokkaammin kuin ei-tulinen snack.

Oma suosikkimakuni on Mega Green.

Kaikki vhh-snack-kokeilut eivät ole olleet niin onnistuneita. Esimerkiksi Go Raw’n Spicy Seed Mix, jota tilasin innoissani kerralla kolme isoa pussia kun huomasin erityisen alhaisen hiilaripitoisuuden, osoittautui vähemmän maukkaaksi suolaherkuksi. Siemensekoituksessa pitäisi pakkaustieojen mukaan olla samat mausteet kuin Spicy Flax Snax –kekseissä, mutta en tykännyt niistä.

 Siemenille on kuitenkin tullut käyttöä – käytän sekoitusta osana näkkäritaikinaani. :) Näkkäriin niiden tuoma kevyt mausteisuus sopii loistavasti.

Tilaan kaikki snackkini, niin kuin myös paljon muitakin vhh-ruoka-aineita, iHerbistä. Jos haluat tilata iHerbistä, saat ensitilaajana katettua postikulut (4 dollaria kun paketin paino on alle 1,8 kg) koodillani NIJ031, jolla saa 5 dollaria alennusta ensimmäisestä tilauksesta. Tai 10 dollaria, mikäli tilaus ylittää 40 dollaria.

Jokainen iHerb-asiakas saa ensitilauksensa yhteydessä oman vastaavan koodin, jota voi sitten jakaa tutuilleen. Koodin käytöstä saa bonusta, joka on yhtä kuin alennusta seuraavasta iHerb-tilauksesta.

Kun elintarvikkeita sisältävän tilauksen arvon postikuluineen pitää alle 46 dollarin, ei tule ylimääräisiä alv- tai tullimaksuja. :)

Jiihaa! Vähänkö olen aina riemuissani kun löydän näitä "köyhän miehen" versioita suosikkituotteistani! :)

Tämä löytö etenkin on erityisen mieluinen, alkuperäistä "rikkaan miehen" tuotetta kun ei ole pariin vuoteen enää saanut Suomesta.

Kyseessä on köyhisversio ainakin Karkkipäivän pitkän linjan lukijoille erittäin tutusta huulikiiltotuotteesta; suursuosikistani Dermaglow'n Instant Lip Gloss Plumperista.

Saanko esitellä: Kicks Lip Plumper!

Huvittaa kun välillä sattuu näitä että "löydän" hallustani jonkun tosi hyvän tuotteen joka on ollut minulla jo pitkään, enkä ole sitä ehtinyt testaamaan enkä yhtään tajunnut millainen helmi tuotevaraston uumenissa uinuu. Niinkuin vaikka taannoin esittelemäni loisto-primer IsaDoran UnderCover.

Kicksin huulikiillon sain Kicksin PR:ltä muistaakseni viime keväänä tai kesän alussa. Laatikkoon vain odottamaan ja sinne jäi. Nyt tämän kevään aikana otin sen vihdoin käyttöön. Ja jumpe - tämähän on ihan kuin Dermaglow'n lempparini! ('Jumpe'-sanaa ei varmaan käytetä enää kuin Aku Ankassa..? :D)

Minulle lähetetty sävy on neutraali pinkki-beige Sweet. Se tuo vain ihan aavistuksen sävyä ja näyttää - ja tuntuu - huulilla käytännössä ihan samalta kuin Dermaglow'n Bare Beige.

Plumper-tyyppisiä kiiltoja on markkinoilla pilvin pimein. Kaikki eivät tosiaankaan tunnu samalle. ;)

Superhyvä sävy arkeen! Juuri sellainen huulirasvan korvike jota voi sutaista koska vain vaikka olisi ilman meikkiäkin koska lopputulos ei ole yhtään meikatun näköinen.

Uudemmille lukijoille taustatietona: ihastukseni Dermaglow'n "huultenpullistajaan" ei johdu sen pullistavasta efektistä (joka on hyvin, hyvin mieto, huulten uurteet vain käytännössä hieman siliävät piparminttuöljyn tuoman ärsytysreaktion seurauksena - ja voihan sitä haluta uskoa että myös valmistajan mainostamat hyaluronihappomolekyylit siihen vaikuttavat.. ;)) Kyseinen tuote vain tuntuu huulilla aivan mielettömän hyvältä, ja osasyynä on myös tuo pullistaville tuotteille ominainen kihelmöinti. Olen nimittäin koukuttunut kihelmöivään tunteeseen Blistex-riippuvuuteni kautta - Blistex-huulivoiteessahan on kamforia joka tuo huulille vastaavanlaisen kevyen pistelyn.

Lisätietoa huulia pullistavista kiiltotuotteista ja niiden vaikuttavista aineista:

Vertailussa pullistavat huulikiillot

Kicksin Lip Plumperissa kihelmöinnin tuo mentoli. Toinen vaikuttava aine on hyaluronihappo. Kiilto ei ole ihan yhtä tahmeaa kuin Dermaglow'n mutta pysyy silti huulilla erittäin hyvin. Tahmeus ei myöskään ole sellaista kärpäspaperi-luokkaa.

Kiilto tuoksuu kevyen karkkimaiselta, mieleen tulee joku suklaakonvehti... Ehkä Fazerina? :) Sävyjä on saatavilla kolme; läpinäkyvä Bare, punapinkki Sexy ja beigepinkki Sweet. Hintaa kiillolla on 11,90€ - eli aika lailla mukavampi luku kuin Dermaglow'n käsittämätön 50 euroa..!

Aiemmat "köyhän miehen" tuotelöydöt:

Youth Code, köyhän miehen Génifique

Köyhän miehen Dior - Idun Brunkulla

Viva La Divalta köyhän miehen Naked-paletti

Löytyi: köyhän miehen vastine lempparipeiteaineelleni

.

Onko teillä omia vinkkejä kalliiden, hyvien tuotteiden edullisemmista korvikkeista?

Karkkipäivän kuvia on jälleen käytetty luvatta.

Tällä kertaa kyseessä on vieläpä varsin vakavastiotettava media - johtava sanomalehti.

Sain eilen viestiä Islannissa asuvalta lukijaltani, joka oli hämmästynyt nähdessään tutut kasvot paikallisen Morgonbladid-lehden verkkojulkaisussa. Morgonbladid on Islannin suurin sanomalehti ja vastaa meidän Helsingin Sanomia.

Artikkeliin pääsee tästä.

Ja siellähän minun naamani tosiaan koreilee, ilman minkäänlaista asianmukaista kreditointia puhumattakaan luvan kysymisestä.

Mihin tekijänoikeuksien kunnioittamisessa ollaan menossa kun jo tämän tason media sortuu käyttämään julkaisujensa kuvitukseen Googlen kuvahakua! Sillä mistäpä muualta kuvani olisi verkkojulkaisuun päätynyt.

Viestin lähettäneen lukijan mukaan artikkelissa haastatellaan islantilaista "ekohippigurua" Guðrún Bergmannia ja siinä puhutaan Laveran BB-voiteesta ja kosmetiikan lisäaineista. Jos kirjoittaa Googlen kuvahakuun "Lavera BB Cream" on minun kasvokuvani ensimmäinen tarjokas. Alkuperäinen juttuni jossa kuva ilmestyi löytyy täältä.

Juttu ilmestyi Morgonbladidin Smartland Mörtu Maríu -sivulla, joka on naisille suunnattu teemasivusto vähän niinkuin MTV3:n Helmi-sivut aikoinaan.

Olen laittanut MBL:lle viestiä ja pyytänyt selitystä kuvani luvattomaan käyttöön. Saa nähdä vastataanko sieltä mitään.

Sitaattioikeuden puitteissa Suomessa saa ottaa lainauksia toisen teoksesta (oli se sitten tekstiä, musiikkia tai kuvataidetta) kysymättä lupaa tekijältä, mutta alkuperäinen tekijä ja lähde on mainittava siteerauksessa. En tiedä onko Islannissa vastaavanlaista lakia, mutta lähdettä ja tekijää he eivät kuitenkaan ole maininneet.

Aiemmin kuviani on käytetty luvatta muuan ammattikoulun opetusmateriaalissa sekä Espanjassa sijaitsevan suomalaisen meikkaaja/maskeeraaja-koulun nettisivujen kuvagalleriassa.

Kuvakaappaukset Morgonbladidin sivuilta.

Istuimme eilen Kastelholman linnan kupeessa auringossa kun puhelin soi. Kello oli vaille kuusi.

Jämijärvellä oli tippunut laskuvarjohyppääjien kone. Sydän hyppäsi lyönnin yli.

Puhelimessa oli läheiseni. Hän on ollut saman koneen kyydissä. Huoli, kauhea huoli. Ketä koneen kyydissä oli? Tiesimme – joukossa tulisi olemaan tuttuja.

Hiljaisuus. Suru. Sanattomuus.

Katsoin peltomaisemaa. Kahvi jäähtyi mukissa.

En menettänyt Jämijärven turmassa ketään omaa läheistäni, mutta onnettomuus koskettaa henkilökohtaisesti lähipiiriäni. Eikä sillä ole lopulta väliä. Menehtyneet ovat jonkun läheisiä, jonkun siskoja ja veljiä, jonkun puolisoita. Nuoria ihmisiä, siivillään.

Aamulla läheiseni soitti jälleen. Hän ei ollut nukkunut koko yönä. En osaa kuvitella miltä hänestä tuntuu. Silti minäkin olen pysähdyksissä.

Tällaiset ovat uutisia joita itse pelkään kaikkein eniten. Elämää ei pidä hukata huolehtimiseen mutta minä olen huolissani. Melkein aina.

Tämä on sanottu niin monta kertaa, mutta se ei kulu koskaan. Eläkää niin kuin jokainen päivä olisi elämä itse. Se ensimmäinen ja ehkä myös viimeinen päivä. Ei huolehtien niin kuin minä, vaan iloiten, arvostaen. Halatkaa ystäviänne aina kun tapaatte. Koskaan ei ole liikaa osoittaa läheiselleen, että hän on rakas.

Seisoin eilen kameroineni okran sävyisen maalaismaiseman keskellä. Oli niin kaunista. Samalla joku sai uutisen, jota ei koskaan haluaisi kuulla. Hetki. Tunne johon on vaikea tarttua.

Tänään paistaa aurinko, mutta päivä on harmaa.

Syvä osanottoni Jämijärven turmassa menehtyneiden omaisille ja läheisille.

Olimme tällä viikolla mieheni kanssa Kööpenhaminassa, kuten jo tulikin aiemmin kerrottua.

Matka oli yllätyssyntymäpäivälahjani Mr Karkkipäivälle. Halusin ilahduttaa miestäni jollain laadukkaalla, mieleenpainuvalla elämyksellä joka vastaisi edes jotenkin niitä kaikkia ihania yllätyksiä joita mieheni on minulle vuosien varrella järjestänyt. Minulle on välillä tullut huono omatunto siitä, että minulla ei suoraan sanottuna ole varallisuutta tarjota miehelleni samanlaisia yllätyksiä joilla hän on minua hemmotellut. Elämysten laatua ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta siitä ei esimerkiksi pääse yli eikä ympäri, että tasokkaaseen ravintolaan ei mennä syömään viidellä kympillä.

Minulle oli selvää, että miehen syntymäpäiväyllätyksen täytyy liittyä ruokaan. Se kun on meille yhteinen ja niin rakas harrastus. Halusin viedä miehen Michelin-tähden ravintolaan. Aloin säästää lahjaan jo viime vuoden puolella.

Koska rakastamme kummatkin  myös matkailua, halusin mahdollisuuksien mukaan yhdistää lahjaan ulkomaanreissun. Koska valtaosa budjetista meni ravintolaan, oli matka saatava halvalla. No, halpalentoyhtiöiden aikoina se ei tokikaan ole ongelma eikä mikään. Matkat sain tuttuun tapaan halvemmalla kuin Tampere-Kuopio-junaliput.

Mutta entäs majoitus.... Tiesin, että Mr Karkkipäivä ei kokisi oloaan mukavaksi Couchsurfing-tyyppisessä majoituksessa, ja halusin muutenkin viettää aikaa nimenomaan kahdestaan eikä CS-housti oikein sopinut tämän matkan tunnelmaan. Hotelleista minulla olisi ollut juuri ja juuri varaa johonkin kaikkein ankeimpaan hostelli-tyyppiseen, eikä sekään tuntunut kovin kivalta ajatukselta toisen juhlamatkalle.

Vastaus: Airbnb! Tämä palvelu on ikäänkuin Couchsurfauksen kaupallinen versio, ja sen kautta on mahdollista saada aivan huipputason majoitusta huomattavasti hotelleja edullisempaan hintaan. Ideana on se, että yksityisihmiset vuokraavat asuntojaan - joko pelkkää huonetta tai sitten koko asuntoa niin, että paikka on kokonaan sinun.

Hintaan, jolla olisin tavallisilta hotellimajoitussivuilta saanut sen ankean 8 neliön hostellikopperon, löysin Airbnb'n kautta 70 neliön upean, elegantin asunnon aivan Kööpenhaminan keskustasta. Ja mikä vielä plussaa? Ei tarvitse odotella klo 14:n että pääsee tsekkautumaan sisään tai lähteä klo 12 - useimmat Airbnb-vuokraajat ovat joustavia ja mekin pääsimme asuntoomme heti aamulla kaupunkiin saapuessamme ja luovutimme asunnon lähtöpäivämme iltana vasta lähtiessämme lentokentälle.

En voi kuin suositella mitä lämpimimmin! Meidän asuntomme vuokrahintaan kuului vielä rajaton kahvikiintiö! ^_^ Keittiön Nespresso-keitin ja kahvikapselit olivat vapaasti käytettävissämme. Ja kyllä niitä tosiaan tuli hyödynnettyä..! :)

Sitten siihen Suureen Ravintolaillalliseen.

Se oli todellakin Suuri. :)

Kööpenhaminassa on eniten Michelin-tähden ravintoloita Pohjoismaissa - kokonaista 15 kappaletta, joista kahdella kaksi tähteä. Noihin kahden tähden ravintoloihin ei ollut mitään tsäännssiä saada enää pöytävarausta huhtikuulle kun tammikuussa aloitin varauskyselyt.

Netin arvostelujen perusteella päädyin lopulta yhden Michelin-tähden ravintola Kokkeriet'iin.

Lähetin ravintolaan etukäteen onnittelukortin joka odotti miestäni pöydässämme kun saavuimme! ^_^

Valitsimme 8 ruokalajin maistelumenun, joka käytännössä olikin yhtä kuin kuusitoista ruoka-annosta. Ennenkuin saimme edes menua käteemme, oli eteemme tuotu jo viisi erilaista alkupalaa keittiön tervehdyksinä. Tahti tuntui alkuun jo vähän liiankin huimalta..!

Kaikki annokset olivat luonnollisestikin uskomattoman kauniita ja osa meni kokoonpanonsa puolesta jo molekyyligastronomian puolelle.

Tällaisessa paikassa jos missä on noloa alkaa kuvaamaan annoksiaan (tosin tehtiin sitä muissakin pöydissä ;)), joten otimme illan aikana hyvin vähän kuvia. Yllä muutamia annoksia. Alareunan vasen annos oli yksi suosikeistani - merikrottia tuhkalla ja lakritsilla maustettuna. Ja tokihan lautasella oli paljon muutakin hässäkkää mutta oli mahdoton painaa mieleen kaikkien annosten sisältöä kun ruokia oli niin mielettömästi..! :)

Tältä se minun 70 euron "kuohkea föönaukseni" sitten näytti illan aikana...! Voin sanoa että mietin kerran jos toisenkin mihin miljoonaan parempaan kohteeseen olisin tuon rahan voinut sijoittaa... Mrrr!

Viimeisenä jälkkärinä oli kakkua. Miehen omaan oli laitettu kynttilä syntymäpäivän johdosta! :)

Ja minun kakkuni...

...se oli valmistettu sokerittomana ja mantelijauhokakkupohjaan...! :) :) Uskomattoman loistavaa palvelua.

Ilmoitin pöytävarauksen yhteydessä että en syö lihaa tai kanaa ja jos mahdollista, jonkun jälkiruoan voisi korvata juustolla sillä en pidä makeasta ja välttelen sokeria. Juustoa en saanut - mutta kaikki minun jälkkärini oli tehty sokerittomina! :)

Istuimme ravintolassa yhteensä viisi tuntia. Ruoka oli täydellisen hyvää ja meillä oli mielettömän viihtyisä ilta. Ruoka ja koko elämys oli todellakin hintansa arvoinen, mutta arvatkaa mitä tapahtui? Mikä ihan pikkuisen harmittaa...! Viimeisten annosten välillä minä melkein nukahdin pöytään - ja pari kertaa taisin oikeasti torkahtaakin! Joitain annoksia en enää edes muistanut seuraavana päivänä..! Kuvia katsellessa olin ihan että "Söinkö mä tuollaisenkin..?"

Kävi nimittäin niin, että olin edellisenä yönä nukkunut varhaisen lennon ja yöbussin takia vain yhden tunnin. Kävelimme koko päivän Kööpenhaminassa enkä ottanut päivätorkkuja vaikka väsytti jo päivällä.

Kun kello viimeisten ruokalajien aikaan oli jo lähemmäs 01.00 Suomen aikaa, oli väsymys kasvanut niin valtavaksi että keikuin koko ajan unen ja valveen rajamailla. Ja yhä vain tuli niitä annoksia...! Myös miehellä oli selviä vaikeuksia saada silmät pidettyä auki jälkkärien aikaan... hihhih... ollaan me varmasti oltu aika huvittava näky. :)

Tällainen oli meidän Kööpenhamina. Ja kyllä, misteri tykkäsi lahjastaan kovasti. <3

Olen saanut Sokokselta kokeiltavaksi We Care Icon -meikkejä. Vihdoin pääsen kunnolla tutustumaan tähänkin sarjaan! :) Toistaiseksi kokemusta on vain ruskeasta eyelinerista, joka onkin kyllä ollut ahkerassa käytössä.

Tämä juttu oli julkaisuvalmiina jo eilen mutta villiinnyin tiramisusta niin että se kiilasi ohi ^_^

Valitsin luomivärejä kolmeen eri lookkiin, lisää siis tulossa myöhemmin. :)

Ensimmäinen look on hillitty "kauneusmeikki" ruskean ja vaalean ruusun sävyillä. Silmämeikin tein kolmen sävyn Smoky Brown -paletilla jonka kauniin viileät sävyt vetivät ihollani yllättävän punertaviksi, etenkin tuo keskimmäinen sävy.

Tämä on toisaalta jo tuttu ilmiö, ihoni on sen verran lämmin että hyvin monet, jostain syystä etenkin hohtavat ruskean sävyt, näyttävät ihollani aina lämpimiltä. Mattaruskea pysyy paremmin "itsensä sävyisenä".

We Care Iconilla on kolmen sävyn Smoky-paletteja kolmea erilaista; satiini-mattakoostumuksella varustetut ruskea ja harmaa-musta sekä kimaltavammalla koostumuksella pinkki-vaalea-harmaanmusta.

Olen aiemmin swatchaillut näitä Sokoksella useaan otteeseen ja pitänyt laatua sen verran hyvänä että olen jopa suositellut ko. paletteja hyvien ja edullisten ruskeiden tai harmaiden palettien kyselijöille. Nyt voin vahvistaa arvioni: laatu on hyvä. Sävyt levittyvät silkkisesti eivätkä varise.

Yhden kokeilukerran perusteella mono-sävyt ovat hitusen kuivempaa laatua. Mutta palaan tähän kun olen kokeillut niitä kunnolla (sain testiin yhteensä viisi "monoa").

Tämän meikin suosikkituotteeni on Moisture Wear -huulipuna sävyssä Natural Soft Rose. Sain valita testisävyt itse ja valitsin tämän ja lämpimämmän Perfect Hot Coralin. Natural Soft Rose (#4) on todella kaunis ja (tekisi kovasti mieli käyttää englannin sanaa wearable ;)) helppokäyttöinen sävy arkeen. Käytän harvoin tällaisia ruusun sävyjä, mutta pitäisi kyllä käyttää useammin! :)

Moisture Wear -huulipunan koostumus on kevyt, liukas ja voidemainen.

Meikkipohjan tein Perfect Wear -meikkipuuterilla, sävy 3 Perfect Apricot.

Poskille sipaisin Natural Glow -poskipunaa sävyssä 2, Perfect Rose. Poskipunassa on kaksi eri puolta, persikkaisempi ja pinkimpi. Käytin persikkaista puolta. Sävy on hyvin, hyvin läpikuultava = tässä on vähän pigmenttiä.

Lisäsin poskipäille, kulmaluulle ja silmäluomen sisänurkkaan korostukset All Over Shimmer Highlighter -puuterilla, sävy 1 Magic Glow. Puuterin persikkaisen beige alin raita sopii kauniisti täydentämään Smoky Brown -luomiväripaletin harmoniaa. Sipaisin sitä alaluomelle tummanruskean sävyn alle.

We Care Icon on meikkisarjoissa sieltä kaikkein huokeimmasta päästä, hinnat taitavat olla Rimmelin tasoa. Esimerkiksi luomiväripaletti kustantaa 10,90€ ja huulipuna 7,50€. Minusta on aina erityisen kiva kokeilla ja pystyä suosittelemaan edullisia merkkejä joihin kaikilla on varaa. :)

Perusteellista arviota We Care Iconin laadusta en osaa vielä antaa, mutta tämän ensimmäisen meikin perusteella vaikuttaa oikein hyvältä. Huulipuna ja luomiväripaletti saavat erityismaininnan - ja jo aiemmin omistamani eyeliner joka on todella hyvä!

Mitenkäs te ja WCI? Onko merkki monille tuttu?

Onko teillä koskaan soinut ovikello yhdeksän jälkeen illalla, ja oven takana on seissyt siskosi tuoreen tiramisukakun ja kahden chihuahuan kanssa?

Ja sanonut, että nyt koemaistellaan tää tekele? :)

Kyseessä on vieläpä vhh-tiramisu.

Veikkaan ettei kovin monen käsi noussut ylös :D

Ennenkuin kukaan ehti iskeä lusikkaa kakkuun, kiikutin sen yläkerran kuvausstudioon. Ilmassa oli jotain erityisen hetken tuntua. Vhh-tiramisu....

Sisareni on siis myös lähtenyt kokeilemaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Hän rakastaa leipomista ja haluaa tehdä syntymäpäivilleen sokeroimatonta, vehnäjauhotonta tiramisua. Meille maisteltavaksi tuotu kakku on koeversio numero 1.

"Mullekin..?"

Kakku on taivaallista.

Kun luette tätä, vedän juuri kolmatta (tää on viimeinen..!) palaa. Sisko - sinä todellakin onnistuit. :)

Slurps x 100 000.

.

Vhh-tiramisukakku (8-10 annosta)

Vhh-sokerikakkupohja:

1 muna

0,75 dl erytritolia

75 g sulatettua voita

0,25 dl vettä

0,5 tl vaniljapulveria (= jauhettua vaniljatankoa)

0,75 dl mantelijauhoa

0, 75 dl Bake Pro -leivontaproteiinia (= kuumuutta kestävää heraproteiinijauhetta)

0,5 tl leivinjauhetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa munat ja makeutusaine kuohkeaksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja vesi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Kaada taikina mantelijauholla leivitettyyn kuivakakkuvuokaan ja paista kakku uunin keskiosassa noin 30-35 minuuttia.

Täyte:

4 kananmunaa

500 g mascarponea

4 rkl erytritolia

1 tl rommiaromia (tai aitoa rommia, amarettoa tai muuta makeaa jälkkäriviiniä)

raastettua tummaa suklaata (miel. yli 70%) tai tummaa kaakaojauhetta

n. 1 dl jäähtynyttä vahvaa kahvia

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa keltuaiset ja makeutusaine vaahdoksi. Yhdistä keltuaisvaahtoon mascarpone. Vatkaa valkuaiset kiiltäväksi, kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja lisää rommi.

Viipaloi sokerikakkupohja n. sentin paksuisiksi paloiksi. Kostuta kakkupalat kahvilla. Kokoa kakku vuokaan; laita ensimmäiseksi vaahtokerros, sen päälle kahvilla kostutettuja kakkupaloja ja palojen päälle suklaaraastetta. Toista kerrokset. Viimeistele vaahtokerroksella ja suklaaraasteella/kaakaojauheella. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli tai vähintään muutama tunti.

Mitäs me kakku-Cartmanit.... :)

Mun oli vain pakko jakaa tämä ihan saman tien. ^_^