Heinäkuisen meikkipaketin sisältöön tutustuminen jatkuu Benecosin uusien puuterituotteiden muodossa.

Tuotteet olen saanut arvioitaviksi Biodelly-nettikaupasta.

Natural Trio Blush Fall In Love ja Natural Highlighting Powder Stardust. Ensimmäinen saa tuomion  "nojaahh...", jälkimmäinen arvion "jesjes!!"

Kyseessä on BDIH-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa eli meikkejä vailla synteettisiä pigmenttejä.

Fall In Love -poskipunassa yhdistyy kolme sävyä, joista yksi on heleä lohi-pinkki, keskimmäinen viileähkö vaaleanroosa ja kolmas beigehtävä vaalea luumu. Keskimmäinen sävy on korostussävy eli tuo iholle vain helmiäistä hohtoa.

Täytyy sanoa, että yhdessä sävyt muodostavat aika hassun kokonaisuuden. Tällaisissa monisävyisissä poskipunatuotteissa on tarkoituksena joko pyöräyttää siveltimeen kaikkia sävyjä, tai sitten valita vain muutamaa sävyä tietystä kohtaa. Benecosin tapauksessa vaihtoehdot ovat lohipinkki-vaaleanroosa tai beigeluumu-vaaleanroosa. Kummassakin jälki on roosan highlighter-sävyn vaikutuksesta enemmänkin korostuspuuterimaista kuin poskipunamaista. Kaikissa sävyissä pigmentti on hyvin hentoa ja sitä irtoaa kehnohkosti. Sivellintä saa todella hinkata poskipunassa jotta siitä saa väriä irti.

Yhdessä kaikki kolme sävyä muodostavat suhteellisen mitäänsanomattoman, miedon sävyhäivähdyksen joka antaa viileän vaikutelman.

Ennen- ja jälkeen kuvissa ero on vain hienoisesti havaittavissa.

Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka keskimmäinen highlighter-sävy tekee "poskipunasta" melkeinpä vaaleamman kuin muu iho.

Vaaleiden korostussävyjen käyttö osana tällaisia monisävypuuterituotteita on yleistä, mutta useimmiten highlighter-sävyn osuus pidetään pienempänä kuin muiden sävyjen, jottei sen vaaleus pääse dominoimaan. Benecosin Trio Blushissa vaaleaa sävyä on mielestäni liikaa. Lohi-pinkki olisi kaunis ja raikas sävy yksinään, mutta sitä on vaikea saada sipaistua siveltimeen ilman roosan sävyä joka vaalentaa sen väkisin.

Totean, että itse pidän huomattavasti enemmän Benecosin mono-poskipunista. Kaikki kolme sävyä; Mallow Rose, Sassy Salmon ja Toasted Toffee, ovat erinomaisen toimivia sävyjä hyvällä pigmentillä. (Rose ja Toffee esitelty täällä, Sassykin minulla on mutta en ole ennättänyt postaamaan siitä.) Benecosin poskipunilla on hintaa 6,80€.

Highlighter Powder eli korostuspuuteri saa sitten ne hurraa-huudot. Hurraat siksi, että niin harvalla meikkisarjalla on vakiovalikoimassaan korostuspuuteri. Hyvähyvä Benecos!

Stardust on aavistuksen roosaan menevä mutta jälki on iholla lopulta hyvin neutraalia, lähinnä vain kuultoa, joten sanoisin että sävy sopii lämpimällekin iholle. Hohde on tarpeeksi erottuvaa tuodakseen selkeän korostuksen, mutta maltillista verrattuna moniin muihin elämän varrella kohtaamiini korostuspuutereihin. Joissain yksilöissä hohde on todella voimakkaan helmiäistä, Stardustissa enemmänkin satiinista. Sopii erinomaisesti myös silmämeikin yleishäivytykseen (eli kun kaipaat jotain neutraalin vaaleaa sävyä jolla häivyttää varjostuksen rajat.)

Vertaus Lily Lolon Ivory Tower -luomiväriin - jolla sitten saa halutessaan sellaista voimakkaampaa korostusta.

Benecosin korostuspuuteri maksaa 8,50€.

24.8. saakka saatte vielä 15 % pois Biodellyn hinnoista koodilla KAR14.

*

...ja ihan muusta aiheesta....

Tänään kävin sen ostamassa.

Kyllä mä haluan tämän testata formaldehydistä ja sen aiheuttamasta ärsytysriskistä huolimatta. Jos saan ikäviä oireita, lopetan tuotteen käytön. Ei kai siinä sen kummempaa.

Saas nähdä tekeekö Trind mun kynsille saman kuin Saralle. :)

Otin äsken verrokkikuvat. Tänään, 19. elokuuta 2014, kynteni ovat tässä kunnossa.

Oikea käsi.

Vasen käsi.

Kynsinauhatkin ihan kauheassa kunnossa... Sen siitä saa kun laiskistuu öljyämisen kanssa. :( Säännöllinen, mieluiten jokapäiväinen öljyäminen todella tuo huomattavan hyödyn. Ja silti olen vain lakannut tekemästä sitä. Huokaus.

Katsotaan mihin Trind pystyy. Jos minulla ei Kreikasta tultua ole vahvat, lohkeilemattomat kynnet, niin marssin geelaukseen.

...ja tuon kirjoitettuani muistin heti, että Välimeren ilmastossahan kynnet aina paranevat muutenkin... Hmmmh... No, aloitan nyt kuurin kuitenkin samantien ja jatkan sitten Kreikasta palattua. Voi kunpa pääsisin taas tulevaisuudessa esittelemään säännöllisesti lakkakuvia, niinkuin ennen....

...ovat nimimerkki Neiti (sinulle Natural Code)

sekä

nimimerkki Tuuuuuulia (sinulle Terre D'Oc)

Laitan teille justiinsa meiliä! :)

Sorry neljän rivin "postaus", päivän varsinainen postaus tulossa myöhemmin. :)

Haluaisiko joku adoptoida BB-voiteen?

Nämä kaksi unohtuivat kesän kosmetiikkahuutajaisista ja haluaisin mieluusti antaa ne eteenpäin jotta ne saisivat onnellisen elämän jonkun kylppärin kaapissa tai meikkilaatikossa! :)

Terre D'Ocin BB-voide mun on pitänyt antaa adoptioon jo ajat sitten, mutta se ressukka oli hautautunut Hemnesin uumeniin niin etten löytänyt sitä kootessani kesän huutajaistuotteita.

Sain voiteen vuosi sitten, eli ihan tuoretta se ei enää ole. Olen käyttänyt sitä vain pari kertaa ja tammikuun jälkeen korkkia ei ole avattu. Arvelen tuotteen olevan edelleen ihan kunnossa.

Meikki- ja swatch-kuvia Terren BB-voiteesta löydätte tästä postauksesta. Sävy on 952 Rose des Sables.

Lumenen Natural Code BB-voiteen olen saanut muistaakseni joskus viime talvena tai keväällä. Pakkaus on avaamaton. Se on mulkoillut minua kylppärin hyllyllä kaikki nämä kuukaudet, mutta koska BB-voiteet eivät ole minulle se kiinnostavin tuoteryhmä, NC:n beebee on jäänyt testaamatta. Elämä lyhyt, testattavia tuotteita paljon, jne....

Eiköhän ole parempi antaa NC BB jolle kulle joka sen oikeasti käyttää. :)

Sävyjä on vain yksi. En valitettavasti osaa sanoa sävystä mitään koska en ole avannut pakkausta. Pakkaustekstissä kerrotaan, että voide on "tasapainottava", eli pitäisi näin ollen sopia myös sekaiholle. Voiteessa on suojakerroin 25.

Nämä BB:t lähtevät uusiin koteihinsa ihan mun piikkiin, eli nämä ovat arpajaiset (ei tarvitse siis maksaa postikuluja niinkuin huutajaisissa).

Mikäli haluat antaa kodin joko Terre D'Ocille tai Natural Codelle, huikkaa kommenttiboksiin joko TERRE tai NATURAL CODE. Laita sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville, se näkyy vain minulle.

Voit osallistua vain toisen arvontaan. Osallistumisaikaa on tämä päivä (18.8.) eli klo 24.00 saakka.

Luonnonkosmetiikan ripsivärimarkkinoilla on yksi tekijä, joka pukkaa uutta maskaraa ulos melkein yhtä tiheällä pöhinällä kuin synteettisellä puolella Lorkku ja kumppanit konsanaan. No ei ihan, mutta ero kilpailijoihin on huomattava.

Kyseessä on Lavera, ja tällä hetkellä merkin valikoimaan kuuluu peräti kuusi (!) erilaista maskaraa. Se on oikeasti ihan hurja määrä, kun muilla luonnonkosmetiikan merkeillä on yksi tai kaksi.

Uusin tulokas on Butterfly Effect Mascara. Sain sen kokeiltavaksi Laveran maahantuojalta.

Teen paljon yhteistyötä Laveran kanssa, ja valikoiman muut ripsivärit ovat minulle myös tuttuja, toisiksi uusinta Deep Darkness -maskaraa lukuunottamatta. Kokemukseni mukaan kaikki Laveran maskarat tuovat, tuotanoin, ihan samanlaisen tuloksen. Minun ripsissäni siis.  Olenkin päätellyt, että valikoiman eri maskaroiden pääasiallisena erona on itse harja. Massa on kaikissa kokeilemissani ollut yhtä ohutta ja huonosti kerrostuvaa. Harjan puolesta olen tykännyt eniten Volume Mascarasta ja Double Blackista. Minkäänlaista tuuheus- tai pituuseroa ripsarit eivät kuitenkaan tuo.

Uusi Butterfly Effect sisältää silkkikuituja, joiden olisi tarkoitus pidentää ripsiä. Olen jutellut maskaroiden kuituteknologiasta blogissa aiemminkin, ja todennut, että kuituihin liittyy samanlainen "toisilla toimii, toisilla ei" -ilmiö kuin esimerkiksi 38-maskaroihin. Minulla kuidut eivät toimi. Ne vain kieltäytyvät tarttumasta ripsieni päihin. Lukuisat kuitumaskarat on kokeiltu, jopa sellainen jossa kuituja lisätään erikseen maskaroituihin ripsiin, ja aina sama tulos. Minun ripseni eivät näillä konstein pidenny.

Olen kuitenkin omin silmin nähnyt ripsiä, jotka on saatu ihan tekoripsien näköisiksi kuitumaskaralla. Teknologia siis kiistatta toimii joidenkin ripsissä.

Silkkikuidut ovat havaittavissa Butterfly Effectin harjassa. Harja on iso ja kuminen, eli kumiharjojen ystäville tuli nyt toinen tarjokas Laveran valikoimaan. Aiempi kumipäinen löytyy Double Blackista, muut ovat perinteisiä "pulloharjamaisia".

Ripsiväristä kerrotaan seuraavaa:

"Butterfly Effect Mascara levittää, tuuheuttaa ja pidentää ripsiä luoden aistikkaan katseen." (Välihuomautus: hihi... mua naurattaa aina nämä sanavalinnat... aistikas katse..! ^_^) "Uudenlainen harja tekee ripsistä runsaat, kaarevat ja erotellut. Ripsivärin silkkikuidut pidentävät ripsiä näyttävästi, samalla kun ergonomisesti muotoiltu kumiharja tekee ripsistä intensiivisen kaarevat ja runsaat. Harjan pallomainen pää levittää maskaran jopa kaikkein pienimpiin ripsiin, mikä takaa tarkan lopputuloksen jo yhdellä vedolla."

Tässä minun Perhosripseni.

Intensiivisen kaarevat ja runsaat... aistikkaat...

No ei. Tälläkään kertaa. :)

Verrataanpas suosikkiini, IsaDoran Precision Mascaraan. Ei todennäköisesti tarvitse erikseen kertoa kummalla puolella kuvassa on kumpaa, mutta teistä katsoen vasemmalla on IsaDora, oikealla Lavera.

Kuvassa kumpaakin maskaraa on levitetty yksi kerros. (Yksi kerros: vedetään useampi veto, mutta ei anneta vetojen jättämän massan kuivua välillä.)

Mistä ero johtuu? Pääasiallisesti siitä, että luonnonkosmetiikan ainesosilla ei ole mahdollista luoda yhtä takertuvaa = tehokkaasti kerrostuvaa maskaramassaa kuin synteettisillä keinoilla. Kun harjaa Precisionia ripsiin, ovat ripset joka vedon jälkeen hitusen paksummat, sillä uuden vedon jättämä ripsarimassa tarttuu helposti kiinni alempaan kerrokseen. Luonnonkosmetiikan maskarat eivät käyttäydy näin. Vaikka kuinka vetelet, ei massaa jää ripsiin sen paksummin. Saadakseen massan kerrostumaan edes jotenkin, on odotettava että edellinen kerros kuivuu kokonaan.

Tässä Butterfly Effect -ripset kahdella kerroksella. Eli joo, saahan sinne vähän volyymia kun jaksaa odottaa ensimmäisen kerroksen kuivumista. Koin kuitenkin, että massa lähti herkästi paakkuuntumaan toisella kerroksella. Kolmatta kerrosta en olisi enää laittanut.

Mutta, mutta! Jälleen voidaan todeta, että mikä toimii yhdellä näin, toimii toisella toisin. Siksi kosmetiikka-arvostelut ovat lopulta aika hassuja. Jos minä kehun puuteria A, voidetta Ö ja seerumia C, ja joku kiinnostuu niistä sen perusteella, niin eiväthän ne välttämättä toimi hänellä lainkaan. Nyt minä kerron, että taas tuli testattua yksi maskara joka ei toimi lupaamallaan tavalla, ja joukko ihmisiä ajattelee, "No blääh, tuota en ainakaan osta." Mutta jollakulla heistä tuote voisikin toimia vallan mainiosti.

Virven ripsissä Butterfly Effect näyttää ihan eri maskaralta. Vaikka Virvelläkin on yhtä hentoiset ripset kuin minulla. Ei paakun paakkua ja huomattavasti enemmän volyymia yhdellä kerroksella. Just saying.

IsaDora Precision Mascara

Vaikka kerroksen kuivumisen odottelua ei voi edes vaivaksi kutsua (odotellessahan meikkaa vaikka muuta osaa nassusta), niin itse haluan maskarani mieluiten sellaisena, joka kerrostuu saman tien. Ei nyt ollut tarkoitus mainostaa tässä postauksessa toista maskaraa, mutta verrokkikuvilla saan selkeästi havainnollistettua luonnonkosmetiikan ja synteettisen maskaran eron ripsissäni.

Lavera Butterfly Effect         -         IsaDora Precision

Ja vielä harjan koosta ja muodosta... Se on tuloksen kannalta lähes yhtä olennainen asia kuin massan ominaisuudet.

Minun silmieni kokoon nähden Butterfly Effect on todellinen jumboharja, jolla en valitettavasti saisi siistiä tulosta vaikka massa olisikin parempaa. Markkinointitekstissä mainittu "pallomainen pää" ei auta asiaa millään tavalla. Näin suuri harja sotkee pienen ja ahtaan silmän väkisinkin, mikäli harjan yrittää tuoda ihan ripsien tyveen. Kulmaluukin suttaantuu. Pienet tarkkuusharjat, kuten Precisionissa, ovat omiaan minun silmieni rakenteelle.

Laveran uutukaisella on hintaa 23 euroa, mikä kuulostaa jo aika arvokkaalta. Toisaalta massaakin on 11 milliä, mikä on paljon maskaroiden maailmassa. Esimerkiksi Max Factorin supersuositussa Masterpiece-maskarassa on tavaraa huimat 4,5 milliä.

Loppuun vielä "muotokuva" ripsistäni... Katsokaa nyt näitä reppanoita, ripset voisi melkein laskea. Ei näin surkeaa ripsistöä ole helppo saada runsaan ja tasaisen näköiseksi millään maskaralla.

Välillä ihmettelen ihmisten kommentteja maskarakuvien yhteydessä (puhun nyt blogeista ylipäänsä, itse saan tämän tyyppisiä kommentteja yllättävän harvoin). Joskus näkee hirveitä taivasteluja jonkun "hämähäkkiripsistä" tai ylipäänsä epäsiistin näköisestä ripsarituloksesta. Tuleeko kommentoijille mieleen, että henkilön omat ripset ovat luonnostaan tietynlaatuiset, eikä niitä välttämättä saa sen tuuheamman, siistin tai anti-hämppiksen näköisiksi vaikka niitä olisi meikkaamassa mikä guru tahansa? Minun ripseni sojottavat usein ihan toivottomasti joka suuntaan vaikka olisin vetänyt huolellisesti vain yhden ohuen kerroksen.

On todellakin olemassa ripsiä, joita ei saa tasaisen viuhkamaisiksi markkinoiden kalleimmallakaan megamaskaralla. ;)

Aamuiseen muistutuspostaukseen laittamani kuva oli näköjään sanelema koko loppupäivän tunnelmani.

Tänään oli sellainen kunnon liha tirisee hikikarpaloiden tihkuessa huokosista -päivä , varmastikin kesän viimeisiä, ja minä kiiruhdin parvekkeelle tervehtimään aurinkoa ja viettämään Kreikkaa.

Tein jopa frappéa, jota normaalisti juon vain Kreikassa. Eli kylmää pikakahvijuomaa. (Oikeaoppisesti sitä tietenkin juodaan lasista eikä Muumi-mukista :D). Ummistin silmäni... annoin auringon kareilla kasvoillani. Makustelin frappéani. Lähetin viestin Mariannalle Ateenaan. "Terveiset pikku-Kreikasta...! Otin jo varaslähdön..!"

Aloin suunnitella tulevaa saarireittiäni. Yliviivaustussi poimi ahkerasti jo käytyjä kohteita. Listamaanikko minussa heräsi pitkästä aikaa... Illalla tekisin Excel-taulukon kaikista Kreikan saarista joilla olen käynyt, saariryhmittäin.:) Teen sen kun tämä postaus on valmis. ^_^

Tällä reissulla suuntaan Sporadeille, se on ainoa kohde josta olen täysin varma. Se on nimittäin ainoa saariryhmä jolla en ole vielä Kreikassa käynyt. Skiathos, Skopelos, Alonnisos, Skyros... Menisinkö Evian kautta ensin Skyrokselle? Vai Voloksesta Skiathokselle..?

Rrrrakastan matkojen suunnittelua. Olisin voinut tehdä siitä urankin. Puolisen vuotta ehdin olla matkatoimistossa ennen kuin Ahvenanmaa puuttui peliin ja muutti elämän sen hetkisen suunnan. Olen alunperin ammatiltani matkailuvirkailija. :) En ole tainnut sitäkään täällä aiemmin kertoa. Samalla innolla kun neuvon asiakkaille luomiväri- ja meikkivoidesävyjä, voisin olla matkatoimistossa räätälöimässä unelmamatkaa Afrikkaan, Aasiaan tai Grönlantiin...

Mutta juuri nyt räätälöin omaa unelmamatkaani Kreikan saarille. Vol. 3. :)

Kävin läpi viime syksyn kuvia ja minut valtasi niin voimakas onnen tunne. Nuo värit... Ihanat, auringon lämmittämät värit. Minulle tuli yhtäkkiä ikävä niinkin random asiaa kuin joka-aamuista La Meloise -merkkistä pikakahviani, joka oli aluksi aivan hirveän makuista mutta pian aloin tykkäämään sen erikoisesta mausta yhdistettynä NouNou-kahvimaitoon.

Vietettyäni koko iltapäivän parvekkeella Kreikassa, ja luettuani läpi mm. koko Lonely Planetin "Kreikkalainen ruoka" -osion, olin oudon mieliteon vallassa. Gyros...! Eli kreikkalainen vastine kebabille, vartaassa paistettuja, pitaleivän ja jogurttikastikkeen kanssa tarjottavia lihasuikaleita.

Menin keittiöön ja päätin tehdä elämäni ensimmäisen gyrosin. Pitaleipää ja lihaa en tosin syö, mutta jonkinlaisen mielitekoa tyydyttävän lärpäkkeen tulisin valmistamaan. :)

Vehnäleseistä, Fibrex-hiutaleista, kookos- ja mantelijauhoista nopsaan paistettu "pita", valkosipulilla, mintulla ja basilikalla maustettua ranskankermakastiketta (ei ollut jogurttia), salaattia ja Quorn-purilaisesta viipaloituja "kebab"-suikaleita.

Gyroshan se siinä! :) Varaslähtöpäiväni Kreikassa oli täydellinen. ^_^

Olettehan kaikki "kynnelle kykenevät" ja kiinnostuneet vastailleet kesän kosmetiikkakyselyihin? :)

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä tulokset läpi ja julkaista blogissa yhteenveto. Mikäli missasit nämä kyselyt, käy ihmeessä vielä vastaamassa.

Kreikka ei liity tähän mitenkään mutta halusin tähän jonkun kuvan... :p

Kysely 1 on tarkoitettu kaikille, ja se käsittelee kosmetiikan hintaa ja ostotottumiksia.

Kyselyyn 1 pääset tästä.

Kysely 2 on tarkoitettu luonnonkosmetiikan käyttäjille, ja se käsittelee samoja teemoja kuin nro 1, mutta luonnonkosmetiikan näkökulmasta.

Kyselyyn 2 pääset tästä.

Ja vielä "miesten ulkonäköjuttua" odottaville - olin suunnitellut kirjoittavani ja julkaisevani jutun heinäkuussa, mutta aktiivinen loma-aikataulu non-stop reissuineen ei lopulta jättänyt aikaa sen tyylisen, huomattavasti enemmän aikaa vaativan postauksen koostamiseen. Mutta juttu on tulossa! Kun kesätyöni päättyy, minulla on taas enemmän aikaa blogille. :)

Vein tänään töihin "perjantaipullan".

Työkavereille suklaiset ja omena-rahkaiset vehnä-sokeriversiot, minulle vadelmaiset vhh-versiot vaniljasydämellä.

....en ole muuten leiponut vehnäjauholla kolmeen vuoteen... Kävin ihan varta vasten jauho-sokeriostoksilla - ja lahjoitin jäljelle jääneet jauhot ja sokerin kollegalle ^_^

Tein huomion, että vehnäversiot kohosivat ja levisivät paljon enemmän kuin rasvaisiin, raskaampiin jauhoihin leivotut vhh-"pullat". Päälle päin ei varmaan kukaan silti huomaa mitään eroa - ei välttämättä maussakaan ;)

Perusreseptini vhh-muffareihin on yläpuolella. Täytteeksi voi toki laittaa mitä vain :) Taikinasta tulee noin 8-10 muffinia, riippuen miten paljon jättää tilaa täytteelle ja minkä kokoisia vuokia käyttää.

Vatkaa/sekoita yhteen pehmennyt voi ja erytritoli (tai mitä makeutusta nyt käytätkään, suhteuta määrä makeutuksen laatuun). Vatkaa joukkoon kananmunat. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne munaseokseen. Vaniljasydän: sekoita ainekset yhteen (mä laitan vanilja-aromia aina silmämääräisesti pienen hulauksen pullosta, ehkä vajaa teelusikallinen) ja lusikoi muffinin keskelle kuoppaan. Lisää päälle marjoja, suklaata tai mitä nyt mieleen tulee. :) Tai nauti pelkällä vaniljasydämellä. Minä laitoin vadelmia ja kaakaonibsejä.

Paista muffareita uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia.

Namia perjantaita!

Sain Biodellylta kokeiltavaksi muutamia Lily Lolo -uutuuksia.

Ja teille alekoodin joka löytyy postauksen lopusta. :)

Lily Lololla on pieniä mineraali-starttipakkauksia kolmessa sävyssä; Light, Light-Medium ja Medium. Sain sävyn Light-Medium.

Pakkauksissa on kolme eri sävyistä mineraalipohjaa, yksi viimeistelypuuteri sekä minikokoinen kabuki.

Light-Medium-pakkauksessa on mineraalipohjat sävyissä Warm Peach (lämmin vaalea), Candy Cane (viileä vaalea) sekä In The Buff (keskivaalea neutraali). Viimeistelypuuterin sävy Flawless Silk (kevyesti sävytetty, valoa heijastava) on kaikissa Starter-pakkauksissa sama.

Ovatpa söpöjä! :) Starttipakkauksella on hintaa 26,90€ ja pakkauksissa on 0,75 g mineraalipohjaa (per purkki) ja 0,5 g viimeistelypuuteria. Kuulostaa tosi vähältä, mutta yhdestä purkista riittää mainiosti monen viikon meikkikokeiluihin. Tai sanotaan että ainakin iholla, joka ei kaipaa montaa kerrosta. Itse muistan kun vuosia sitten ostin Lolon kaksi näytekokoa, ja meikkasin niillä koko kesän :D Täysikokoinenhan minulla kestää noin vuoden.

Arvelin mini-bukin nähtyäni, että tälle minulla ei varmaankaan tule käyttöä. Ja kuinkas kävikään... Starttikitti lähti mukaani kun palasin elokuun alussa Ahvenanmaalle - ja normaalikokoinen kabukini jäi mantereelle. Olin siis lopulta erittäin iloinen, että Lolon Baby Buki tuli mukaan. :)

Tietenkään mini-kabukilla ei saa laitettua meikkipohjaa yhtä hyvin kuin normaalikokoisella, mutta kyllä tämä on hommansa ihan hoitanut. Harjakset ovat löysähköt ja kyllähän tämä "nuljuu" iholla pyöritellessä (--> jos harjakset ovat löysät, siveltimellä ei saa niin hyvää peittoa), mutta minun ihollani tulos näyttää kutakuinkin samalta kuin normisiveltimellä. Tuntu vain on eri. Ja onhan iho kesällä niin paljon tasaisemman sävyinenkin, ettei pohjan levityksen kanssa tarvitse olla niin tarkkana....

"Tuomio": ihan ok matkakabuki. Mutta miksei näitä baby-versioitakin voi tehdä kunnolla tiheiksi..?

Tänä kesänä olen käyttänyt Flow Kosmetiikan Amber-sävyä, joka on normaalia kesäsävyäni, Lolon In The Buffia, hieman tummempi. Oikeastaan sain ihan täydellisen sävyn sekoittamalla Amberiin ihan pikkuisen Lolon Warm Peachia.

Olen jo pitkään halunnut kokeilla Warm Peachia talvisävynäni, nyt kun Blondie tuntuu jääneen liian vaaleaksi. Eli sattui oikein sopivasti, että WP saapui kitin mukana. :) Voin sitten talvella rusketuksen kaikottua raportoida, miten Warm Peach toimii. Itse asiassa olen jo aika varma, että se sopii. :) Silmät ovat sen verran harjaantuneet tunnistamaan minulle sopivat sävyt.

Candy Cane -sävyä minun on turha kokeilla, se on roosapohjainen ja minulle selvästi väärä sävy. Mutta henkilölle, joka ei ole varma ihonsa viileydestä/lämpimyydestä, tämä kitti sopii hyvin. Vähän kyllä ihmettelin, miksi kittiin on laitettu neutraalin sävyn edustajana tummemman sävysyvyyden In The Buff, kun Barely Buff olisi vastannut Candy Canen ja Warm Peachin sävysyvyyttä.

Sain testiin  myös kaksi kiinteää luomiväriä sekä kulma/vaha-duon. Lily Lolollahan on ollut kiinteitä luomivärejä jo pidempään (alussa oli vain jauhemaisia), mutta nämä ovat käsittääkseni ihan uusia sävyjä jotka tulivat pakkaus- ja design-uudistuksen myötä.

Jälkimmäisestä puheen ollen, kaipaa edelleen Lolon vanhaa, "romanttisempaa" designia, mutta alan jo alku"shokin" jälkeen tottua näihin uusiin mustavalkoisiin.

Kulmakarva-duoja on kolmessa sävyssä, minulle lähetetty Dark on sävytykseeni liian tumma ja olen käyttänyt sen puuterimaista puolta kulmavärin sijaan luomivärinä.

Nuo kiinteät Pressed Eyeshadow -luomivärit.... Wow. Siis WOW. Nyt täytyy sanoa että olen todella myyty. Samaan hengenvetoon totean, että voi samperi kun on harmi ettei Loloa myydä kaupoissa, olisin heti halunnut rynnätä testaamaan kaikki loputkin sävyt. Nämä kaksi ovat nimittäin niin hyvää laatua että verrokkina tulee mieleen vain parit kaverukset nimeltä MAC ja Dior. Olisin ennen hehkutuksiani halunnut kokeilla, onko muissakin sarjan sävyissä yhtä loistava koostumus. Ettei minulle vain sattunut kaksi parasta yksilöä ja muut olisivat vähän niin-ja-näin...? Toivottavasti ei, vaan sama laatu jatkuu kautta koko linjan!

Koostumus vastaa suunnillen MACin Frostia, tiedoksi niille joille MAC on tuttu. Pigmentti on vallan erinomainen.

Lolon sivuilta havainnoin, että he ovat luokitelleet sävyjen koostumuksia nimillä 'matte', 'demi matte', 'shimmer' ja 'glistening sheen'.

Hämmästyin, kun huomasin saamani Ivory Tower -sävyn olevan Lolon mukaan 'demi matte'. Jos tämä on semi-matta, niin mitenkähän hohtavia nuo shimmerit sitten ovat..? Ivory Tower on nimittäin minun mielestäni erittäin hohtava. Ei ihan metallinen, mutta reilusti valoa heijastava ja helmiäisen pinnan jättävä. Benecosin hohdepuuteri on Ivory Towerin rinnalla himmeähohteinen.

Tässä meikissä luomen sisäpuolikkaalla Ivory Tower, ulkopuolikkaalla Eyebrow Duo Dark ja luomivaossa banskuvarjostuksena Gingernut. Kuten näkyy, Gingernut on tosi punertava. Muistuttaa minusta MACin Amber Lightsia, mutta ei ole ihan yhtä metallinen. Kuvailisin sävyä sanoilla "kullanpunertava toffee". Jälleen näitä takuuvarmoja sinisten silmien korostajia.

Tänään laitoin Lolon kaveriksi kultaista Diorin Sunset Café -paletista. Gingernut sopii tuon paletin sävymaailmaan kuin... ähh, tulee vain näitä typeriä "nyrkki silmään" -ilmaisuja mieleen. Sorry, nyt ei runosuoni toimi.

Ja hei - tähän meikkiin sopii Benecosin silmämeikinpohjustajakin aivan täydellisesti..! :) Nyt kun hiostavat säät ovat ohi, ei Benecoskaan ole enää pettänyt yhtenäkään päivänä. Voin siis todellakin suositella.

Koko luomella Sunset Café -kultaista, luomivaossa Gingernut, kulmaluulla Ivory Tower.

Ja sitten se koodilainen. :)

Koodilla KAR14 saa 15% alennusta kaikista Biodellyn tuotteista sunnuntaihin 24.8. saakka. Tuttuun tapaan en saa tästä mitään provikoita, välitän vain ilolla tarjotun koodin. :)

Juuri tällaisista tykkään kertoa! :) Tosielämän kosmetiikkaonnistumisista! :) Ainahan tuotteista kuulee kaiken maailman menestysläppää ja myynnin parissa työskentelevät kertovat kilvan kuinka "Olemme saaneet niin paljon hyvää palautetta tästä-ja-tästä" ja "Asiakkaat ovat oikeasti saaneet tällä tuloksia..!" Niin, varmasti osa pitää ihan paikkansakin. Mutta kuinka usein näitä menestystarinoiden tuloksia näkee? Kosmetiikkamyyjänäkin voin todeta, että loppujen lopuksi aika harvoin. Jos joku asiakas ihonsa sileäksi / hiuksensa tuuheiksi / kyntensä ehjiksi meidän myymillä tuotteilla saakin, niin hyvin harva siitä meille palaa kertomaan ja esittelemään uutta ihoaan tai hiuksiaan.

Työkaverini Sara täällä Ahvenanmaalla oli kokenut onnistumisen, josta kuullessani koin heti että tämä täytyy jakaa Karkkipäivässäkin! :)

Sara oli vihdoin onnistunut kasvattamaan kynnet. Apu: Trind Nail Repair. 

Saran kynnet ennen  -  Saran kynnet nyt.

Täytyy myöntää, että en ole ennen juuri edes kiinnittänyt huomiota Saran kynsiin. Koska niissä ei ollut mitään, mihin huomion kiinnittää. Viime viikolla olin ihan että "Hei, olet tainnut ottaa geelivahvisteet tai jotain?"

Sara hymyili muikeasti. Kun kuulin, että kynsien totaalimuutoksesta oli vastuussa ihan "tavallinen" kynnenvahvistaja, olin riemuissani. Riemuissani siksi, että on mahtavaa kun oikeasti näkee jonkun kosmetiikkatuotteen toimivan. :)

Sara on käyttänyt Trindin Nail Repairia viime talvesta saakka. Ensin hän käytti sitä ohjeiden mukaisena kuurina ja sen jälkeen aluslakkana. Tuotteen vaikutuksen huomasi kuulema melkein heti.

Entiset, ohuet ja lohkeilevat kynnet ovat nyt paksut ja kovat. Saralla ei ole sanojensa mukaan ikinä ennen ollut kynsiä. Sara nauraa, ettei hän koskaan ennen tarvinnut viilaa, mutta joutui ostamaan sellaisen kun kynnet tuntuvat koko ajan olevan liian pitkät. "Joudun koko ajan viilaamaan!"

Saran mielestä kynsipeti ja kynnen kärkikin ovat muuttuneet vaaleammiksi kuin ennen.

Itsellenikin Nail Repair on tuttu manner-työpaikkani valikoimasta. Olen sitä myynyt, mutta en koskaan itse kokeillut. Asiakkailta usein kuulin näitä "Tän sanotaan olevan hyvä" -juttuja, joita sitten itse taas kerroin seuraaville asiakkaille ostopäätöksen tueksi. :) (Näinhän homma toimii, kun ei ole omia kokemuksia on myyjän vain välitettävä toisten kertomaa, vaikkei olisi aavistustakaan onko tuote oikeasti niin toimiva kuin "sanotaan olevan"...)

No, nyt minulla on vihdoin silmin havaittu kokemuskin tukemassa huhuja! :) Näköjään toimii! :)

Olen muuten pikkuhiljaa päätynyt siihen, että syksyllä tai viimeistään talvella otan taas geelivahvisteet. Mulla on liian ikävä mun kynsiä. Ja nyt saan syyttää ihan itseäni - myönnän, että hoitorutiinini on ollut pitkään retuperällä. Jokailtainen öljyäminen on jäänyt enkä hemmetti soikoon muista ikinä ottaa niitä lisäravinteitakaan. :( Huokaus. Ei muuta kuin salonkia kohden sitten vain.

(En usko Trind Nail Repairin auttavan minun tilanteessani, sillä omat kynteni ovat kovat ja vahvat - niiden ongelmana on liuskoittuminen.)